Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         50. (32.70) Kotouttaminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2020

50. (32.70) KotouttaminenPDF-versio

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Selvitysosa:Kotouttamisen tavoitteena on tukea ja edistää maahanmuuttajien kotoutumista, työllistymistä ja osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa. Myönteistä ja aktiivista kotoutumista edistetään maahanmuuttajan kielitaidon ja ammatillisten valmiuksien vahvistamisella, työllistymisen nopeuttamisella ja yhteiskunnan tuntemuksen ja osallisuuden lisäämisellä. Kotoutumisen ja työllistymisen nopeuttamiseksi maahanmuuttajien osaamisen tunnistamista ja ohjausta vahvistetaan. Erityistä huomiota kiinnitetään maahanmuuttajanaisten mahdollisuuteen osallistua kotoutumis- ja kielikoulutukseen. Kotouttamista tehostetaan myös kotoutumispalveluiden laatua, velvoittavuutta ja vaikuttavuutta parantamalla. Kuntien roolia kotoutumisen edistämisessä vahvistetaan esimerkiksi rakentamalla yhden luukun moniammatillisia kotouttamis- ja osaamiskeskuksia. Myös kolmannen sektorin roolia kotoutumisen edistämisessä vahvistetaan muun muassa valtionavustuksilla. Kaksisuuntaista kotoutumista edistetään vahvistamalla hyviä väestösuhteita.

Varmistetaan kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden nopea siirtyminen kuntiin ja kotoutumista edistävien palveluiden piiriin. Kiintiöpakolaisten määrä arvioidaan vuosittain 850—1 050 henkilön välille ottaen huomioon turvapaikanhakijoiden määrä.

Kotoutumiskoulutukseen arvioidaan käytettävän 60 401 000 euroa momentin 32.30.51 määrärahoja v. 2020.

Oleskeluluvan saaneet kotoutumisen piirissä olevat pakolaiset

  2018
toteutuma
2019
arvio
2020
arvio
       
Oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat 2 740 3 315 3 600
— joista oleskeluluvan saaneita yksintulleita alaikäisiä 79 100 200
Perheenyhdistämiset 938 1 200 1 120
Kiintiöpakolaiset 773 750 850
Pakolaisia yhteensä 4 451 5 265 5 570
Pakolaisia laskennallisten kuntakorvausten piirissä 21 592 18 664 16 527
Perheryhmäkoti- ja tukiasumispaikat yhteensä 835 600 250

03. (32.70.03) Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 12 601 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kotoutumisen, työllistymisen, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseen sekä EU:n rahoittamien kotoutumista edistävien hankkeiden kansalliseen vastinrahoitukseen

2) Kotouttamisen osaamiskeskuksen menoihin, kuten kotoutumisen, kotouttamisen ja etnisten suhteiden seurantaan, toimintamallien kehittämiseen ja hyvien käytäntöjen levittämiseen, kotouttamista koskevaan viestintään sekä muihin kotouttamispolitiikan toimeenpanoa ja vaikuttavuutta edistäviin menoihin

3) valtionavustuslain (688/2001) mukaiseen kunnille, järjestöille ja muille toimijoille myönnettäviin avustuksiin kotoutumisen ja työllistymisen edistämiseen, rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäisemiseen sekä eri väestöryhmien välisen vuorovaikutuksen edistämiseen sekä ihmiskaupan uhrien tunnistamiseen tähtäävään etsivään työhön ja neuvontatyöhön

4) kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) 22 §:n mukaiseen omaehtoiseen opiskeluun ja muihin yksilöllisesti sovittuihin kotoutumista edistäviin toimenpiteisiin osallistuvien tapaturmakorvausten ja ryhmävastuuvakuutuksen maksamiseen sekä Valtiokonttorin näistä perimien hoitokulujen maksamiseen

5) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin

6) ennakoiden maksamiseen, jos se on myönnettävän rahoituksen tai avustuksen käytön kannalta perusteltua.

Määrärahaa saa käyttää myös siirtomenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Hallitusohjelman mukaisesti maahanmuuttajien aktiivista kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan vahvistetaan, tehostetaan ja nopeutetaan. Maahanmuuttajien työllistymistä ja mukaanpääsyä suomalaiseen yhteiskuntaan tuetaan maahanmuuttajien kielitaitoa ja ammatillisia valmiuksia vahvistamalla sekä yhteiskunnan tuntemusta ja osallisuutta edistämällä. Kuntien ja kolmannen sektorin roolia kotoutumisen edistämisessä vahvistetaan. Kuntien moniammatillista osaamiskeskustoimintaa laajennetaan. Työelämän vastaanottavuutta edistetään laatimalla työelämän monimuotoisuusohjelma.

Työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimiva Kotouttamisen osaamiskeskus tukee maahanmuuttajien kotoutumista edistävää valtion, kuntien ja järjestöjen asiantuntijatyötä kotoutumisen vaikuttavuuden parantamiseksi. Osaamiskeskuksen toiminnassa keskeisiä tehtäväalueita ovat kotouttamisen tietoperustan vahvistaminen, tuloksellisuuden arvioinnin ja seurannan kehittäminen sekä paikallistason toimijoiden ammattitaidon ja osaamisen kehittäminen toimintatapoja ja -malleja arvioimalla, hyviä käytäntöjä juurruttamalla ja työprosesseja selkeyttämällä.

Maahanmuuttajien palveluprosessia, kotoutumiskoulutusta ja muita maahanmuuttajille suunnattuja palveluja kehitetään maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistämiseksi. Kotoutumiskoulutuksen vaikuttavuutta parannetaan kehittämällä osaamisen tunnistamista, koulutukseen ja muihin palveluihin ohjausta, kielitaidon testausta ja koulutuksen sisältöä, kuten omakielisiä orientaatiokoulutuksia ja työelämälähtöisiä kotoutumiskoulutuksen malleja.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen 2 921 000
Kotouttamisen osaamiskeskus 830 000
Valtionavustukset  
— Kuntien moniammatillinen osaamiskeskustoiminta 4 000 000
— Maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalvelut 4 000 000
— Avustukset järjestöille ja muille toimijoille 850 000
Yhteensä 12 601 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kuntien moniammatillisen osaamiskeskustoiminnan laajentaminen 4 000
Maahanmuuttajien kotouttamisen tehostaminen ja nopeuttaminen (HO 2019) 2 320
Maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapisteet 4 000
Maahanmuuttajien yhteiskuntatietoisuuden lisääminen 250
Työelämän monimuotoisuusohjelman luominen 400
Yhteensä 10 970

2020 talousarvio 12 601 000
2019 I lisätalousarvio 250 000
2019 talousarvio 1 631 000
2018 tilinpäätös 3 561 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 89/2019 vp (21.11.2019)

Momentille myönnetään 12 531 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

5) enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.

Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toisen kappaleen kohta 5) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 5).

Vähennys 70 000 euroa talousarvioesityksen 12 601 000 euroon nähden aiheutuu yhden henkilötyövuoden siirrosta momentille 32.01.01.


2020 talousarvio 12 531 000
2019 IV lisätalousarvio
2019 I lisätalousarvio 250 000
2019 talousarvio 1 631 000
2018 tilinpäätös 3 561 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)

Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistämiseen ehdotetaan 12,5 milj. euroa, joka on 11 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa.

Valiokunta katsoo, että jo maassa olevien maahanmuuttajien työllistymiseen olisi kiinnitettävä erityistä huomiota, koska työvoiman tarve jatkuu Suomessa suurena. Nykyisin maahanmuuttajien aikaisempaa osaamista ei ole täysimääräisesti kyetty hyödyntämään työmarkkinoilla. Maahanmuuttajien osaaminen olisi tarpeen tunnistaa aikaisessa vaiheessa. Toiseksi tulisi lisätä ja helpottaa yhteistyötä yrityksien ja oppilaitosten välillä työllistymispolkujen luomiseksi. Valiokunta tukee kuntien moniammatillisen osaamiskeskustoiminnan laajentamista, jonka avulla kotoutumista on pystytty merkittävästi nopeuttamaan ja tehostamaan.

