Talousarvioesitys 2017
Pääluokka 33
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA
Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)
Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastoon kuuluvien etuuksien tilapäiseen suorittamiseen saa käyttää muun saman rahaston etuuden maksamiseen varattua määrärahaa seuraavilta momenteilta: 33.10.50, 51, 52, 53, 54, 55, 57, 60 ja 33.20.51, 52, 56.
Selvitysosa:
Suomalaisten hyvinvointi ja elämänlaatu ovat pysyneet hyvinä kuluneen kymmenen vuoden aikana. Sosioekonomiset terveys- ja hyvinvointierot ovat kuitenkin kansainvälisesti verrattuna edelleen suuret. Polarisaation ja sosiaalisen eriarvoisuuden lisääntyminen on haaste sekä sosiaalisen kestävyyden että yhteiskunnan vakauden kannalta. Työllisyys, terveys ja hyvinvointi ja niitä tukevat palvelut vahvistavat kansalaisten osallisuutta ja estävät syrjäytymistä. Väestön ikärakenteen muuttumisen myötä julkisen talouden menot kasvavat. Samaan aikaan työikäisten määrä vähenee ja kansantalouden kasvumahdollisuudet heikkenevät. Ihmisten liikkuvuus rajojen yli kasvaa ja maiden sisällä monikulttuurisuus lisääntyy.
Hyvinvointi ja vauraus luodaan työllä ja kaikkien osallisuudella. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus nojaa talouden tasapainoiseen kehitykseen, joka edellyttää talouskasvua ja rakenteellisia uudistuksia. Sosiaali- ja terveyspalvelut, eläkkeet ja muu sosiaaliturva on kyettävä tarjoamaan kaikille. Sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden ehtona on korkea työllisyysaste, terveet ja toimintakykyiset kansalaiset sekä vaikuttavat ja tehokkaat sosiaali- ja terveyspalvelut.
Sosiaali- ja terveyspolitiikalla tuetaan työllisyysasteen nousua ja työn tuottavuutta huolehtimalla työhyvinvoinnista ja työntekijöiden terveydestä ja työ- ja toimintakyvystä. Vuoden 2017 alussa voimaan astuva työeläkeuudistus kannustaa pidempiin työuriin ja vähentää kestävyysvajetta. Kansalaisten terveydentilan ja toimintakyvyn parantuessa sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve vähenee, mikä hillitsee sosiaalimenojen kasvua. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on julkisen talouden kestävyyden vahvistaminen ja nykyistä asiakaslähtöisemmät, vaikuttavammat ja paremmin yhteen sovitetut palvelut.
Hallituksen tavoitteena on nostaa Suomen talous kestävän kasvun ja kohenevan työllisyyden uralle sekä turvata julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan rahoitus. Hyvinvointipalvelujen ja tulonsiirtojen rahoituksen turvaamiseksi toteutetaan työn kannustavuutta ja työllistämisen houkuttelevuutta parantavat uudistukset. Sosiaali- ja terveydenhuollossa painopiste on ennaltaehkäisyssä, hoitoketjujen sujuvuudessa, henkilöstön hyvinvoinnissa ja toimivissa tietojärjestelmissä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta. Uudistus toteutetaan palvelujen täydellisellä horisontaalisella ja vertikaalisella integraatiolla sekä vahvistamalla järjestäjien kantokykyä.
Pääosa, kaksi kolmannesta, sosiaalimenoista rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden sosiaaliturvamaksuin, kuntien verovaroin sekä asiakasmaksuin. Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan osuus sosiaalimenoista on vajaa viidennes. Pääluokan suurimmat menoerät ovat siirtomenot kotitalouksille, kunnille ja kuntayhtymille.
