Talousarvioesitys 2020
30. (32.30, osa, 40, osa, 50 ja 60, osa) Työllisyys ja yrittäjyys
Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)
Selvitysosa:Kasvupolitiikan toteuttamiseksi työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla tuetaan työvoiman osaamisen kehittämistä, yritysten kansainvälistymistä ja kasvua, alkavaa yritystoimintaa sekä torjutaan työttömyyttä ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla kehitetään pk-yritysten pitkän aikavälin kilpailukykyä ja vaikutetaan myös toimintaympäristön muutoksiin, joita aiheuttavat digitalisaatio, globalisaatio, väestön ikääntyminen sekä energiapolitiikan ja ilmastonmuutoksen tuomat haasteet.
Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla on kiinteä yhteys elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaan, jotka ovat kasvupolitiikan keskeisiä elementtejä. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikassa painotuksena on työttömyyden alentaminen, nopea työllistyminen ja kasvun vauhdittaminen vastaamalla yritysten työvoima- ja osaamistarpeisiin sekä luomalla edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle. Yritysten kehittymistä, rakennemuutosten hallintaa ja työurien jatkumista tuetaan toteuttamalla yritysten tarpeiden mukaista työvoimakoulutusta ja yritystoiminnan kehittämispalveluja. Työnhakijoiden osaamista päivitetään helpottamaan yritysten osaavan työvoiman saatavuutta. Uusien yritysten syntymistä edistetään starttirahalla ja antamalla alkaville yrityksille kokonaisvaltaista tukea niiden elinkaaren alkuvaiheissa neuvonnan ja koulutuksen keinoin. TE-toimiston tehtävänä on yritys- ja työnantajalähtöinen työnvälitys, joka tukee nopeaa työllistymistä ja avoimien työpaikkojen mahdollisimman tehokasta täyttöä.
Hallitus tavoittelee työllisyysasteen nostoa 75 prosenttiin. Hallituksen työllisyysastetavoite edellyttää, että osatyökykyisten, vaikeasti työllistyvien, nuorten, ikääntyvien ja maahanmuuttajataustaisten osallistumista työmarkkinoille lisätään. Tavoitteena on muuttaa muiden Pohjoismaiden tavoin työvoimapolitiikan suuntaa passiivisesta aktiiviseen ja kohdentaa palveluja nykyistä tehokkaammin. Erityisesti työttömyyden alun palveluja tehostetaan ja mahdollistetaan entistä paremmin työttömien erilaiset, yksilölliset tarpeet. Työttömien henkilökohtaisen palvelun ja palvelukokonaisuuden takaamiseksi varataan tarvittavat henkilöresurssit. Hallituksen tavoitteena on lisätä merkittävästi palkkatuen käyttöä yrityksissä sekä lisätä yritysten kanssa yhteishankintana järjestettävää työvoimakoulutusta. Lisäksi taataan jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle tai alle 30-vuotiaalle valmistuneelle joko työ-, työharjoittelu-, työkokeilu-, työpaja-, oppisopimus- tai kuntoutuspaikka kolmen kuukauden aikana työttömyyden alkamisesta. Hallitus edistää nuorisotakuuta asiantuntijatyön pohjalta. Erityisen tuen tarpeessa olevien (muun muassa osatyökykyiset, maahanmuuttajat, vammaiset, nuoret, ikääntyneet) pääsyä työllistymistä edistävien ja yksilöllisten palveluiden piiriin tehostetaan. Hallituksen tavoitteena on myös lisätä osatyökykyisten ja muiden vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistymistä julkisiin hankintoihin asetettavan työllistämisehdon avulla.
Myönteistä ja aktiivista kotoutumista edistetään maahanmuuttajan kielitaidon ja ammatillisten valmiuksien vahvistamisella, työllistymisen nopeuttamisella ja yhteiskunnan tuntemusta ja osallisuutta edistämällä. Kielikoulutukseen tulee päästä kolmen kuukauden kuluessa myönteisen oleskelulupapäätöksen saamisesta. Maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä tuetaan työvoimakoulutuksena toteutettavalla kotoutumiskoulutuksella.
Työvoimapalvelujen piirissä henkilöitä keskimäärin (htv) vuoden aikana (ei sisällä ESR-ohjelmasta rahoitettavia toimenpiteitä, laskentaperuste: vuoden aikana käytössä olevat määrärahat)
2018 toteutuma |
2019 arvio |
2020 arvio |
|
Palkkatuettu työ | |||
— Valtionhallinto | 458 | 500 | 500 |
— Kunnat ja kuntayhtymät | 7 575 | 7 500 | 7 500 |
— Yksityinen sektori | 12 915 | 13 200 | 15 300 |
Starttiraha1) | 11 287 | 6 300 | 3 800 |
Työvoimakoulutuksen hankinta2) | 18 618 | 13 000 | 11 900 |
— Ammatillinen koulutus | 11 287 | 6 300 | 5 100 |
— Kotoutumiskoulutus | 7 331 | 6 700 | 6 800 |
Valmennukset | 2 498 | 3 000 | 2 000 |
Yhteensä | 53 351 | 43 500 | 41 000 |
Työkokeilut | 10 515 | 11 000 | 11 000 |
Yhteensä | 63 866 | 54 500 | 52 000 |
1) Starttirahan volyymi sisältää myös STM:n hallinnonalan työttömyysetuusmäärärahoilla rahoitettavan osuuden.
2) Työvoimakoulutuksen volyymeissa on mukana ainoastaan TEM:n työllisyysmäärärahoista rahoitettava työvoimakoulutus. Osa työvoimakoulutuksesta siirtyy asteittain OKM:n hallinnonalan talousarviomomentilta rahoitettavaksi, mistä johtuen työllisyysmäärärahoilla rahoitettavan volyymin arvioidaan laskevan.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti tulosalueelle seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2020:
2018 toteutuma |
2019 tavoite |
2020 tavoite |
|
Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto paranee | |||
— Työttömyyden keskimääräinen kesto (vkoa) | 54 | 50 | 48 |
Työttömyysjaksot lyhenevät | |||
— Virta yli 3 kk työttömyyteen (%) | 42 | < 32 | < 40 |
Alueiden kehittäminen on ministeriöiden, maakuntien, kuntien ja muiden toimijoiden vuorovaikutukseen perustuvaa laaja-alaista ja monitasoista toimintaa, joka pyrkii edistämään elinvoimaa ja hyvinvointia maan eri alueilla. Aluekehittämisessä eri hallinnonalojen ja maakuntien tavoitteita ja toimia tarkastellaan kokonaisuutena sekä valtakunnallisesta että alueiden näkökulmasta.
Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka tukevat kasvupolitiikan toimeenpanoa. Alueiden kehittämistoimintaa suuntaavat alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain (7/2014) lisäksi valtioneuvoston hallituskaudeksi määrittelemät alueiden kehittämisen painopisteet, niitä tarkentavat ministeriöiden hallinnonalaansa varten määrittelemät alueiden kehittämisen tavoitteet ja maakuntien liittojen valmistelemat maakuntasuunnitelmiin perustuvat maakuntaohjelmat sekä niiden toimeenpanosuunnitelmat. Näitä kansallisia tavoitteita tukee EU:n rakennerahastokaudeksi 2014—2020 laadittu Suomen rakennerahasto-ohjelma "Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020".
Hallitusohjelman mukaisesti tuetaan erilaisten alueiden, metropolialueen, seutukaupunkien ja harvaan asutun maaseudun kehittämistä. Alueiden kehittäminen perustuu vuorovaikutukseen, toimijoiden väliseen työnjakoon ja yhteisiin tavoitteisiin. Järjestelmän tarkoituksena on luoda edellytykset aluelähtöiselle, kestävään kehitykseen perustuvalle taloudelliselle kasvulle, joka edistää parhaiten työllisyyttä ja ihmisten hyvinvointia.
Työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimii valtioneuvoston asettama alueiden uudistumisen neuvottelukunta, jonka tarkoituksena on yhteensovittaa ja linjata alueiden kehittämisen strategista kokonaisuutta. Neuvottelukunnan keskeisiä tehtäviä on linjata aluekehittämispäätöksen ja muiden aluekehittämiseen liittyvien merkittävien ohjelmien ja suunnitelmien sisältöä sekä eri hallinnonalojen toimia aluekehittämisessä. Neuvottelukunnan tehtävänä on lisäksi seurata sekä ennakoida alueiden kehitystä ja toimenpiteiden vaikuttavuutta.
Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueiden kehittämisen painopisteistä sisältää alueiden kehittämisen strategiset linjaukset ja toimenpiteet hallinnonaloittain, kehittämisen voimavarat, tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden mittarit sekä mahdollisten erityisohjelmien tavoitteet ja vastuut. Maakuntien liitot huomioivat aluekehittämisen painopisteet omassa strategia- ja ohjelmatyössään.
Maakuntaohjelma ja sen joka toinen vuosi laadittava toimeenpanosuunnitelma ilmaisevat alueen kehittämistavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Nämä asiakirjat nivovat osaltaan yhteen ELY-keskusten ja aluehallintovirastojen eri sektoreiden toiminnan alueen kehittämiseksi.
Pääosa alueellisista kehittämistoimista kanavoituu ELY-keskusten kautta. Kullekin ELY-keskukselle sekä aluehallintovirastolle laaditaan hallituskaudeksi tulossopimus, jota tarkistetaan vuosittain. Tulossopimus perustuu aluehallintovirastoille ja ELY-keskuksille laaditussa yhteisessä strategia-asiakirjassa asetettuihin yleisiin tavoitteisiin ja päämääriin sekä alueen maakuntaohjelmiin ja niiden toimeenpanosuunnitelmiin.
