Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         10. Verotus ja tulli
         20. Palvelut valtioyhteisölle
         50. Eläkkeet ja korvaukset
         90. Kuntien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2017

Pääluokka 28

VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Selvitysosa:

Hallinnonalan toimintaympäristö

Globalisoituneessa, digitalisoituvassa maailmassa suomalaiseen yhteiskuntaan vaikuttaa kolme keskeistä kehityskulkua, joilla on suoria vaikutuksia valtiovarainministeriön toimialalla:

  • — Suomi ikääntyy edelleen
  • — Kansainvälinen taloudellinen toimintaympäristö on epävakaa ja vaikeasti ennustettava
  • — Yhteiskunnan digitalisoituminen etenee ja sen vaikutus näkyy laajasti kaikilla sektoreilla. Samalla globaali kilpailu voimistuu.

Väestön ikääntyminen heikentää yhä voimakkaammin kasvuedellytyksiä ja lisää julkisia menoja. Suomen ikärakenteen vanhenemiskehitys on vasta alussa, ja kehityksen vaikutus palvelutuotannon kustannuksiin ja talouskasvun hidastumiseen tasaantuu vasta 2030-luvulla. Ikääntyminen ei ole yhtenäistä koko Suomessa. Kaupunkiseudut kasvavat, ja haja-asutusalueilla väestö vähenee.

Euroopan ja euroalueen maiden taloudellinen tilanne on rahoitus- ja velkakriisien jäljiltä edelleen häiriöaltis. Kansainvälinen toimintaympäristö ja turvallisuuspoliittinen tilanne on poikkeuksellisen epävakaa, ja samaan aikaan monilla Euroopan mailla on erittäin heikko kyky kestää uusia talouden sokkeja.

Kilpailukykyhaasteet eivät poistu. Vaikka perinteinen tavaratuotannon globalisaatio on finanssikriisin jälkeen hidastunut ja ehkä jopa pysähtynyt, digitaalisuuden vaikutukset ulkomaankauppaan ja talouteen yleisemminkin ovat vasta aluillaan. Verkkokauppa kasvaa, ja yhä suurempi osa palveluista välitetään verkossa. Siten rajanveto avoimen ja suljetun sektorin välille käy yhä vaikeammaksi. Kehityksellä on vaikutuksia niin markkinoiden muotoutumiseen kuin veropohjaan ja valtion tuloihin.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Valtiovarainministeriö asettaa toimialalleen seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet. Lukuperusteluissa on kuvattu toiminnallisia tavoitteita, joilla edistetään yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista.

Valtiovarainministeriön valmistelun tavoitteena on
  • — mahdollistaa puitteet työllisyyden ja tuottavuuden kasvulle
  • — turvata julkisen talouden kestävyys
  • — luoda uudet rakenteet ja toimintatavat asiakaslähtöisille ja tuloksellisille julkisille palveluille
  • — vaikuttaa kansainvälisesti ja rakentaa menestyvää Eurooppaa.

Valtiovarainministeriön yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteutumista seurataan alla olevien tavoitteiden toteutumisella.

Valtiontalous
  • — Valtiontalous vahvistuu, kestävyysvaje pienenee ja velkaantumisaste alenee.
Kuntatalous
  • — Kuntatalouden rahoitusasema paranee.
Verotus
  • — Verovaje on alhainen.
Valtion alue- ja paikallishallinto
  • — Alue- ja paikallishallinto on selkeä ja yksinkertainen sekä tukee julkiselle taloudelle asetettujen tavoitteiden totetumista.
Julkisen hallinnon yleinen kehittäminen
  • — Digitalisoinnin avulla toteutetaan tehokkaammat ja tuloksellisemmat toimintatavat
  • — Valtionhallinnon keskitettyjen palvelujen kustannukset alenevat ja tuottavuus paranee toimitilahallinnon, tietotekniikkapalvelujen sekä talous- ja henkilöstöhallintopalvelujen osalta.
Valtiovarainhallinto

Valtiovarainhallinnolla on strateginen vastuu tasapainoisen ja kestävän kasvun talouspolitiikasta, valtiontalouden hyvästä hoidosta, kestävän kuntatalouden toimintaedellytyksistä sekä tuloksellisesta julkisesta hallinnosta.