Hyvinvointi ja terveys -painopistealueen kymmenen vuoden tavoitteen mukaisesti suomalaiset voivat paremmin ja kokevat pärjäävänsä erilaisissa elämäntilanteissa. Jokainen ihminen kokee voivansa vaikuttaa, tehdä valintoja ja ottaa vastuuta. Sosiaali- ja terveydenhuollossa painopiste on ennaltaehkäisyssä, hoitoketjut ovat sujuvia, henkilöstö voi hyvin ja tietojärjestelmät toimivat. Uudistuksen myötä yhteisillä varoilla saadaan enemmän terveyttä ja hyvinvointia.
Tavoitteet 2016—2019 (suluissa viittaus seurantaindikaattoreihin):
- — Terveyden edistäminen ja varhainen tuki ovat vahvistuneet poikkihallinnollisesti päätöksenteossa, palveluissa ja työelämässä lainsäädäntömuutoksilla sekä paremmalla toimeenpanolla. Terveys- ja hyvinvointierot ovat kaventuneet (Elintapojen kehitys)
- — Eri-ikäisten ihmisten vastuuta omasta terveydentilasta sekä elämäntavoista on tuettu. Julkinen palvelulupaus on määritelty yhteiskunnan taloudellisen kantokyvyn puitteissa. Ihmisten erilaisissa elämäntilanteissa toimivia valintoja on mahdollistettu enemmän (Elintapojen kehitys)
- — Lasten ja perheiden hyvinvointi ja omat voimavarat ovat vahvistuneet (Lapsiperheiden ennaltaehkäisevät palvelut)
- — Ikääntyneiden ihmisten kotiin saatavia palveluja on painotettu. Omaishoitoa on vahvistettu (Ikääntyneiden palvelujen rakenne)
- — Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on parantanut peruspalveluja ja tietojärjestelmiä (Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset, Sosiaali- ja terveyspalvelujen odotusajat)
- — Sosiaaliturvaa on uudistettu osallistavaksi ja työhön kannustavaksi (Osatyökykyisten tukeminen työmarkkinoille)
- — Järjestötyö ja vapaaehtoistoiminta ovat helpottuneet ja yhteisöllisyys lisääntynyt normeja purkamalla (Järjestö- ja vapaaehtoistoiminta).
Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi suunnitelmallisesti hallituksen tasa-arvopolitiikkaa, edistää sukupuolten tasa-arvoa ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista kaikessa valtioneuvoston valmistelussa ja päätöksenteossa. Valtavirtaistamista valtioneuvostossa vahvistetaan ministeriöittäin räätälöidyn tuen avulla. Sukupuolinäkökulma sisällytetään merkittäviin hankkeisiin kuten sote-uudistukseen. Kolmikantaisen samapalkkaisuusohjelman toteutus työmarkkinaosapuolten kanssa ja eduskunnan edellyttämä valtioneuvoston tasa-arvoselonteon valmistelu jatkuvat.
Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa soveltuvin osin lakia alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014) sekä lakia alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta (8/2014). Euroopan unionin rakennerahastovarojen kohdentamisessa neuvotellaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan valtakunnallisiin hankkeisiin tulevat voimavarat vastuuministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, kanssa. Voimavarat suunnataan Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020 -ohjelman mukaisesti ja niiden tarkoituksenmukainen hyödyntäminen varmistetaan käyttösuunnitelmalla.
