|
|||||||||||||||||||
 |
|||||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||||
20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen
Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)
Selvitysosa:
Edistetään kaupunkiseutujen eheää ja vähähiiliseen liikkumiseen kannustavaa yhdyskuntarakennetta sekä luodaan edellytyksiä elinympäristön laatua parantavalle täydennysrakentamiselle. Asuin- ja työpaikka-alueiden elinympäristön laatua edistävällä täydennysrakentamisella hyödynnetään olemassa olevaa infrastruktuuria, vähennetään liikennetarvetta ja tuetaan joukkoliikenteen ja muiden palvelujen järjestämistä. Kirkonkylien, kylien ja maaseudun maankäytön ohjausta kehitetään huomioiden niiden ominaispiirteet, luonnonvaratalouden uudet kehityssuunnat ja pyrkimys paikalliseen energiantuotantoon.
Tuulivoimarakentamisen laadukasta kaavoitusta kehitetään edelleen ilmasto- ja energiastrategian tavoitteiden saavuttamiseksi.
Kulttuuriympäristön suunnitelmallisen hoidon ja käytön mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja siihen sopeutumisessa tunnistetaan ja tuetaan tähän liittyviä toimenpiteitä.
Toimeenpannaan lähes nollaenergiarakentamiseen siirtymistä uudisrakentamisessa. Luodaan mahdollisuuksia ja kannustetaan nykyisiä vähimmäisvaatimuksia energiatehokkaampaan rakentamiseen uudis- ja korjausrakentamisessa. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) ja energiatehokkuusdirektiivin (EED) uudistamistyö on käynnissä. Uusien rakennustuoteryhmien energiamerkintää ja energiaa käyttävien tuotteiden ekologisen suunnittelun vaatimuksien toimeenpanosta ja ohjauksesta huolehditaan.
Edistetään puurakentamista osana hallituksen Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä -kärkihanketta. Rakentamista koskevien teknisten vaatimusten uudistustyön yhteydessä puretaan rakentamista koskevia rakentamismääräyksiä, jotka estävät puun käyttöä.
Edistetään suunnitelmallista kiinteistönpitoa ja korjausrakentamisen hyviä käytäntöjä tehostamalla kiinteistönpidon välineistön käyttöä, hyödyntämällä verkkoviestintää sekä vahvistamalla korjausneuvontaverkkoa. Jatketaan rakentamismääräysten uusimista ottaen huomioon myös EU-säädökset. Energiatehokkuutta parantavissa korjausrakentamistoimissa huomioidaan rakennuksen ominaispiirteitä säilyttäviä ja turvaavia ratkaisuja, jotka samalla tukevat elinympäristön laadun parantamista ja myös kulttuuriympäristön ja perinteisen rakennuskannan erityisvaatimuksien huomioon ottamista.
Valmistellaan toimia ympäristökuormituksen vähentämiseksi sekä materiaali- ja resurssitehokkuuden parantamiseksi uudisrakentamisessa ja korjaamisessa. Laaditaan tiekartta rakennusmateriaalien ja -tuotteiden ympäristövaikutusten huomioimiseksi rakentamisen ohjauksessa. Jatketaan toimia rakennus- ja purkujätteen hyödyntämisasteen nostamiseksi sekä siihen liittyvän liiketoiminnan lisäämiseksi.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistamisella vastataan alueidenkäytön tulevaisuuden haasteisiin kuten kaupungistumiseen ja ilmastonmuutokseen. Hyvän elinympäristön turvaamiseksi kehitetään keinoja sekä kasvavien kaupunkiseutujen että väestöltään vähenevien alueiden suunnittelun parantamiseen.
Maakuntakaavoituksessa painotetaan uudistettujen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden edistämistä ja sitä tukevaa maakuntien liittojen ja eri viranomaistahojen vuorovaikutteista yhteistyötä kaavaprosesseissa. Valmistaudutaan kehittämään alueiden käytön suunnittelujärjestelmää kytkemällä siihen liittyvä työ aluehallintouudistuksen etenemiseen ja prosessien digitalisointiin.
Kulttuuriympäristöjen arvot ja myönteiset vaikutukset ihmisten hyvinvoinnissa sekä yhdyskuntien ja elinkeinoelämän kehittämisessä tunnistetaan ja niitä osataan hyödyntää hyvän elinympäristön luomisessa ja vahvistamisessa. Alueiden käytössä ja rakentamisessa huomioidaan tunnustetut kulttuuriympäristöt ja turvataan niiden arvojen säilyminen. Tuetaan taantuvien alueiden elinvoimaisuutta muun muassa edistämällä vajaakäytössä olevien tilojen ja kulttuuriympäristöjen käyttöä.
Melulle altistuneiden määrää arvioidaan ympäristömeludirektiivin melukartoitusten ja valtioneuvoston meluntorjunnasta tekemän periaatepäätökseen perusteella ja kehitetään mahdollisimman kustannustehokkaita meluntorjuntaratkaisuja.
Merialuesuunnittelulla vaikutetaan merialueen taloudellisen kasvun kestävyyteen ja meriympäristön suojeluun. EU:n merialuedirektiivin edellyttämä merialuesuunnittelu on pantu täytäntöön maankäyttö- ja rakennuslain muutoksella, jonka mukaan maakuntien liitot huolehtivat merialuesuunnittelun käynnistämisestä.
Toteutetaan eduskunnan kirjelmän ”Rakennusten kosteus- ja homeongelmat, EK 5/2013 vp” edellyttämiä toimenpiteitä rakennusten kosteus- ja homeongelmien poistamiseksi.
Alueiden käytön suunnittelu tukee vihreän infrastruktuurin ylläpitämistä ja vahvistamista. Viherrakennetta tarkastellaan kokonaisuutena. Luonnossa liikkumismahdollisuuksia ja lähivirkistysmahdollisuuksia parannetaan niin, että luonto on kaikenikäisten saavutettavissa.
Talouden yleinen epävarmuus ja heikko talouskehitys ovat jatkuneet jo pitkään. Tuoreimpien ennusteiden mukaan talouskasvu olisi käynnistymässä, mutta olisi tasoltaan vain noin yhden prosentin suuruusluokkaa. Rakentamisen osalta tilanne ja näkymät ovat yleistä taloustilannetta selvästi paremmat. Vuonna 2015 uusia asuntoaloituksia arvioidaan olleen noin 32 000 ja vuonna 2016 asuntorakentamisen arvioidaan edelleen lisääntyvän, samoin kuin rakentamisen ylipäätään. Korkeaa asuntorakentamisen tasoa on ylläpitänyt etenkin vuokra-asuntojen rakentaminen. Myös valtion tukemalla asuntotuotannolla on aloitettu noin 8 000 asuntoa vuonna 2015. Sen sijaan omakotitalojen rakentaminen on laskenut voimakkaasti. Omistusasuntojen kysynnän elpymisestä on olemassa merkkejä ja matala korkotason jatkuminen sekä talouskasvun piristyminen vahvistaisivat edelleen omistusasuntojen kysyntää. Asuntorakentaminen on keskittynyt aiempaa voimakkaammin kasvukeskuksiin, etenkin pääkaupunkiseudulle.
Asuntopoliittisten toimenpiteiden tavoitteena on vahvistaa talouden kasvua ja työllisyyttä, uudistaa asuntokantaa, vastata asuntojen kysyntään, edistää rakennusalan kilpailua, lisätä valinnanvapautta sekä vastata asuntotarpeen rakenteen muutokseen.
Toimivat asuntomarkkinat edistävät kasvuseutujen hallitun yhdyskuntarakenteen syntymistä ja luovat edellytyksiä seutujen yleiselle taloudelliselle toimintakyvylle ja erilaisten palvelujen tehokkaalle järjestämiselle. Kysyntään nähden riittävä asuntotarjonta on avainasemassa kasvavien kasvukeskusten asumisen kohtuuhintaisuuden toteutumisessa ja seudun kilpailukyvyn parantumisessa. Väestöltään vähenevillä alueilla etsitään ratkaisuja väestön vähenemisestä aiheutuvien tyhjien asuntojen ongelmaan.
