Talousarvioesitys 2017
Pääluokka 35
YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA
Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)
Selvitysosa:Ympäristöministeriö rakentaa kestävää elinympäristöä ja vihreää kasvua. Toiminnan strategiset painopisteet ovat vähähiilinen ja energiatehokas Suomi, luonnonvarojen kestävä käyttö ja toimiva kiertotalous, hyvä ympäristön tila, monimuotoinen luonto ja toimivat ekosysteemipalvelut sekä hyvinvointia ja kilpailukykyä tukevat asumisolot. Hallinnonala tekee läheistä yhteistyötä muiden hallinnonalojen ja sidosryhmien kanssa.
Ilmastonmuutoksen hillintä ja muutokseen sopeutuminen EU:n vuosiin 2020—2050 ulottuvien ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi edellyttävät tehokkaita toimia. Suomi vaikuttaa siihen, että Pariisin ilmastokokouksen tulosten toimeenpano, jatkotyö sekä sopimuksen voimaansaattaminen etenevät sovitulla tavalla sekä EU:ssa että YK:n ilmastosopimuksen puitteissa. Suomi osallistuu EU:n vuoteen 2030 ulottuvan ilmasto- ja energiapaketin jatkovalmisteluun ja toimeenpanoon. Tavoitteena on saavuttaa Suomen vuodelle 2020 asetetut ilmastotavoitteet etupainotteisesti. Ilmastolain toimeenpanolla ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmalla edistetään ilmastopolitiikan ennakoitavuutta ja päästövähennystoimien toteuttamista kustannustehokkaasti. Kunnianhimoisilla ilmastotavoitteilla luodaan uudenlaista kasvua ja markkinoita vähähiilisille teknologioille ja ratkaisuille.
Kansallisella ilmasto- ja energiapolitiikalla on tavoitteena muun muassa eheyttää yhdyskuntarakennetta, vähentää rakennuksista ja asumisesta aiheutuvaa energian käyttöä ja päästöjä sekä lisätä uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä. Kaupunkiseutujen rakenteen eheytymistä edistetään yhteen sovittamalla maankäyttöä, asumista, palveluja ja liikennettä huomioiden samalla elinympäristön laatu, sosiaaliset vaikutukset ja kustannustehokkuus.
Toimeenpannaan lähes nollaenergiarakentamiseen siirtymistä uudisrakentamisessa. Luodaan mahdollisuuksia ja kannustetaan nykyisiä vähimmäisvaatimuksia energiatehokkaampaan rakentamiseen uudis- ja korjausrakentamisessa.
Ilmastonmuutoksen torjuminen ja luonnonvarojen rajallisuus muuttavat tuotanto- ja kulutusrakenteita. Lähtökohtana on luonnonvarojen hyödyntäminen materiaali- ja energiatehokkaasti ja pyrkimys materiaalien suljettuun kiertoon, joka vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja jätettä eikä vaaranna luonnon ekosysteemipalveluja. Tarvitaan rakenteellisia muutoksia, ohjauskeinoja sekä kokeiluja, joilla edistetään vihreää taloutta, erityisesti kierto- ja biotaloutta sekä puhtaita ratkaisuja. Kansallisen tason ratkaisut palvelevat myös vienninedistämistä.
Luonnon monimuotoisuuden, vesiensuojelun-, luonnonvarojen kestävän käytön ja luonnon virkistyskäyttömahdollisuuksien huomioonottamista päätöksenteossa edistetään laaja-alaisella yhteistyöllä. Pinta- ja pohjavesien sekä Itämeren hyvää tilaa vuoteen 2021 mennessä tavoitellaan toteuttamalla vesien- ja merenhoidon suunnitelmia. Tämä edellyttää erityisesti rehevöitymisen ja haitallisista aineista johtuvien riskien vähentämistä sekä vesi- ja meriluonnon monimuotoisuuden suojelua. Ravinteiden kierrätysohjelman hankkeilla etsitään ja viedään käytäntöön parhaita ratkaisuja vesien rehevöitymisen vähentämiseksi ja ravinneomavaraisuuden lisäämiseksi. Vaarallisten kemikaalien kulkeutumisen ja ympäristökuormituksen vähentäminen edellyttää valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä. Toiminta valuma-alueilla ja merillä vaikuttaa Itämeren sekä sisä- ja pohjavesien tilaan. Meriliikenteen ja erityisesti öljykuljetusten määrän kasvu Suomenlahdella lisää alusöljy- ja kemikaalionnettomuuksien riskiä ja torjuntavalmiuden tarvetta.
Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen pyritään pysäyttämään vuoteen 2020 mennessä muun muassa turvaamalla ekosysteemejä, lajeja ja perinnöllistä monimuotoisuutta, vähentämällä luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvia paineita ja tukemalla luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä monimuotoisuuden huomioon ottavaa biotaloutta.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistamisella vastataan alueidenkäytön tulevaisuuden haasteisiin kuten kaupungistumiseen ja ilmastonmuutokseen. Hyvän elinympäristön turvaamiseksi kehitetään keinoja sekä kasvavien kaupunkiseutujen että väestöltään vähenevien alueiden suunnittelun parantamiseen.
Suurissa kasvukeskuksissa, erityisesti pääkaupunkiseudulla, asuntojen riittämätön tarjonta nostaa vuokra- ja hintatason korkeaksi. Keskusten asuntojen kysyntä kasvaa edelleen nopeasti myös jatkossa työpaikkojen keskittyessä voimakkaasti näille seuduille. Kohtuullisilla asumiskustannuksilla on keskeinen merkitys elinkeinoelämän toimintaedellytysten sekä alueiden ja kansalaisten hyvinvoinnin turvaamisessa. Valtion sekä kasvukeskusten kaupunkien ja kuntien sopimusyhteistyöllä (MAL) lisätään asuntotonttien ja asuntojen tarjontaa. Valtion tukea suunnataan asunnottomuuden vähentämiseen ja heikoimpien ryhmien asuntotilanteen parantamiseen. Ikääntyneiden asumisoloja parannetaan ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toimenpiteillä.
