Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
         01. Ympäristöhallinnon toimintamenot
         10. Ympäristön- ja luonnonsuojelu
              20. Ympäristövahinkojen torjunta
              21. Eräät luonnonsuojelun menot
              22. Eräät ympäristömenot
              52. Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät
              60. Siirto öljysuojarahastoon
              61. Vesien- ja ympäristönhoidon edistäminen
              63. Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot
              64. EU:n ympäristörahaston osallistuminen ympäristö- ja luonnonsuojeluhankkeisiin
              65. Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuolto
              66. Kansainvälisen yhteistyön jäsenmaksut ja rahoitusosuudet
              70. Alusinvestoinnit
         20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2017

10. Ympäristön- ja luonnonsuojeluPDF-versio

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Selvitysosa: Lukuun on budjetoitu ympäristön- ja luonnonsuojelua edistävään toimintaan hallinnonalalla ja ympäristötehtäviä aluehallinnossa hoitavissa virastoissa pääosin käytettävät määrärahat.

Vähähiilinen ja energiatehokas Suomi

Ilmastonmuutoksen hillintä ja muutokseen sopeutuminen EU:n vuosiin 2020—2050 ulottuvien ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi edellyttävät tehokkaita toimia. Vaikutetaan aktiivisesti Pariisin ilmastokokouksen tulosten toimeenpanoon ja jatkotyöhön sekä sopimuksen voimaansaattamiseen. Osallistutaan EU:n vuoteen 2030 ulottuvan ilmasto- ja energiapaketin jatkovalmisteluun ja toimeenpanoon tavoitteena mm. EU:n päästökauppajärjestelmän toimivuus sekä riittävä kustannustehokkuus ja joustavuus päästökaupan ulkopuolisen sektorin taakanjaossa. Tavoitteena on saavuttaa etupainotteisesti Suomen vuoden 2020 ilmastotavoitteet.

Lisätään ilmastopolitiikan pitkäjänteisyyttä, suunnitelmallisuutta sekä toimien kustannustehokkuutta saattamalla päätökseen vuoteen 2030 ulottuvan keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman valmistelu.

Ilmastotoimien kustannustehokkuus sekä EU- ja kansainvälinen vaikuttaminen edellyttävät tuekseen tutkittua tietoa. Tuetaan ilmastopolitiikan suunnittelua ja päätöksentekoa kansallisen ilmastopaneelin avulla.

Kehitetään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa tapoja edesauttaa vähähiilisiä ja energiatehokkaita ratkaisuja sekä innovaatioita julkisella sektorilla, mukaan lukien kunnissa ja alueilla, sekä kuluttajavalinnoissa.

Luonnonvarojen kestävä käyttö ja toimiva kiertotalous

Tavoitteena on luonnonvarojen hyödyntäminen materiaali- ja energiatehokkaasti ja pyrkimys materiaalien suljettuun kiertoon, joka vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja jätettä eikä vaaranna luonnon ekosysteemipalveluja.

Ohjauskeinoilla ja kokeiluilla edistetään vihreää kierto- ja biotaloutta ja siihen liittyvää luonnonvarojen kestävää käyttöä mm. toiminnan sijoittumisen ohjauksella. Innovatiivisten ja kestävien julkisten hankintojen avulla parannetaan ympäristöä, julkisen sektorin resurssitehokkuutta sekä kehitetään suomalaista cleantech-liiketoimintaa. Kehitetään tapoja vähentää jätteiden syntyä koko tuotanto- ja kulutusketjun aikana. Uudistetaan valtakunnallinen jätesuunnitelma. Vaikutetaan ja osallistutaan aktiivisesti EU:n kiertotalouspaketin valmisteluun.

Kierrätetään ravinteita tehokkaasti ravinnepäästöjen vähentämiseksi, fosforivarojen säästämiseksi sekä vesien hyvän tilan edistämiseksi. Tehostetaan lannan ja muiden biomassojen ravinteiden hyödyntämistä sekä edistetään ravinteiden talteenottoa. Ehkäistään ruokahävikkiä ja ruokajätteen määrää.

Hyvä ympäristön tila

Tavoitteena on erityisesti parantaa Itämeren, sisävesien ja pohjavesien tilaa, vähentää vesiin kohdistuvia paineita, ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormitusta, pilaantuneesta maaperästä aiheutuvia ympäristöriskejä ja ehkäistä öljy- ja kemikaalivahingoista aiheutuvia ympäristövaurioita.

Itämeren ja vesien suojelua ohjaavat vesien- ja merenhoidon suunnitelmat sekä kansainväliset sitoumukset. Yhteistyötä jatketaan muiden Itämeren valtioiden kanssa Itämeren suojelukomission (HELCOM) toimenpideohjelman ja EU:n Itämeren alueen strategian toimeenpanemiseksi. Vedenalaisen luonnon monimuotoisuuden inventointien tiedot tukevat Itämeren suojelutoimia sekä sen luonnonvarojen kestävää käyttöä.

Öljy- ja kemikaalivahinkoja ehkäistään ja rajoitetaan turvaamalla riittävä torjuntavalmius. Öljyjätemaksuilla tuetaan valtakunnallisesti kattavan öljyjätehuoltojärjestelmän ylläpitoa ja öljyn pilaamien alueiden kunnostusta.

Pilaantuneiden maa-alueiden riskikohteiden tutkimista ja kunnostamista edistetään valtakunnallisen tutkimus- ja kunnostusohjelman mukaisesti. Kiireellisiä isännättömiä kohteita kunnostetaan uudistuvan valtion jätehuoltojärjestelmän sekä öljysuojarahaston JASKA-hankkeen kautta. Hallituksen kärkihankkeiden toimenpiteisiin kuuluvan pilaantuneiden maa-alueiden kunnostuksen kokeiluhankkeen avulla vauhditetaan kunnostusteknologiaosaamista ja -vientiä.

Jatketaan merkittäviä ympäristö- ja kemikaaliturvallisuusriskejä aiheuttavaan yritystoimintaan liittyvien toissijaisten ympäristövastuujärjestelmien kehittämistä.

Ilman epäpuhtauksista aiheutuvia ympäristö- ja terveyshaittoja vähennetään. Kansallisen ilmansuojeluohjelman valmistelua jatketaan ja pannaan toimeen EU:n päästökattodirektiivi ja sen Suomelle asettamat päästövähennysvelvoitteet. Valmistellaan pieniä ja keskisuuria energiantuotantolaitoksia koskevan direktiivin täytäntöönpanon vaatimat säädökset.

Ympäristölupa- ja arviointimenettelyiden kokonaisuutta tehostetaan. Tavoitteena on, että investointihankkeiden ympäristöä koskevat lupa- ja arviointimenettelyt etenevät sujuvasti.

Monimuotoinen luonto ja toimivat ekosysteemipalvelut

Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategian mukaisen toimintaohjelman toteutusta jatketaan. Luonnonsuojelualueverkostoa täydennetään jatkamalla yksityisomistuksessa olevien luonnonsuojeluun varattujen alueiden hankintaa ja korvausmenettelyjä. Soidensuojelussa edetään vapaaehtoiselta pohjalta. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) toteutusta jatketaan yhteistyössä metsäviranomaisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Luonnonsuojelualueilla jatketaan metsien ja soiden ennallistamista, perinnebiotooppien, lehtojen ja lintuvesien kunnostusta ja hoitoa sekä luontotyyppien inventointia ja lajistokartoituksia. Suojelualueverkoston toimivuuden ja edustavuuden kokonaistarkastelu aloitetaan esiselvityksen perusteella. Luontotyyppien ja lajien uhanalaisuusarviointeja jatketaan. Luonnonsuojelulain maisemanhoitoalueiden valmistelua ja kansallisten kaupunkipuistojen verkoston kehittämistä jatketaan.

Uhanalaisten lajien suojelun toimintaohjelmaa toteutetaan. Kiireellisesti suojeltavien lajien esiintymiä turvataan ja eliötyöryhmätyötä jatketaan.

Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien toiminnalliset tavoitteet on asetettu momentin 35.10.52 perusteluissa.