Seurantaindikaattori 2012—2017
2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 arvio |
2017 arvio |
|
Elintapojen kehitys | ||||||
% ikäryhmästä | ||||||
— Aikuisten ylipaino | 54 | 55 | 54 | 54 | 54 | 53 |
— Aikuisten humalajuominen | 14 | 12 | 12 | 11 | 11 | 10 |
— Liikuntaa harrastamattomat aikuiset | 25 | 25 | 23 | 26 | 25 | 24 |
— Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneet aikuiset | 14 | 14 | 13 | 13 | 12 | 12 |
— Ylipainoiset nuoret | .. | 16,4 | .. | 15,5 | .. | 14,4 |
— Tosi humalaan vähintään kuukausittain juovat nuoret | .. | 12,1 | .. | 9,9 | .. | 9,0 |
— Vähän liikuntaa harrastavat nuoret | .. | 32,1 | .. | 22,4 | .. | 20 |
Lapsiperheiden ennaltaehkäisevät palvelut | ||||||
Perheitä/käyntejä vuoden aikana | ||||||
— Lastensuojelun tehostettu perhetyö (perheitä) | .. | .. | .. | 9 0001) | 9 000 | 8 000 |
— SHL:n mukainen perhetyö (perheitä) | .. | .. | .. | 10 0001) | 11 000 | 12 000 |
— Lastensuojelun kodin- ja lastenhoitopalvelut (perheitä) | .. | .. | .. | 3 0001) | 3 000 | 2 000 |
— SHL:n mukaiset kodin- ja lastenhoitopalvelut (perheitä) | .. | .. | .. | 9 0001) | 10 000 | 11 000 |
— Erityisen tuen tarpeen mukaiset käynnit äitiys- tai lastenneuvolassa tai koulu- tai opiskeluterveydenhuollossa | .. | .. | .. | 14 0691) | 25 455 | 35 000 |
Ikääntyneiden palvelujen rakenne | ||||||
% 80 vuotta täyttäneistä | ||||||
— Omaishoidon tuen 80 vuotta täyttäneet hoidettavat vuoden aikana | 5,4 | 5,5 | 5,5 | 5,61) | 5,7 | 5,8 |
— Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 80 vuotta täyttäneet asiakkaat | 16,3 | 16,6 | 16,5 | 17,01) | 18,0 | 19,0 |
— Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 80 vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12. | 8,7 | 9,3 | 9,8 | 10,01) | 10,2 | 10,4 |
— Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 80 vuotta täyttäneet 31.12. | 5,3 | 4,5 | 3,9 | 3,51) | 3,0 | 2,5 |
Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset | ||||||
€/asukas | ||||||
— Käyttökustannukset (defl.) | 3 528 | 3 579 | 3 621 | 3 7661) | 3 916 | 4 073 |
Sosiaali- ja terveyspalvelujen odotusajat | ||||||
% asiakkaista | ||||||
— Lastensuojelun selvitystä yli 3 kk odottaneet | .. | .. | 10,0 | 5,71) | 5 | 4 |
— Perusterveydenhuollossa lääkärille yli 7 päivää odottaneet | .. | 53 | 56 | 521) | 48 | 45 |
— Perusterveydenhuollossa hoitajalle yli 3 päivää odottaneet | .. | 44 | 48 | 321) | 30 | 28 |
— Erikoissairaanhoidossa yli 90 vuorokautta odottaneet | .. | 15,2 | 13,6 | 14,51) | 14,0 | 13,5 |
Osatyökykyisten tukeminen työmarkkinoille | ||||||
Lkm | ||||||
— Kelan kuntoutusrahan saajat | 53 127 | 55 521 | 56 731 | 57 292 | 47 100 | 48 800 |
— Työeläkekuntoutuksen ajalta kuntoutusrahaa saaneet | 6 911 | 8 440 | 8 674 | 8 647 | 8 907 | 9 177 |
— Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet | 4 149 | 5 157 | 4 842 | 4 837 | 4 900 | 5 000 |
— Kokoaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet | 18 429 | 17 803 | 16 405 | 16 063 | 16 300 | 16 200 |
Järjestö- ja vapaaehtoistoiminta | ||||||
— Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen, milj. euroa | 282,2 | 301,0 | 308,0 | 309,3 | 315,3 | 317,6 |
1) Arvio
Hallinnonalan määrärahat
TA 1000 € |
LTA I 1000 € |
LTA II 1000 € |
LTA III 1000 € |
Yhteensä 1000 € |
||
01. | Hallinto | 91 975 | 680 | 0 | 1 250 | 93 905 |
01. | Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
30 970 | 230 | — | — | 31 200 |
02. | Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
2 536 | 111 | — | 400 | 3 047 |
03. | Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
5 102 | 219 | — | 450 | 5 771 |
04. | Valtion mielisairaaloiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
563 | — | — | — | 563 |
05. | Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisten lastensuojeluyksiköiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
1 011 | — | — | — | 1 011 |
06. | Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisen vankiterveydenhuollon yksikön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
16 085 | 120 | — | 400 | 16 605 |
25. | Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliset sähköiset asiakastietojärjestelmät (siirtomääräraha 3 v) |
