Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2017

Pääluokka 24

ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Selvitysosa:

Toimintaympäristö ja hallinnonalan strategiset painopistealueet

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteena on vahvistaa maamme kansainvälistä asemaa, turvata Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus sekä parantaa suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Suomi edistää keskinäisriippuvuuksien maailmassa kansainvälistä vakautta, rauhaa, demokratiaa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja tasa-arvoa.

Suomi toimii aktiivisesti ja vastuullisesti kansainvälisessä yhteisössä saavuttaakseen ulko- ja turvallisuuspoliittiset tavoitteensa. Suomen kansainvälisen yhteistyön tärkeimpinä puitteina ovat Euroopan unioni sekä Pohjoismaat, Nato-kumppanuus, Etyj ja YK. Lisäksi Suomi rakentaa ja ylläpitää hyviä kahdenvälisiä suhteita muihin valtioihin. Kansainvälisen oikeuden sekä sääntöihin ja sopimuksiin perustuvan monenkeskisen järjestelmän merkitys Suomen turvallisuudelle ja hyvinvoinnille on suuri. Polarisoituvassa maailmassa Suomi on rakentava kumppani, joka pyrkii vahvistamaan sopimuspohjaista kansainvälistä järjestelmää.

Turvallisuuspoliittinen tilanne Euroopassa on jännittynyt, minkä lisäksi vaikeat konfliktit, laajamittainen pakolaisuus, lisääntynyt terrorismi sekä kansainvälisen talouden merkittävät haasteet edellyttävät hyvin harkittuja ulkopolitiikan toimia. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on varauduttava myös tuleviin, Suomesta riippumattomiin muutoksiin.

Suomi pyrkii vahvistamaan turvallisuuttaan kaikissa oloissa yhtä lailla lähialueilla, Euroopassa kuin laajemmassa kansainvälisessä yhteistyössä. Turvallisuuden ja hyvinvoinnin lisäämiseen tarvitaan taloudellisia ulkosuhteita, kestävää kehitystä ja ratkaisuja suuriin globaalihaasteisiin. Näihin toisiinsa kiinteästi liittyviin kysymyksiin vastaamisessa moderni, ajassa kiinni oleva ulkoasiainhallinto on avainasemassa. Muuttuva toimintaympäristö korostaa ministeriön ja edustustojen työn merkitystä. Strategisten painopistealueiden lisäksi toimintaa ohjaavat ministeriön arvot: yhteistyö, luovuus ja tuloksellisuus.

Ulkoasiainhallinnon kannalta keskeiset strategiset kysymykset ovat:

  • — Lähialueiden vakaus ja Suomen kansainvälinen asema
  • — Pohjoismainen turvallisuuspoliittinen yhteistyö, Nato-kumppanuus ja EU turvallisuusyhteisönä
  • — Taloudelliset ulkosuhteet
  • — Kestävä kehitys
  • — Moderni ja tehokas ulkoasiainhallinto.
Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
  • — Edistetään Pohjolan ja Itämeren alueen vakautta ja vahvistetaan pohjoismaista turvallisuuspoliittista yhteistyötä, erityisesti Ruotsin kanssa
  • — Vahvistetaan EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikka sekä edistetään unionin ulko- ja turvallisuuspoliittista globaalistrategiaa
  • — Vahvistetaan laaja-alaista transatlanttista yhteistyötä sekä kahdenvälisesti että EU:n kautta
  • — Ylläpidetään monipuolisia ja toimivia kahdenvälisiä suhteita Venäjän kanssa EU:n yhteisten Venäjä-linjausten pohjalta
  • — Vahvistetaan poliittisia suhteita ja painopistealojen yhteistyötä Suomella tärkeiden maiden kanssa
  • — Jatketaan aktiivista yhteistyötä ja vaikuttamista arktisiin alueisiin liittyvissä kysymyksissä, ml. arktisten asioiden kehittäminen yhdeksi EU:n ulkosuhteiden painopisteeksi. Hyödynnetään Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskautta 2017—2019 arktisten maiden yhteistyön vahvistamisessa
  • — Vaikutetaan muuttoliikkeen juurisyihin osana EU:ta ja kansainvälistä yhteisöä sekä tuetaan kauttakulkumaiden kantokyvyn vahvistamista. Edistetään sekä kansallisten että EU-tason ratkaisujen löytymistä palautus- ja takaisinottojärjestelyiksi keskeisten lähtömaiden kanssa
  • — Edistetään väkivaltaisten ääriliikkeiden toiminnan ehkäisemistä sekä osallistutaan kansainvälisen terrorismin torjuntaan kansainvälisellä yhteistyöllä
  • — Jatketaan vahvaa osallistumista kansainväliseen sotilaalliseen ja siviilikriisinhallintaan sekä kehitetään rauhanvälitystoimia. Yhteensovitetaan sotilaallinen ja siviilikriisinhallinta sekä kehitysyhteistyö, humanitaarisen apu ja rauhanvälitys
  • — Edistetään kansainvälisessä yhteistyössä sääntöihin ja avoimuuteen perustuvaa vapaakauppaa ja maailmantaloutta
  • — Korostetaan taloudellisissa ulkosuhteissa vienninedistämistä, erityisesti pienten ja keskisuurten suomalaisyritysten kansainvälistymistä sekä investointien saamista Suomeen kehittämällä Team Finlandin palveluja
  • — Tuetaan kestävän kehityksen Agenda 2030:n ja YK:n ilmastosopimuksen toimeenpanoa sekä ihmisoikeuksien toteutumista kehitysmaissa. Vaikutetaan niitä tukevien kansainvälisten päätösten syntymiseen ja toimeenpanoon
  • — Panostetaan erityisesti Suomen kehityspolitiikan perustavoitteiden ja arvojen sekä painopistetavoitteiden toteutumiseen ja vaikuttavuuden vahvistumiseen kansainvälisessä kehityspolitiikassa ja kehitysmaissa, erityisesti hauraissa ja vähiten kehittyneissä maissa.
Toiminnallinen tuloksellisuus
  • — Oma edustustoverkko on Suomelle tärkeä. Ulkoasianhallinnon voimavaroja painotetaan niihin maihin, joiden poliittinen ja taloudellinen merkitys Suomen kannalta kasvaa. Suomen ulkoisen edustautumisen rakenteen ja toimintatapojen kehittämistä jatketaan
  • — Digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet hyödynnetään laajemmin koko hallinnonalalla
  • — Ulkoasiainhallinnon viestintäherkkyyttä nostetaan. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan perusratkaisuista viestitään tehokkaasti ja ajanmukaisin keinoin.
Sukupuolten välinen tasa-arvo