20. Ympäristövahinkojen torjunta (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 5 900 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) öljy- ja muiden ympäristövahinkojen torjunnan järjestämisestä, alusten torjuntavalmiuden ylläpidosta, torjuntakaluston hankinnoista ja torjuntatoimenpiteistä sekä ympäristövahingon torjuntaan välittömästi liittyvistä tutkimuksista aiheutuviin menoihin

2) ympäristövahinkojen torjunnan kansainvälisestä yhteistyöstä, koulutus- ja kehittämistoiminnasta ja oikeudenkäynneistä aiheutuviin menoihin, öljyntorjuntavarastojen vuokriin ja sivutoimisten varastonhoitajien ja torjuntatöihin osallistuvien palkkioihin

3) menoihin, jotka aiheutuvat toimivaltaiselle viranomaiselle siitä, että laittomasti tehtyjen kansainvälisten jätesiirtojen jätteet palautetaan tai käsitellään asianmukaisesti, eikä kaikkia kustannuksia aina saada heti perityksi aiheuttajalta.

Torjuntakaluston hankintamenot budjetoidaan sitoumusperusteisina.

Selvitysosa: Menot, jotka aiheutuvat laittomien kansainvälisten jätesiirtojen palauttamisesta toimivaltaiselle viranomaiselle, peritään takaisin jätteen viejältä ja tuloutetaan momentille 12.35.99.

Korvaukset öljysuojarahastosta ja vahinkojen aiheuttajilta tuloutetaan momentille 12.35.10.

Momentin määräraha on muutettu kaksivuotiseksi siirtomäärärahaksi.


2017 talousarvio5 900 000
2016 II lisätalousarvio520 000
2016 talousarvio5 900 000
2015 tilinpäätös4 767 595

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 5 900 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) öljy- ja muiden ympäristövahinkojen torjunnan järjestämisestä, alusten torjuntavalmiuden ylläpidosta, torjuntakaluston hankinnoista ja torjuntatoimenpiteistä sekä ympäristövahingon torjuntaan välittömästi liittyvistä tutkimuksista aiheutuviin menoihin

2) ympäristövahinkojen torjunnan kansainvälisestä yhteistyöstä, koulutus- ja kehittämistoiminnasta ja oikeudenkäynneistä aiheutuviin menoihin, öljyntorjuntavarastojen vuokriin ja sivutoimisten varastonhoitajien ja torjuntatöihin osallistuvien palkkioihin

3) menoihin, jotka aiheutuvat toimivaltaiselle viranomaiselle siitä, että laittomasti tehtyjen kansainvälisten jätesiirtojen jätteet palautetaan tai käsitellään asianmukaisesti, eikä kaikkia kustannuksia aina saada heti perityksi aiheuttajalta.

Torjuntakaluston hankintamenot budjetoidaan sitoumusperusteisina.

 

I lisätalousarvioesitys HE 60/2017 vp (24.5.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 5 000 000 euroa.

Momentin määräraha muutetaan kolmevuotiseksi siirtomäärärahaksi.

Selvitysosa: Belvedere Mining Oy:n Nivalassa omistaman Hituran nikkelikaivoksen (nikkeli, kupari, koboltti, platina, palladium) toiminta on päättynyt ja yhtiö on asetettu konkurssiin 28.12.2015. Kaivostoiminta on ollut pysähdyksissä kesästä 2013 alkaen, koska nikkelin maailmanmarkkinahinta on ollut matala. Yhtiö on huolehtinut kaivosalueen likaantuneiden vesien jatkuvasta pumppauksesta ja puhdistamisesta konkurssin alkamiseen asti. Vallitsevassa tilanteessa, jossa kaivoksen toiminta on keskeytyneenä ja konkurssimenettely on käynnissä, valtion on viime kädessä varauduttava rahoittamaan ympäristövahinkojen estämistä.

Hituran kaivosalueelle on vuosina 1992—1996 tuotu Kokkolan kobolttikemikaalitehtaalta jarosiittia 0,45 Mt, joka on läjitetty 3,5 ha:n alueelle. Jarosiittikasan ja rikastushiekka-altaiden läpi suotautuva vesi saastuttaa pohjavesiä sekä maaperää ja ohjautuu Kalajokeen. Ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi vuosikustannukset ovat n. 0,9 milj. euroa.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (POP ELY) ryhtyi kaivosalueella vuonna 2016 välttämättömiin toimenpiteisiin ympäristövahinkojen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi. Ympäristöministeriö rahoitti toimien kuluja 298 000 eurolla momentilta 35.10.61. Vuoden 2016 toisessa lisätalousarviossa myönnettiin 520 000 euroa käytettäväksi konkurssimenettelyyn ja lisäselvityksiin kuluvana aikana kaivosalueen ympäristövahinkojen torjuntaan ja kaivannaisjätteiden jätealueiden sulkemistoimien suunnitteluun. POP ELY on ottanut käyttöön kaivoksen ympäristönsuojelulain ja ympäristöluvan mukaisen 1,99 milj. euron vakuuden. Vakuutta voidaan käyttää rikastehiekka-altaan ja sivukivien läjitysalueiden sulkemistöihin.

POP ELY on tilannut suunnitelman kaivoksen ympäristöluvan mukaisesta sulkemisesta, mikä edellyttää koko rikastushiekka-alueen (mukaan lukien jarosiittikasa) peittämistä. Suunnitelman lähtökohtana on myös tehostaa vesienkäsittelyjärjestelmää ja saada kaivosalueen vesitase hallintaan sekä lopettaa pidemmällä aikavälillä saastuneiden pohjavesien ja suotovesien käsittely tarpeettomana.

Kaivoksen sulkemistoimet tehdään kolmessa osassa ja niiden arvioidaan kestävän 5—15 vuotta. Kustannukset ovat ympäristöluvan mukainen vakuus huomioon ottaen yhteensä noin 15—20 milj. euroa. Kaivoksen sulkemistoimien noin kaksi vuotta kestävään ensimmäiseen vaiheeseen arvioidaan kuluvan 5 milj. euroa v. 2019 loppuun mennessä.

Pitkän sulkemistoimenpideajan vuoksi momentti on tarpeen muuttaa kolmevuotiseksi siirtomäärärahaksi.


2017 I lisätalousarvio5 000 000
2017 talousarvio5 900 000
2016 tilinpäätös6 420 000
2015 tilinpäätös4 767 595

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 5/2017 vp (22.6.2017)

Momentille esitetään 5 000 000 euron lisäystä Belvedere Mining Oy:n Nivalassa omistaman Hituran nikkelikaivoksen sulkemistoimiin. Vuonna 2016 kyseisen kaivoksen ympäristövahinkojen ehkäisemiseen ja rajoittamiseen sekä sulkemistoimien suunnitteluun on myönnetty yhteensä 818 000 euroa.

Belvedere Mining Oy on asetettu konkurssiin 28.12.2015. Kaivostoiminta on ollut kuitenkin pysähdyksissä jo kesästä 2013 saakka johtuen nikkelin matalasta maailmanmarkkinahinnasta. Yhtiö huolehti kaivosalueen likaantuneiden vesien pumppauksesta ja puhdistamisesta konkurssin alkamiseen saakka.

Valiokunta pitää perusteltuna, että vallitsevassa tilanteessa valtion on varauduttava rahoittamaan ympäristövahinkojen estämistä. Kaivoksen sulkemistoimet on tarkoitus tehdä kolmessa osassa ja niiden arvioidaan kestävän 5—15 vuotta. Ympäristösuojelulain ja ympäristöluvan mukainen yrityksen vakuus kattaa 1,99 milj. euroa kustannuksista. Valtiolta tarvittavan rahoituksen arviointiin liittyy tässä vaiheessa paljon epävarmuutta, mutta ympäristöministeriö arvioi tarpeen olevan nyt esitetyn määrärahan lisäksi noin 10—15 milj. euroa.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että kaivosten jälkihoitoon kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota jo kaivosten toiminnan aikana, jotta niiden sulkemisiin liittyvät vastuut eivät jää valtion kannettavaksi. Kaivosyritysten tulee pystyä hoitamaan ympäristövastuut asianmukaisella tavalla ja pitkäjänteisesti. Myös toiminnalle asetettavien vakuuksien optimaalista tasoa on edelleen tarpeen arvioida. Valiokunnan lausumaehdotus:

Valiokunnan lausumaehdotus X

Eduskunta edellyttää, että hallitus varmistaa kaivosten jälkihoidosta huolehtimisen jo niiden toiminnan aikana, jotta kaivosten sulkemisiin liittyvät vastuut eivät jää valtion kannettavaksi, ja arvioi myös kaivostoiminnalle asetettavien vakuuksien optimaalista tasoa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2017 vp (30.6.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 5 000 000 euroa.