Kaupunkiseutujen eheytyminen vähentää autoilun tarvetta, lisää arjen sujuvuutta ja parantaa palvelujen edellytyksiä ja saavutettavuutta. Alueita kehitetään kokonaisvaltaisesti siten, että maankäytön, asumisen, liikenteen, palvelujen ja elinkeinojen suunnitelmat sekä toteutus sovitetaan yhteen yli kuntarajojen. Kuntien välinen yhteistyö edistää selviytymistä kiristyvän kuntatalouden haasteista.
Kaupungistumisen jatkuessa uusia asuntoja tarvitaan erityisesti isoilla kasvuseuduilla, erityisesti Helsingin seudulla. Varsinkin kohtuuhintaisia asumisratkaisuja tarvitaan pääkaupunkiseudulla, jossa asuntomarkkinatilanne on koko maassa selvästi haastavin. Kaupungistumisen lisäksi väestön ikääntyminen, palvelusektorin kasvava työvoimatarve ja lisääntynyt maahanmuutto nostavat asuntojen kysyntää kasvukeskuksissa myös jatkossa.
Asuntomarkkinoiden toimivuuden ja kohtuuhintaisen asumisen ensisijainen edellytys on riittävä, nopeasti käyttöön saatavissa oleva tonttivaranto. Kaavoitettua tonttivarantoa on tarve lisätä tukeutuen jo olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen, jolloin joukkoliikenteen ja palveluiden tehokkaan järjestämisen edellytykset voivat toteutua.
Suurimpien kaupunkiseutujen (Helsinki, Tampere, Turku, Oulu) maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevalla sopimusmenettelyllä (MAL) tiivistetään sekä kuntien keskinäistä että kuntien ja valtion eri hallinnonalojen välistä yhteistyötä seudullisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Ympäristöministeriö koordinoi metropolipolitiikkaa, jolla kehitetään metropolialuetta kokonaisuutena painottamalla eri toimijoiden yhteistyömuotoja ja kansallisten politiikkatoimenpiteiden aluelähtöistä räätälöintiä. Tuetaan MAL- ja kasvusopimusten toteuttamista ja tehdään valmistelutyötä erityisesti segregaatio- ja maahanmuuttokysymyksiin liittyen, ottaen huomioon sote- ja aluehallintouudistuksen linjaukset.
Ikääntyneen väestön asuinoloja edistetään edelleen käynnissä olevan kehittämisohjelman puitteissa. Erityistä tukea asumisessaan tarvitsevien väestöryhmien asuntojen määrää kasvatetaan mm. muistisairaiden vanhusten määrän nousun ja laitospaikkojen vähentämistavoitteen vuoksi. Erityisryhmien avustukset kohdennetaan ensisijaisesti heikoimpien ryhmien asuinolojen parantamiseen. Asunnottomuustyötä jatketaan. Sen keskiössä ovat hajautettuihin asumisratkaisuihin sekä asunnottomuuden ennaltaehkäisemiseen panostaminen. Asunnottomuus-ohjelman (AUNE 2016—2019) päämääränä on liittää asumissosiaalinen työ tiiviimmin osaksi syrjäytymisen torjuntaa ja sosiaalisen vahvistamisen politiikkaa. Asumisneuvontaa kehitetään. Asumisen tukitoimissa korostuu monialainen liikkuva, kotiin vietävä tuki. Kehitysvammaisten asumistilannetta parannetaan tavoitteena vähentää kehitysvammaisten laitospaikkojen määrää. Myös mielenterveyskuntoutujien asumista kehitetään.
Valtion tuotantotuen perusteena ovat asuntojen pitkäaikainen käyttötarve sekä hankkeiden taloudellinen kestävyys. Tuettu asuntotuotanto kohdistetaan pääasiallisesti suurille kaupunkiseuduille, etenkin Helsingin seudulle, joilla tarve kohtuuhintaisista asumisratkaisuista on suurin. Helsingin seudun asuntotuotannossa valtion tukemaa normaalia vuokra-asuntotuotantoa tuetaan käynnistysavustuksin. Asumisoikeusjärjestelmää uudistetaan itsenäisenä hallintamuotona rahoituksen, asukasvalinnan ja hakuprosessin osalta.
Asuntotuotannon alue- ja tyyppijakauma
| 2014 | 2015 | 2016 arvio | 2017 arvio |
|
| ARA-tuotanto (osapäätökset) | ||||
| Kasvukeskukset | 5 000 | 6 400 | 6 500 | 7 800 |
| Muu maa | 1 500 | 1 300 | 1 000 | 1 200 |
| Erityisryhmille tarkoitetut asunnot ARA-tuotannossa | 2 900 | 2 900 | 3 000 | 3 500 |
| Pienten asuntojen osuus ARA-tuotannossa (normaalit vuokra- ja asumisoikeustalot), % | 54 | 65 | 60 | 60 |
| Asuntojen hintojen muutos, % | 0,6 | -0,8 | 1 | 2 |
| Vapaarahoitteisten vuokrien muutos, % | 3,2 | 3,6 | 3 | 3 |
| Aravavuokrien muutos, % | 4,1 | 2,8 | 3 | 3 |
Helsingin seudun MAL-sopimuksen toteutuminen sopimuskunnissa
| Tavoite | Pitkän aikavälin tavoite/v | 2014 toteutuma | 2015 toteutuma | 2016 arvio | 2017 arvio |
| Uudet kaavat (asuntoa) | 13 000 | 11 900 | 14 300 | 14 500 | 16 000 |
| Koko asuntotuotanto (alkava) | 15 000 | 10 900 | 15 300 | 13 500 | 14 500 |
| Valtion tukema asuntotuotanto (alkava) | 4 150 | 3 430 | 3 820 | 3 750 | 4 000 |
Asunnottomien määrä
| 2014 | 2015 | 2016 arvio | 2017 arvio |
|
| Yhden hengen taloudet yhteensä | 7 100 | 6 790 | 6 800 | 6 800 |
| Perheet yhteensä | 430 | 425 | 430 | 430 |
| Pitkäaikaisesti asunnottomat yhteensä | 2 440 | 2 250 | 2 200 | 2 200 |
Valtion tukema asuntojen uustuotanto, perusparantaminen ja asuntojen hankinta sekä muu asuntotuotanto vuonna 2015 ja arvio vuosista 2016—2017
| 2015 toteutuma asuntoa | 2016 arvio asuntoa | 2017 arvio ja valtuudet asuntoa |
|
| Aloitetut uudet asunnot yhteensä | 32 000 | 32 000 | 31 000 |
| — asuntolainojen korkotuki | 8 600 | 7 500 | 9 000 |
| — täytetakauksellinen välimalli | 900 | 2 000 | 2 000 |
| — vapaarahoitteiset ym. asunnot | 22 500 | 22 500 | 20 000 |
| Korjaustoiminnan korkotukilainoitus | 2 200 | 4 500 | 4 500 |
| Perusparannuksen takauslainoitus | - | 8 000 | 8 000 |
| Asuntojen hankinta | |||
| — asuntosäästöpalkkiojärjestelmä | 5 400 | 5 500 | 5 500 |
| — korkotukilainoitus, sosiaaliset vuokra-asunnot | 90 | 500 | 500 |
| Kotitalouksien asuntolainojen valtiontakaus1) | 16 250 | 15 000 | 15 000 |
1) Kohdistuu pääosin hankintoihin, mutta myös korjauksiin ja rakentamiseen.
Valtion tukema asuntotuotanto lisää valtion takausvastuiden määrää. Uuden tuetun tuotannon kohdentaminen pääosin suurille kaupunkiseuduille pienentää kuitenkin uusiin lainoihin liittyviä takausriskejä. Aravalainojen ylimääräiset lyhennykset ovat edelleen varsin korkealla tasolla ja aravalainakanta on supistunut vauhdilla, johtuen pääosin hyvässä taloudellisessa tilanteessa olevien yhtiöiden aravalainojen konvertoinneista pankkilainoiksi.