Valtiovarainhallinto on talouden, julkisen hallinnon ja julkisten palvelujen uudistaja ja ohjaaja. Valtiovarainhallinnon toiminnan tavoitteena on kestävä, kilpailukykyinen ja innovatiivinen kansantalous, jonka julkinen sektori on tehokas ja laadukas. Valtiovarainhallinto turvaa osaltaan tulevien sukupolvien talouden perustan ja valinnanmahdollisuudet.

Valtiovarainhallinnon toiminta perustuu vahvaan tietopohjaan ja näkemykseen tulevaisuuden muutostarpeista ja niitä tukevista ohjausprosesseista, asiakaslähtöisten julkisten palvelujen tehokkaaseen tuottamiseen sekä valtion yhteisten palvelujen tehokkaaseen järjestämiseen.

Valtiovarainministeriö suunnittelee ja johtaa toimintaansa seuraavina kokonaisuuksina:

  • — talouspolitiikan valmistelu
  • — hallintopolitiikan valmistelu
  • — hallinnonalan ohjaus.
Talouspolitiikan valmistelu

Valtiovarainministeriö valmistelee ja toteuttaa hallituksen talouspolitiikkaa. Ministeriö myös valmistelee Suomen osalta EU:n talouspolitiikan koordinointia ja euroalueen talouspolitiikkaa.

Taloustutkimus ja talouden ennustaminen

Talouspolitiikan valmistelu edellyttää talouden kehityksen seurantaa, analysointia ja ennustamista. Valtiovarainministeriön ennusteet laaditaan riippumattomasti ministeriön kansantalousosastolla. Ministeriö tekee tiiviisti yhteistyötä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen kanssa ja hyödyntää enenevässä määrin tutkimuskeskuksen asiantuntemusta talouspolitiikan valmistelutyössä. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusalueita ovat julkisten palvelujen vaikuttavuus, julkisen talouden rahoitus ja tulonsiirrot sekä työmarkkinat ja kestävää kasvua tukeva politiikka.

Julkinen hallinto ja talous

Valtiovarainministeriö on tiivistänyt talouspolitiikan valmistelun yhteyttä hallintopolitiikan valmisteluun. Tämä näkyy mm. julkisen talouden suunnitelmassa. Ministeriö kohdentaa resurssejaan enenevässä määrin julkisen talouden ja palvelurakenteen analyyseihin ja valmistelee jatkossakin toimenpiteitä julkisen talouden tasapainon vahvistamiseksi. Keskeistä on hallitusohjelman menolinjauksen noudattaminen ja sen vaikutusten arviointi. Keskeinen tehtävä on julkisen talouden suunnitelman valmistelu.

Peruspalvelujen turvaaminen edellyttää julkisten menojen rakenteellista alentamista hallitusohjelman mukaisesti väestön ikärakenteen muuttuessa ja kuntien menopaineiden kasvaessa. Julkisessa toiminnassa keskeistä on vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden parantaminen mm. lisäämällä sähköisiä toimintaprosesseja, keskittymällä ydintoimintoihin sekä valtion ja kuntien välisen työnjaon ja rahoitussuhteiden tarkistaminen.

EU:n budjetti

Valtiovarainministeriö vaikuttaa EU:n budjetin valmisteluun nettomaksajan näkökulmasta. Ministeriö pyrkii vaikuttamaan siihen, että EU:n toimintaa ja voimavaroja kohdennetaan asioihin, joissa EU:n ja jäsenvaltioiden yhteistyö saa aikaan lisäarvoa unionille.

Rahoitusmarkkinoiden säätely

Rahoitusmarkkinapolitiikalla valtiovarainministeriö vahvistaa ja luo rahoitusmarkkinoille toimintapuitteet ja pelisäännöt, jotka ylläpitävät yleisön luottamusta rahoitusmarkkinoiden toimintaan Suomessa ja kansainvälisesti. Suomen tavoitteena EU:n talouskriisin ajan on ollut euroalueen taloudellisen vakauden, kasvun ja työllisyyden turvaaminen sekä Suomen riskien rajaaminen pienimpään mahdolliseen turvaten suomalaisten veronmaksajien edut.