Momentin määräraha muutetaan kolmevuotiseksi siirtomäärärahaksi.

21. Eräät luonnonsuojelun menot (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 2 440 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) yksityisten luonnonsuojelualueiden ja muiden luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden sekä maisema-alueiden inventointiin, merkintään ja hoitoon

2) Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaa (METSO) tukeviin toimenpiteisiin, jotka koskevat erityisesti viestintää, inventointeja, yhteistyötä, kohdentamista ja seurantaa

3) uhanalaisten eliölajien seurantaan, suojeluun ja hoitoon, sekä niihin liittyvien työryhmien toimintaan, rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen ehkäisemiseen sekä vahingoittuneiden luonnonvaraisten eläinten ja EU:n CITES-asetuksen edellyttämän eläinten hoidon järjestämiseen

4) luonnonsuojelusuunnitteluun, maa-aineslain soveltamiseen sekä pohjavesien suojeluun liittyvään suunnitteluun ja kunnostamiseen

5) enintään 20 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin, edellä olevien perustelujen mukaisiin tehtäviin

6) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää kohdassa 3) myös avustusten maksamiseen.

Selvitysosa: Määrärahalla inventoidaan ja hoidetaan yksityisiä luonnonsuojelualueita erityisesti siltä osin kuin hoito ei kuulu Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaan (METSO). Luonnonsuojelulain mukaisten luontotyyppien inventointeja jatketaan. Valmistellaan ja toteutetaan luonnonsuojelulain mukaisia uhanalaisten lajien suojeluohjelmia, hoidetaan uhanalaisten lajien esiintymispaikkoja ja seurataan uhanalaisuuden muutoksia. Luonnon monimuotoisuutta edistäviä hoitosuunnitelmia ja -toimenpiteitä tehdään arvokkailla perinnebiotoopeilla. Näiden suunnitelmien ja toimenpiteiden kohdentamisen tueksi käynnistetään valtakunnallinen perinnebiotooppien inventointi. Luonnonsuojelulain mukaisten maisemanhoitoalueiden valmistelua edistetään. Maa-ainesten kestävään käyttöön ja pohjavesien suojeluun liittyviä hankkeita jatketaan. Maa-ainesten ottoalueiden kunnostusta ennen maa-aineslain voimaantuloa syntyneillä alueilla tehdään mahdollisuuksien mukaan.


2017 talousarvio2 440 000
2016 II lisätalousarvio
2016 talousarvio2 440 000
2015 tilinpäätös2 440 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 249/2016 vp (18.11.2016)

Määrärahaa saa käyttää kohdissa 1)—3) myös avustusten maksamiseen.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan viimeisen kappaleen.

Määrärahaa käytetään avustusluonteisesti kohdassa 1) pienialaisten ja arvokkaiden luontotyyppien ja maisema-alueiden hoitoon ja kohdassa 2) Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman toimenpiteisiin kuuluvien yhteistoimintaverkostojen rahoittamiseen.


2017 talousarvio2 440 000
2016 II lisätalousarvio
2016 talousarvio2 440 000
2015 tilinpäätös2 440 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 2 440 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) yksityisten luonnonsuojelualueiden ja muiden luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden sekä maisema-alueiden inventointiin, merkintään ja hoitoon

2) Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaa (METSO) tukeviin toimenpiteisiin, jotka koskevat erityisesti viestintää, inventointeja, yhteistyötä, kohdentamista ja seurantaa

3) uhanalaisten eliölajien seurantaan, suojeluun ja hoitoon, sekä niihin liittyvien työryhmien toimintaan, rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen ehkäisemiseen sekä vahingoittuneiden luonnonvaraisten eläinten ja EU:n CITES-asetuksen edellyttämän eläinten hoidon järjestämiseen

4) luonnonsuojelusuunnitteluun, maa-aineslain soveltamiseen sekä pohjavesien suojeluun liittyvään suunnitteluun ja kunnostamiseen

5) enintään 20 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin, edellä olevien perustelujen mukaisiin tehtäviin

6) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää kohdissa 1)—3) myös avustusten maksamiseen.

22. Eräät ympäristömenot (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 14 725 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Itämeren ja vesiensuojelua ohjaavien vesien- ja merenhoitosuunnitelmien toimeenpanon edistämiseen sekä ympäristön tilanarvioinnin kehittämiseen

2) vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön suunnittelun edistämiseen

3) ravinteiden kierrätyksen edistämiseen vesien rehevöitymisen vähentämiseksi

4) pilaantuneeksi epäiltyjen maa-alueiden kartoittamiseen sekä niihin liittyvän tiedon kokoamiseen ja tallentamiseen, ympäristön kunnostustoimintaan liittyvän tutkimus-, riskinarviointi- ja -hallintatoiminnan kehittämiseen sekä seurantaan

5) ympäristötehtävien näytteenoton, laboratoriopalveluiden ja muiden ostopalvelujen hankintaan

6) ympäristötehtäviin liittyviin yhteisiin kehittämishankkeisiin ja koulutuksen järjestämiseen

7) päästövähennystavoitteisiin ja kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin liittyviin selvityksiin sekä ilmastopolitiikan kehittämiseen

8) bio- ja kiertotaloutta edistäviin kehittämis- ja kokeiluhankkeisiin

9) enintään 76 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen, josta enintään 15 henkilötyövuotta määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kohdan 6) ja 23 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kohtien 1), 2), 3), 7) ja 8) tehtäviin

10) avustuksiin kehittämis- ja kokeiluhankkeisiin edellä tarkoitettujen käyttötarkoitusten edistämiseksi

11) kierrätystä edistävän sääntelyn ja ratkaisujen valmistelusta, ravinteiden kierrätyksen lisäämisestä sekä Itämeren ja vesien suojelemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Momentille nettoutetaan työnantajalle maksettavat sairaus- ja äitiyspäivärahat.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Itämeren ja vesien suojelun edistäminen6 490 000
Ympäristötehtävien ostopalveluiden hankinta4 225 000
Ympäristön kunnostamisen ja maaperänsuojelun kehittäminen1 350 000
Materiaalin ja jätteiden kierrätyksen edistäminen200 000
Ympäristötehtävien ohjaus ja kehittäminen2 000 000
Ilmastopaneeli ja ilmastohankkeet460 000
Yhteensä14 725 000

Määrärahasta käytetään 6 490 000 euroa Itämeren suojelun edistämiseen ja sen vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden kannalta tärkeiden alueiden kartoitukseen (VELMU-ohjelma). Määrärahaa käytetään hallituksen kärkihankkeen toimenpiteisiin kuuluvaan ravinteiden kierrätysohjelman toteuttamiseen Itämeren ja vesistöjen ravinnekuormituksen vähentämiseksi, jota kohdennetaan erityisesti Saaristomeren ja Selkämeren valuma-alueille suunnattaviin kehittämishankkeisiin. Määrärahaa käytetään myös hallituksen kärkihankkeen toimenpiteisiin kuuluvaan vesien- ja merenhoidon edistämiseen sekä pohjavesien suojelun suunnittelun ja ympäristön tilanarvioinnin kehittämiseen.

Määrärahasta käytetään edelleen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten laboratorio- ja muiden ympäristötehtävien ostopalveluiden hankintaan 4 225 000 euroa.

Määrärahasta käytetään 1 350 000 euroa maaperänsuojeluun ja pilaantuneisiin alueisiin liittyvän tutkimus- ja kunnostamistoiminnan ja seurannan kehittämiseen sekä pilaantuneiksi epäiltyjen maa-alueiden kartoittamiseen ja niihin liittyvän tiedon kokoamiseen maaperän tilan tietojärjestelmään.

Määrärahaa käytetään myös hallituksen kärkihankkeen toimenpiteisiin kuuluvan materiaalien ja jätteiden kierrätystä edistävän sääntelyn ja ratkaisujen valmisteluun. Määrärahaa käytetään erityisesti selvitykseen orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon vaikutuksista ja lisäsääntelyn tarpeesta sekä kierto- ja jakamistaloutta edistävien ratkaisujen kokeilemiseen ja kehittämiseen.