Ympäristölupa- ja arviointimenettelyiden kokonaisuuden tehostamista jatketaan tavoitteena ympäristöllisten menettelyjen yhden luukun palvelut. Samalla edesautetaan hankkeiden ympäristöä koskevien lupa- ja arviointimenettelyjen sujuvaa etenemistä ja turvataan ympäristönsuojelun korkea taso sekä kansalaisten osallistumismahdollisuudet ympäristöä koskevaan päätöksentekoon.
Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus asettaa pitkän aikavälin (2050) kestävän kehityksen tavoitteet. Ympäristöministeriö toteuttaa yhteiskuntasitoumusta omassa toiminnassaan ja kannustaa myös eri toimijoita sitoutumaan toimeenpanoon.
Ympäristöministeriön hallinnonalalla sukupuolten tasa-arvoa edistetään toimialalla säädös- ja informaatio-ohjauksen keinoin muun muassa rakennettua ympäristöä koskevassa ohjauksessa ja päätöksenteossa. Talousarvion määrärahoilla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Hallinnonalan omassa toiminnassa ja johtamisessa korostetaan toimintatapoja, jotka tukevat yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa.
- — Suomen kasvihuonekaasupäästöt vähenevät
- — Rakentamisen, alueidenkäytön ja liikkumisen ratkaisut tukevat vähähiilisyyttä ja energiatehokkuutta.
- — Vihreä kasvu etenee
- — Kierrätys, ml. ravinteiden kierrätys, lisääntyy.
- — Vesien tila ja ilman laatu paranee
- — Rakennetun ympäristön kehitys parantaa elinympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja viihtyisyyttä.
- — Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemipalveluiden toimivuus turvataan.
- — Asuntorakentaminen lisääntyy alueilla, joilla kohtuuhintaisten asuntojen tarve on suurin
- — Erityistä tukea tarvitsevien ryhmien asuminen paranee
- — Kaupunkiseutujen, etenkin metropolialueen maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevat ratkaisut tukevat ihmisten arjen sujuvuutta ja vahvistavat seutujen kilpailukykyä.
Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallituksen talouspoliittista strategiaa. Toiminnan vaikuttavuus ja palvelukyky pyritään säilyttämään voimavarojen vähenemisestä huolimatta.
Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)
2016 varsinainen talousarvio |
2017 esitys |
||
35.10.61 | Vesien- ja ympäristönhoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v) | ||
— sopimusvaltuus | 5 | - | |
35.10.63 | Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v) | ||
— myöntämisvaltuus | 10 | 10 |
Hallinnonalan määrärahat
TA 1000 € |
LTA I 1000 € |
LTA II 1000 € |
LTA III 1000 € |
Yhteensä 1000 € |
||
01. | Ympäristöhallinnon toimintamenot | 62 048 | -13 | 0 | 0 | 62 035 |
01. | Ympäristöministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
27 485 | -13 | — | — | 27 472 |
04. | Suomen ympäristökeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
25 878 | — | — | — | 25 878 |
29. | Ympäristöministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) |
6 405 | — | — | — | 6 405 |
65. | Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon (siirtomääräraha 3 v) |
2 280 | — | — | — | 2 280 |
10. | Ympäristön- ja luonnonsuojelu | 94 625 | 5 000 | 0 | 0 | 99 625 |
20. | Ympäristövahinkojen torjunta (siirtomääräraha 2 v) |
5 900 | 5 000 | — | — | 10 900 |
21. | Eräät luonnonsuojelun menot (siirtomääräraha 3 v) |
2 440 | — | — | — | 2 440 |
22. | Eräät ympäristömenot (siirtomääräraha 3 v) |
14 725 | 0 | — | — | 14 725 |
52. | Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v) |
29 656 | — | — | — | 29 656 |
60. | Siirto öljysuojarahastoon (siirtomääräraha 3 v) |
3 000 | — | — | — | 3 000 |
61. | Vesien- ja ympäristönhoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v) |
6 042 | — | — | — | 6 042 |
63. | Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v) |
20 630 | — | — | — | 20 630 |
64. | EU:n ympäristörahaston osallistuminen ympäristö- ja luonnonsuojeluhankkeisiin (siirtomääräraha 3 v) |
4 500 | — | — | — | 4 500 |
65. | Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuolto (siirtomääräraha 3 v) |
1 000 | — | — | — | 1 000 |
66. | Kansainvälisen yhteistyön jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) |
1 732 | — | — | — | 1 732 |
70. | Alusinvestoinnit (siirtomääräraha 3 v) |
5 000 | — | — | — | 5 000 |
20. | Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen | 30 031 | 0 | 0 | 3 750 | 33 781 |
01. | Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
5 181 | — | — | — | 5 181 |
02. | Rakennetun ympäristön ja rakentamisen digitalisaatio (siirtomääräraha 3 v) |
4 000 | 0 | — | 3 750 | 7 750 |
55. | Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v) |
20 000 | — | — | — | 20 000 |
60. | Siirto valtion asuntorahastoon | 0 | 0 | — | — | 0 |
64. | Avustukset rakennusperinnön hoitoon (siirtomääräraha 3 v) |
850 | — | — | — | 850 |
Yhteensä | 186 704 | 4 987 | 0 | 3 750 | 195 441 |
Henkilöstön kokonaismäärä | 899 | 846 | 838 |