Ulkoasiainministeriön hallinnonalan linjausten mukaisesti periaatteena on tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutuminen ministeriön kaikessa toiminnassa. Ministeriö on vahvistanut tätä koskevan toiminnallisen tasa-arvon linjauksen. Tavoitteena on säilyttää naisten osuus johdosta ja asiantuntijatehtävistä saavutetulla hyvällä tasolla.

Kehityspolitiikassa naisten ja tyttöjen oikeuksien ja aseman vahvistuminen on yksi Suomen painopistealue ja sukupuolten välistä tasa-arvon toteutumista edistetään läpi kaiken toiminnan. Tavoitteena on vuoden 2017 aikana kasvattaa sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävän kehitysyhteistyön osuutta.

YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 "Naiset, rauha ja turvallisuus" kansallisen toimintaohjelman toimeenpanossa kiinnitetään huomiota naisten aseman vahvistamiseen ja osallistumiseen konfliktien ehkäisyyn, ratkaisemiseen ja rauhanrakentamiseen. Osana rankaisemattomuuden vähentämistä rahoitetaan muun muassa Justice Rapid Response -yhteistyömekanismin toimintaa. Toiminnassa painottuvat seksuaalisen väkivallan torjuntaan liittyvät kysymykset, ml. seksuaalirikosten tutkinta konfliktimaissa.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2016
varsinainen
talousarvio
2017
esitys
       
24.30.50 Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle    
  — kehitysyhteistyövaltuus 168,19 168,19
  — kehitysyhteistyövaltuus 100,00 100,00
24.30.66 Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)    
  — kehitysyhteistyövaltuus 320,0 365,76

Hallinnonalan määrärahat

    TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
LTA III
1000 €
Yhteensä
1000 €
01. Ulkoasiainhallinto 247 730 19 0 367 248 116
01. Ulkoasiainhallinnon toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
220 484 19 257 220 760
20. Tiede- ja kulttuuri-instituuttikiinteistöjen menot
(siirtomääräraha 3 v)
2 282 2 282
21. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha
(siirtomääräraha 2 v)
1 155 1 155
29. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
16 059 16 059
74. Talonrakennukset
(siirtomääräraha 3 v)
7 750 110 7 860
10. Kriisinhallinta 65 134 3 700 0 5 500 74 334
20. Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot
(siirtomääräraha 2 v)
49 774 3 155 5 500 58 429
21. Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan
(kiinteä määräraha)
15 360 545 15 905
30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö 675 195 0 0 0 675 195
50. Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle 0 0
66. Varsinainen kehitysyhteistyö
(siirtomääräraha 3 v)
535 195 0 0 535 195
88. Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) pääoman korottaminen
(siirtomääräraha 3 v)
10 000 10 000
89. Kehitysyhteistyön finanssisijoitukset
(siirtomääräraha 3 v)
130 000 130 000
90. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot 91 278 0 0 0 91 278
50. Eräät valtionavut
(kiinteä määräraha)
1 341 1 341
51. Hädänalaisten avustaminen
(arviomääräraha)
45 45
66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet
(siirtomääräraha 2 v)
86 992 86 992
67. Kansainvälisen ilmastosopimuksen alaisen yhteistyön menot
(siirtomääräraha 3 v)
100 100
68. Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyö
(siirtomääräraha 3 v)
1 800 0 1 800
95. Kurssivaihtelut
(arviomääräraha)
1 000 1 000
  Yhteensä 1 079 337 3 719 0 5 867 1 088 923

  Henkilöstön kokonaismäärä1) 1 452 1 417 1 397    

1) Hallinnonalalla arvioidaan olevan lisäksi sotilaalliseen ja siviilikriisinhallintaan palkattua henkilöstöä vuonna 2017 noin 510 henkilöä ja ulkomaanedustuksen toimipisteisiin asemamaasta palkattua henkilöstöä vuonna 2017 noin 950 henkilöä.