13 330 | — | — | — | 13 330 |
29. | Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) |
18 671 | — | — | — | 18 671 |
66. | Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (siirtomääräraha 2 v) |
3 707 | — | — | — | 3 707 |
02. | Valvonta | 59 602 | 0 | 0 | 0 | 59 602 |
03. | Säteilyturvakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
12 438 | — | — | — | 12 438 |
05. | Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
10 762 | — | — | — | 10 762 |
06. | Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
3 879 | — | — | — | 3 879 |
07. | Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
24 308 | — | — | — | 24 308 |
20. | Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menot (arviomääräraha) |
8 215 | — | — | — | 8 215 |
03. | Tutkimus- ja kehittämistoiminta | 135 786 | 120 | 0 | 0 | 135 906 |
04. | Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
49 502 | 120 | — | — | 49 622 |
25. | Kansallinen genomikeskus ja kansallinen syöpäkeskus (siirtomääräraha 2 v) |
5 800 | — | — | — | 5 800 |
31. | Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) |
49 690 | — | — | — | 49 690 |
50. | Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin (siirtomääräraha 2 v) |
23 222 | — | — | — | 23 222 |
63. | Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v) |
7 572 | — | — | — | 7 572 |
10. | Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut | 4 089 285 | -1 300 | 0 | -17 000 | 4 070 985 |
50. | Äitiysavustus ja valtion tuki kansainväliseen adoptioon (arviomääräraha) |
10 500 | — | — | — | 10 500 |
51. | Lapsilisät (arviomääräraha) |
1 360 500 | — | — | — | 1 360 500 |
52. | Eräät valtion korvattavat perhe-etuudet (arviomääräraha) |
4 600 | -1 300 | — | — | 3 300 |
53. | Sotilasavustus (arviomääräraha) |
16 500 | — | — | — | 16 500 |
54. | Asumistuki (arviomääräraha) |
1 256 400 | — | — | — | 1 256 400 |
55. | Elatustuki (arviomääräraha) |
213 500 | — | — | — | 213 500 |
56. | Vaikeavammaisten tulkkauspalvelut (arviomääräraha) |
46 900 | — | — | — | 46 900 |
57. | Perustoimeentulotuki (arviomääräraha) |
831 638 | — | — | — | 831 638 |
60. | Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintakulut (siirtomääräraha 2 v) |
348 747 | — | — | -17 000 | 331 747 |
20. | Työttömyysturva | 2 820 200 | 3 400 | 0 | -35 000 | 2 788 600 |
31. | Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (arviomääräraha) |
26 840 | — | — | — | 26 840 |
50. | Valtionosuus ansiopäivärahasta (arviomääräraha) |
1 086 000 | 0 | — | -35 000 | 1 051 000 |
51. | Valtionosuus peruspäivärahasta (arviomääräraha) |
121 000 | 0 | — | — | 121 000 |
52. | Valtionosuus työmarkkinatuesta (arviomääräraha) |
1 507 360 | 3 400 | — | — | 1 510 760 |
55. | Valtionosuus aikuiskoulutustuesta (arviomääräraha) |
53 000 | — | — | — | 53 000 |
56. | Valtionosuus vuorottelukorvauksesta (arviomääräraha) |
26 000 | — | — | — | 26 000 |
30. | Sairausvakuutus | 1 951 000 | -7 500 | 0 | 0 | 1 943 500 |
60. | Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha) |
1 951 000 | -7 500 | — | — | 1 943 500 |
40. | Eläkkeet | 4 511 540 | 19 600 | 0 | -18 400 | 4 512 740 |
50. | Valtion osuus merimieseläkekassan menoista (arviomääräraha) |
60 100 | — | — | — | 60 100 |
51. | Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) |
663 100 | — | — | 500 | 663 600 |
52. | Valtion osuus yrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) |
149 000 | 19 600 | — | 11 100 | 179 700 |
53. | Valtion korvaus lapsen hoidon ja opiskelun ajalta kertyvästä eläkkeestä (arviomääräraha) |
12 200 | — | — | — | 12 200 |
54. | Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista (arviomääräraha) |
15 000 | — | — | — | 15 000 |
60. | Valtion osuus kansaneläkelaista ja eräistä muista laeista johtuvista menoista (arviomääräraha) |
3 612 140 | 0 | — | -30 000 | 3 582 140 |
50. | Veteraanien tukeminen | 227 036 | 0 | 11 637 | -7 000 | 231 673 |
30. | Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon (arviomääräraha) |
1 450 | — | — | — | 1 450 |
50. | Rintamalisät (arviomääräraha) |
16 140 | — | — | — | 16 140 |
51. | Sotilasvammakorvaukset (arviomääräraha) |
104 500 | — | — | -7 000 | 97 500 |