Määrärahaa käytetään myös, kansainvälisten ilmastoneuvottelujen ja päästövähennysten sekä ilmastopolitiikan kehittämisen edellyttämiin selvityksiin sekä ilmastopaneelin toimintaan. Määrärahaa on tarkoitus käyttää myös ympäristötehtävien ohjauksen ja hoidon vahvistamiseen sekä ympäristöhallinnon yhteisiin kehittämishankkeisiin.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Biotalous ja puhtaat ratkaisut: Kierrätystä edistävä sääntely ja ratkaisut -600
Biotalous ja puhtaat ratkaisut: Ravinteiden kierrätys ja Itämeren ja vesien suojeleminen-500
Yhteensä-1 100

2017 talousarvio14 725 000
2016 talousarvio15 825 000
2015 tilinpäätös13 760 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 249/2016 vp (18.11.2016)

Määrärahaa saa käyttää:

9) enintään 81 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen, josta enintään 15 henkilötyövuotta määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kohdan 6 ja 28 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kohtien 1), 2), 3), 7) ja 8) tehtäviin.

Selvitysosa: Päätösosan kohta 9) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 9).

Viiden henkilötyövuoden lisäys tarvitaan hallituksen kärkihankkeisiin kuuluvien vesienhoitosuunnitelmien ja merenhoidon toimenpideohjelman toteuttamiseksi (Kärkihanke 3, Biotalous ja puhtaat ratkaisut, toimenpide 2). Lisähenkilötyövuodet kohdennetaan kärkihankkeen toimenpiteiden edistämiseen sekä toteutusta palvelevien selvitysten tekemiseen.


2017 talousarvio14 725 000
2016 III lisätalousarvio
2016 talousarvio15 825 000
2015 tilinpäätös13 760 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016)

Momentille esitetään 14,725 milj. euron määrärahaa. Valiokunta pitää tarpeellisena, että tästä 10,715 milj. euroa on tarkoitus osoittaa Itämeren ja vesien suojeluun, kuten vesien- ja merenhoidon suunnitteluun ja toteutukseen, vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön edistämiseen sekä ravinteiden kierrätykseen ja ostopalveluina toteutettaviin vesi- ja merialueseurantoihin.

Valiokunta pitää erityisen tärkeinä panostuksia kiertotalouteen. Itämeri-sitoumuksen mukaisesti Suomi pyrkii ravinteiden kierrättämisen esimerkkialueeksi. Tavoitteen toteuttamiseksi toimeenpannaan ns. RAKI-ohjelmaa osana hallituksen kärkihanketta Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön. Ympäristöministeriö valmistelee myös kierrätystä edistävää sääntelyä ja toteuttaa kierrätyksen kokeiluhankkeita.

Momentin määrärahaa käytetään lisäksi mm. pilaantuneiden maa-alueiden kunnostukseen. Valiokunta pitää hyvänä, että työ etenee aiempaa koordinoidummin valtakunnallisen tutkimus- ja kunnostusohjelman pohjalta. Momentilla on varattu määräraha myös Suomen ilmastopaneelin toimintaan.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 14 725 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Itämeren ja vesiensuojelua ohjaavien vesien- ja merenhoitosuunnitelmien toimeenpanon edistämiseen sekä ympäristön tilanarvioinnin kehittämiseen

2) vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön suunnittelun edistämiseen

3) ravinteiden kierrätyksen edistämiseen vesien rehevöitymisen vähentämiseksi

4) pilaantuneeksi epäiltyjen maa-alueiden kartoittamiseen sekä niihin liittyvän tiedon kokoamiseen ja tallentamiseen, ympäristön kunnostustoimintaan liittyvän tutkimus-, riskinarviointi- ja -hallintatoiminnan kehittämiseen sekä seurantaan

5) ympäristötehtävien näytteenoton, laboratoriopalveluiden ja muiden ostopalvelujen hankintaan

6) ympäristötehtäviin liittyviin yhteisiin kehittämishankkeisiin ja koulutuksen järjestämiseen

7) päästövähennystavoitteisiin ja kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin liittyviin selvityksiin sekä ilmastopolitiikan kehittämiseen

8) bio- ja kiertotaloutta edistäviin kehittämis- ja kokeiluhankkeisiin

9) enintään 81 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen, josta enintään 15 henkilötyövuotta määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kohdan 6 ja 28 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kohtien 1), 2), 3), 7) ja 8) tehtäviin

10) avustuksiin kehittämis- ja kokeiluhankkeisiin edellä tarkoitettujen käyttötarkoitusten edistämiseksi

11) kierrätystä edistävän sääntelyn ja ratkaisujen valmistelusta, ravinteiden kierrätyksen lisäämisestä sekä Itämeren ja vesien suojelemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Momentille nettoutetaan työnantajalle maksettavat sairaus- ja äitiyspäivärahat.

 

I lisätalousarvioesitys HE 60/2017 vp (24.5.2017)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 86 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen, josta enintään 20 henkilötyövuotta määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kohdan 6) ja 28 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kohtien 1), 2), 3), 7) ja 8) tehtäviin.

Selvitysosa: Aluehallinnon uudistuksen valmistelua tehdään 18 tulevan maakunnan alueella. Uuden hallinnon valmistelu on laaja prosessi, joka vaatii aluehallinnossa aluehallintovirastoilta ja ELY-keskuksilta merkittäviä henkilöresurssipanostuksia valmisteluun. Aluehallinnon kokeneet asiantuntijat ovat mukana eri valmisteluryhmien sihteereinä, puheenjohtajina ja jäseninä. Samaan aikaan aluehallinnon on hoidettava kuitenkin niille lainsäädännön mukaan kuuluvat ympäristöhallinnon tehtävät. Aluehallintovirastot ja ELY-keskukset tarvitsevat lisää henkilöstövoimavaroja, jotta ne voisivat käyttää asiantuntijoitaan käynnissä olevaan uudistustyöhön. Momentin määrärahasta osa on varattu aluehallinnon kehittämiseen. Aluehallinnon kehittämisrahan htv-kiintiö on kuitenkin jo käytetty vuoden 2017 osalta. Momentin perustelujen kohtaan 9) ehdotetaan 5 htv:n lisäystä ympäristötehtäviin liittyviin yhteisiin kehittämishankkeisiin.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2017 I lisätalousarvio
2017 talousarvio14 725 000
2016 tilinpäätös15 825 000
2015 tilinpäätös13 760 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2017 vp (30.6.2017)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 86 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen, josta enintään 20 henkilötyövuotta määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kohdan 6) ja 28 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kohtien 1), 2), 3), 7) ja 8) tehtäviin.

52. Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 29 406 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ympäristöministeriön ohjauksessa toteutettaviin Metsähallituksen julkisiin hallintotehtäviin seuraavasti:

1) Metsähallituksen hallinnassa olevien kansallispuistojen, muiden luonnonsuojelualueiden ja -kohteiden, erämaa-alueiden sekä julkisten hallintotehtävien hallinnassa olevien arvokkaiden kulttuurikohteiden hoidon ja opastustoiminnan menoihin sekä yksityisten suojelualueiden hoitomenoihin

2) luonnonsuojelualueilla ja -kohteilla niiden suojelutarkoitusta palvelevaan rakentamiseen sekä olemassa olevien rakennusten, rakennelmien, teiden ja tieosuuksien perusparantamis-, korjaus-, kunnossapito- ja purkumenojen maksamiseen samoin kuin luonnonsuojelualueilla sijaitsevien tai niitä varten tarvittavien rakennusten ostamiseen

3) sellaisten koneiden, laitteiden ja kaluston hankkimiseen, joiden hankintahinta on yli 10 000 euroa ja taloudellinen käyttöaika yli kolme vuotta.

Lisäksi Metsähallitus saa käyttää näihin julkisiin hallintotehtäviin Metsähallitukselle kertyvät sellaiset julkisten hallintotehtävien tulot, jotka kuuluvat ympäristöministeriön toimialaan.

Määrärahaa saa käyttää myös EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kansallispuiston perustamisesta Suomen 100-vuotisjuhlavuonna 2017 aiheutuvien menojen maksamiseen.