Aluekehittämisen lähtökohtana ovat alueiden ja kaupunkien vahvuudet ja erityispiirteet. Kaupungit ovat kasvun vauhdittajia sekä olennainen osa aluekehittämistä ja niiden vahvuuksia tulee hyödyntää aluekehittämispolitiikan vahvistamiseksi. Monimuotoinen, vuorovaikutukseen ja kumppanuuteen perustuva kaupunkipolitiikka huomioi haasteiltaan ja kehitysedellytyksiltään eroavat kaupungit. Kaupunkikehittämistä toteutetaan sekä EU:n tasolla että kansallisesti. Sopimuksellisuus ja kumppanuus ovat alue- ja kaupunkikehittämisen keskeisiä elementtejä.
"Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020" Suomen rakennerahasto-ohjelma sisältää sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimet. Ohjelmassa on viisi toimintalinjaa. Niillä tuetaan erityisesti pk-yritysten kilpailukykyä, uuden tiedon ja osaamisen tuottamista ja hyödyntämistä, työllisyyttä ja työvoiman liikkuvuutta, koulutusta, ammattitaitoa ja elinikäistä oppimista sekä sosiaalista osallisuutta ja köyhyyden torjuntaa. Läpileikkaavana horisontaalisena erityistavoitteena on muun muassa vähähiilisen talouden edistäminen, johon kohdistuu 25 % EAKR:n rahoituksesta. Rakennerahasto-ohjelma toteuttaa ja edistää Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita.
Luvun nimike on muutettu.
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)
Työllisten määrä on Suomessa noussut korkeammalle tasolle kuin koskaan aikaisemmin. Valtiovarainministeriön syksyllä 2019 julkaiseman taloudellisen katsauksen mukaan vuoden 2019 ensimmäisellä vuosipuoliskolla työllisyyden pitkään jatkunut kasvu kuitenkin pysähtyi. Työttömyyden väheneminen on niin ikään pysähtynyt alkuvuonna, ja työttömyysasteen trendi on pysytellyt 6,6 prosentin tuntumassa tammikuusta lähtien. Katsauksen mukaan työttömien määrä vähenee edelleen v. 2019, mutta työttömyyden aleneminen on kuitenkin selvästi hitaampaa kuin viime vuonna. Tuorein työllisyysasteen trendiluku oli tänä vuonna lokakuussa 72,7 prosenttia.
Hidastuva talouskasvu ja talouden rakenteelliset ongelmat korostavat työllisyyttä ja tuottavuutta kasvattavien uudistusten tärkeyttä. Hallituksen työllisyystavoitteen saavuttaminen edellyttää työn tarjontaa ja kysyntää tukevia toimia sekä kohtaanto-ongelman lievittämistä. Valiokunta korostaa innovaatiopolitiikan ja työllisyyspolitiikan yhteyttä: työllisyystavoitteen saavuttamiseksi myös innovaatiopanostusten lisäykset ovat keskeisiä.
30. Valtionavustus kunnille yksinyrittäjien tukemiseen (siirtomääräraha 2 v)
II lisätalousarvioesitys HE 43/2020 vp (9.4.2020)
Momentille myönnetään 250 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen kunnille, kuntayhtymille tai useamman kunnan muodostamille kokonaisuuksille käytettäväksi yksinyrittäjien valtionavustuksista annettavan valtioneuvoston asetuksen mukaisesti.
Yksinyrittäjien tuki myönnetään Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EU 1407/2013) mukaisina avustuksina.
Selvitysosa:Määräraha on tarkoitus käyttää valtionavustuksen myöntämiseen kunnille kustannuksiin, jotka aiheutuvat yksinyrittäjille myönnetystä tuesta. Tuen tarkoituksena on yksinyrittäjien maksuvalmiuden turvaaminen COVID-2019 pandemian aiheuttamassa heikentyneessä taloudellisessa tilanteessa.
Yksinyrittäjien tuki on 2 000 euroa ja sitä myönnetään yksinyrittäjän toiminnasta aikavälillä 1.3.2020—31.8.2020 aiheutuneisiin kiinteisiin kustannuksiin.
Työ- ja elinkeinoministeriö myöntää valtionavustuksen kuntien, kuntayhtymien tai useamman kunnan muodostamalla yhteenliittymällä, joista tukea haetaan ja jotka vastaavat tuen myöntämisestä.
2020 II lisätalousarvio | 250 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 22/2020 vp (24.4.2020)
Momentille myönnetään 250 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen kunnille, kuntayhtymille tai useamman kunnan muodostamille kokonaisuuksille käytettäväksi yksinyrittäjien valtionavustuksista annettavan valtioneuvoston asetuksen mukaisesti.
Yksinyrittäjien tuki myönnetään Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EU 1407/2013) mukaisina avustuksina.
31. Ravitsemisyrittäjien tukeminen (arviomääräraha)
III lisätalousarvioesitys HE 66/2020 vp (8.5.2020)
Momentille myönnetään 123 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää ravitsemisyrittäjien uudelleen työllistämisen tukemisesta ja toiminnan rajoitusten hyvittämisestä annetun lain mukaisesti:
1) rajoitusvelvoitteesta johtuvien hyvitysten maksamiseen ravitsemisliikkeille
2) ravitsemisliikkeiden uudelleen työllistämisen tukemiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle lisätalousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi ravitsemisyrittäjien uudelleen työllistämisen tukemisesta ja toiminnan rajoitusten hyvittämisestä.
Koronapandemiasta johtuen ravitsemisliikkeiden toimintaa on rajoitettu väliaikaisesti majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetun lain (308/2006) 3a §:n 1 momentin nojalla.
Määrärahaa käytetään rajoitusvelvoitteesta johtuvien hyvitysten maksamiseen ja uudelleen työllistämisen tukemiseen. Hyvitystä maksetaan rajoitusten alaisilta kuukausilta myynnin muutoksiin perustuen ravitsemisalan yrityksille, joiden huhtikuun 2020 myynti on ollut pienempi kuin tammi—helmikuun 2020 keskimyynti. Hyvitystä maksetaan enintään 15 % myynnin laskusta, jos tammi—helmikuun keskimyynti oli enintään 1 000 000 euroa ja tämän ylittävän myynnin osalta 5 %. Enimmillään hyvitys voi olla 500 000 euroa.
Uudelleen työllistämiseen myönnettävää tukea maksetaan 1 000 euroa työllistettävää työntekijää kohden. Tukea maksetaan työntekijästä, jolle yritys maksaa palkkaa vähintään 2 500 euroa rajoitusvelvoitteen päättymistä seuraavan kolmen kuukauden ajalta.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Rajoitusvelvoitteesta maksettava hyvitys | 83 000 000 |
Uudelleen työllistymisen tukeminen | 40 000 000 |
Yhteensä | 123 000 000 |
2020 III lisätalousarvio | 123 000 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 6/2020 vp (25.5.2020)
Hallitus esittää ravitsemisyrittäjien tukeen 123 milj. euron määrärahaa, joka perustuu hallituksen esityksessä HE 67/2020 vp esitettyyn tukimalliin. Talousvaliokunta on esityksestä antamassaan mietinnössä (TaVM 11/2020 vp) ehdottanut muutoksia, jotka lisäävät määrärahatarvetta. Hyvityksen perusteen ja enimmäismäärän osalta talousvaliokunta on ehdottanut, että vertailuajankohtaa lavennetaan ja hallituksen esityksessä ehdotetun tammi—helmikuun rinnalle tuodaan toinen vaihtoehto, joka on vuoden 2019 huhti—toukokuu. Toimivaltainen viranomainen valitsee näistä vertailulukemista ravitsemisliikkeen hyvityksen saamisen kannalta edullisemman vaihtoehdon. Talousvaliokunta on ehdottanut myös muutosta, jolla henkilöstöpalveluyritysten kautta tehty työ saadaan tämän lain mukaisen työllistämistuen piiriin. Talousvaliokunta on arvioinut, että ehdotetut muutokset lisäävät momentin määrärahatarvetta yhteensä 48 milj. eurolla.
Eduskunta on lakiehdotuksen ensimmäisessä käsittelyssä 20.5.2020 hyväksynyt lain sisällön talousvaliokunnan mietinnön mukaisena. Valiokunta lisää näin ollen momentille 48 milj. euroa ja toteaa samalla, että ravitsemisyrittäjät voivat edelleen hakea myös Business Finlandin ja ELY-keskusten kautta myönnettäviä tukia. Tämän lisäksi valtioneuvosto valmistelee pikaisella aikataululla toimialaneutraalia tukivälinettä. Valiokunta viittaa talousvaliokunnan mietintöön ja korostaa tukijärjestelmän johdonmukaisuutta sekä tukien yhteensovituksen toteuttamista siten, että ravitsemisyrityksen saama hyvitys otetaan huomioon Business Finlandin ja ELY-keskusten myöntämissä tuissa siltä osin kuin tosiasiallista päällekkäisyyttä ilmenee. Valiokunta pitää tärkeänä, että Business Finlandin ja ELY-keskusten ohjeistuksella varmistetaan, että yhteensovitus toteutetaan yhdenmukaisin perustein.