Verotus ja tulli

Veropolitiikan tavoitteena on Suomen verojärjestelmän kilpailukyvyn säilyttäminen ja veropohjan turvaaminen eri veromuodoissa. Valtiovarainministeriön tehtävänä on kehittää verojärjestelmiä ja arvioida veropoliittisten toimenpiteiden vaikutuksia.

Verohallinto toimittaa verotusta ja tilittää verot ja veronluonteiset maksut veronsaajille. Tulli turvaa yritysten ulkomaankaupan sujuvuuden, huolehtii EU:n kauppapolitiikan täytäntöönpanosta ja valmisteverotuksen valvonnasta sekä takaa tuloksellisen rikostorjunnan.

Valtion varainhallinta

Valtiovarainministeriö vastaa valtion velanhoidon strategisesta ohjauksesta ja tavoitteenasettelusta ja Valtiokonttori toteuttaa velanhoidossa tarvittavat rahoitusoperaatiot. Valtion velanhallinnan strategisena tavoitteena on tyydyttää valtion rahoitustarve ja minimoida velasta aiheutuva kustannus pitkällä aikavälillä hyväksyttäväksi katsottavalla riskitasolla. Toiminnon merkitys korostuu valtion siirryttyä velkojensa lyhentämisestä uusien velkojen ottajaksi.

Valtion eläkerahaston (VER) avulla valtio varautuu eläkemenojen maksamiseen ja niistä aiheutuvien vuosittaisten menojen tasaamiseen. VER on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, josta voidaan siirtää varoja talousarvion katteeksi.

Tilastotoimi

Tilastokeskus huolehtii tilastojen laadinnasta sekä kansallisen tilastotoimen kehittämisestä yhteistyössä muiden tilastoja laativien valtion viranomaisten kanssa.

Hallintopolitiikan valmistelu

Valtiovarainministeriö valmistelee julkisen hallinnon kehittämisen yleiset periaatteet. Valmistelu ulottuu valtionhallinnon lisäksi kuntien toiminnan yleisten edellytysten kehittämiseen. Tavoitteena on hallitusohjelman tavoiteasettelun pohjalta kehittää hallinnon rakenteita ja ohjausjärjestelmiä, parantaa ministeriöiden tulos- ja talousohjausta, kehittää tietohallintoa ja julkishallinnon informaatioteknologian hyödyntämistä sekä syventää konserniohjausta ja -ratkaisuja.

Valtionhallinnon konserniohjaus ja yhteisten palvelujen kehittäminen

Valtion yhteisiä toimintoja ja palveluja ohjataan ja kehitetään tavoitteena yhtenäisesti toimiva, lisäarvoa ja mittakaavaetuja tuottava, osaamista yhdistävä valtiokonserni.

Valtiovarainministeriö luo valtion vastuulla olevan palvelutuotannon konserniperiaatteita ja konsernipalveluja.

Henkilöstövoimavarojen käytön ohjaus ja tietotekniikan tehokkaampi hyödyntäminen korostuvat sekä palvelutuotannossa että valtionhallinnon sisäisissä järjestelmissä.

Valtiovarainministeriö varmistaa valtiolle yhtenäisen ja taloudellisen hankinta-, toimitila- ja matkustuspolitiikan.

Valtiovarainhallinto edistää valtion kilpailukykyä työnantajana. Valtiovarainministeriö valmistelee valtion työnantajapolitiikkaa ja eläketurvaa koskevat säädökset.

Talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävien uudistamista jatketaan. Palvelukeskusprosesseja ja toimintakulttuuria yhdenmukaistetaan tehokkuushyötyjen saavuttamiseksi.

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori tuottaa ja kehittää kustannustehokkaasti valtionhallinnolle suunnatut toimialariippumattomat ICT-palvelut valtiovarainministeriön ohjauksessa.

Julkisen hallinnon viranomaisten tietohallinnon yleinen ohjaus

Valtiovarainministeriö vastaa julkisen hallinnon tieto- ja viestintäteknisten toimintojen (ICT) ohjaamisesta ja kehittämisestä. Ohjauksen tavoitteena ovat asiakaslähtöiset, ensisijaisesti digitaaliset, yhteentoimivat, kustannustehokkaat ja tietoturvalliset julkiset palvelut ja tiedonhallinta valtionhallinnossa, kunnallishallinnossa sekä valmistelussa olevassa maakuntahallinnossa.