52. | Valtion korvaus sota- ja sotilasinvalidien kuntoutus- ja hoitolaitosten kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) |
57 000 | — | — | — | 57 000 |
53. | Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) |
3 100 | — | — | — | 3 100 |
54. | Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille (siirtomääräraha 2 v) |
50 | — | — | — | 50 |
55. | Eräät kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v) |
3 500 | — | — | — | 3 500 |
56. | Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v) |
37 688 | — | 11 637 | — | 49 325 |
57. | Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) |
3 608 | — | — | — | 3 608 |
60. | Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto | 182 560 | 30 000 | 0 | 0 | 212 560 |
30. | Valtion korvaus terveydenhuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) |
500 | — | — | — | 500 |
31. | Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tuki ja eräät muut menot (siirtomääräraha 3 v) |
400 | 0 | — | — | 400 |
32. | Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen (kiinteä määräraha) |
20 000 | — | — | — | 20 000 |
33. | Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) |
94 140 | — | — | — | 94 140 |
34. | Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) |
15 200 | 0 | — | — | 15 200 |
36. | Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi (kiinteä määräraha) |
480 | — | — | — | 480 |
38. | Valtionavustus valinnanvapauden pilottihankkeiden kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) |
— | 30 000 | — | — | 30 000 |
40. | Valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan menoihin (siirtomääräraha 3 v) |
28 990 | 0 | — | — | 28 990 |
52. | Valtion rahoitus turvakotitoiminnan menoihin (siirtomääräraha 2 v) |
13 550 | — | — | — | 13 550 |
63. | Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha) |
3 000 | — | — | — | 3 000 |
64. | Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) |
6 300 | — | — | — | 6 300 |
70. | Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen | 34 478 | 0 | 0 | 0 | 34 478 |
20. | Rokotteiden hankinta (siirtomääräraha 3 v) |
27 990 | -1 000 | — | — | 26 990 |
21. | Terveysvalvonta (siirtomääräraha 2 v) |
750 | — | — | — | 750 |
22. | Tartuntatautien valvonta (siirtomääräraha 2 v) |
580 | — | — | — | 580 |
50. | Terveyden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) |
2 330 | — | — | — | 2 330 |
51. | Valtion korvaus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) |
1 900 | 1 000 | — | — | 2 900 |
52. | Valtionavustus UKK-instituutin toimintaan (siirtomääräraha 2 v) |
928 | — | — | — | 928 |
80. | Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta | 178 290 | 1 000 | 0 | 1 000 | 180 290 |
40. | Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin (arviomääräraha) |
159 300 | — | — | — | 159 300 |
41. | Valtion korvaus turkistuottajien lomituspalvelujen kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) |
2 550 | — | — | — | 2 550 |
42. | Valtion korvaus poronhoitajien sijaisavun kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) |
300 | — | — | — | 300 |
50. | Valtion korvaus maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen hallintomenoihin (kiinteä määräraha) |
16 140 | 1 000 | — | 1 000 | 18 140 |
90. | Avustukset terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen | 317 600 | 5 500 | 0 | 0 | 323 100 |
50. | Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen (siirtomääräraha 3 v) |
317 600 | 5 500 | — | — | 323 100 |
Yhteensä | 14 599 352 | 51 500 | 11 637 | -75 150 | 14 587 339 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016)
Määrärahat.Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle ehdotetaan 14,6 mrd. euroa, joka on noin 1,5 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2016 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahatarvetta kasvattavat muun muassa kilpailukykysopimuksen vaikutukset, perustoimeentulotuen maksatuksen siirto Kelalle, opiskelijoiden siirto yleisen asumistuen piiriin, oleskeluluvan saaneista turvapaikanhakijoista aiheutuvat menot sekä palkkatuen ja starttirahan rahoituksen osittainen siirto työ- ja elinkeinoministeriöstä sosiaali- ja terveysministeriöön.