Valiokunta painottaa hakemusten käsittelyn ja maksatusten joutuisuutta ja viittaa myös toisen lisätalousarvion yhteydessä hyväksyttyyn lausumaan, jossa eduskunta edellytti yritystukien kohdentamista siten, että ne kompensoivat pandemiasta aiheutuvia taloudellisia vaikutuksia, parantavat mahdollisuuksia jatkaa ja kehittää yritystoimintaa sekä edistävät työllisyyttä. (VaVM 5/2020 vp — HE 43/2020 vp, HE 52/2020 vp)
Eduskunnan kirjelmä EK 25/2020 vp (25.5.2020)
Momentille myönnetään 171 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää ravitsemisyrittäjien uudelleen työllistämisen tukemisesta ja toiminnan rajoitusten hyvittämisestä annetun lain mukaisesti:
1) rajoitusvelvoitteesta johtuvien hyvitysten maksamiseen ravitsemisliikkeille
2) ravitsemisliikkeiden uudelleen työllistämisen tukemiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
VII lisätalousarvioesitys HE 192/2020 vp (29.10.2020)
Momentilta vähennetään 41 000 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennys aiheutuu siitä, että tuen käyttö on jäämässä arvioitua alhaisemmaksi.
2020 VII lisätalousarvio | -41 000 000 |
2020 III lisätalousarvio | 171 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 45/2020 vp (27.11.2020)
Momentilta vähennetään 41 000 000 euroa.
40. (32.50.40) Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)
Momentille myönnetään 21 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain (8/2014) mukaisesti:
1) kaupunkien ja alueiden kestävää kasvua ja elinvoimaa edistäviin hankkeisiin sekä sopimusperusteiseen yhteistyöhön
2) useampaa kuin yhtä aluetta koskeviin tai valtakunnallisesti tärkeisiin alueiden kehittämistä koskeviin kehittämishankkeisiin
3) alueiden kehittämistä ja alueen kuntien välisen elinkeinopoliittisen yhteistyön edistämistä koskeviin kehittämishankkeisiin.
Lisäksi määrärahaa saa käyttää kulutusmenojen maksamiseen sekä enintään 8 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen ja henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien tila- ja muiden kustannusten maksamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti yleisavustuksena Talent Hub -toiminnan tukemiseen. Määrärahaa saa käyttää myös ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeiden toteuttamisen kannalta perusteltua.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain muuttamiseksi.
Määrärahalla tuetaan valtioneuvoston aluekehittämispäätöksen toimeenpanoa. Rahoituksen kohteena ovat alueiden kestävää kasvua ja elinkeinojen uudistamista tukevat toimenpiteet, valtion sopimuksellinen yhteistyö kaupunkien ja alueiden kanssa, kaupunkien ja alueiden väliset temaattiset verkostot, aluetalouksien vahvistaminen, rakennemuutoksien ennakointi ja hallinta sekä alueiden välisen eriarvoistumisen ehkäisy.
Määrärahaa käytetään Talent Hub -toimintamallin sopimusperusteiseen yhteistyöhön. Tavoitteena on mahdollistaa organisaatiorajat ylittävät palvelupolut kansainvälisille osaajille ja yrityksille osaajien houkutteluun, maahantuloon, asettautumiseen, rekrytointiin ja osaamisen hyödyntämiseen liittyen. Talent Hub -yhteistyö kiinnittää kansainvälisiin osaajiin liittyvät palvelut osaksi alueiden innovaatio- ja yrityspalveluekosysteemiä.
Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)
Sopimusperusteinen yhteistyö | 15 000 |
Maakuntien omaehtoinen kehittäminen | 5 000 |
Talent Hub -toimintamalli | 1 000 |
Yhteensä | 21 000 |
---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Aluekehitysrahoitus (HO 2019 kertaluonteinen) | 5 000 |
Kertaluonteisten lisäysten poisto | -300 |
Seutukaupunkien hankkeet | -3 000 |
Sopimusperusteisen yhteistyön rahoitus (HO 2019 kertaluonteinen) | 15 000 |
Talent Hub -toimintamalli (HO 2019) | 1 000 |
Yhteensä | 17 700 |
Momentin nimike on muutettu.
2020 talousarvio | 21 000 000 |
2019 II lisätalousarvio | 814 000 |
2019 talousarvio | 3 300 000 |
2018 tilinpäätös | 17 708 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 89/2019 vp (21.11.2019)
Lisäksi määrärahaa saa käyttää kulutusmenojen maksamiseen sekä enintään 8 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen ja henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien tila- ja muiden kustannusten maksamiseen sekä valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti Talent Hub -toiminnan tukemiseen. Määrärahaa saa käyttää myös ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeiden toteuttamisen kannalta perusteltua.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan kolmannen kappaleen.
Muutos mahdollistaa valtionavustuksen myöntämisen yleisavustuksen lisäksi myös erityisavustuksena.
2020 talousarvio | 21 000 000 |
2019 II lisätalousarvio | 814 000 |
2019 talousarvio | 3 300 000 |
2018 tilinpäätös | 17 708 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)
Momentille myönnetään 21 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain (8/2014) mukaisesti:
1) kaupunkien ja alueiden kestävää kasvua ja elinvoimaa edistäviin hankkeisiin sekä sopimusperusteiseen yhteistyöhön
2) useampaa kuin yhtä aluetta koskeviin tai valtakunnallisesti tärkeisiin alueiden kehittämistä koskeviin kehittämishankkeisiin
3) alueiden kehittämistä ja alueen kuntien välisen elinkeinopoliittisen yhteistyön edistämistä koskeviin kehittämishankkeisiin.
Lisäksi määrärahaa saa käyttää kulutusmenojen maksamiseen sekä enintään 8 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen ja henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien tila- ja muiden kustannusten maksamiseen sekä valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti Talent Hub -toiminnan tukemiseen. Määrärahaa saa käyttää myös ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeiden toteuttamisen kannalta perusteltua.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 29 000 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös pohjoisen matkailua ylläpitävien investointien rahoittamiseen.
Selvitysosa:Lisäyksestä 20 000 000 euroa aiheutuu alueiden elinkeinoelämän ja työllisyyden elvyttämisestä ja vahvistamisesta, 4 000 000 euroa alueiden matkailuelinkeinon tukemisesta ja 5 000 000 euroa pohjoisen matkailuinfrastruktuurin ylläpitämisestä.
2020 IV lisätalousarvio | 29 000 000 |
2020 talousarvio | 21 000 000 |
2019 tilinpäätös | 4 114 000 |
2018 tilinpäätös | 17 708 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 13/2020 vp (24.6.2020)
Työ- ja elinkeinoministeriöstä saadun selvityksen mukaan momentin päätösosaa tulee täydentää siten, että määrärahan käytössä sovelletaan myös valtionavustuslakia (688/2001).
Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 29 000 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti pohjoisen matkailua ylläpitäviin investointeihin myönnettäviin avustuksiin.
42. (32.50.42) Yritysten kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)
Momentille myönnetään 7 978 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (9/2014) ja sitä edeltäneen lain (1336/2006) mukaisten avustusten maksamiseen pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksia parantaviin ja muihin yritysten kehittämishankkeisiin sekä voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen pk-yritysten toimintaympäristöä parantaviin hankkeisiin.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Vuonna 2020 saa tehdä enintään 4 000 000 euron arvosta sitoumuksia.
Selvitysosa:Momentin valtuutta käytetään hallitusohjelman mukaisesti käynnistettävän alueellisen pk-yritysten kasvun kiihdyttämisohjelman mukaisiin yrityksen kehittämisavustuksiin. Ohjelma kohdistuu erityisesti kasvun alkuvaiheessa olevien pk-yritysten kasvu- ja kansainvälistymisvalmiuksien tukemiseen, tavoitteena vientivetoinen kasvu.
Momentin valtuudella arvioidaan vaikutettavan 100 pk-yrityksen kasvu- ja kansainvälistymisvalmiuksien paranemiseen.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2020 | 2021 | 2022 | 2023 | Yhteensä vuodesta 2020 lähtien |
|
Ennen vuotta 2020 tehdyt sitoumukset | 7 178 | 1 178 | 8 356 | ||
Vuoden 2020 sitoumukset | 800 | 1 600 | 1 200 | 400 | 4 000 |
Menot yhteensä | 7 978 | 2 778 | 1 200 | 400 | 12 356 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Hankkeiden maksatusten vähentyminen | -1 000 |
Pk-yritysten kasvuohjelma (HO 2019) | 800 |
Yhteensä | -200 |
2020 talousarvio | 7 978 000 |
2019 I lisätalousarvio | 9 400 000 |
2019 talousarvio | 8 178 000 |
2018 tilinpäätös | 12 069 408 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 89/2019 vp (21.11.2019)
Momentille myönnetään 16 378 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys 8 400 000 euroa talousarvioesityksen 7 978 000 euroon nähden aiheutuu kolmen pääomasijoitushankkeen käynnistymisen siirtymisestä vuodelta 2019 vuodelle 2020 ja siitä aiheutuvasta maksatusaikataulun muutoksesta.
2020 talousarvio | 16 378 000 |
2019 I lisätalousarvio | 9 400 000 |
2019 talousarvio | 8 178 000 |
2018 tilinpäätös | 12 069 408 |
Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)
Momentille myönnetään 16 378 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (9/2014) ja sitä edeltäneen lain (1336/2006) mukaisten avustusten maksamiseen pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksia parantaviin ja muihin yritysten kehittämishankkeisiin sekä voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen pk-yritysten toimintaympäristöä parantaviin hankkeisiin.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Vuonna 2020 saa tehdä enintään 4 000 000 euron arvosta sitoumuksia.