Toiminnan tavoitteet ympäristöministeriön toimialan osalta ovat:

  • — Lajien ja luontotyyppien suojelutaso paranee
  • — Natura 2000- ja luonnonsuojelualueverkoston tila paranee
  • — Kulttuurihistoriallisen kiinteistövarallisuuden arvot säilyvät ja tila paranee
  • — Luonnossa virkistäytyminen lisää hyvinvointia ja luonnon arvostusta, jota tuetaan aktiivisella viestinnällä.

Selvitysosa: Ympäristöministeriö asettaa Metsähallituksen toiminnalliselle tuloksellisuudelle seuraavat alustavat tulostavoitteet:

Määrälliset tavoitteet

 2014
toteutuma
2015
toteutuma
2016
arvio
2017
tavoite
     
Natura-alueiden NATA-arviointien kattavuus (% MH:n vastuulla olevista)-184573
Ennallistaminen ja hoito (ha)6 2505 6705 6205 530
Lajiesiintymätarkistukset (kpl) 3 5692 7553 3003 450
Käyntimäärät: kansallispuistot, valtion retkeilyalueet, luontokeskukset, historiakohteet-5 297 0005 280 0005 300 000
Luontokeskusten, maastopalveluiden ja lupa-asiakkaiden asiakastyytyväisyys (1—5 arviointiasteikko)4,044,094,044,04
Metsähallitus
  • — toteuttaa Natura 2000- ja muilla suojelualueilla hoito-, ennallistamis- ja muita suojelutoimia tavoitteena alueiden tilan ja kytkeytyneisyyden sekä ekosysteemipalveluiden toiminnan parantaminen. Metsähallitus myös seuraa tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuutta sekä vastaa koko suojelualueverkon tilan seurannasta
  • — parantaa uhanalaisten ja luontodirektiivin lajien ja luontotyyppien sekä lintudirektiivin lajien suojelutasoa täydentämällä niitä koskevaa tietopohjaa ja kohdentamalla sen perusteella suojelutoimet mahdollisimman tehokkaasti
  • — luo edellytyksiä luontomatkailulle ja luonnon virkistyskäytölle parantamalla käytön kannalta keskeisten luonnonsuojelualueiden palveluvarustusta, opastusta ja kulutuskestävyyttä sekä seuraa näiden alueiden taloudellista merkitystä ja muita hyötyjä
  • — viestii luonnon monimuotoisuuden suojelusta ja käyttömahdollisuuksista edistäen luonnossa virkistäytymisestä koituvia myönteisiä vaikutuksia
  • — osallistuu merenhoidon suunnitteluun ja toimeenpanoon ja kehittää sisävesien monimuotoisuuden suojelua
  • — vastaa luonnonsuojelualueiden tietojärjestelmien kehittämisestä ja teknisestä ylläpidosta
  • — ylläpitää ja hoitaa julkisten hallintotehtävien hallinnassa olevien kulttuurihistoriallista kiinteistövarallisuutta valtion kiinteistöstrategian periaatteiden mukaisesti
  • — jatkaa luonnonsuojelualueiden kiinteistönmuodostamista ja hoidon ja käytön suunnittelua koskevaa kolmevuotista projektia.

Metsähallituksen ympäristöministeriön toimialaan kuuluvista julkisista hallintotehtävistä arvioidaan Metsähallitukselle kertyvän tuloja arviolta 4 900 000 euroa, josta noin 200 000 euroa on tarpeettomien kiinteistöjen myyntituottoja.

Muut tunnusluvut

 2014
toteutuma
2015
toteutuma
2016
arvio
2017
esitys
     
Kansallispuistojen hoito (kpl)37393940
Muiden luonnonsuojelualueiden hoito (kpl)6656627301 100
Kansallispuistojen hoito (ha)984 000989 000989 0001 000 000
Muiden luonnosuojelualueiden hoito (ha)763 000764 000990 0001 150 000
Muiden luonnonsuojelukohteiden hoito (ha)1 002 0001 016 000800 000650 000
Erämaa-alueiden (12 kpl) hoito (ha)1 489 0001 489 0001 489 0001 489 000
Erityisesti suojeltavien lajien esiintymien suojelu (kpl)4 2115 1545 1545 154
Muiden uhanalaisten ja luontodirektiivilajien esiintymien suojelu (kpl)18 16022 56722 56722 567/30 000
Muinaisjäännösten lkm (kpl, Museoviraston rekisteri)2 2732 1782 1782 178
Suojeltujen rakennusten lukumäärä (kpl)334343343343
Luontokeskusten ja muiden asiakaspisteiden määrä (kpl)30282828

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Hossan kansallispuiston perustaminen (siirto momentilta 30.64.50)240
Kertaluonteisen siirron poisto-8 000
Paikkatietojärjestelmien ylläpito ja jatkokehittäminen-150
Tasomuutos-300
Yhteensä-8 210

2017 talousarvio29 406 000
2016 I lisätalousarvio2 000 000
2016 talousarvio37 616 000
2015 tilinpäätös34 598 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016)

Momentille esitetään 29,406 milj. euron määrärahaa. Valiokunta pitää hyvänä, että määrärahassa on huomioitu itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi kesäkuussa 2017 avattava Hossan kansallispuisto.

Valiokunta toteaa, että Metsähallituksen luontopalveluiden määrärahakehitys on viime vuosina ollut suhteellisen vakaata, mutta etenkin uusien kansallispuistojen perustamisen ja luontopalveluiden hoitoon siirretyn kulttuurihistoriallisen kiinteistövarallisuuden myötä haasteet ovat kasvaneet. Kansallispuistojen perustaminen on tehty erillisrahoituksella, mutta ylläpitorahoitus on pidetty ennallaan. Lisävoimavaroja vaativat myös puolustusvoimilta siirtyneet yleisölle avatut luonnonsuojelukohteet Örön saaressa Kemiönsaaren kunnassa ja Vallisaaressa Helsingin edustalla. Valiokunta korostaa, että kansallisomaisuuden kunnossapidosta tulee huolehtia. Tavoitteen toteuttamiseksi valiokunta pitää myös tärkeänä, että Metsähallitus kehittää menetelmiään seurata kohteiden kunnostusvelkaa ja parantaa siten raportointiaan kansallisomaisuuden hoidosta.

Suomi tunnetaan maailmalla parhaiten puhtaasta luonnostaan. Valiokunta pitää hyvänä, että Suomen kansallispuistojen tuotteistusta ja markkinointia on tehty aiempaa laajemmin yhteistyössä Visit Finlandin kanssa. Kansallispuistot ovat osa Suomen matkailun maakuvaa ja kasvattavat osaltaan matkailutuloa. Metsähallituksen erityisalueille tehtiin yhteensä yli 6 milj. käyntiä vuonna 2015. Kokonaistulo- ja työllisyysvaikutuksien arvioidaan olleen paikallistalouteen noin 214 milj. euroa ja 2 100 henkilötyövuotta (luku ei sisällä Metsähallituksen omaa henkilöstöä).

Valiokunta korostaa Luontopalveluiden työllistävää vaikutusta erityisesti harvaan asutuilla seuduilla. Toiminnan luonne on mahdollistanut myös yhteensä 570 nuoren palkkaamisen vuosina 2010—2016 talousarvioiden erillismäärärahoilla ja henkilökohtaisella palkkatuella. Vuoden 2017 talousarvioesitys ei sisällä määrärahaa nuorten työllistämiseen. Luontopalveluilla on lisäksi kansalaisjärjestöjen kanssa laajaa vapaaehtoistyötä, ja se työllistää myös avolaitosvankeja.

Valiokunta lisää momentille 250 000 euroa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 29 656 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ympäristöministeriön ohjauksessa toteutettaviin Metsähallituksen julkisiin hallintotehtäviin seuraavasti:

1) Metsähallituksen hallinnassa olevien kansallispuistojen, muiden luonnonsuojelualueiden ja -kohteiden, erämaa-alueiden sekä julkisten hallintotehtävien hallinnassa olevien arvokkaiden kulttuurikohteiden hoidon ja opastustoiminnan menoihin sekä yksityisten suojelualueiden hoitomenoihin

2) luonnonsuojelualueilla ja -kohteilla niiden suojelutarkoitusta palvelevaan rakentamiseen sekä olemassa olevien rakennusten, rakennelmien, teiden ja tieosuuksien perusparantamis-, korjaus-, kunnossapito- ja purkumenojen maksamiseen samoin kuin luonnonsuojelualueilla sijaitsevien tai niitä varten tarvittavien rakennusten ostamiseen

3) sellaisten koneiden, laitteiden ja kaluston hankkimiseen, joiden hankintahinta on yli 10 000 euroa ja taloudellinen käyttöaika yli kolme vuotta.