Kielitaidolla on suuri merkitys maahanmuuttajien työllistymisen kannalta. Kotimaisten kielten taidon puute koetaan työllistymisen pääasialliseksi esteeksi. Valiokunta katsoo kotoutumiskoulutuksen olevan avainasemassa kielitaidon oppimisessa ja työllisyyden edistämisessä. Saadun selvityksen perusteella kielikoulutus olisi hyödyllistä aloittaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Lisäksi valiokunta painottaa kotouttamistoimenpiteiden vaikuttavuuden selvittämistä ja seuraamista.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 12 531 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kotoutumisen, työllistymisen, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseen sekä EU:n rahoittamien kotoutumista edistävien hankkeiden kansalliseen vastinrahoitukseen

2) Kotouttamisen osaamiskeskuksen menoihin, kuten kotoutumisen, kotouttamisen ja etnisten suhteiden seurantaan, toimintamallien kehittämiseen ja hyvien käytäntöjen levittämiseen, kotouttamista koskevaan viestintään sekä muihin kotouttamispolitiikan toimeenpanoa ja vaikuttavuutta edistäviin menoihin

3) valtionavustuslain (688/2001) mukaiseen kunnille, järjestöille ja muille toimijoille myönnettäviin avustuksiin kotoutumisen ja työllistymisen edistämiseen, rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäisemiseen sekä eri väestöryhmien välisen vuorovaikutuksen edistämiseen sekä ihmiskaupan uhrien tunnistamiseen tähtäävään etsivään työhön ja neuvontatyöhön

4) kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) 22 §:n mukaiseen omaehtoiseen opiskeluun ja muihin yksilöllisesti sovittuihin kotoutumista edistäviin toimenpiteisiin osallistuvien tapaturmakorvausten ja ryhmävastuuvakuutuksen maksamiseen sekä Valtiokonttorin näistä perimien hoitokulujen maksamiseen

5) enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin

6) ennakoiden maksamiseen, jos se on myönnettävän rahoituksen tai avustuksen käytön kannalta perusteltua.

Määrärahaa saa käyttää myös siirtomenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

 

II lisätalousarvioesitys HE 43/2020 vp (9.4.2020)

Momentilta vähennetään 1 500 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys on siirtoa momentille 32.01.03 TE-toimistojen palvelukyvyn vahvistamiseksi kriisitilanteessa maahanmuuttaja-asiakkaiden palveluissa.


2020 II lisätalousarvio -1 500 000
2020 talousarvio 12 531 000
2019 tilinpäätös 1 881 000
2018 tilinpäätös 3 561 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 22/2020 vp (24.4.2020)

Momentilta vähennetään 1 500 000 euroa.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää kansainvälisen osaamisen ja työperusteisen maahanmuuton edistämiseen ja enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.

Selvitysosa:Momentin perustelujen täydennys aiheutuu käyttötarkoituksen laajennuksesta kansainvälisten osaajien houkutteluun ja työperusteisen maahanmuuton edistämiseen. Oleskelulupaprosessien sujuvoittamiseksi kehitetään hallinnonalojen välisiä prosesseja muun muassa käynnistämällä kehittämishanke oleskelulupaprosessien sähköistämiseksi.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2020 IV lisätalousarvio
2020 II lisätalousarvio -1 500 000
2020 talousarvio 12 531 000
2019 tilinpäätös 1 881 000
2018 tilinpäätös 3 561 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää kansainvälisen osaamisen ja työperusteisen maahanmuuton edistämiseen ja enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.

30. (32.70.30) Valtion korvaukset kotouttamisesta (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 185 318 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) ja valtioneuvoston asetusten (1393/2011 ja 115/2012) mukaisesti:

1) kunnille maksettaviin laskennallisiin korvauksiin, jotka aiheutuvat lain 2 §:n 2 tai 3 momentissa määriteltyjen henkilöiden kuntaan osoittamisesta, ohjauksesta, neuvonnasta ja muusta kotoutumista tukevan toiminnan sekä alkukartoituksen järjestämisestä

2) toimeentulotuesta, tulkkauksen järjestämisestä, erityiskustannusten korvaamisesta ja paluumuuton tukemisesta kunnalle aiheutuviin kustannuksiin sekä pakolaisten kuntaan muuttamisen odotusajalta kertyvien vuokrien maksamiseen

3) alaikäisten oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden sijoittamisesta perheryhmäkotiin, muuhun asuinyksikköön sekä perhehoidosta, asumisen tukipalveluista ja muista lastensuojelun palveluihin rinnastettavista toimenpiteistä kunnalle aiheutuneiden kustannusten korvaamiseen 21 ikävuoteen saakka ja käräjäoikeuden heille osoittaman edustajan palkkioiden maksamiseen