I lisätalousarvioesitys HE 24/2020 vp (20.3.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 15 000 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös valtionavustuslain (688/2001) nojalla annettavan valtioneuvoston asetuksen ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EU 1407/2013) mukaisiin avustuksiin.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2020 saa uusia sitoumuksia tehdä yhteensä 54 000 000 eurolla.
Selvitysosa:Määrärahan 15 000 000 euron ja myöntämisvaltuuden 50 000 000 euron lisäys aiheutuu erityisesti palvelualojen, tarpeen mukaan myös muiden toimialojen, pk-yrityksille koronaviruksesta aiheutuvien vaikutusten hallintaan ja ehkäisemiseen myönnettävistä avustuksista.
Myöntämisvaltuuden lisäyksestä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja 15 000 000 euroa vuonna 2020, 20 000 000 euroa vuonna 2021 ja 15 000 000 euroa vuonna 2022.
2020 I lisätalousarvio | 15 000 000 |
2020 talousarvio | 16 378 000 |
2019 tilinpäätös | 4 944 751 |
2018 tilinpäätös | 12 069 408 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 3/2020 vp (26.3.2020)
Hallitus esittää momentin myöntövaltuuteen 50 milj. euron lisäystä avustuksiin, jotka on tarkoitettu mm. palvelualojen pk-yrityksille koronaviruksesta aiheutuvien vaikutusten hallintaan ja ehkäisemiseen.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ELY-keskusten käyttöön ollaan valmistelemassa de minimis -muotoista rahoitusinstrumenttia. Se olisi tarkoitettu pk-yrityksille, joille koronavirus on aiheuttanut poikkeuksellisia markkina- ja tuotantohäiriöitä ja sillä turvattaisiin erityisesti yritysten maksuvalmiutta ja yritysrahoituksen saatavuutta. Jos edellytykset kannattavaan toimintaan ovat olemassa, rahoitusta voisi saada tilanneanalyysin tekemiseen tai kehittämistoimenpiteisiin. Tarkoituksena on, että haku ja rahoitus voidaan käynnistää mahdollisimman pian ja että asetusmuutos antaa mahdollisuuden aiempaa suurempiin ennakoihin sekä korkeampaan tukiprosenttiin.
Tuen tarve on kuitenkin kasvanut ennakoitua nopeammin, ja momentin myöntövaltuutta ja määrärahaa on korotettava, jotta em. rahoitusinstrumentti voidaan ottaa käyttöön. Koronavirustilanteen pahentuessa tukimuotoisen rahoituksen tarve tulee edelleen kasvamaan.
Valiokunta ehdottaa myöntövaltuuden nostamista 250 milj. eurolla, jolloin valtuus nousee 300 milj. eurolla. Tämä edellyttää momentin määrärahan korottamista 185 milj. eurolla, jolloin momentille myönnetään lisäystä yhteensä 200 milj. euroa.
Eduskunnan kirjelmä EK 12/2020 vp (26.3.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 200 000 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös valtionavustuslain (688/2001) nojalla annettavan valtioneuvoston asetuksen ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EU 1407/2013) mukaisiin avustuksiin.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2020 saa uusia sitoumuksia tehdä yhteensä 304 000 000 eurolla.
II lisätalousarvioesitys HE 43/2020 vp (9.4.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 75 000 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (9/2014) ja sen perusteella annetun asetuksen (716/2014) sekä sitä edeltäneen lain (1336/2006) mukaisten avustusten maksamiseen sekä voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen pk-yritysten toimintaympäristöä parantaviin hankkeisiin.
Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2020 saa uusia sitoumuksia tehdä yhteensä 404 000 000 eurolla.
Selvitysosa:Määrärahan 75 000 000 euron ja myöntämisvaltuuden 100 000 000 euron lisäys aiheutuu pk-yrityksille koronaviruksesta aiheutuvien vaikutusten hallintaan ja ehkäisemiseen myönnettävistä avustuksista.
Myöntämisvaltuuden lisäyksestä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja 75 000 000 euroa vuonna 2020, 20 000 000 euroa vuonna 2021 ja 5 000 000 euroa vuonna 2022.
2020 II lisätalousarvio | 75 000 000 |
2020 I lisätalousarvio | 200 000 000 |
2020 talousarvio | 16 378 000 |
2019 tilinpäätös | 4 944 751 |
2018 tilinpäätös | 12 069 408 |
Eduskunnan kirjelmä EK 22/2020 vp (24.4.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 75 000 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (9/2014) ja sen perusteella annetun asetuksen (716/2014) sekä sitä edeltäneen lain (1336/2006) mukaisten avustusten maksamiseen sekä voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen pk-yritysten toimintaympäristöä parantaviin hankkeisiin.
Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2020 saa uusia sitoumuksia tehdä yhteensä 404 000 000 eurolla.
IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 10 000 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2020 saa uusia sitoumuksia tehdä yhteensä 429 000 000 eurolla.
Selvitysosa:Määrärahan 10 000 000 euron ja myöntämisvaltuuden 25 000 000 euron lisäys aiheutuu pk-yritysten kilpailukyvyn ja kasvun lisärahoituksesta investointeihin ja toiminnan kehittämiseen.
Myöntämisvaltuuden lisäyksestä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja 10 000 000 euroa vuonna 2020,10 000 000 euroa vuonna 2021 ja 5 000 000 euroa vuonna 2022.
2020 IV lisätalousarvio | 10 000 000 |
2020 II lisätalousarvio | 75 000 000 |
2020 I lisätalousarvio | 200 000 000 |
2020 talousarvio | 16 378 000 |
2019 tilinpäätös | 4 944 751 |
2018 tilinpäätös | 12 069 408 |
Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 10 000 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2020 saa uusia sitoumuksia tehdä yhteensä 429 000 000 eurolla.
VII lisätalousarvioesitys HE 192/2020 vp (29.10.2020)
Momentilta vähennetään 10 000 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2020 saa uusia sitoumuksia tehdä yhteensä 369 000 000 eurolla.
Selvitysosa:Määrärahan 10 000 000 euron ja myöntämisvaltuuden 60 000 000 euron vähennys aiheutuu pk-yrityksille koronaviruksesta aiheutuvien vaikutusten hallintaan ja ehkäisemiseen myönnettävien avustusten arvioitua vähäisemmästä myöntämisestä.
Myöntämisvaltuuden vähennyksen arvioidaan vähentävän valtion menoja 10 000 000 euroa vuonna 2020, 20 000 000 euroa vuonna 2021 ja 30 000 000 euroa vuonna 2022.
2020 VII lisätalousarvio | -10 000 000 |
2020 IV lisätalousarvio | 10 000 000 |
2020 II lisätalousarvio | 75 000 000 |
2020 I lisätalousarvio | 200 000 000 |
2020 talousarvio | 16 378 000 |
2019 tilinpäätös | 4 944 751 |
2018 tilinpäätös | 12 069 408 |
Eduskunnan kirjelmä EK 45/2020 vp (27.11.2020)
Momentilta vähennetään 10 000 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2020 saa uusia sitoumuksia tehdä yhteensä 369 000 000 eurolla.
44. (32.50.44) Alueellinen kuljetustuki (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)
Momentille myönnetään 6 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) nojalla annetun alueellisesta kuljetustuesta annetun valtioneuvoston asetuksen mukaisen kuljetustuen maksamiseen tukeen oikeutetuilla alueilla toimiville pk-yrityksille niiden valmistamien tuotteiden pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvien kuljetuskustannusten alentamiseksi.
Selvitysosa:Kuljetustukea maksetaan harvaan asutuilla alueilla, eli Itä- ja Pohjois-Suomen NUTS 2 -alueella, sekä Saarijärven—Viitasaaren seutukunnan alueella toimivien pienten ja keskisuurten yritysten pitkän matkan tavarankuljetuksista. Kuljetustukijärjestelmän tavoitteena on alentaa syrjäisten ja harvaan asuttujen alueiden yritystoiminnalle pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvia lisäkustannuksia ja siten ylläpitää ja lisätä yritystoimintaa näillä alueilla.
Kuljetustukea maksetaan noin 250 pienelle ja keskisuurelle yritykselle.
2020 talousarvio | 6 000 000 |
2019 talousarvio | 6 000 000 |
2018 tilinpäätös | 5 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)
Momentille myönnetään 6 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) nojalla annetun alueellisesta kuljetustuesta annetun valtioneuvoston asetuksen mukaisen kuljetustuen maksamiseen tukeen oikeutetuilla alueilla toimiville pk-yrityksille niiden valmistamien tuotteiden pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvien kuljetuskustannusten alentamiseksi.
46. (32.60.46) Päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotuki (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)
Momentille myönnetään 78 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotuesta säädetyn lain (138/2017) mukaisten tukien maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Tuella kompensoidaan sähköintensiiviselle teollisuudelle päästökaupasta aiheutuvia epäsuoria kustannuksia. Tavoitteena on sähköintensiivisen vientiteollisuuden kilpailukyvyn turvaaminen ja siten tuotannon säilyminen kotimaassa. Laissa määritellyt hiilivuodon riskille erityisen alttiit toimialat voivat saada tukea päästöoikeuden hinnasta johtuvan korkeamman sähkön hinnan kompensoimiseksi.