Lisäksi Metsähallitus saa käyttää näihin julkisiin hallintotehtäviin Metsähallitukselle kertyvät sellaiset julkisten hallintotehtävien tulot, jotka kuuluvat ympäristöministeriön toimialaan.

Määrärahaa saa käyttää myös EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kansallispuiston perustamisesta Suomen 100-vuotisjuhlavuonna 2017 aiheutuvien menojen maksamiseen.

Toiminnan tavoitteet ympäristöministeriön toimialan osalta ovat:

  • — Lajien ja luontotyyppien suojelutaso paranee
  • — Natura 2000- ja luonnonsuojelualueverkoston tila paranee
  • — Kulttuurihistoriallisen kiinteistövarallisuuden arvot säilyvät ja tila paranee
  • — Luonnossa virkistäytyminen lisää hyvinvointia ja luonnon arvostusta, jota tuetaan aktiivisella viestinnällä.

60. Siirto öljysuojarahastoon (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää öljyjätemaksusta annetun lain (894/1986) 7 §:n nojalla öljysuojarahastoon tehtävän siirron maksamiseen.

Selvitysosa: Öljyjätemaksuina kertyvistä varoista voidaan valtion talousarviossa siirtää osa öljysuojarahastoon käytettäväksi öljyn pilaamien maa-alueiden puhdistuskustannusten korvaamiseen. Korvausperusteista on säädetty tarkemmin öljysuojarahastosta annetun lain (1406/2004) 15 §:ssä.

Määräraha yhdessä momentin 35.10.65 määrärahan kanssa vastaa öljyjätemaksujen kertymää momentille 11.19.08.


2017 talousarvio3 000 000
2016 talousarvio3 000 000
2015 tilinpäätös3 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää öljyjätemaksusta annetun lain (894/1986) 7 §:n nojalla öljysuojarahastoon tehtävän siirron maksamiseen.

61. Vesien- ja ympäristönhoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 6 042 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vesien- ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) nojalla vesien- ja merenhoitosuunnitelmien toimenpiteiden toteuttamisen avustamiseen

2) haja-asutuksen jätevesineuvontaan viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla valtioneuvoston asetuksen (209/2011) toimeenpanemiseksi

3) jätelain (1072/1993) 35 §:ssä ja jäteasetuksen (1390/1993) 4 luvussa tarkoitettujen valtion jätehuoltotöiden koordinoinnista ja pilaantuneiden maa-alueiden kunnostamishankkeiden valmistelusta, toteuttamisesta ja seurannasta sekä pilaantuneiden maa-alueiden kunnostusavustusten myöntämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen

4) hankkeista aiheutuvien enintään 13 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen

5) ympäristövahinkojen ehkäisyn kannalta välttämättömiin toimiin

6) pilaantuneiden maa-alueiden kunnostuksen ja maa-aineskierrätyksen kokeiluohjelmasta aiheutuvien menojen maksamiseen

7) Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä -kärkihankkeen toimenpiteestä Lisätään puun tarjontaa ja monipuolista käyttöä aiheutuvien menojen maksamiseen.

8) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Momentin määrärahasta rahoitettu, valtion työnä toteutettu ja valmistunut työ saadaan sopia luovutettavaksi kunnalle tai muulle yhteistyökumppanille. Samalla on sovittava niistä ehdoista, joita työn vastaanottajan on luovutuksen jälkeen noudatettava.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Vesien- ja merenhoitosuunnitelmien toteuttaminen sekä haja-asutuksen jätevesineuvonta 3 521 000
Pilaantuneiden alueiden kunnostus2 521 000
Yhteensä6 042 000

Määrärahasta käytetään 1 521 000 euroa vesien- ja merenhoidon käytännön toimenpiteiden toteuttamiseen, pohjavesien tilan parantamiseen sekä haja-asutuksen jätevesineuvontaan vesien hyvän tilan turvaamiseksi sekä 2 000 000 euroa hallituksen kärkihankkeen toimenpiteisiin kuuluviin laaja-alaisiin vesien- ja merenhoidon hankkeisiin. Erityisesti heikentyneiden rannikkovesien ja jokien tilaa parannetaan. Julkisen sektorin kumppanuuksia vahvistetaan yksityisen sektorin ja vapaaehtoisjärjestöjen kesken. Samalla tuetaan vesiteknologian vientimahdollisuuksia ja yritysten kilpailukykyä lisäämällä suomalaista vesiosaamista, uusien teknologioiden käyttöönottoa ja hyviä käytäntöjä.

Määrärahasta käytetään 1 521 000 euroa valtion jätehuoltotöiden koordinoinnista sekä valtion jätehuoltotöinä toteutettavien pilaantuneiden maa-alueiden tutkimus- ja kunnostushankkeiden teettämisestä tai avustamisesta aiheutuviin menoihin ympäristö- tai terveysriskien kannalta merkittävissä kohteissa, jotka ELY-keskukset ovat priorisoineet ja joiden toteuttamisesta vastaa Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Määrärahaa voidaan käyttää myös ympäristövahinkojen ehkäisyn kannalta välttämättömien toimien rahoittamiseen tilanteissa, joissa valtio joutuu toiminnanharjoittajan maksukyvyttömyyden tai muun vastaavan syyn takia toissijaisesti osallistumaan esim. vaarallisten jätteiden tai kemikaalien poistamiseen kiinteistöltä.

Määrärahasta käytetään 1 000 000 euroa hallituksen kärkihankkeen toimenpiteenä toteutettavan kansallisen pilaantuneiden maa-alueiden kunnostuksen ja maa-aineskierrätyksen kokeiluohjelman toteuttamiseen kriittisimpien riskialueiden tutkimiseksi, vedenoton kannalta tärkeiden pohjavesialueiden suojelemiseksi, maa-ainesten hyötykäytön lisäämiseksi ja kotimaisten puhtaiden teknologioiden kehityksen (kestävät kunnostusmenetelmät) vauhdittamiseksi.

Määrärahalla edistettäviä hankkeita rahoitetaan vähäisessä määrin lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan budjetoidusta momentin 32.01.02 määrärahoista lähinnä työmaiden työnjohdon palkkaus- ja muina kulutusmenoina.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Biotalous ja puhtaat ratkaisut: Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostusohjelma-300
Biotalous ja puhtaat ratkaisut: Puhdistamolietteen prosessointi-2 100
Biotalous ja puhtaat ratkaisut: Ravinteiden kierrätys ja Itämeren ja vesien suojeleminen500
Tasomuutos-3 130
Yhteensä-5 030

2017 talousarvio6 042 000
2016 II lisätalousarvio
2016 talousarvio11 072 000
2015 tilinpäätös10 242 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016)

Momentille esitetään 6,042 milj. euron määrärahaa, joka on 5,03 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2016. Vähennys johtuu pääosin siirtoviemärihankkeiden rahoituksen päättymisestä sekä kertaluontoisen kärkihankerahoituksen poistumisesta. Momentin määräraha myönnetään pääosin tutkimus- ja hankeavustuksiin, joilla edistetään uusien tekniikoiden testausta ja käyttöönottoa sekä hyvien käytäntöjen soveltamista.