Muita määrärahalisäyksiä aiheuttavat mm. hallituksen kärkihankkeet, omais- ja perhehoitajien vapaajärjestelyjen parantaminen, veteraanien kotiin vietävien palveluiden lisääminen sekä eläketuen myöntäminen yli 60-vuotiaille pitkäaikaistyöttömille. Menosäästöjä aiheutuu puolestaan mm. lääkekorvauksien vähentämisestä, ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan tehtävistä muutoksista sekä kansaneläkeindeksiin ja kuluttajahintaindeksiin sidottujen etuuksien indeksitarkistuksien poistamisesta vuosina 2017—2019.
Hallinnonalan suurimmat menoerät ovat eläkemenot (31 %), perhe- ja asumiskustannusten tasaus (28 %) sekä työttömyysturva (20 %).
Vaikutusten arviointi. Valtiovarainvaliokunta kiinnitti kuluvan vuoden talousarvioesitystä koskevassa mietinnössään (VaVM 16/2015 vp) huomiota hallituksen esitysten vaikutusten arviointiin ja sen kehittämistarpeisiin.
Valiokunta on tyytyväinen, että valtioneuvoston kansliaan on sittemmin perustettu riippumaton ja itsenäinen lainsäädännön arviointineuvosto. Neuvoston tehtävänä on antaa lausuntoja hallituksen esityksistä ja niiden vaikutusarvioinneista, ja sen tavoitteena on lisätä lainvalmistelun ja erityisesti hallituksen esitysten vaikutusarviointien laatua. Ensimmäinen arviointineuvosto on asetettu toimikaudelle 15.4.2016—14.4.2019.
Valiokunta pitää tärkeänä, että arviointineuvoston resursseista huolehditaan, jotta sillä on mahdollisuus perehtyä vaikutuksiltaan merkittäviin esityksiin ja myös osaltaan edistää vaikutusarvioinnin laadun parantumista.
Samalla on myös tärkeää parantaa päätösten yhteisvaikutusten arviointia, jotta tiedetään, millä tavalla talousarviossa ja julkisen talouden suunnitelmassa esitettävät toimenpiteet vaikuttavat eri väestöryhmien toimeentuloon ja hyvinvointiin. On myös tärkeä arvioida ratkaisujen pitkän aikavälin vaikutuksia, sillä säästöpäätöksillä voi olla kauaskantoisia, jopa yli sukupolvien ulottuvia sosiaalisia vaikutuksia.
Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)
Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastoon kuuluvien etuuksien tilapäiseen suorittamiseen saa käyttää muun saman rahaston etuuden maksamiseen varattua määrärahaa seuraavilta momenteilta: 33.10.50, 51, 52, 53, 54, 55, 57, 60 ja 33.20.51, 52, 56.