Tuki on mitoitettu 50 prosenttiin Euroopan komission suuntaviivojen mukaisesta sallitusta enimmäismäärästä. Maksettavan tuen osuus (tuki-intensiteetti) on 37,5 % v. 2020 (40 % v. 2019) ja sen suuruus riippuu päästöoikeuden hinnasta sekä tuen saajan toteutuneesta sähkönkulutuksesta tai tuotannon määrästä v. 2019.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Päästöoikeuden hinnan muutokset | 48 000 |
Yhteensä | 48 000 |
2020 talousarvio | 78 000 000 |
2019 talousarvio | 30 000 000 |
2018 tilinpäätös | 26 752 204 |
Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)
Momentille myönnetään 78 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotuesta säädetyn lain (138/2017) mukaisten tukien maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)
Momentille myönnetään 294 460 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisesti:
1) asiantuntija-arviointien, kokeilujen, valmennusten, työvoimakoulutuksen, työnvälityspalvelun, ammatinvalinta- ja uraohjauksen, tieto- ja neuvontapalvelujen ja yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankintaan, työllisyyspoliittisiin avustuksiin sekä työhön ja palveluihin hakeutuville ja palveluihin ja asiantuntija-arviointeihin osallistuville maksettaviin kustannusten korvauksiin ja työolosuhteiden järjestelytuen maksamiseen
2) valtion virastolle tai laitokselle työttömän työnhakijan palkkaamisesta aiheutuviin palkkauskustannuksiin enintään 500 henkilötyövuotta vastaavalta osalta. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä korvattavien palkkauskustannusten määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 3 100 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään sitä vastaava lomaraha
3) lain 7 luvun 9 §:n 1 momentissa tarkoitetun palkkatuen maksamiseen. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä korvattavien palkkauskustannusten määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 1 800 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään sitä vastaava lomaraha
4) kunnalle myönnettävän lisätuen sekä muun kuin kohdassa 3 tarkoitetun palkkatuen maksamiseen. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä palkkatukena maksettava määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 1 400 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään palkkatukipäätöksen mukainen prosenttiosuus lomarahasta
5) starttirahan maksamiseen muille kuin työttömänä yritystoiminnan aloittaneille
6) vakuutusturvan kustannuksiin.
Lisäksi määrärahaa saa käyttää:
7) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin
8) julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden alueellista tarjoamista ja työelämäkokeilua koskevasta kokeilusta annetun lain (505/2017) mukaisten päätösten maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää myös kohdissa 1), 2) ja 6) mainittujen kulutusmenojen maksamiseen.
Siirtomenoista palkkatuki, starttiraha ja työllisyyspoliittinen avustus budjetoidaan maksuperusteisena, Valtiokonttorin tapaturmavakuutusmaksut maksatuspäätösperusteisena ja muut siirtomenot suoriteperusteisena.
Vuonna 2020 saa työvoimakoulutuksen hankinnasta aiheutua valtiolle menoja vuoden 2020 jälkeen enintään 65 000 000 euroa.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Asiantuntija-arvioinnit | 5 000 000 |
Kokeilut ja valmennukset (490 000 otp) | 34 250 000 |
Työvoimakoulutuksen hankinta | |
— Ammatillinen koulutus (1,2 milj. otp) | 67 700 000 |
— Kotoutumiskoulutus (1,7 milj. otp) | 60 401 000 |
Yhteensä | 129 101 000 |
---|---|
Starttiraha (2 400 htv) | 18 000 000 |
Palkkatuettu työ | |
— Valtionhallinto (enintään 500 htv) | 15 450 000 |
— Kunnat ja kuntayhtymät (6 500 htv, tuki 30/40/50 %) | 18 742 000 |
— Yksityinen sektori (30, 40 tai 50 tai 100 %, 14 800 htv) | 46 277 000 |
Yhteensä | 80 469 000 |
Työllisyyspoliittinen avustus | 10 000 000 |
Yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankinta | 13 000 000 |
Korvaukset | 1 000 000 |
Vakuutusturva | 950 000 |
Työnvälityspalvelu | 1 690 000 |
Ammatinvalinta- ja uraohjaus | 1 000 000 |
Tieto- ja neuvontapalvelut | 1 000 000 |
Kaikki yhteensä | 294 460 000 |
Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
2018 toteutuma |
2019 arvio |
2020 tavoite |
|
— 3 kk ammatillisen työvoimakoulutuksen jälkeen työttömäksi jääneiden osuus (%) | 37 | < 32 | < 32 |
— 3 kk palkkatuetun työn jälkeen työttömäksi jääneiden osuus (%) | 48 | < 45 | < 45 |
— 3 kk kotoutumiskoulutuksen jälkeen työttömäksi jääneiden osuus (%) | 26 | < 27 | < 25 |
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2020 | 2021 | 2022 | 2023 | Yhteensä vuodesta 2020 lähtien |
|
Ennen vuotta 2020 tehdyt sitoumukset | 55 370 | 9 500 | 500 | - | 65 370 |
Vuoden 2020 sitoumukset | - | 55 000 | 9 500 | 500 | 65 000 |
Menot yhteensä | 55 370 | 64 500 | 10 000 | 500 | 130 370 |
---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Kotoutumiskoulutus | -6 082 |
Kotoutumiskoulutus, pakolaiskiintiön nosto (HO 2019) | 165 |
Koulutuksen ja majoituksen hankkiminen Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä (siirto momentille 29.20.21) | -1 700 |
Osaamisen kehittämistehtävät (-1 htv) (siirto momentille 32.01.01) | -69 |
Osatyökykyisten työkykyohjelma (HO 2019 kertaluonteinen) | 4 400 |
Palkkatuen lisääminen (HO 2019) | 10 000 |
Palkkatuen maksatustehtävät (-12 htv) (siirto momentille 32.01.02) | -400 |
Palvelujen kehittämis- ja kokeilumenot (siirto momentille 32.01.03) | -1 300 |
Perheenyhdistäminen | -4 895 |
Suuriin siirtyviin eriin liittyvä kertaluonteinen määrärahavähennys v. 2019 | 50 000 |
Työllisyys-SIB tuotonmaksu (siirto momentille 32.30.95) | -500 |
Työvoimakoulutuksen määrän nosto (HO 2019 kertaluonteinen) | 4 000 |
Siirtyvien erien taso (HO 2019) | -3 220 |
Yhteensä | 50 399 |
2020 talousarvio | 294 460 000 |
2019 I lisätalousarvio | -7 500 000 |
2019 talousarvio | 244 061 000 |
2018 tilinpäätös | 321 050 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 89/2019 vp (21.11.2019)
Momentille myönnetään 273 014 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Vähennys talousarvioesityksen 294 460 000 euroon nähden on 21 446 000 euroa, mistä 246 000 euroa on siirtoa momentille 32.01.03 Tie työelämään -verkkopalveluun, 1 200 000 euroa siirtoa momentille 32.01.02 15 koordinaattorin palkkaamiseen ELY-keskuksiin ja 20 000 000 euroa siirtoa momentille 29.01.53 koulutuksen järjestämistä varten.
2020 talousarvio | 273 014 000 |
2019 IV lisätalousarvio | 20 132 000 |
2019 I lisätalousarvio | -7 500 000 |
2019 talousarvio | 244 061 000 |
2018 tilinpäätös | 321 050 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)
Momentin määrärahaksi esitetään 273,0 milj. euroa, joka on 29 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa.
Osaavan työvoiman saatavuus on muodostunut kasvun esteeksi. Yrityksillä on työvoiman saatavuudessa ongelmia kaikkialla Suomessa. Kainuussa lähestytään jo tilannetta, että puolella työvoimaa hakeneista on vaikeuksia löytää tekijöitä. Osaamisen puute on ollut yritysten suurin este löytää sopivaa työvoimaa. Valiokunta katsoo, että Suomessa olisi kyettävä nostamaan koulutus- ja osaamistasoa ja saatava käyttöön koko työvoima.
Työvoimakoulutuksen haasteena on koulutustarpeen ennakointi, työvoimatarpeiden tunnistaminen sekä kokonaiskuvan muodostaminen. Valiokunta tukee resurssien suuntaamista toimenpiteisiin, joilla kehitetään koulutuksia yrityslähtöiseen suuntaan. Yhteishankintakoulutuksien on havaittu olevan tehokkaita työllistyvyyden kannalta.
Valiokunta näkee oppisopimusjärjestelmän tehokkaammassa käytössä mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen ja työllisyyden parantamiseen. Oppisopimusjärjestelmä mahdollistaa opiskelun työsuhteessa, ja myös työnantajalle voidaan myöntää samanaikaisesti palkkatukea. Valiokunta katsoo, että järjestelmään tulisi lisätä tukea ja joustoja opiskelijalle, jotta se nykyistä paremmin palvelisi myös nuorten tarpeita, koska nykyisin vain yksi viidestä oppisopimusopiskelijasta on alle 25-vuotias.
Valiokunta katsoo, että työperäisellä maahanmuutolla on kasvava merkitys työvoiman saatavuudelle. Suomessa työikäisten määrä vähenee ja väestönlisäys tapahtuu yksinomaan maahanmuuton kautta. Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan Suomi tarvitsisi 20 000 työperäistä maahanmuuttajaa vuodessa.