Vanhojen aravalainojen maksuviiveiden määrä on korkealla tasolla, vaikka viimeisten tietojen mukaan niiden kasvu onkin taittunut. Maksuviiveet ovat pienentyneet osaltaan erilaisten rahoitusjärjestelyiden, esim. erääntyneiden lyhennysten pääomittamisen johdosta. Ongelmissa olevilla kohteilla ja yhtiöillä ongelmat ovat pitkäkestoisempia ja syvempiä, mikä saattaa johtaa aiempaa suurempiin luottotappioihin. Valtiokonttorin riskimallin mukaan aravalainapääomista noin 79 % on pieniriskisissä tai lähes riskittömissä kunnissa. Maksuongelmat keskittyvät pääosin väestöltään väheneville alueille ja johtuvat lähinnä tyhjilleen jääneiden asuntojen aiheuttamista taloudellisista rasitteista yhteisöille.
Ongelmiin ajautuneiden yhteisöjen taloudellista tilannetta helpotetaan lainoihin liittyvien erilaisten tervehdyttämistoimenpiteiden ja rahoitusjärjestelyiden avulla sekä yksittäisten kohteiden vapauttamisella niihin kohdistuvista rajoituksista. Toimenpiteissä painotetaan kustannustehokkuutta. Asuinrakennusten perusparantamisen tukemisessa tuki kohdennetaan kohteisiin, joiden käyttö on jatkossakin pitkäaikaista.
Valtion takaamien omistusasuntolainojen maksuviiveet ovat suhteessa lainakantaan vähäisiä. Takauskorvausten määrä on ollut vuodesta 2009 lähtien tyypillisesti 500 000—800 000 euroa vuodessa.
| 2014 | 2015 | 2016 arvio | 2017 arvio |
|
| Aravalainakanta (milj. euroa, tilanne 31.3.) | 6 700 | 6 200 | 5 600 | 5 200 |
| Vuokra- ja asumisoikeustalojen korkotukilainojen takaukset (milj. euroa, tilanne 31.12.) | 9 430 | 9 830 | 11 000 | 12 000 |
| Omistusasuntolainojen valtiontakausten vastuu (milj. euroa, tilanne 31.12.) | 2 020 | 2 050 | 2 060 | 2 100 |
| Maksuviiveellisten (270 päivää) aravalainojen osuus aravalainakannasta (tilanne 31.3.), % | 0,5 | 0,9 | 0,9 | 0,9 |
| Arava-rajoituksista vapauttamispäätökset (asuntoja) | 2 500 | 3 700 | 3 500 | 3 500 |
Asumisen tuen kehitys vuosina 2015—2017 (milj. euroa)
| 2015 toteutunut | 2016 talousarvio | 2017 esitys |
|
| Talousarviosta maksettavat tuet | |||
| — Asuntojen korjaus- ja energia-avustukset 35.20.55 | - | 20 | 20 |
| Asuntolainojen korkojen verovähennysoikeudesta saatava tuki (arvio) | 240 | 210 | 190 |
| Yleinen asumistuki | 924 | 1 042 | 1 269 |
| Eläkkeensaajan asumistuki | 532 | 560 | 586 |
| Opiskelijoiden asumislisä | 266 | 273 | 152 |
| Valtion asuntorahastosta maksettavat tuet | |||
| Korkotuet | |||
| — asuntolainojen korkotuki | 5,2 | 9,7 | 11,2 |
| Avustusten myöntämisvaltuudet | |||
| — korkotukilainoituksen käynnistysavustus | 10,0 | 10,0 | 20,0 |
| — takauslainojen käynnistysavustus | 1,2 | - | - |
| — avustukset erityisryhmille | 119,9 | 120,0 | 130,0 |
| — tervehdyttämisavustukset vuokra- ja asumisoikeustaloille | 0,1 | 2,6 | 2,6 |
| — purkuavustukset | 1,1 | 2,0 | 2,0 |
| — avustus kunnallistekniikan rakentamiseen | 13,5 | 15,0 | 15,0 |
| — asuinaluekohtainen avustus kasvukeskusten kunnille | 8,0 | 4,0 | - |
| — aravatalojen purkuakordit | 0,4 | 3,01) | 3,0 |
| — aravatalojen rajoitusakordit | 0,1 | 2,0 | 2,0 |
| — asumisneuvontatoiminta | 0,9 | 0,9 | 0,9 |
| — perusparantamisen käynnistysavustus | - | - | - |
| — korjausavustukset | 39,5 | 5,0 | 15,0 |
| — käyttötarkoituksen muutosavustus | 2,0 | - | - |
| Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen tutkimus- ja kehittämisrahoitus | 0,7 | 0,7 | 0,7 |
| Asuntotuotannon korkotukilainojen hyväksymisvaltuus | 1 167 | 1 170 | 1 410 |
| Valtion takausvaltuus täytetakauksellisen välimallin vuokratalojen rakentamislainoille | 114 | 285 | 285 |
| Valtion takausvaltuus asunto-osakeyhtiöiden peruskorjauslainoille | - | 100 | 100 |
| Kokonaistakausvaltuuden muutos omistusasuntolainoille | 100 | 200 | 100 |
1) Purku- ja rajoitusakordit on yhdistetty vuodesta 2016 alkaen siten että yhteisvaltuus on enintään 5 milj. euroa.
01. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 841 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Selvitysosa: Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus edistää kestävää ja kohtuuhintaista asumista tukien toimeenpanolla, ohjauksella ja valvonnalla sekä niihin kytkeytyvällä kehittämistoiminnalla. Virasto hoitaa valtion asuntorahastosta ja valtion talousarviosta rahoitettavia asuntojen korkotukilainoitukseen sekä valtion takauksiin ja avustuksiin liittyviä tehtäviä sekä rahoittaa asumisen tutkimus- ja kehittämishankkeita. Lisäksi se ohjaa ja valvoo yleishyödyllisten asuntoyhteisöjen toimintaa ja valvoo ARA-vuokra-asuntojen vuokrien määritystä, hoitaa lainoihin ja takauksiin liittyvää riskienhallintaa sekä vastaa asumisen ja asuntomarkkinoiden asiantuntijapalveluista.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toiminnassa korostuvat kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa, erityisryhmien asumista ja asuntokannan kehittämistä koskevat tehtävät. Erityisesti se ottaa huomioon vanhenevan väestön asumistarpeet, energiatehokkuuden parantamisen, ja asuinalueiden kehittämisen. Virasto vastaa energiatodistusmenettelyn valvonnasta ja huolehtii energiatodistustietojärjestelmän ylläpidosta. Uutena tehtävänä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselle siirretään korjausavustusten käsittely kunnista.
Ympäristöministeriö asettaa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toiminnalliselle tuloksellisuudelle seuraavat alustavat tulostavoitteet vuodelle 2017:
Keskeisten suoritteiden kehitys
| ARAn tekemiä päätöksiä ja muita suoritteita (kpl) | 2014 toteutuma | 2015 toteutuma | 2016 arvio | 2017 arvio |
| Korkotukilainaksi hyväksyminen | 450 | 227 | 220 | 220 |
| Myönnetyt korjausavustukset | 226 | 416 | 390 | 4 000 |
| Avustusten maksatukset | 4 744 | 4 656 | 4 200 | 4 000 |
| Luovutuksensaajan nimeämiset | 29 | 73 | 150 | 60 |
| Rajoituksista vapauttamiset | 178 | 210 | 180 | 180 |
| Kehittämisrahalla tehdyt hankintapäätökset | 30 | 32 | 30 | 30 |
| Ohjaus- tai valvontakäynnit | 30 | 32 | 32 | 32 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2015 toteutuma | 2016 varsinainen talousarvio | 2017 esitys |
|
| Bruttomenot | 5 190 | 5 148 | 5 118 |
| Bruttotulot | 180 | 192 | 277 |
| Nettomenot | 5 010 | 4 956 | 4 841 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 1 661 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 1 594 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -8 |
| Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) | -4 |
| Lomarahojen alentaminen (Kiky) | -61 |
| Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa | 11 |
| Palkkaliukumasäästö | -7 |
| Palkkausten tarkistukset | 17 |
| Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | -29 |
| Toimintamenojen tuottavuussäästö | -25 |
| Toimintamenosäästö (HO 2015) | -6 |
| Työajan pidentäminen (Kiky) | -40 |
| Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -6 |
| VaEL-maksun väliaikainen alentaminen | -36 |
| Tasomuutos | 79 |
| Yhteensä | -115 |
| 2017 talousarvio | 4 841 000 |
| 2016 II lisätalousarvio | -25 000 |
| 2016 talousarvio | 4 956 000 |
| 2015 tilinpäätös | 4 943 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 249/2016 vp (18.11.2016)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 981 000 euroa.