Julkisen hallinnon tuottavuutta parannetaan uudistamalla toimintatavat ja palveluprosessit ensi sijassa digitaalisiksi.

Kansallisen palveluarkkitehtuurin toteuttamisohjelman tavoitteena on tehostaa julkisen hallinnon sähköisten asiointipalvelujen tuottamista yhteisellä infrastruktuurilla, helpottaa kansalaisten asiointia ja luoda yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Vuonna 2017 ohjelma päättyy, ja sen hankkeiden tulokset valmistuvat ja ovat tuotantokäytössä.

Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelman tavoitteena on kehittää kuntia ja kuntayhtymiä koskevan julkisen talouden suunnitelman ja kuntatalousohjelman sekä kuntien omassa päätöksenteossa tarvittavan taloutta kuvaavan taloustiedon tuotantoa ja tietojen saatavuutta. Tavoitteena on parantaa julkisen hallinnon toiminnallista ja tiedollista yhteentoimivuutta yhdenmukaistamalla tietoja ja automatisoimalla tietoon liittyviä prosesseja.

Sukupuolten välinen tasa-arvo

Valtiovarainministeriön pääluokan menoista noin 95 % on erilaisia säädös- tai sopimusperusteisia etuuksia, jäsenmaksuja ja tukia, joihin ei liity välittömiä sukupuolivaikutuksia.

Valtiovarainministeriön hallinnonalalla otetaan huomioon sukupuolivaikutukset lainsäädännön valmistelussa, henkilöstö- ja työnantajapolitiikassa, hankkeissa, talousarvion valmistelussa ja virastojen tulosohjauksessa.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2016
varsinainen
talousarvio

2017
esitys
       
28.60.02 Erikseen budjetoidut palkkamenot (arviomääräraha)    
  — sopimusvaltuus 4,6 4,6
28.70.21 Kansallisen tulorekisterin toteutus (siirtomääräraha 3 v)    
  — hankesopimusvaltuus 24,2 -
28.92 EU ja kansainväliset järjestöt    
  — sopimusvaltuus 4 586,0 4 586,0
28.92.87 Suomen osuus Aasian infrastruktuuri-investointipankin peruspääomasta (arviomääräraha)    
  — sopimusvaltuus 54,6 -