Valiokunta näkee suurena ongelmana, että Suomen korkeakouluista valmistuneilla ulkomaalaisilla maistereilla ja Suomessa syntyneillä, ulkomaalaistaustaisilla nuorilla on tutkimusten mukaan vaikeuksia työllistyä. Työllistymisen esteitä ovat kotimaisten kielten taidon ja ammatillisten verkostojen puute sekä työelämässä vallitsevat asenteet. Valiokunta painottaa, että ulkomaalaistaustaiset opiskelijat ovat korkeasti koulutettua työvoimaa, joiden osaaminen tulisi ottaa Suomessa käyttöön. Valiokunta kannattaa toimenpiteitä, joilla opiskelijoiden kotimaisten kielten taitoa parannettaisiin jo opiskelun aikana sekä luotaisiin kontakteja työelämään. Erityisesti tulisi myös muuttaa asenteita ja vahvistaa yritysten ja työnantajien valmiuksia vastaanottaa kansainvälistä työvoimaa.
Valiokunta pitää hyvänä hallituksen käynnistämää työntekijöiden, opiskelijoiden ja tutkijoiden maahanmuuton edistämisohjelmaa (Talent Boost), jonka painopisteinä ovat osaajat samoin kuin työvoimapulasta kärsivät alat. Lisäksi valiokunta kannattaa resurssien suuntaamista toimenpiteisiin, jotka helpottavat työpaikkojen ja työntekijöiden kohtaamista.
Työperäistä maahanmuuttoa vaikeuttaa tällä hetkellä oleskelulupaprosessin hitaus ja monimutkaisuus. Työlupa-asioiden käsittelyn resursseja tulisi vahvistaa sekä prosessia sujuvoittaa. Valiokunta on huolissaan Maahanmuuttoviraston käsittelyaikojen ylittämisestä ja määrärahojen riittävyydestä. Oleskelulupaprosessin nopeuttamiseksi työperäisen maahanmuuton koordinaatiota vahvistetaan sisäministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön välillä. Valiokunta tukee kaikkia ponnisteluja työperäisen maahanmuuton nopeuttamiseksi.
Hallituksen tavoitteena on lisätä merkittävästi palkkatuen käyttöä yrityksissä sekä uudistaa nykyistä kolmannen sektorin palkkatukea. Palkkatuen määrärahoja lisätään 10 milj. eurolla vuonna 2020.
Palkkatuen käyttöä on vaikeuttanut tuen maksatusongelmat, joten valiokunta pitää hyvänä, että määrärahaa on kohdennettu palkkatuen maksatustehtäviin ja maksatusprosessien digitalisointiin.
Valiokunnan saamissa selvityksissä asiantuntijat ovat kiinnittäneet huomiota palkkatuen tehokkuuteen liittyviin epävarmuustekijöihin. Tutkimusten mukaan palkkatuki yksityisellä sektorilla lisää työllistyvyyttä ja ansiotuloja, mutta vaikutukset ovat pieniä. Julkisen ja kolmannen sektorin palkkatuen työllisyysvaikutukset ovat vähäisiä, mutta valiokunta tuo esiin, että tuella on muita positiivisia, mutta vähemmän mitattuja vaikutuksia. Valiokunta pitää hyvänä, että palkkatuen uudistamista jatketaan ja korostaa, että palkkatukeen osoitetut määrärahat tulee jatkossa saada tehokkaampaan käyttöön sekä että tuen vaikutuksista tarvittaisiin laajemmin tietoa.
Valiokunta katsoo, että epätoivottavien vaikutusten ehkäisemiseksi palkkatuella tulisi työllistää henkilöitä, jotka eivät oletettavasti työllistyisi ilman tukea. Näin ollen valiokunta pitää hyvänä, että palkkatukea on tarkoitus kohdentaa pitkään työttömänä olleille, osatyökykyisille ja ikääntyneille. Kannatettavaa on myös, että jatkossa selvitetään paremmin tuensaajan osaamistarpeita ja kytketään muita palveluja tiiviimmäksi osaksi palkkatukea, jotta palkkatukijakson jälkeen työllistyttäisiin nykyistä paremmin.
Valiokunta kiinnittää erityistä huomiota siihen, että ikääntyneiden, 55—64-vuotiaiden työllisyysaste Suomessa on Pohjoismaiden alhaisin. Valiokunta pitää tärkeänä, että tähän ongelmaan etsitään ratkaisuja. Ruotsin mallin1) mukaan on esitetty, että Suomessa tarvitaan edelleen varhaisten poistumisreittien vähentämistä, sillä se edesauttaa työllisyysasteen nostoa. Valiokunta tuo esiin, että positiivisia vaikutuksia olisi toimenpiteillä, joilla vähennetään työnantajan kokemia, ikääntyneiden rekrytointiin liittyviä kuluriskejä. Esimerkiksi työkyvyttömyyseläkejärjestelmää kehittämällä voitaisiin vähentää kielteisiä vaikutuksia, joita järjestelmän maksuluokkamallilla on havaittu olevan ikääntyneiden rekrytointeihin. Työllisyyden koheneminen yli 55-vuotiaiden ikäryhmässä vaatii myös koulutuksen ja osaamisen kehittämistä sekä työkyvyn ylläpitoa.
Osatyökykyisten työttömien määrä on laskenut kolmena peräkkäisenä vuonna. Valiokunta pitää hyvänä tehtyä, systemaattista kehittämistyötä osatyökykyisten ja vammaisten henkilöiden työllistymisen parantamiseksi. Valiokunta kannattaa uusia panostuksia osatyökykyisten työllisyyttä edistävään työkykyohjelmaan. Saadun selvityksen perusteella työpaikolle tulisi viedä konkreettista tukea ja ohjausta, koska osatyökykyisten työllistyminen edellyttää joustoja, työtehtävien räätälöimistä ja työllistämisen tukea. Valiokunta pitää myönteisenä palkkatuen suuntaamista erityisesti osatyökykyisiin ja työkykykoordinaattoreiden määrän lisäämistä TE-toimistoissa. Kannatettavaa on myös tiedottaa mahdollisuuksista, joilla julkisissa hankinnoissa voidaan edistää osatyökykyisten henkilöiden palkkaamista.
Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)
Momentille myönnetään 273 014 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisesti:
1) asiantuntija-arviointien, kokeilujen, valmennusten, työvoimakoulutuksen, työnvälityspalvelun, ammatinvalinta- ja uraohjauksen, tieto- ja neuvontapalvelujen ja yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankintaan, työllisyyspoliittisiin avustuksiin sekä työhön ja palveluihin hakeutuville ja palveluihin ja asiantuntija-arviointeihin osallistuville maksettaviin kustannusten korvauksiin ja työolosuhteiden järjestelytuen maksamiseen
2) valtion virastolle tai laitokselle työttömän työnhakijan palkkaamisesta aiheutuviin palkkauskustannuksiin enintään 500 henkilötyövuotta vastaavalta osalta. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä korvattavien palkkauskustannusten määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 3 100 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään sitä vastaava lomaraha
3) lain 7 luvun 9 §:n 1 momentissa tarkoitetun palkkatuen maksamiseen. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä korvattavien palkkauskustannusten määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 1 800 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään sitä vastaava lomaraha
4) kunnalle myönnettävän lisätuen sekä muun kuin kohdassa 3 tarkoitetun palkkatuen maksamiseen. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä palkkatukena maksettava määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 1 400 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään palkkatukipäätöksen mukainen prosenttiosuus lomarahasta
5) starttirahan maksamiseen muille kuin työttömänä yritystoiminnan aloittaneille
6) vakuutusturvan kustannuksiin.
Lisäksi määrärahaa saa käyttää:
7) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin
8) julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden alueellista tarjoamista ja työelämäkokeilua koskevasta kokeilusta annetun lain (505/2017) mukaisten päätösten maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää myös kohdissa 1), 2) ja 6) mainittujen kulutusmenojen maksamiseen.
Siirtomenoista palkkatuki, starttiraha ja työllisyyspoliittinen avustus budjetoidaan maksuperusteisena, Valtiokonttorin tapaturmavakuutusmaksut maksatuspäätösperusteisena ja muut siirtomenot suoriteperusteisena.
Vuonna 2020 saa työvoimakoulutuksen hankinnasta aiheutua valtiolle menoja vuoden 2020 jälkeen enintään 65 000 000 euroa.
IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 59 900 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös aikuisväestön digitalisaatiovalmiuksia parantaviin hankintoihin.
Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 30 000 000 euroa nuorille suunnattavan työvoimakoulutuksen hankintaan, 15 000 000 euroa nuorille tulosperusteisesti hankittavien palveluiden hankintaan, 15 000 000 euroa yhteishankintakoulutusten ja valmennusten kautta toteutettavaan osaamiseen kehittämiseen sekä vähennyksenä 100 000 euroa siirtona momentille 32.01.40 hankinnoilla työllistämisen vauhditusohjelman koordinaatiohankkeeseen.
Momentin perustelujen täydennys mahdollistaa aikuisväestön digitalisaatiovalmiuksien parantamiseen liittyvät hankinnat. Osana Suomen EU-puheenjohtajuuskautta on hankittu EU-kansalaisten käyttöön vuosina 2020—2021 toteutettava digitalisaatiovalmiuksia parantava verkkokurssi.
2020 IV lisätalousarvio | 59 900 000 |
2020 talousarvio | 273 014 000 |
2019 tilinpäätös | 256 693 000 |
2018 tilinpäätös | 321 050 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 59 900 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös aikuisväestön digitalisaatiovalmiuksia parantaviin hankintoihin.