Selvitysosa: Lisäys 140 000 euroa talousarvioesityksen 4 841 000 euroon nähden aiheutuu kertaluonteisesta lisäyksestä hallituksen eduskunnalle korjausavustuksia koskevaksi laiksi antaman esityksen mukaisesti aiemmin kuntien tehtävänä olleen vanhusten ja vammaisten korjausavustusten myöntämisen ARAn tehtäväksi siirron toteuttamisen alkuvaiheeseen.
| 2017 talousarvio | 4 981 000 |
| 2016 II lisätalousarvio | -25 000 |
| 2016 talousarvio | 4 956 000 |
| 2015 tilinpäätös | 4 943 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016)
Uusi asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuslaki (HE 156/2016 vp) astuu voimaan vuoden 2017 alussa. Avustusten myöntäminen siirtyy uuden lain myötä kunnilta Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukseen (ARA).
Valiokunta pitää myönteisenä, että hallitus täydensi talousarvioesitystä lisäämällä momentille 140 000 euroa uuden lain myötä siirtyvän tehtävän toteuttamisen alkuvaiheeseen. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan lisämääräraha ei kuitenkaan riitä tehtävän hoitamiseen vuonna 2017. Avustusmuoto on volyymiltaan suuri, noin 3 500 myönnettyä avustusta vuosittain. Hakemusten käsittely sisältää paljon neuvontaa ja ohjausta. Lisäksi hakijoista suurin osa on iäkkäitä kotitalouksia, jolloin paperilla toimitettujen hakemusten osuus tulee olemaan suuri sähköisestä haku- ja käsittelyjärjestelmästä huolimatta. Valiokunta pitää tehtävän siirtoa ARAlle erittäin kustannustehokkaana. Kuntaliiton arvion mukaan sillä saavutettava kuntien nettosäästö on noin 3,5—4 milj. euroa.
Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa uuden asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuslain mukaisten tehtävien hoitamiseen.
Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 181 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
02. Rakennetun ympäristön ja rakentamisen digitalisaatio (siirtomääräraha 3 v)
Täydentävä talousarvioesitys HE 249/2016 vp (18.11.2016)
Momentille myönnetään 4 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) rakennetun ympäristön ja rakentamisen digitalisaatio -hankkeeseen (KIRADIGI) ympäristöministeriön, valtion virastojen, kuntien ja maakunnan liittojen, yritysten sekä järjestöjen menoihin sekä kansainvälisen yhteistyön kuluihin ja maksuihin
2) avustusten maksamiseen
3) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa: Momentti lisätään talousarvioesitykseen.
Määräraha on siirtoa momentilta 28.70.22. KIRADIGI on rakennetun ympäristön ja rakentamisen digitalisaatiota ajava kärkihanke, jossa luodaan alalle yhteiset tietomallintamisen ja tiedonhallinnan yhteentoimivuuden kuvaukset (tietoarkkitehtuuri). Hankkeessa poistetaan rakennetun ympäristön, maankäytön ja rakentamisen toimialan prosessien ja tietojen hallinnan keskeneräisyyttä ja hajanaisuutta, yritysten, kuntien ja valtion päällekkäisiä standardeja ja kehittämistyötä sekä päätösprosessien päällekkäisyyttä, manuaalisuutta ja toisteisuutta. Digitalisoinnin perusta uudistetaan rakennetun ympäristön osalta.
Kansallisen kehittämistyön pohjana on kansainvälinen alan standardointityö, johon osallistumisen ja vaikuttamisen vahvistaminen on osa KIRA (kiinteistö ja rakennus) -sektorin hankkeelle asettamia tavoitteita. Määrärahaa voidaan käyttää myös kansainvälisen standardointityön maksuihin ja osallistumiskuluihin.
Hankkeessa rakennetaan digitaalisen yhteentoimivuuden perustaa yhdessä julkisen ja yksityisen sektorin kanssa. Julkisten palvelujen ja prosessien läpidigitalisaatio luo edellytyksiä elinkeinoelämälle ja vähentää hallinnon tuplatyötä. Digiperustaa hyödyntäen toimiala tehostaa maankäytön ja rakentamisen palvelutuotantoa. Standardit ja yhtenäiset digitalisoidut ratkaisut helpottavat erityisesti pk-yritysten tuloa markkinoille. Alan tuottavuuden ja toimeliaisuuden maksimaalinen edistäminen varmistetaan hankkeen piloteilla ja kokeiluilla.
Määrärahaa käytetään myös ulkopuolisen arvioinnin teettämiselle hankkeen edistymisestä vuoden 2017 aikana.
Määräaikaisessa KIRADIGI-hankkeessa ei synny valtiolle uusia pysyviä käyttö- ja ylläpitomenoja, eikä se aiheuta lisämäärärahatarpeita.
| 2017 talousarvio | 4 000 000 |
| 2016 II lisätalousarvio | 250 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)
Momentille myönnetään 4 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) rakennetun ympäristön ja rakentamisen digitalisaatio -hankkeeseen (KIRADIGI) ympäristöministeriön, valtion virastojen, kuntien ja maakunnan liittojen, yritysten sekä järjestöjen menoihin sekä kansainvälisen yhteistyön kuluihin ja maksuihin
2) avustusten maksamiseen
3) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
I lisätalousarvioesitys HE 60/2017 vp (24.5.2017)
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää:
1) rakennetun ympäristön ja rakentamisen digitalisaatio (KIRADIGI) -hankkeesta aiheutuvien valtion menojen kansainvälisen yhteistyön kulujen ja maksujen maksamiseen
2) avustusten maksamiseen valtion liikelaitoksille, kunnille, yrityksille ja muille yhteisöille em. hankkeeseen liittyviin kokeiluhankkeisiin
3) EU:n rahoitukseen liittyvien omarahoitusosuuksien maksamiseen.
Selvitysosa: Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
| 2017 I lisätalousarvio | — |
| 2017 talousarvio | 4 000 000 |
| 2016 tilinpäätös | 250 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 24/2017 vp (30.6.2017)
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää:
1) rakennetun ympäristön ja rakentamisen digitalisaatio (KIRADIGI) -hankkeesta aiheutuvien valtion menojen kansainvälisen yhteistyön kulujen ja maksujen maksamiseen
2) avustusten maksamiseen valtion liikelaitoksille, kunnille, yrityksille ja muille yhteisöille em. hankkeeseen liittyviin kokeiluhankkeisiin
3) EU:n rahoitukseen liittyvien omarahoitusosuuksien maksamiseen.
III lisätalousarvioesitys HE 142/2017 vp (19.10.2017)
Momentille myönnetään lisäystä 3 750 000 euroa.
Selvitysosa: Lisäys on siirtoa momentilta 28.70.22.
Määrärahalla rahoitettavan hankkeen mahdolliset ylläpitomenot tai muut pysyvät menot eivät aiheuta lisämäärärahatarpeita.
| 2017 III lisätalousarvio | 3 750 000 |
| 2017 I lisätalousarvio | — |
| 2017 talousarvio | 4 000 000 |
| 2016 tilinpäätös | 250 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 32/2017 vp (24.11.2017)
Momentille myönnetään lisäystä 3 750 000 euroa.
55. Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)
Momentille myönnetään 20 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista annetun lain mukaisiin avustuksiin.
Selvitysosa: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista. Lailla parannetaan iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia kotona asumiseen sekä edistetään asuntokannan esteettömyyttä. Valtionapuviranomaisen tehtävät keskitetään Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselle. Lain mukaisiin avustuksiin kohdennetaan varoja myös Valtion asuntorahaston varoista.
| 2017 talousarvio | 20 000 000 |
| 2016 talousarvio | 20 000 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016)
Määräraha käytetään uuden asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuslain (HE 156/2016 vp) mukaisiin avustuksiin.