4) edellä mainittujen perheryhmäkotien tai muiden asuinyksiköiden kustannusten ennakoiden maksamiseen, jos se on toiminnan järjestämisen kannalta perusteltua

5) kuntaan sijoitettujen tai kunnassa asuvien ihmiskaupan uhrien kunnille sosiaali- ja terveys- sekä muiden palvelujen järjestämisestä aiheutuvista kustannuksista maksettaviin korvauksiin

6) entisen Neuvostoliiton alueelta paluumuuttajina tulleiden henkilöiden, joille on myönnetty oleskelulupa ulkomaalaislain (301/2004) 48 §:n tai 49 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella, toimeentulotuen sekä heille annetun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta kunnille sekä Suomen sodissa vapaaehtoisina palvelleiden hoidosta ja huollosta aiheutuviin kustannuksiin

7) edellä mainittujen henkilöiden perustoimeentulotuen maksamisesta aiheutuvien kustannusten ennakoiden maksamiseen Kansaneläkelaitokselle.

Määrärahaa saa käyttää myös Kansaneläkelaitokselle kotoutumislain 51 §:n 2 momentin perusteella korvattaviin entisen Neuvostoliiton alueelta tulleista paluumuuttajista aiheutuviin perustoimeentulotuen kustannuksiin. Kustannus on arviolta 130 000 euroa/vuosi vuoteen 2022 saakka.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Kotoutumislain 2 §:n 2 tai 3 momentissa määritellyistä henkilöistä maksettavien korvausten piirissä olevien määrä arvioidaan kolmen edellisen vuoden aikana maahan saapuneiden oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden ja perheenyhdistämisen kautta maahan tulleiden lukumäärän sekä talousarviovuodelle esitetyn arvion perusteella. Kiintiöpakolaisten osalta maksettavien korvausten piirissä olevien lukumäärä arvioidaan neljän edellisen vuoden aikana maahan saapuneiden lukumäärän sekä talousarviovuodelle esitetyn arvion perusteella. Arvio vuoden 2020 pakolaiskiintiöksi on 850 henkilöä.

Kotoutumislain 45 §:n mukaisesti kuntaan osoittamisesta, ohjauksesta, neuvonnasta ja muusta kotoutumista tukevan toiminnan järjestämisestä maksettavaa laskennallista korvausta maksetaan kunnalle kolmelta vuodelta alkaen siitä, kun ensimmäinen kotikuntamerkintä on tehty. Kiintiöpakolaisten osalta korvausta maksetaan neljältä vuodelta.

Korvausta voidaan maksaa jatkuvan oleskeluluvan saavien ja kunnan asukkaaksi siirtyvien ihmiskaupan uhrien osalta pakolaisia vastaavalla tavalla. Kunnilla on mahdollisuus hakea ELY-keskusten ja TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskukselta korvausta kunnassa asuvien ihmiskaupan uhrien osalta uhrin asemasta johtuvien palvelujen järjestämisestä.

Kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden kuntiin ohjautumista edistetään tehostamalla kuntakorvausjärjestelmän toimivuutta sekä tiivistämällä valtionhallinnon eri toimijoiden ja kuntien välistä yhteistyötä.

Kotoutumislain mukaisen maahanmuuttajalle tehtävän alkukartoituksen tekee kunta tai TE-toimisto.

Kansaneläkelaitokselle korvataan perustoimeentulotuen maksamisesta aiheutuneet kustannukset.

Vaikuttavuus
  2018
toteutuma
2019
tavoite
2020
tavoite
       
Pakolaisten toteutuneet kuntasijoituspaikat, vähintään (lkm) 1 454 3 500 3 000

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Paluumuuttajien kustannukset 2 500 000
— Toimeentulotuki 6 kk 200 000
— Toimeentulotuki 5 v 300 000
— Erityiskustannukset 1 400 000
— Heimoveteraanit 600 000
Laskennalliset korvaukset pakolaisista (16 527 henkilöä; 0—6 v. 6 845 €, muut 2 300 €) 53 034 000
Muut pakolaisista maksettavat kuntakorvaukset 128 384 000
— Toimeentulotuki (2 102 euroa/vuosi/hlö) 34 736 000
— Erityiskustannukset (1 534 euroa/vuosi/hlö) 25 345 000
— Tulkkipalvelut (1 128 euroa/vuosi/hlö) 18 639 000
— Korvaukset alaikäisten huollosta (12 000 euroa/vuosi/hlö) 49 664 000
Alkukartoituksen kustannukset(2 000 henkilöä; laskennallinen korvaus 700 euroa/hlö) 1 400 000
Yhteensä 185 318 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Ilman huoltajaa olevien alaikäisten hoivan kustannukset 10 000
Oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden määrän muutos -47 275
Pakolaiskiintiön nosto (HO 2019) 520
Yhteensä -36 755