Valiokunta pitää tarpeellisena, että määrärahaa osoitetaan vesien- ja merenhoidon käytännön toimenpiteisiin kärkihankkeen Kiertotalouden läpimurto, vesistöt kuntoon mukaisesti. Rahoitusta kohdistetaan mm. rehevöitymisen ja haitallisten aineiden vesistökuormituksen hallintaan, haja-asutuksen jätevesien hallintaan ja pohjavesien suojelun edistämiseen. Perusteltua on myös, että määrärahaa käytetään haja-asutuksen jätevesineuvonnan avustuksiin. Muuttuvat säännökset edellyttävät riittävää kiinteistökohtaista neuvontaa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 6 042 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vesien- ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) nojalla vesien- ja merenhoitosuunnitelmien toimenpiteiden toteuttamisen avustamiseen

2) haja-asutuksen jätevesineuvontaan viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla valtioneuvoston asetuksen (209/2011) toimeenpanemiseksi

3) jätelain (1072/1993) 35 §:ssä ja jäteasetuksen (1390/1993) 4 luvussa tarkoitettujen valtion jätehuoltotöiden koordinoinnista ja pilaantuneiden maa-alueiden kunnostamishankkeiden valmistelusta, toteuttamisesta ja seurannasta sekä pilaantuneiden maa-alueiden kunnostusavustusten myöntämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen

4) hankkeista aiheutuvien enintään 13 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen

5) ympäristövahinkojen ehkäisyn kannalta välttämättömiin toimiin

6) pilaantuneiden maa-alueiden kunnostuksen ja maa-aineskierrätyksen kokeiluohjelmasta aiheutuvien menojen maksamiseen

7) Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä -kärkihankkeen toimenpiteestä Lisätään puun tarjontaa ja monipuolista käyttöä aiheutuvien menojen maksamiseen.

8) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Momentin määrärahasta rahoitettu, valtion työnä toteutettu ja valmistunut työ saadaan sopia luovutettavaksi kunnalle tai muulle yhteistyökumppanille. Samalla on sovittava niistä ehdoista, joita työn vastaanottajan on luovutuksen jälkeen noudatettava.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

63. Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 18 630 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maa- ja vesialueiden sekä rakennusten ostamiseen ja lunastamiseen luonnonsuojelutarkoituksia varten sekä erämaa-alueisiin liitettävien alueiden ostamiseen

2) korvausten maksamiseen maanomistajille tai erityisen oikeuden haltijoille luonnonsuojelulain 24, 25, 29 ja 47 §:n mukaisten päätösten tai sopimusten aiheuttamista taloudellisista menetyksistä

3) Natura 2000 -verkoston toteuttamisesta aiheutuviin luonnonsuojelulain 53 §:n, maankäyttö- ja rakennuslain 197 §:n sekä yksityistielain 7 a §:n mukaan valtiolle määrättyihin korvauksiin

4) maa-aineslain 8 ja 26 §:n mukaisesti suojelusta aiheutuviin korvauksiin

5) luonnonsuojelulain 55 §:n 2 momentin mukaisiin haitankorvauksiin

6) valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin hankittavien alueiden tai yksityisiksi suojelualueiksi perustettavien alueiden arvioinnista, maanmittaustoimituksista ja hankintatehtävistä sekä yksityisten suojelualueiden merkinnästä aiheutuviin menoihin ja lisäksi ympäristöministeriön hallinnassa olevien alueiden kiinteistönhoidon menoihin ja mahdollisiin korvaustoimitusten kuluihin

7) enintään 120 000 euroa erikseen tehtävien yhteistoimintasopimusten perusteella maksettaviin palkkioihin, joilla edistetään maanomistajien tekemien Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) mukaisten tarjousten käsittelyä

8) koron maksamiseen jaksotetuille kauppahinnan ja korvausten maksuerille, jolloin koron suuruus on kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain 95 §:n 1 momentin mukainen

9) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten maksamiin korvauksiin rauhoitettujen harvinaisten eläinten aiheuttamista vahingoista

10) kunnille ja kuntien virkistysalueiden hankintaa varten perustamille yhteisöille seudullisesti ja valtakunnallisesti merkittävien virkistysaluehankintojen tukemiseen valtionavustuslain nojalla. Hankintojen tulee edistää luonnon monimuotoisuuden suojelua

11) metsätuhojen torjunnasta annetun lain perusteella luonnonsuojelualueelta tai luonnonsuojelutarkoitukseen hankitulta valtion alueelta levinneiden metsätuhojen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta ja vahinkojen arvioinnista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Valtioneuvoston vahvistamien luonnonsuojeluohjelmien, Natura 2000 -verkoston ja Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) toteuttamiseksi saa tehdä vuonna 2017 sopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2017 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 10 000 000 euroa.

Selvitysosa: Hankkimalla maata valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin sekä korvausmenettelyllä toimeenpannaan pääasiassa valtioneuvoston vahvistamia luonnonsuojeluohjelmia, Natura 2000 -verkostoa, erityisesti suojeltavien lajien suojelua ja kaavojen suojelualuevarauksia. Lisäksi toteutetaan Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmaa (METSO). Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ohella Metsähallitus jatkaa suojelualuehankintoja. Vuosina 1971—2015 on valtion omistukseen hankittu alueita luonnonsuojelutarkoituksiin yhteensä noin 407 000 hehtaaria ja perustettu yksityisiä suojelualueita korvausta vastaan kaikkiaan 182 000 hehtaaria.

METSO-ohjelman mukaisten metsäalueiden hankintaan ja korvauksiin varataan alustavasti 8 000 000 euroa. Virkistysalueiden hankinnan tukemiseen varataan 100 000 euroa. Määrärahasta 1 000 000 euroa voidaan tarvittaessa osoittaa Metsähallituksen käyttöön.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 201720182019Yhteensä
vuodesta
2017 lähtien
     
Vuoden 2017 sitoumukset5 0003 0002 00010 000
Menot yhteensä5 0003 0002 00010 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Paikkatietojärjestelmien ylläpito ja jatkokehittäminen150
Yhteensä150

2017 talousarvio18 630 000
2016 talousarvio18 480 000
2015 tilinpäätös48 825 808

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016)

Momentille esitetään 18,630 milj. euron määrärahaa, joka on 150 000 euroa enemmän kuin vuonna 2016. Suuri muutos määrärahan tasossa tapahtui kuitenkin vuonna 2016, jolloin momentilta vähennettiin 30 milj. euroa. Määrärahasta on tarkoitus osoittaa 15 milj. euroa maanomistajien vapaaehtoisiin suojelutarjouksiin perustuvan Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO-ohjelman) toteutukseen.

Valiokunta toteaa, että rahoitus ei riitä METSO-ohjelman tavoitteiden toteuttamiseen. Vuonna 2014 hyväksytyn valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan tavoitteena on suojella 96 000 hehtaaria arvokkaita metsäalueita vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteen tasainen toteuttaminen edellyttää noin 4 000 hehtaarin vuosittaista suojelua, jolloin vuotuinen määrärahatarve on 18 milj. euroa. Lisäksi voimassa oleva valtiontalouden kehyspäätös on voimakkaasti laskeva, joten 3 milj. euron rahoitusvaje kasvaa 6 milj. euroon vuonna 2018 ja 8 milj. euroon vuonna 2019.

Ohjelma on osoittanut toimivuutensa, ja sen kautta on saatu hyviä tuloksia. Ohjelmalla edistetään talousmetsien luonnonhoitoa ja tehdään pysyviä ja määräaikaisia suojelusopimuksia metsänomistajien tarjoamille kohteille. Metsistä noin 90 prosenttia on talousmetsien käytössä. Metsätalous muodostaa myös keskeisen osan hallituksen tavoitteesta vahvistaa biotaloutta uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä lisäämällä. Puun käytön merkittävästi kasvaessa on myös luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen kiinnitettävä vastaavasti yhä enemmän huomiota.

Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus huolehtii METSO-ohjelman rahoituksesta siten, että ohjelman tavoitteet voidaan toteuttaa. Valiokunta korostaa määrällisten tavoitteiden lisäksi laadullisten tavoitteiden saavuttamista ja pitää myönteisenä, että määrärahalla on jatkossa tarkoitus toteuttaa entistä laadukkaampia ja laajempia tai nykyisiä suojelualueita täydentäviä kohteita.