52. (32.40.52) Palkkaturva (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)
Momentille myönnetään 32 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) palkkaturvalain (866/1998) ja merimiesten palkkaturvalain (1108/2000) mukaisten menojen maksamiseen
2) takaisinperittyjen saatavien palautusten ja niistä kertyvien korkojen maksamiseen
3) palkkaturvamenettelyyn liittyviin viranomaismaksuihin ja oikeudenkäyntikuluihin sekä konkurssikustannusten maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.
Selvitysosa:Palkkaturvajärjestelmä turvaa työntekijän työsuhteesta johtuvien saatavien maksamisen työnantajan konkurssin ja muiden maksukyvyttömyystilanteiden varalta. Palkkaturvana voidaan maksaa sellaiset työsuhteesta johtuvat saatavat, jotka työnantaja olisi ollut velvollinen maksamaan työntekijälle.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Palkkaturva | 31 810 000 |
Takaisinperittyjen saatavien palautukset ja korot | 80 000 |
Viranomaismaksut, oikeudenkäyntikulut ja konkurssikustannukset | 110 000 |
Yhteensä | 32 000 000 |
Palkkaturvamenoja vastaavat tulot 31 810 000 euroa on merkitty momentille 12.32.31.
Palkkaturvapalautusten arvioidut 1 000 000 euron korot on budjetoitu momentille 12.32.99.
Palkkaturvan tunnuslukuja
2018 toteutuma |
2019 arvio |
2020 arvio |
|
Palkkaturvaa peritty takaisin työnantajilta (1 000 euroa) | 5 510 | 6 900 | 6 900 |
Palkkaturvaa saaneet työntekijät (lkm) | 5 393 | 6 000 | 6 000 |
Palkkaturvapäätöksen saaneet työnantajat (lkm) | 1 887 | 2 000 | 2 000 |
Hakemusten keskimääräinen käsittelyaika (pv) | 149 | 180 | 150 |
Hakemuksista käsitelty alle 2 kuukaudessa (%) | 18 | 25 | 25 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
2020 talousarvio | 32 000 000 |
2019 talousarvio | 32 000 000 |
2018 tilinpäätös | 25 141 423 |
Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)
Momentille myönnetään 32 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) palkkaturvalain (866/1998) ja merimiesten palkkaturvalain (1108/2000) mukaisten menojen maksamiseen
2) takaisinperittyjen saatavien palautusten ja niistä kertyvien korkojen maksamiseen
3) palkkaturvamenettelyyn liittyviin viranomaismaksuihin ja oikeudenkäyntikuluihin sekä konkurssikustannusten maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.
64. (32.50.64) EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)
Momentille myönnetään 410 166 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Suomen rakennerahasto-ohjelman "Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020" Euroopan sosiaalirahastosta ja Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettavien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen sekä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (EAY) ja Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosion (ENI CBC) valtion rahoitusosuuden maksamiseen
2) edellä mainittujen ohjelmien toteutukseen liittyvän teknisen avun sekä ohjelmien toteuttamisen kannalta välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen
3) ohjelmakauden 2014—2020 Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavan ohjelman toteuttamiseen tarvittavan yhteensä enintään 250 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen
4) EU:n ohjelmakauden 2007—2013 neuvoston asetuksen 1083/2006 98—102 artiklan (rahoitusoikaisut) ja EU:n ohjelmakauden 2014—2020 neuvoston asetuksen 1303/2013 143—147 artiklan (rahoitusoikaisut) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen sekä muista hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen
5) vähävaraisimmille suunnatun Eurooppalaisen avun rahastosta osarahoitettavan ohjelman EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen
6) ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeen toteuttamisen kannalta perusteltua.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Mikäli vuoden 2019 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2020.
Selvitysosa:Määrärahasta yhteensä 224 131 000 euroa on tarkoitus käyttää EU:n rakennerahastojen rahoitusosuuden maksatuksiin ja 186 035 000 euroa valtion rahoitusosuuden maksatuksiin.
Euroopan sosiaalirahaston ja aluekehitysrahaston toimet on koottu Suomen rakennerahasto-ohjelmaan "Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020". Ohjelman kokonaisrahoitus on noin 2,6 mrd. euroa, josta EU-rahoitusosuus on noin 1,3 mrd. euroa ja kansallinen julkinen vastinrahoitus noin 1,3 mrd. euroa. Julkisesta rahoituksesta valtion osuus on 75 % ja kuntien ja muun julkisen rahoituksen osuus 25 %.
Rakennerahasto-ohjelman myöntämisvaltuudesta tehdään useampivuotiselle hankkeelle sidonta pääsääntöisesti vuosittain, jotta useita hankkeita voidaan rahoittaa yhtäaikaisesti ja näin varmistaa ohjelmavarojen täysimääräinen käyttö.
Rahoituksen käytössä sovelletaan kunkin hallinnonalan rahoittamassa toiminnassa sovellettavia kansallisia ja EU:n säännöksiä ja rahoitus kohdennetaan kullakin hallinnonalalla mainittujen säännösten ja rakennerahasto-ohjelmien puitteissa asianomaisen ministeriön määrittelemällä tavalla. Maksettavien kustannusten tukikelpoisuuden tulee lisäksi olla kansallisten ja Euroopan unionin säännösten mukaisesti etukäteen tarkastettu, lukuun ottamatta ennakoita ja julkisten työvoimapalvelujen kustannusten maksamista siirtomenojen osalta.
Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavia julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisia palkkatukia voidaan maksaa momentin 32.30.51 päätösosan kohdissa 2—4 määriteltyjen korvattavien palkkakustannusten määrän rajoitteiden mukaisesti.
Teknisen avun toimeenpanemisesta päätetään Euroopan yhteisöjen rakennerahastosäännöksissä ja kansallisissa rakennerahastosäännöksissä säädetyssä menettelyssä.
Euroopan komission hyväksymässä kumppanuussopimuksessa määritellään, miten Euroopan rakenne- ja investointirahastoilla (Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahasto, Euroopan sosiaalirahasto, Euroopan aluekehitysrahasto ja Euroopan meri- ja kalatalousrahasto) edistetään Eurooppa 2020 -strategian älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun päämääriä ja tavoitteita.
Ohjelmakauden 2014—2020 rakennerahasto-ohjelman rahoitus kohdentuu työllisyyden edistämiseen, rakenteellisen työttömyyden vähentämiseen ja työelämän laadun parantamiseen, työvoiman saatavuuden varmistamiseen, osaamisen ja uuden tiedon hyödyntämiseen, pk-yritysten kasvumahdollisuuksien parantamiseen, uusiutuvan energian ja tehokkuuden lisäämiseen sekä sosiaalisen osallisuuden edistämiseen. Ohjelmakauden 2014—2020 Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen ja Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosion (ENI CBC) toimenpitein tuetaan raja-alueiden ja laajempien yhteistyöalueiden integroitumista, kokemusten vaihtoa, verkostojen syntymistä ja vahvistumista. Ohjelmilla pyritään vaikuttamaan muun muassa raja-alueiden kilpailukykyyn ja taloudelliseen kehitykseen. Pk-yritysaloiteohjelman tavoitteena on uuden velkarahoituksen myöntäminen pk-yrityksille uusien yritysten perustamiseen, alkuvaiheen pääomaan, yritysten yleistoimintojen tehostamiseen tarkoitettuun pääomaan sekä uusien hankkeiden toteuttamiseen tai uuden kehittämiseen olemassa olevien yritysten toimesta tai sellaisten yritysten pääsyyn markkinoille.
Suomen rakennerahasto-ohjelman jakautuminen toimintalinjoittain (pl. Eurooppalaisen alueellisen yhteistyön (EAY), Eurooppalaisen avun rahaston (FEAD), Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosion (ENI CBC) ja pk-yritysaloiteohjelman osuudet)
Osuus koko ohjelmakaudella (%) | |
TL 1. Pk-yritysten kilpailukyky (EAKR) | 24,9 |
TL 2. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) | 33,2 |
TL 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) | 18,3 |
TL 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) | 12,8 |
TL 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) | 7,8 |
TL 6. Tekninen tuki (EAKR) | 1,8 |
TL 7. Tekninen tuki (ESR) | 1,2 |
Yhteensä | 100,0 |
---|
Myöntämisvaltuuden käytöstä aiheutuvat menot (milj. euroa)
2020 | 2021 | 2022 | 2023 | Yhteensä vuodesta 2020 lähtien |
|
Aikaisempien vuosien sitoumukset | 34,682 | 18,718 | - | - | 53,400 |
Vuoden 2017 sitoumukset | 104,557 | 34,808 | 12,772 | - | 152,137 |
Vuoden 2018 sitoumukset | 180,618 | 216,741 | 216,741 | - | 614,100 |
Vuoden 2019 sitoumukset | 90,309 | 108,371 | 108,370 | 337,883 | 644,933 |
Yhteensä | 410,166 | 378,638 | 337,883 | 337,883 | 1 464,570 |
---|
Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmaosioihin ja prioriteetteihin, EU:n ja valtion rahoitusosuudet (milj. euroa)
Ohjelma/osio/prioriteetti | Ohjelmakauden 2014—2020 rahoituskehys valtuutena |
Budjetoitu valtuutta v. 2019 talousarvio |
Budjetoitu määrärahaa v. 2019 |
Määräraha v. 2020 |
Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) | ||||
---|---|---|---|---|
Tekninen tuki | 47,208 | 14,166 | 8,247 | 8,411 |
Valtakunnalliset teemat | 43,424 | 6,676 | 3,886 | 3,971 |
Alueosiot yhteensä | 1 251,261 | 366,592 | 213,359 | 218,037 |
— Itä- ja Pohjois-Suomi | 917,852 | 267,871 | 155,906 | 159,306 |
— Etelä- ja Länsi-Suomi | 333,409 | 98,721 | 57,453 | 58,731 |
Yhteensä | 1 341,893 | 387,434 | 225,492 | 230,419 |
Euroopan sosiaalirahasto (ESR) | ||||
Tekninen tuki | 30,762 | 6,728 | 3,918 | 3,995 |
Valtakunnalliset teemat | 221,605 | 59,358 | 34,546 | 35,301 |
Alueosiot yhteensä | 649,864 | 187,772 | 109,287 | 111,670 |
— Itä- ja Pohjois-Suomi | 427,565 | 123,729 | 72,013 | 73,583 |
— Etelä- ja Länsi-Suomi | 222,299 | 64,043 | 37,274 | 38,087 |
Yhteensä | 902,231 | 253,858 | 147,751 | 150,966 |
Eurooppalainen alueellinen yhteistyö (EAY)1) | 51,000 | - | 8,415 | 8,415 |
Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosio (ENI CBC)1) | 69,975 | 19,564 | 15,606 | 15,605 |
Eurooppalaisen avun rahasto (FEAD) | 26,519 | 7,955 | 4,623 | 4,761 |
Pk-yritysaloiteohjelma | 40,000 | - | - | - |
Kaikki yhteensä | 2 431,618 | 668,811 | 401,887 | 410,166 |
1) Koostuu valtion rahoitusosuudesta.
Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ydinindikaattorit
Toteutuma 2014—2018 | Tavoite (2023) |
|
Uudet yritykset | 323 | 1 200 |
Uudet työpaikat | 5 814 | 12 310 |
Uudet t&k&i-työpaikat | 478 | 1 330 |
Tutkimus- ja kehittämisinstituutioiden vetämiin hankkeisiin osallistuvat yritykset | 9 002 | 7 900 |
Vähähiilisyyttä edistävien yritysten lukumäärä | 1 066 | 2 065 |
Työttömät ja työelämän ulkopuolelta tulevat alle 30-vuotiaat osallistujat | 27 492 | 26 000 |
Koulutustoimenpiteissä: perusasteen suorittaneet osallistujat | 21 127 | 28 200 |
Osallisuutta vahvistavissa toimenpiteissä: pitkäaikaistyöttömät | 10 325 | 11 250 |
EU-tuen maksut on merkitty momentille 12.32.50 ja takaisinperinnästä aiheutuvat erät momentille 12.39.10. Maakuntien liittojen korkotuotot ja mahdolliset aikaisempina vuosina maakuntien liitoille maksettujen määrärahojen palautukset on merkitty momentille 12.32.99.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Ohjelmakauden 2014-2020 suoritusvarauksen ennakointi | 26 916 |
Vuoden 2020 valtuuden aikaistaminen vuodelle 2019 | -18 637 |
Yhteensä | 8 279 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
2020 talousarvio | 410 166 000 |
2019 I lisätalousarvio | -4 900 000 |
2019 talousarvio | 401 887 000 |
2018 tilinpäätös | 334 422 348 |
Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)
Momentille myönnetään 410 166 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Suomen rakennerahasto-ohjelman "Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020" Euroopan sosiaalirahastosta ja Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettavien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen sekä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (EAY) ja Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosion (ENI CBC) valtion rahoitusosuuden maksamiseen
2) edellä mainittujen ohjelmien toteutukseen liittyvän teknisen avun sekä ohjelmien toteuttamisen kannalta välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen
3) ohjelmakauden 2014—2020 Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavan ohjelman toteuttamiseen tarvittavan yhteensä enintään 250 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen
4) EU:n ohjelmakauden 2007—2013 neuvoston asetuksen 1083/2006 98—102 artiklan (rahoitusoikaisut) ja EU:n ohjelmakauden 2014—2020 neuvoston asetuksen 1303/2013 143—147 artiklan (rahoitusoikaisut) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen sekä muista hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen
5) vähävaraisimmille suunnatun Eurooppalaisen avun rahastosta osarahoitettavan ohjelman EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen
6) ennakoiden maksamiseen, jos se on hankkeen toteuttamisen kannalta perusteltua.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Mikäli vuoden 2019 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2020.
IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)
Momentin perusteluja täydennetään siten, että vuonna 2020 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 62 370 000 eurolla.
Selvitysosa:Myöntämisvaltuus aiheutuu loppuohjelmakaudesta 2014—2020 purkautuviksi arvioitujen myöntämisvaltuuksien uudelleen budjetoinnista.
Purkautuneiden myöntämisvaltuuksien uudelleen budjetoinnilla otetaan käyttöön peruuntuneista tai tehtyjä sitoumuksia arvioitua pienempinä toteutuneista rakennerahastohankkeista käyttämättä jääneet valtuudet. Toimenpiteellä varmistetaan ohjelmakauden 2014—2020 täysimääräinen toteutuminen.
Myöntämisvaltuudesta 35 640 000 euroa on EU:n rakennerahastojen rahoitusosuutta ja 26 730 000 euroa valtion rahoitusosuutta.
Myöntämisvaltuuden käytöstä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja 18 711 000 euroa vuonna 2021, 24 948 000 euroa vuonna 2022 ja 18 711 000 euroa vuonna 2023.
Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
2020 IV lisätalousarvio | — |
2020 talousarvio | 410 166 000 |
2019 tilinpäätös | 297 283 022 |
2018 tilinpäätös | 334 422 348 |
Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)
Momentin perusteluja täydennetään siten, että vuonna 2020 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 62 370 000 eurolla.
VII lisätalousarvioesitys HE 192/2020 vp (29.10.2020)
Momentilta vähennetään 30 000 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennys aiheutuu rakennerahasto- ja ulkorajayhteistyöhankkeiden ennakoitua pienemmistä maksatuksista. Vähennyksestä 16 277 000 euroa on EU:n rakennerahastojen rahoitusosuutta ja 13 723 000 euroa valtion rahoitusosuutta.
2020 VII lisätalousarvio | -30 000 000 |
2020 IV lisätalousarvio | — |
2020 talousarvio | 410 166 000 |
2019 tilinpäätös | 297 283 022 |
2018 tilinpäätös | 334 422 348 |
Eduskunnan kirjelmä EK 45/2020 vp (27.11.2020)
Momentilta vähennetään 30 000 000 euroa.
(65.) (32.50.65) Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
2019 talousarvio | 50 000 |
2018 tilinpäätös | — |
95. Vaikuttavuusinvestointien tuotonmaksu (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)
Momentille myönnetään 900 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää tulosperusteisten työllisyyden ja kotouttamisen vaikuttavuusinvestointihankkeiden tuoton maksamiseen.
Selvitysosa:Työ- ja elinkeinoministeriö on kilpailuttanut ja solminut yksityisen hankehallinnoijan kanssa sopimukset kahden tulosperusteisen vaikuttavuusinvestointirahaston perustamisesta. Maahanmuuttajien nopeampaan työllistymiseen tähtäävä hanke käynnistyi v. 2016 ja pitkäaikaistyöttömyyden alentamista tavoitteleva hanke v. 2018.
Vaikuttavuusinvestointihankkeissa hankehallinnoija kerää rahastoihin sijoittajilta pääomia, jotka käytetään maahanmuuttajien ja pitkäaikaistyöttömien työnhakijoiden palveluiden rahoittamiseen. Sijoittajat kantavat taloudellisen riskin hankkeiden tuloksellisuudesta.
Työ- ja elinkeinoministeriö on sitoutunut maksamaan rahastoihin sijoittaneille toimijoille tulokseen perustuvaa palkkiota. Tulospalkkio määrittyy toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden perusteella. Maahanmuuttajien työllistymiseen tähtäävässä hankkeessa toimijoille maksetaan enintään 10 000 euroa työllistynyttä kohden, yhteensä arviolta 15 milj. euroa vuosina 2020—2023 ja pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseen tähtäävässä hankkeessa enintään 23 milj. euroa vuosina 2020—2024.
Vaikuttavuus
2018 toteutuma |
2019 tavoite |
2020 tavoite |
|
Maahanmuuttajien työllisyys paranee | |||
---|---|---|---|
Maahanmuuttajien työllisyyshankkeeseen osallistuvien määrä (kumulatiivinen v. 2016—, hlöä) | 1 298 | 2 500 | 2 500 |
— joista työllistyneitä | 428 | 900 | 900 |
Pitkäaikaistyöttömien työllisyys paranee | |||
Pitkäaikatyöttömien työllisyyshankkeeseen osallistuvien määrä (kumulatiivinen v. 2019—, hlöä) | - | 250 | 1 250 |
— joista työllistyneitä | - | 40 | 400 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Koto-SIB tuotonmaksu | 400 |
Työ-SIB tuotonmaksu (siirto momentilta 32.30.51) | 500 |
Yhteensä | 900 |
2020 talousarvio | 900 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 89/2019 vp (21.11.2019)
Momentille myönnetään 300 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Vähennys 600 000 euroa talousarvioesityksen 900 000 euroon nähden johtuu tarvearvion pienenemisestä.
2020 talousarvio | 300 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)
Momentille myönnetään 300 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää tulosperusteisten työllisyyden ja kotouttamisen vaikuttavuusinvestointihankkeiden tuoton maksamiseen.