Valiokunta pitää korjausavustuksia erittäin tarpeellisena tukimuotona, jonka avulla parannetaan iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia asua kotona. Käsiteltävän momentin lisäksi korjausavustuksia maksetaan myös valtion asuntorahaston varoista (momentti 35.20.60). Yhteensä avustusten määräksi esitetään 35 milj. euroa, josta noin 25 milj. euroa suunnataan hissien jälkiasennuksiin ja noin 10 milj. euroa vanhusten ja vammaisten henkilöiden asuntojen korjaamiseen.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että kumottavan korjausavustuslain (1184/2005) mukaisia terveysavustuksia ei enää makseta vuonna 2017, kuitenkin esimerkiksi sisäilmaongelmat ovat lisääntyneet. Valiokunta pitää näin ollen erittäin tärkeänä, että rakennusten aiheuttamista terveysongelmista kärsiville etsitään vaihtoehtoisia tukiväyliä.
Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)
Momentille myönnetään 20 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista annetun lain mukaisiin avustuksiin.
60. Siirto valtion asuntorahastoon
Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)
Momentille ei myönnetä määrärahaa.
Vuonna 2017 saa valtion asuntorahaston varoista tuettaviksi korkotukilainoiksi hyväksyä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) ja vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain (574/2016) mukaisia lainoja yhteensä enintään 1 410 000 000 euroa.
Vuonna 2017 saa vuokra-asuntojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetun lain (856/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 285 000 000 euroa.
Vuonna 2017 saa asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuslainojen valtiontakauksesta annetun lain mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 100 000 000 euroa.
Vuonna 2017 saa valtiontakauksesta aravalainan takaisinmaksamiseksi annetun lain (868/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 1 000 000 000 euroa.
Omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetun lain (204/1996) mukaisten valtionvastuiden kokonaismäärä saa vapaarahoitteisissa ja asp-lainoissa olla yhteensä enintään 2 600 000 000 euroa vuoden 2017 lopussa. Lisäksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain mukaisiin lainoihin tulee lainojen hyväksymisvaltuuden mukainen valtionvastuu.
Valtion asuntorahaston varoista maksetaan vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain (867/1980), asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (1205/1993), korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetun lain, vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain, omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain, asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain ja oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain (639/1982) mukaiset korkotuet, korkohyvitykset ja luottovarauskorvaukset. Lisäksi asuntorahaston varoista katetaan vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain 9 ja 9 a §:ssä, asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 10 §:ssä, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetussa laissa, vuokratalojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetussa laissa, korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetussa laissa, vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetussa laissa, valtiontakauksesta aravalainan takaisin maksamiseksi annetussa laissa, omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetussa laissa sekä asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuslainojen valtiontakauksesta annetussa laissa tarkoitetut valtionvastuut.
Henkilökohtaisen aravalainan saajasta itsestään riippumattomista syistä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi voidaan vuonna 2017 aravalain 46 §:n ja arava-asetuksen (1587/1993) 28 §:n nojalla myöntää yhteensä enintään 15 000 euroa lykkäystä lainan korkojen, lyhennysten tai molempien maksamisesta.
Valtiokonttorilla on oikeus yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/1993) 78 §:ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkajärjestelyn yhteydessä ja yrityksen saneerauksesta annetun lain (47/1993) 97 §:ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkasaneerauksen yhteydessä luopua osasta valtion varoista myönnetyn asuntorahastoon takaisin maksettavan asuntolainan pääomaa ja korkoa.
Valtiokonttorilla on oikeus pakkohuutokaupan sijaan aravavuokra-asunnon tai arava-vuokratalon vapaaehtoiseen myyntiin ja oikeus luopua osasta valtion asuntolainan pääomaa, jos valtiolle syntyvien luottotappioiden arvioidaan vapaaehtoisella kaupalla jäävän pienemmiksi kuin pakkohuutokaupalla.
Purettaessa pysyvästi tyhjilleen jääneitä aravavuokrataloja väestöltään vähenevillä alueilla tai, mikäli on välttämätöntä suurempien luottotappioiden estämiseksi asuntotarpeeltaan supistuvilla alueilla, saa vuonna 2017 valtion vastuulle aravarajoituslain (1190/1993) 17 a §:n ja 16 a §:n mukaisesti jättää aravalainapääomia yhteensä enintään 5 000 000 euroa, kuitenkin siten, että aravarajoituslain 16 a §:n mukaisten rajoitusakordien määrä on yhteensä enintään 2 000 000 euroa.
Vuonna 2017 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 130 000 000 euroa.
Vuonna 2017 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista annetun lain mukaisia avustuksia yhteensä enintään 15 000 000 euroa.
Vuonna 2017 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntää määräaikaisia käynnistysavustuksia yhteensä enintään 20 000 000 euroa valtion ja Helsingin seudun kuntien maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) väliseen sopimukseen sitoutuneissa kunnissa niille, jotka rakennuttavat vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisia vuokra-asuntoja muille kuin erityisryhmille. Käynnistysavustuksen suuruus on 10 000 euroa edellä tarkoitettua asuntoa kohden. Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.
Vuonna 2017 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää vuokra- ja asumisoikeustaloyhteisöjen talouden tervehdyttämisavustuksista annetun lain (1030/2008) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 2 600 000 euroa, josta Valtiokonttori saa käyttää enintään 200 000 euroa taloudellisissa vaikeuksissa olevien asuntoyhteisöjen talouden tervehdyttämistä ja kunnossapidon suunnittelua edistävistä selvityksistä ja toimenpiteistä aiheutuviin kustannuksiin.
Vuonna 2017 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää asuntojen purkuavustuksia yhteensä enintään 2 000 000 euroa siten kuin aravavuokratalojen purkamiskustannuksiin myönnettävästä avustuksesta annetulla valtioneuvoston asetuksella (79/2006) on tarkemmin säädetty.
Vuonna 2017 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia hankekohtaisia avustuksia yhteensä enintään 15 000 000 euroa siten kuin asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen vuosina 2016—2019 myönnettävistä valtionavustuksista annetulla valtioneuvoston asetuksella (267/2016) tarkemmin on säädetty. Lisäksi saa tehdä ehdollisia ennakkopäätöksiä mainittuun tarkoitukseen vuosina 2018—2019 myönnettävistä avustuksista siten, että vuodesta 2016 lukien avustusten ja ehdollisten ennakkopäätösten yhteismäärä on enintään 60 000 000 euroa.
Vuonna 2017 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää yhteensä enintään 900 000 euroa asumisneuvojatoimintaan. Avustuksen määrä on enintään 35 % kustannuksista. Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen saajalle on myönnetty muuta avustusta samoihin kustannuksiin.
Vuonna 2017 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntää vuonna 2014 käytössä olleita määräaikaisia perusparannuksen käynnistysavustuksia niihin avustushakemuksiin, joihin on haettu muutosta ja jotka saavat lainvoimaisen myönteisen päätöksen. Avustuksen määrä voi olla enintään 10 % hyväksytyistä perusparannuskustannuksista. Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.
Vuonna 2017 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus saa käyttää valtion asuntorahaston varoista enintään 700 000 euroa asumisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoittamiseen ympäristöministeriön vahvistaman käyttösuunnitelman mukaisesti.
Selvitysosa: Pitkiä korkotukilainoja koskeva omavastuukorko lasketaan vuokra-asuntojen osalta 1,7 prosenttiin vuoden 2019 loppuun asti ja aloitetaan lainanlyhennysohjelman muuttaminen nykyistä etupainotteisemmaksi. Korkotukilainan saajia koskeva yleishyödyllisyysvaatimus muutetaan kohdekohtaiseksi ympäristöministeriön laatiman hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti. ARA-asuntojen tulorajaksi asetetaan 3 000 euroa ympäristöministeriön laatiman valtioneuvoston asetusesityksen mukaisesti.