2020 talousarvio 185 318 000
2019 talousarvio 222 073 000
2018 tilinpäätös 225 053 280

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 185 318 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) ja valtioneuvoston asetusten (1393/2011 ja 115/2012) mukaisesti:

1) kunnille maksettaviin laskennallisiin korvauksiin, jotka aiheutuvat lain 2 §:n 2 tai 3 momentissa määriteltyjen henkilöiden kuntaan osoittamisesta, ohjauksesta, neuvonnasta ja muusta kotoutumista tukevan toiminnan sekä alkukartoituksen järjestämisestä

2) toimeentulotuesta, tulkkauksen järjestämisestä, erityiskustannusten korvaamisesta ja paluumuuton tukemisesta kunnalle aiheutuviin kustannuksiin sekä pakolaisten kuntaan muuttamisen odotusajalta kertyvien vuokrien maksamiseen

3) alaikäisten oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden sijoittamisesta perheryhmäkotiin, muuhun asuinyksikköön sekä perhehoidosta, asumisen tukipalveluista ja muista lastensuojelun palveluihin rinnastettavista toimenpiteistä kunnalle aiheutuneiden kustannusten korvaamiseen 21 ikävuoteen saakka ja käräjäoikeuden heille osoittaman edustajan palkkioiden maksamiseen

4) edellä mainittujen perheryhmäkotien tai muiden asuinyksiköiden kustannusten ennakoiden maksamiseen, jos se on toiminnan järjestämisen kannalta perusteltua

5) kuntaan sijoitettujen tai kunnassa asuvien ihmiskaupan uhrien kunnille sosiaali- ja terveys- sekä muiden palvelujen järjestämisestä aiheutuvista kustannuksista maksettaviin korvauksiin

6) entisen Neuvostoliiton alueelta paluumuuttajina tulleiden henkilöiden, joille on myönnetty oleskelulupa ulkomaalaislain (301/2004) 48 §:n tai 49 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella, toimeentulotuen sekä heille annetun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta kunnille sekä Suomen sodissa vapaaehtoisina palvelleiden hoidosta ja huollosta aiheutuviin kustannuksiin

7) edellä mainittujen henkilöiden perustoimeentulotuen maksamisesta aiheutuvien kustannusten ennakoiden maksamiseen Kansaneläkelaitokselle.

Määrärahaa saa käyttää myös Kansaneläkelaitokselle kotoutumislain 51 §:n 2 momentin perusteella korvattaviin entisen Neuvostoliiton alueelta tulleista paluumuuttajista aiheutuviin perustoimeentulotuen kustannuksiin. Kustannus on arviolta 130 000 euroa/vuosi vuoteen 2022 saakka.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) ja valtioneuvoston asetusten (1393/2011 ja 115/2012) mukaisesti alaikäisten oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden sijoittamisesta perheryhmäkotiin, muuhun asuinyksikköön sekä perhehoidosta, asumisen tukipalveluista ja muista lastensuojelun palveluihin rinnastettavista toimenpiteistä kunnalle aiheutuneiden kustannusten korvaamiseen 25 ikävuoteen saakka ja käräjäoikeuden heille osoittaman edustajan palkkioiden maksamiseen.

Selvitysosa:Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2020 IV lisätalousarvio
2020 talousarvio 185 318 000
2019 tilinpäätös 201 619 847
2018 tilinpäätös 225 053 280

 

Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) ja valtioneuvoston asetusten (1393/2011 ja 115/2012) mukaisesti alaikäisten oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden sijoittamisesta perheryhmäkotiin, muuhun asuinyksikköön sekä perhehoidosta, asumisen tukipalveluista ja muista lastensuojelun palveluihin rinnastettavista toimenpiteistä kunnalle aiheutuneiden kustannusten korvaamiseen 25 ikävuoteen saakka ja käräjäoikeuden heille osoittaman edustajan palkkioiden maksamiseen.