Hallinnonalan määrärahat

    TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
LTA III
1000 €
Yhteensä
1000 €
01. Hallinto 136 165 375 0 0 136 540
01. Valtiovarainministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
29 920 375 30 295
20. Valtion kiinteistöstrategian toteuttaminen ja hallinnonalan omistajaohjaus
(siirtomääräraha 2 v)
245 245
29. Valtiovarainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
106 000 106 000
10. Verotus ja tulli 609 257 0 0 0 609 257
01. Verohallinnon toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
405 820 405 820
02. Tullin toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
159 837 159 837
63. Takaisin maksetut verot
(arviomääräraha)
15 900 0 15 900
95. Verotukseen liittyvät korkomenot
(arviomääräraha)
22 700 22 700
97. Autoveron vientipalautus
(arviomääräraha)
5 000 5 000
20. Palvelut valtioyhteisölle 38 838 0 0 0 38 838
01. Valtiokonttorin toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
22 837 22 837
02. Keskitettyjen valuuttatilien kurssierot
(arviomääräraha)
1 1
06. Sähköisen asioinnin ja hallinnon yhteiset palvelut
(siirtomääräraha 2 v)
1 000 1 000
07. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 3 v)
2 000 2 000
09. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
3 000 3 000
10. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen investointimenot
(siirtomääräraha 2 v)
10 000 10 000
88. Senaatti-kiinteistöt 0 0 0 0
30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto 60 140 140 0 300 60 580
01. Tilastokeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
47 138 47 138
02. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
3 382 3 382
03. Väestörekisterikeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
9 620 140 300 10 060
40. Valtion alue- ja paikallishallinto 82 081 0 0 260 82 341
01. Aluehallintoviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
53 300 260 53 560
02. Maistraattien toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
28 429 28 429
03. Alue- ja paikallishallinnon tukitoimet
(siirtomääräraha 3 v)
352 0 352
50. Eläkkeet ja korvaukset 4 836 802 -200 0 0 4 836 602
15. Eläkkeet
(arviomääräraha)
4 577 377 4 577 377
16. Ylimääräiset eläkkeet
(arviomääräraha)
2 096 2 096
17. Muut eläkemenot
(arviomääräraha)
2 625 2 625
50. Vahingonkorvaukset
(arviomääräraha)
40 500 -200 40 300
63. Muiden eläkelaitosten vastattavaksi kuuluvat eläkemenot
(arviomääräraha)
198 471 198 471
95. Muiden eläkelaitosten valtion puolesta maksamien eläkemenojen ja valtiolle maksamien ennakoiden korkomenot
(arviomääräraha)
15 733 15 733
60. Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot 16 105 0 0 0 16 105
02. Erikseen budjetoidut palkkamenot
(arviomääräraha)
25 25
10. Työturvallisuuden edistäminen
(siirtomääräraha 2 v)
850 850
12. Osaamisen kehittäminen
(siirtomääräraha 2 v)
15 000 15 000
60. Siirto Koulutusrahastolle
(arviomääräraha)
230 230
70. Valtionhallinnon kehittäminen 150 730 17 940 0 -9 512 159 158
01. Valtion ICT:n ohjaus ja kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
6 000 6 000
02. Valtion talous-, henkilöstö- ja toimitilahallinnon tietojärjestelmät
(siirtomääräraha 3 v)
5 300 1 500 6 800
03. Kansallisen tietoalan ohjaus ja kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
27 500 27 500
05. Maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon tuki ja ohjaus
(siirtomääräraha 3 v)
31 300 22 000 0 53 300
20. Tuottavuuden edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
49 730 49 730
21. Kansallisen tulorekisterin toteutus
(siirtomääräraha 3 v)
15 828 15 828
22. Hallinnon palveluiden digitalisoinnin tuki
(siirtomääräraha 3 v)
15 072 -5 560 -9 512 0
80. Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle 252 576 11 168 6 910 -1 538 269 116
30. Ahvenanmaan tasoitusmaksu
(arviomääräraha)
224 576 2 168 6 910 12 233 666
31. Verohyvitys Ahvenanmaan maakunnalle
(arviomääräraha)
15 000 9 000 24 000
33. Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahvenanmaan maakunnalle
(arviomääräraha)
13 000 -1 550 11 450
90. Kuntien tukeminen 8 626 479 9 200 0 0 8 635 679
20. Julkisen sektorin yhteisen tietohallinnon ja tiedon hallinnan kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
1 400 1 400
22. Hallinto- ja palvelurakenteiden kehittäminen ja tukeminen
(siirtomääräraha 3 v)
200 200
30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen
(arviomääräraha)
8 597 754 9 200 8 606 954
31. Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki
(arviomääräraha)
27 125 27 125
91. Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen 251 000 0 0 0 251 000
41. Energiaverotuki
(arviomääräraha)
251 000 251 000
92. EU ja kansainväliset järjestöt 1 930 050 8 200 0 0 1 938 250
03. Rahoitusvakausviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
2 450 2 450
20. Euroopan unionin osallistuminen matkamenojen korvauksiin
(siirtomääräraha 2 v)
1 500 1 500
40. Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille
(kiinteä määräraha)
11 100 11 100
67. Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastaminen
(arviomääräraha)
170 170
69. Maksut Euroopan unionille
(arviomääräraha)
1 903 000 0 1 903 000
87. Suomen osuus Aasian infrastruktuuri-investointipankin peruspääomasta
(arviomääräraha)
11 030 11 030
95. Valtion takaussuoritukset
(arviomääräraha)
800 8 200 9 000
99. Erikseen budjetoidut valtionhallinnon menot 35 450 0 0 -15 650 19 800
95. Satunnaiset säädösperusteiset menot
(arviomääräraha)
300 300
96. Ennakoimattomat menot
(siirtomääräraha 3 v)
5 000 5 000
97. Valtion saatavien turvaaminen
(arviomääräraha)
150 150 300
98. Kassasijoitusten riskienhallinta
(arviomääräraha)
30 000 -15 800 14 200
  Yhteensä 17 025 673 46 823 6 910 -26 140 17 053 266

  Henkilöstön kokonaismäärä 11 944 12 143 12 012