Työvoiman saatavuuden ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn turvaamiseksi korkotuettua normaalia vuokra-asuntotarjontaa edistetään korkotukimallin vuokra-asuntojen käynnistysavustuksella. Avustus kohdennetaan Helsingin seudulle ottaen huomioon seudun muusta maasta poikkeava kustannus- ja kysyntätilanne. Helsingin seudun asuntomarkkinat eivät tarjoa tyydyttävässä määrin pieni- ja keskituloisille kotitalouksille kohtuuhintaisia asuntoja, mikä uhkaa seudun talouden kasvua sekä yhteiskunnan yleistä etua. Käynnistysavustuksella voidaan parantaa pienten ja keskisuurten toimijoiden edellytyksiä rakentaa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja vähentämällä kohteen oman pääoman tarvetta. Tuki on osa Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen uutta sopimusta.
Uusien valtion ja suurten kaupunkiseutujen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksien kaavoitustavoitteiden saavuttamista tuetaan 30 prosentin suuruisilla kunnallistekniikka-avustuksilla, joihin varataan vuosittain 15 milj. euroa. Avustukset sidotaan kohtuuhintaisen asuntotuotannon toteutumiseen, kuntien välisen yhteistyön edistämiseen ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen. Painopiste on täydennysrakentamisessa. Avustuksen painopisteenä on erityisesti Helsingin seutu.
Korjausavustuksilla tuetaan erityisesti hissien jälkiasennuksia vanhoihin asuinkerrostaloihin. Korjausavustuksia myönnetään sekä asuntorahastosta että talousarvion puolelta.
Asumisneuvojatoiminnan avustamista jatketaan erityistä tukea asumisessaan tarvitsevien tukemiseksi. Toiminnalla voidaan vähentää vuokraveloista ja häädöistä aiheutuvia kustannuksia. Asumisneuvonta on yhä enemmän vaikeiden sosiaalisten ongelmien parissa työskentelemistä. Toimintaa on tarpeellista kehittää yhtäältä ympäristöministeriön hallinnonalalla liittyen kiinteistötalouden ylläpitoon ja toisaalta kokonaisvaltaisesti, laajempana asuinaluekohtaisesti vaikuttavampana sosiaalipalveluna, joka kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle. Avustuksen määrä on enintään 35 %.
Valtion asuntorahasto on velaton eikä asuntorahastolla ole tarvetta uuteen varainhankintaan asuntorahastosta maksettavien velvoitteiden kattamiseksi.
Asuntorahaston rahoitusrakenteen arvioidaan muodostuvan vuonna 2017 seuraavaksi:
Asuntorahaston rahoitusrakenne vuonna 2017 (milj. euroa)
| Arvioitu saldo 1.1.2017 | 1 000 |
| Tulot | |
| — Tulot asuntolainoista | 500 |
| — Tulot takausmaksuista | 10 |
| Menot | |
| — Korkotuki- ja avustusmenot | 180 |
| — Siirto talousarvioon | 26,5 |
| Arvioitu saldo 31.12.2017 | 1 303,5 |
| 2017 talousarvio | — |
| 2016 II lisätalousarvio | — |
| 2016 talousarvio | — |
| 2015 tilinpäätös | — |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016)
Talousarvioesityksessä valtion asuntorahaston lainavaltuudeksi esitetään noin 1,8 mrd. euroa. Tästä vuokra- ja asumisoikeustalojen korkotukilainojen osuus on 1 410 milj. euroa, takauslainat vuokratalojen rakentamiseen 285 milj. euroa ja asunto-osakeyhtiöiden perusparannusten takauslainat 100 milj. euroa. Rahoituksen arvioidaan riittävän noin 9 000 korkotukiasunnon ja noin 2 000 takausvälimallin asunnon rakentamiseen sekä noin 12 500 asunnon perusparannukseen. Valiokunta pitää lainavaltuuden yleistä tasoa kohtuullisena ja pitää myönteisenä, että korkotukilainavaltuus mahdollistaa kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon lisäämisen.
Pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarve on kasvanut jo pitkään. Kysyntä ylittää tarjonnan siinä määrin, että se haittaa työvoiman liikkuvuutta ja siten talouskasvua. Pulaa pienistä ja kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista lisää edelleen väestön keskittyminen kasvukeskuksiin, heikko taloustilanne, maahanmuutto ja vuonna 2015 merkittävästi kasvanut turvapaikkahakijoiden määrä.
Asuntomarkkinoiden toimivuuden edellytyksenä on riittävä asuntotarjonta, joka hillitsee myös asumisen kallistumista. Tilastokeskus arvioi, että vuonna 2017 rakennetaan yhteensä 34 000 asuntoa, joka on selvästi pitkän aikavälin keskiarvoa enemmän. Asuntotuotannon vilkastumisen taustalla ovat Tilastokeskuksen mukaan alhaiset korot ja Euroopan keskuspankin markkinoiden runsas rahoitus. Myös liike- ja toimistomarkkinoilla on liikkunut ennätysmäisen paljon rahaa, ja asuntorahastot ovat olleet iso toimija uusien asuntojen markkinoilla.
Valiokunta toteaa, että valtion ja kaupunkiseutujen välisillä maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) -sopimuksilla on pystytty luomaan edellytykset tonttitarjonnan ja asuntotuotannon merkittävälle lisäämiselle. Uudet MAL-sopimukset Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seudulle astuivat voimaan kesäkuussa 2016. MAL-sopimuksissa käytettävät ohjauskeinot ovat osoittaneet toimivuutensa, joten niiden käyttöä on edelleen vahvistettava ja kehitettävä. Alkaneella sopimuskaudella valtio myöntää sopimusten vauhdittamiseksi mm. kunnallistekniikka-avustuksia (15 milj. euroa/vuosi), vuokra-asuntojen käynnistysavustuksia Helsingin seudulla (nostettu 10 milj. eurolla 20 milj. euroon/vuosi), pienten kustannustehokkaiden liikennehankkeiden tukea (30 milj. euroa), joukkoliikennetukea (40 milj. euroa) sekä avustukset Raide-Jokeriin (84 milj. euroa) ja Tampereen raitiotiehen (71 milj. euroa).
Valiokunta pitää hyvänä, että valtio vaatii MAL-sopimuksissa joukkoliikennehankkeiden rahoittamisen ehtona tontti- ja asuntotuotannon lisäämistä. Esimerkiksi Raide-Jokerin ja Tampereen raitiotien osalta on huomioitava, että valtio saa infraan sijoittamansa varat hyvin todennäköisesti takaisin kasvavina verotuloina. Ylipäätään liikenneinvestointien rahoittamista tulee tarkastella laajemmin asuntojen kysynnän ja tarjonnan välisen tasapainon saavuttamiseksi. Myös käynnistysavustuksien vaikuttavuus on ollut korkea, ja tuki on siirtynyt suoraan asukkaan hyväksi, mikä näkyy markkinahintaa alhaisempana vuokratasona. Valiokunta pitää tarpeellisena harkita avustuksen maksamista esimerkiksi puolitettuna (5 000 euroa/asunto) Helsingin seudun lisäksi muillekin MAL-alueille.
Valtion tukeman kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi on myönteistä, että korkotukilainojen ehdot paranevat vuoden 2017 alussa. Erityisesti pitkä korkotukilaina ei ole ollut riittävän houkutteleva toimijoille, ja sen mukainen rakentaminen on viime vuosina jäänyt pääosin kuntien vastuulle. Houkuttelevuutta lisätään mm. muuttamalla yleishyödyllisyysvaatimus kohdekohtaiseksi. Lisäksi lainanlyhennys on tarkoitus muuttaa nykyistä etupainotteisemmaksi, mikä hillitsee vuokrankorotuspaineita kohteiden tullessa peruskorjausikään.
Valiokunta pitää tarpeellisena, että pitkän korkotuen omavastuukorko on puolitettu 1,7 prosenttiin vuoden 2019 loppuun saakka tavallisten ja erityisryhmien vuokra-asuntojen osalta. Korkotuen suuruus vaikuttaa suoraan pankin marginaaliin, vaikka se muilta osin konkretisoituu vasta, jos korkotaso nousee merkittävästi. Omavastuukoron alentaminen koskee myös edellä mainittujen vuokra-asuntojen perusparantamislainoja ja tukee osaltaan peruskorjausten tekemistä niillä alueilla, joilla vanhaa asuntokantaa voidaan uudistaa paremmin kysyntää vastaavaksi. Valiokunta korostaa tässä yhteydessä yleensäkin korjausrakentamisen koko maan kattavaa työllistävää vaikutusta.