Valiokunta lisää momentille 2 000 000 euroa METSO-ohjelman toteuttamiseen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 20 630 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maa- ja vesialueiden sekä rakennusten ostamiseen ja lunastamiseen luonnonsuojelutarkoituksia varten sekä erämaa-alueisiin liitettävien alueiden ostamiseen

2) korvausten maksamiseen maanomistajille tai erityisen oikeuden haltijoille luonnonsuojelulain 24, 25, 29 ja 47 §:n mukaisten päätösten tai sopimusten aiheuttamista taloudellisista menetyksistä

3) Natura 2000 -verkoston toteuttamisesta aiheutuviin luonnonsuojelulain 53 §:n, maankäyttö- ja rakennuslain 197 §:n sekä yksityistielain 7 a §:n mukaan valtiolle määrättyihin korvauksiin

4) maa-aineslain 8 ja 26 §:n mukaisesti suojelusta aiheutuviin korvauksiin

5) luonnonsuojelulain 55 §:n 2 momentin mukaisiin haitankorvauksiin

6) valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin hankittavien alueiden tai yksityisiksi suojelualueiksi perustettavien alueiden arvioinnista, maanmittaustoimituksista ja hankintatehtävistä sekä yksityisten suojelualueiden merkinnästä aiheutuviin menoihin ja lisäksi ympäristöministeriön hallinnassa olevien alueiden kiinteistönhoidon menoihin ja mahdollisiin korvaustoimitusten kuluihin

7) enintään 120 000 euroa erikseen tehtävien yhteistoimintasopimusten perusteella maksettaviin palkkioihin, joilla edistetään maanomistajien tekemien Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) mukaisten tarjousten käsittelyä

8) koron maksamiseen jaksotetuille kauppahinnan ja korvausten maksuerille, jolloin koron suuruus on kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain 95 §:n 1 momentin mukainen

9) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten maksamiin korvauksiin rauhoitettujen harvinaisten eläinten aiheuttamista vahingoista

10) kunnille ja kuntien virkistysalueiden hankintaa varten perustamille yhteisöille seudullisesti ja valtakunnallisesti merkittävien virkistysaluehankintojen tukemiseen valtionavustuslain nojalla. Hankintojen tulee edistää luonnon monimuotoisuuden suojelua

11) metsätuhojen torjunnasta annetun lain perusteella luonnonsuojelualueelta tai luonnonsuojelutarkoitukseen hankitulta valtion alueelta levinneiden metsätuhojen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta ja vahinkojen arvioinnista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Valtioneuvoston vahvistamien luonnonsuojeluohjelmien, Natura 2000 -verkoston ja Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) toteuttamiseksi saa tehdä vuonna 2017 sopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2017 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 10 000 000 euroa.

64. EU:n ympäristörahaston osallistuminen ympäristö- ja luonnonsuojeluhankkeisiin (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 4 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää EU:n komission hyväksymien LIFE-ympäristörahastosta rahoituskauden 2007—2013 ja uuden kauden 2014—2020 osarahoitettavien hankkeiden sekä muiden pilottihankkeiden EU-rahoitusosuuksien maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää 60 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen projektitehtäviin.

Momentille nettoutetaan työnantajalle maksettavat sairaus- ja äitiyspäivärahat.

Selvitysosa: Määrärahaa käytetään valtionhallinnon organisaatioiden toteuttamiin LIFE+-ohjelman 2007—2013 ja 2014—2020 ohjelmakauden hankkeiden EU-osarahoitukseen.

EU:n suorittama valtion rahoitusosuus LIFE-hankkeisiin ja pilottihankkeisiin tuloutetaan momentille 12.35.99.

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2017 talousarvio4 500 000
2016 talousarvio4 500 000
2015 tilinpäätös3 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 4 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää EU:n komission hyväksymien LIFE-ympäristörahastosta rahoituskauden 2007—2013 ja uuden kauden 2014—2020 osarahoitettavien hankkeiden sekä muiden pilottihankkeiden EU-rahoitusosuuksien maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää 60 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen projektitehtäviin.

Momentille nettoutetaan työnantajalle maksettavat sairaus- ja äitiyspäivärahat.

65. Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuolto (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää öljyjätemaksusta annetun lain 7 §:n nojalla öljyjätteistä ja niiden keräilystä, kuljetuksesta, varastoinnista ja käsittelystä aiheutuvien korvausten maksamiseen öljyjätemaksuina kertyvien varojen käytöstä öljyjätehuoltoon annetussa valtioneuvoston päätöksessä (1191/1997) tarkemmin säädetyin perustein.

Selvitysosa: Määräraha yhdessä momentin 35.10.60 määrärahan kanssa vastaa öljyjätemaksujen kertymää momentille 11.19.08.


2017 talousarvio1 000 000
2016 talousarvio1 000 000
2015 tilinpäätös1 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää öljyjätemaksusta annetun lain 7 §:n nojalla öljyjätteistä ja niiden keräilystä, kuljetuksesta, varastoinnista ja käsittelystä aiheutuvien korvausten maksamiseen öljyjätemaksuina kertyvien varojen käytöstä öljyjätehuoltoon annetussa valtioneuvoston päätöksessä (1191/1997) tarkemmin säädetyin perustein.

66. Kansainvälisen yhteistyön jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 1 440 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ympäristöministeriön toimialaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen ja sopimusten jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen sekä muihin kansainvälisten sitoumusten aiheuttamiin maksuihin ulkomaille.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  
Ilmasto ja ilmakehä370 000
Ekosysteemipalvelut ja luonnon monimuotoisuus445 000
Itämeri, vesistöt ja vesivarat410 000
Materiaalitehokkuus ja kemikaalit150 000
Asuminen ja rakennettu ympäristö2 000
Muut maksut ulkomaille63 000
Yhteensä1 440 000

2017 talousarvio1 440 000
2016 talousarvio1 440 000
2015 tilinpäätös1 440 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 249/2016 vp (18.11.2016)

Momentille myönnetään 1 732 000 euroa.

Selvitysosa: Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 292 000 euroa talousarvioesityksen 1 440 000 euroon nähden on siirtoa momentilta 35.01.01 ja aiheutuu Helsingin komission (HELCOM) isäntämaamaksun kohdentamisesta tälle momentille.


2017 talousarvio1 732 000
2016 talousarvio1 440 000
2015 tilinpäätös1 440 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 1 732 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ympäristöministeriön toimialaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen ja sopimusten jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen sekä muihin kansainvälisten sitoumusten aiheuttamiin maksuihin ulkomaille.

70. Alusinvestoinnit (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 5 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää merentutkimusalus Arandan peruskorjaukseen sekä jääolosuhteissa toimivan öljyntorjuntalaitteiston ja muun avomeriöljyntorjuntakaluston hankinnoista aiheutuviin menoihin.

Valtuus

Mikäli vuodelle 2015 myönnettyä merentutkimusalus Arandan peruskorjaukseen liittyvää valtuutta solmia sopimuksia ja antaa sitoumuksia on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä päätöksiä vuonna 2017.

Selvitysosa: Merentutkimusalus Arandan peruskorjauksen suunnittelu tehtiin 2015—2016, ja peruskorjaus toteutetaan vuosina 2016—2018. Peruskorjauksen kokonaiskustannusarvio on 11 600 000 euroa. Korjaus- ja muutostöissä pyritään käyttökustannuksien pienentämiseen. Peruskorjauksessa huomioidaan myös aluksella työskentelevien tutkijoiden työturvallisuuden sekä itse tutkimustyön laadun varmistaminen. Määrärahaa voi käyttää myös korvaavan aluksen vuokraukseen, mikäli se mahdollistaa peruskorjauksen kokonaistaloudellisesti edullisemman toteutuksen.

Korvauksia jääolosuhteiden öljyntorjuntalaitteiden ja puuttuvan avomeritorjuntakaluston hankinnasta sekä muun öljyvahinkojen torjuntakaluston hankinnasta ja öljyntorjuntavalmiuden ylläpidosta aiheutuneista menoista arvioidaan saatavan öljysuojarahastosta 1 500 000 euroa. Korvaukset tuloutetaan momentille 12.35.10.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 2017 2018 Yhteensä vuodesta 2017 lähtien
    
Vuoden 2017 sitoumukset4 0003 0007 000
Yhteensä4 0003 0007 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Öljyntorjuntalaitteiston ja avomeriöljyntorjuntakaluston hankinta-2 500
Yhteensä-2 500

2017 talousarvio5 000 000
2016 talousarvio7 500 000
2015 tilinpäätös1 450 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 5 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää merentutkimusalus Arandan peruskorjaukseen sekä jääolosuhteissa toimivan öljyntorjuntalaitteiston ja muun avomeriöljyntorjuntakaluston hankinnoista aiheutuviin menoihin.

Valtuus

Mikäli vuodelle 2015 myönnettyä merentutkimusalus Arandan peruskorjaukseen liittyvää valtuutta solmia sopimuksia ja antaa sitoumuksia on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä päätöksiä vuonna 2017.