Valiokunta toteaa lisäksi, että korkotukilainojen joustavaa käyttöä lisätään liittämällä lyhyet korkotukilainat osaksi yleistä korkotukilainojen hyväksymisvaltuutta. Valiokunta suhtautuu valtuuksien yhdistämiseen kriittisesti ja pitää tärkeänä, että tuotannon ohjauksessa painotetaan pitkän, 40 vuoden korkotukimallin mukaista rakentamista. Valiokunta toteaa kuitenkin samalla saamiensa selvitysten perusteella, että pitkää korkotukimallia ei edellä mainituista muutoksista huolimatta koeta toimivaksi. Valtion asettamien rajoitusten ja tuen välinen suhde on edelleen epätasapainossa. Valiokunta pitää näin ollen eduskunnan lausuman (YmVM 9/2016 vp) mukaisesti tarpeellisena 40 vuoden korkotukimallin kokonaisvaltaista kehittämistä.
Valiokunta on huolissaan pääkaupunkiseudulla käyttöön otettavista tulorajoista asukasvalinnassa. Vaikka tulorajoihin mahtuu suuri osa palkansaajista, muutoksen vaikutuksia tulee seurata tarkasti. Tulorajojen käyttöönotto ei saa lisätä segregaatiota eikä leimata asukkaita, vuokrataloja ja asuinalueita. Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa esitettiin lisäksi huoli mahdollisesta asukkaiden tulojen määräaikaistarkastuksesta ja siihen sisältyvästä kannustinloukusta, kun siirtyminen paremmin palkattuun työhön voisi vaikuttaa asumiseen.
Valiokunta pitää tärkeänä, että vuokrataloyhtiöiden toimintaedellytykset mahdollistetaan myös väestöltään vähenevillä alueilla ja alueilla, joissa asuntokanta ei vastaa kysyntää tai se on tullut elinkaarensa päähän eikä korjaaminen ole taloudellisesti kannattavaa tai tarkoituksenmukaista. Talousarvioesityksessä helpotetaan ongelmiin ajautuneiden yhteisöjen taloudellista tilannetta erilaisten tervehdyttämistoimenpiteiden ja rahoitusjärjestelyiden avulla sekä yksittäisten kohteiden vapauttamisella niihin kohdistuvista rajoituksista. Jatkossa on tärkeää lisäksi selvittää keinoja, joilla asuntokantaa pystytään sopeuttamaan vähenevään kysyntään jo ennen kuin taloudelliset ongelmat konkretisoituvat.
Valiokunta painottaa, että kohtuuhintaisen asuntotuotannon tulee olla pitkäjänteinen ja johdonmukainen tavoite. Tavoitetta tukee osaltaan myös ympäristöministeriön käynnistämä rakentamismääräyskokoelman uudistaminen vuoteen 2018 mennessä tarpeettomien normien purkamiseksi ja rakennuskustannusten alentamiseksi. Käynnissä on mm. kaavoituksen ja rakentamisen päätösprosessien sujuvoittaminen sekä esteettömyyttä koskevien määräysten muuttaminen. Valiokunta nostaa lisäksi esiin liian yksityiskohtaiset kaavamääräykset, kuten velvoitteet ullakkosaunojen ja viherhuoneiden rakentamisesta. Kaavojen sisällön taloudellisia vaikutuksia tulisi arvioida kaavoitusvaiheessa rakentamisen hinnan näkökulmasta. Normeja purettaessa on kuitenkin samalla syytä muistaa, että osalla niistä on tärkeä ohjaava vaikutus, esimerkiksi energiatehokkuuden edistämisessä.
Talousarvioesityksessä erityisryhmille tarkoitettujen investointiavustusten myöntämisvaltuudeksi esitetään 130 milj. euroa, joka on 20 milj. euroa suurempi kuin vuonna 2016. Valtuus mahdollistaa noin 4 000 asunnon rakentamisen, ja sitä voidaan käyttää myös asuntojen hankintaan sekä perusparannuksiin.
Valiokunta pitää valtuutta kohtuullisena ja pitää hyvänä, että avustuksia myönnettäessä etusijalla ovat edelleen kaikkein vaikeimmassa asuntotilanteessa oleville erityisryhmille tarkoitetut asuntohankkeet. Näitä ryhmiä ovat pitkäaikaisasunnottomat, kehitysvammaiset, mielenterveyskuntoutujat ja muistisairaat vanhukset. Valiokunta pitää lisäksi tarpeellisena, että myös opiskelijoiden ja nuorten asuntohankkeet kuuluvat edelleen avustuksen piiriin.
Suomi on viime vuosina ollut ainoa EU-maa, jossa asunnottomuus on laskenut. Tämän ovat pääosin mahdollistaneet pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman kohdennetut toimenpiteet. Myönteisestä kehityksestä huolimatta on syytä nostaa esiin, että maahanmuuttajien osuus on kasvanut yksin olevista asunnottomista koko maassa 27 prosenttiin ja pääkaupunkiseudulla kahteen kolmasosaan. Uhkana on, että vuonna 2015 saapuneiden turvapaikanhakijoiden hakemuskäsittelyn edistyessä heidän asunnottomuutensa tulee edelleen kasvamaan. Valiokunta pitää tästäkin syystä tarpeellisena, että asunnottomuustyötä jatketaan ja painotetaan erityisesti asunnottomuuden ennaltaehkäisyä. Valiokunta korostaa lisäksi, että kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen riittävä tarjonta on edelleen keskeinen keino myös asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä.
Valtioneuvosto teki vuonna 2012 periaatepäätöksen kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisestä asumisesta ja palveluiden turvaamisesta. Päämääränä on, että vuoden 2020 jälkeen kukaan vammainen ei asu laitoksessa. Valiokunta on huolissaan siitä, että kehitysvammaisten asumisen ohjelman määrälliset tavoitteet eivät toteudu aikataulussa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä alle 18-vuotiaiden laitosasumisen vähentämiseen ja poistamiseen linjatulla tavalla.
Yli puolet kaikista investointiavustuksista on viime vuosina osoitettu vanhuksille, lähinnä muistisairaille tarkoitettuihin tehostetun palveluasumisen asuntoihin. Jotta laitospaikkoja voidaan vähentää hallitusohjelman mukaisesti, tehostettua palveluasumista tarvitaan edelleen lisää. Erittäin tarpeellinen on myös ympäristöministeriön koordinoiman Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman (2013—2017) toteuttaminen, jossa pyritään ottamaan ikääntyvän väestön asumisen kehittämistarpeet entistä paremmin huomioon kuntien suunnitelmissa ja toiminnassa sekä asunto- ja rakennusalan toiminnassa. Toimenpiteisiin sisältyy lisäksi asuntojen esteettömyyden ja turvallisuuden sekä korjausrakentamisen edistäminen.
Valiokunta toteaa, että normaalit valtion tukemat vuokra-asunnot keskittyvät kasvukeskuksiin, mutta erityisryhmien asuntoja tarvitaan myös väestöään menettävillä alueilla. Valiokunta korostaa, että avustusten myöntämisessä ja kuntien tarpeen arvioinnissa tulee ottaa huomioon myös mahdollisuudet tavallisten asuin- ja muiden rakennusten peruskorjaamiseen erityisryhmien käyttöön. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan taloudellisen tuen ohella näissä tilanteissa tulisi lisäksi keventää rakentamisen sääntelyä ja joustavasti mahdollistaa erilaiset ratkaisut huomioiden tulevien käyttäjien erityistarpeet.
Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)
Momentille ei myönnetä määrärahaa.
Vuonna 2017 saa valtion asuntorahaston varoista tuettaviksi korkotukilainoiksi hyväksyä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) ja vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain (574/2016) mukaisia lainoja yhteensä enintään 1 410 000 000 euroa.
Vuonna 2017 saa vuokra-asuntojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetun lain (856/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 285 000 000 euroa.
Vuonna 2017 saa asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuslainojen valtiontakauksesta annetun lain mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 100 000 000 euroa.
Vuonna 2017 saa valtiontakauksesta aravalainan takaisinmaksamiseksi annetun lain (868/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 1 000 000 000 euroa.
Omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetun lain (204/1996) mukaisten valtionvastuiden kokonaismäärä saa vapaarahoitteisissa ja asp-lainoissa olla yhteensä enintään 2 600 000 000 euroa vuoden 2017 lopussa. Lisäksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain mukaisiin lainoihin tulee lainojen hyväksymisvaltuuden mukainen valtionvastuu.
Valtion asuntorahaston varoista maksetaan vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain (867/1980), asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (1205/1993), korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetun lain, vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain, omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain, asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain ja oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain (639/1982) mukaiset korkotuet, korkohyvitykset ja luottovarauskorvaukset. Lisäksi asuntorahaston varoista katetaan vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain 9 ja 9 a §:ssä, asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 10 §:ssä, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetussa laissa, vuokratalojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetussa laissa, korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetussa laissa, vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetussa laissa, valtiontakauksesta aravalainan takaisin maksamiseksi annetussa laissa, omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetussa laissa sekä asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuslainojen valtiontakauksesta annetussa laissa tarkoitetut valtionvastuut.
Henkilökohtaisen aravalainan saajasta itsestään riippumattomista syistä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi voidaan vuonna 2017 aravalain 46 §:n ja arava-asetuksen (1587/1993) 28 §:n nojalla myöntää yhteensä enintään 15 000 euroa lykkäystä lainan korkojen, lyhennysten tai molempien maksamisesta.
Valtiokonttorilla on oikeus yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/1993) 78 §:ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkajärjestelyn yhteydessä ja yrityksen saneerauksesta annetun lain (47/1993) 97 §:ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkasaneerauksen yhteydessä luopua osasta valtion varoista myönnetyn asuntorahastoon takaisin maksettavan asuntolainan pääomaa ja korkoa.
Valtiokonttorilla on oikeus pakkohuutokaupan sijaan aravavuokra-asunnon tai arava-vuokratalon vapaaehtoiseen myyntiin ja oikeus luopua osasta valtion asuntolainan pääomaa, jos valtiolle syntyvien luottotappioiden arvioidaan vapaaehtoisella kaupalla jäävän pienemmiksi kuin pakkohuutokaupalla.
Purettaessa pysyvästi tyhjilleen jääneitä aravavuokrataloja väestöltään vähenevillä alueilla tai, mikäli on välttämätöntä suurempien luottotappioiden estämiseksi asuntotarpeeltaan supistuvilla alueilla, saa vuonna 2017 valtion vastuulle aravarajoituslain (1190/1993) 17 a §:n ja 16 a §:n mukaisesti jättää aravalainapääomia yhteensä enintään 5 000 000 euroa, kuitenkin siten, että aravarajoituslain 16 a §:n mukaisten rajoitusakordien määrä on yhteensä enintään 2 000 000 euroa.
Vuonna 2017 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 130 000 000 euroa.
Vuonna 2017 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista annetun lain mukaisia avustuksia yhteensä enintään 15 000 000 euroa.
Vuonna 2017 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntää määräaikaisia käynnistysavustuksia yhteensä enintään 20 000 000 euroa valtion ja Helsingin seudun kuntien maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) väliseen sopimukseen sitoutuneissa kunnissa niille, jotka rakennuttavat vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisia vuokra-asuntoja muille kuin erityisryhmille. Käynnistysavustuksen suuruus on 10 000 euroa edellä tarkoitettua asuntoa kohden. Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.
Vuonna 2017 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää vuokra- ja asumisoikeustaloyhteisöjen talouden tervehdyttämisavustuksista annetun lain (1030/2008) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 2 600 000 euroa, josta Valtiokonttori saa käyttää enintään 200 000 euroa taloudellisissa vaikeuksissa olevien asuntoyhteisöjen talouden tervehdyttämistä ja kunnossapidon suunnittelua edistävistä selvityksistä ja toimenpiteistä aiheutuviin kustannuksiin.
Vuonna 2017 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää asuntojen purkuavustuksia yhteensä enintään 2 000 000 euroa siten kuin aravavuokratalojen purkamiskustannuksiin myönnettävästä avustuksesta annetulla valtioneuvoston asetuksella (79/2006) on tarkemmin säädetty.
Vuonna 2017 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia hankekohtaisia avustuksia yhteensä enintään 15 000 000 euroa siten kuin asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen vuosina 2016—2019 myönnettävistä valtionavustuksista annetulla valtioneuvoston asetuksella (267/2016) tarkemmin on säädetty. Lisäksi saa tehdä ehdollisia ennakkopäätöksiä mainittuun tarkoitukseen vuosina 2018—2019 myönnettävistä avustuksista siten, että vuodesta 2016 lukien avustusten ja ehdollisten ennakkopäätösten yhteismäärä on enintään 60 000 000 euroa.
Vuonna 2017 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää yhteensä enintään 900 000 euroa asumisneuvojatoimintaan. Avustuksen määrä on enintään 35 % kustannuksista. Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen saajalle on myönnetty muuta avustusta samoihin kustannuksiin.
Vuonna 2017 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntää vuonna 2014 käytössä olleita määräaikaisia perusparannuksen käynnistysavustuksia niihin avustushakemuksiin, joihin on haettu muutosta ja jotka saavat lainvoimaisen myönteisen päätöksen. Avustuksen määrä voi olla enintään 10 % hyväksytyistä perusparannuskustannuksista. Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.
Vuonna 2017 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus saa käyttää valtion asuntorahaston varoista enintään 700 000 euroa asumisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoittamiseen ympäristöministeriön vahvistaman käyttösuunnitelman mukaisesti.
I lisätalousarvioesitys HE 60/2017 vp (24.5.2017)
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2017 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 119 000 000 euroa.
Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2017 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista annetun lain (1087/2016) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 26 000 000 euroa.
Selvitysosa: Hissien asentaminen olemassa olevaan asuntokantaan on osoittautunut tehokkaaksi toimenpiteeksi ikääntyvien kotona asumisen edistämiseksi. Tämän vuoksi erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi myönnettävien avustusten myöntämisvaltuudesta siirretään 11 milj. euroa käytettäväksi hissien asentamisen avustamiseen.
Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
| 2017 I lisätalousarvio | — |
| 2017 talousarvio | — |
| 2016 tilinpäätös | — |
| 2015 tilinpäätös | — |
Eduskunnan kirjelmä EK 24/2017 vp (30.6.2017)
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2017 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 119 000 000 euroa.
Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2017 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista annetun lain (1087/2016) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 26 000 000 euroa.
64. Avustukset rakennusperinnön hoitoon (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)
Momentille myönnetään 850 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) avustuksiin yksityisille omistajille ja rakennusperinnön hoitoa edistäville yhteisöille kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän ympäristön kunnossapitoon, suojeluun ja parantamiseen
2) rakennusperinnön suojelusta annetun lain (498/2010) 13 §:n nojalla suoritettaviin korvauksiin ja suojelun toteuttamisesta valtiolle aiheutuviin menoihin
3) maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 57 §:n 3 momentin mukaisiin avustuksiin kunnille.
Avustusta rakennusperinnön hoitoon saa myöntää enintään 50 % toimenpiteiden kustannuksista.
Selvitysosa: Määrärahaa käytetään pääasiassa yksityisten omistajien avustamiseen arvokkaan rakennusperinnön säilymisen turvaamiseksi suojeluarvojen mukaisella tavalla.
| 2017 talousarvio | 850 000 |
| 2016 talousarvio | 850 000 |
| 2015 tilinpäätös | 850 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)
Momentille myönnetään 850 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) avustuksiin yksityisille omistajille ja rakennusperinnön hoitoa edistäville yhteisöille kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän ympäristön kunnossapitoon, suojeluun ja parantamiseen
2) rakennusperinnön suojelusta annetun lain (498/2010) 13 §:n nojalla suoritettaviin korvauksiin ja suojelun toteuttamisesta valtiolle aiheutuviin menoihin
3) maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 57 §:n 3 momentin mukaisiin avustuksiin kunnille.
Avustusta rakennusperinnön hoitoon saa myöntää enintään 50 % toimenpiteiden kustannuksista.
Laajennettu haku
Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
Numerotaulu