Talousarvioesitys 2019
Pääluokka 32
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA
Selvitysosa:Työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa yhdessä hallinnonalan yksiköiden ja muiden ministeriöiden kanssa kasvupolitiikkaa, jolla tuetaan hallitusohjelman kasvu- ja työllisyystavoitteiden saavuttamista. Kasvupolitiikan perustana on menestyvä yritystoiminta, joka innovoi, työllistää ja luo hyvinvointia Suomeen.
Hallinnonalalla toteutetaan kokonaisvaltaisesti toimenpiteitä, joilla Suomi kehittyy houkuttelevaksi ja kilpailukykyiseksi maaksi tehdä työtä ja yrittää. Hallinnonalan perustehtävät ylläpitävät työ- ja elinkeinoelämän kannalta tärkeitä toimintoja.
Painopistettä kohdennetaan toimenpiteisiin, joilla kehitetään työelämää kansalaisten ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Toimenpiteillä edistetään työssä olevan työvoiman osaamista ja hyvinvointia, työvoiman alueellista ja ammatillista liikkuvuutta, aktivoidaan työttömiä hakeutumaan takaisin työelämään sekä edistetään avainosaajien tuloa ja asettumista Suomeen. Rakennetyöttömyyttä alennetaan monipuolisella toimenpidekokonaisuudella.
Toteutetaan toimenpiteitä innovaatiojärjestelmän uudistamiseksi ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Tavoitteena on ohjelmallinen ja pitkäjänteinen työ kasvun vauhdittamiseksi ja talouden rakenteiden monipuolistamiseksi. Vahvistetaan Business Finlandin ulkomaanverkostoa ja kehitetään kansainvälistymispalvelujen laatua. Elinkeinorakenteiden muutosvoimista erityishuomiota kiinnitetään erityisesti digitalisaatioon.
Valmistellaan maakuntauudistukseen liittyen alueellista kasvua tukeva toimintamalli. Turvataan laadukkaiden ja tehokkaiden työllisyys- ja yrityspalvelujen alueellinen saatavuus jatkamalla kasvupalvelu-uudistuksen valmistelua yhteistyössä maakuntien ja eri palvelutuottajien kanssa. Toteutetaan maakunnissa kasvupalvelupilotteja: vaikeasti työllistyvien osalta näitä toteutetaan tiiviissä yhteistyössä sosiaali- ja terveysalan pilottien kanssa.
Energia- ja ilmastopolitiikassa on kasvava paine kiristää päästövähennystavoitteita globaalisti ja EU:ssa. Perinteisten keinojen lisäksi painotetaan vähähiilisen energiateknologian edistämistä. Toiminnallistaminen edellyttää, että tunnistetaan yritykset, joilla on kyky ja halu kasvaa ja löytää uusia markkinoita, sekä kohdistetaan rajalliset resurssit uuden teknologian edistämiseen.
Suomen syksyn 2019 puheenjohtajuusohjelmassa painotetaan erityisesti sisämarkkinoihin ja digitalisaatioon liittyviä kysymyksiä.
Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa toimialalleen alustavasti seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2019:
2017 toteutuma |
2018 arvio |
2019 arvio |
|
Suomi kehittyy kilpailukykyiseksi maaksi tehdä työtä ja yrittää | |||
---|---|---|---|
— Sijoitus WEF (World Economic Forum) kilpailukykyarviossa | 10. | < 10. | < 10. |
— WEF, pistemäärä (0—7) | 5,4 | > 5,4 | > 5,4 |
— Sijoitus IMD (Institute for Management and Development) kilpailukykyarviossa | 15. | < 15. | < 15. |
Innovaatiojärjestelmä uudistuu ja Suomi pysyy innovaatiojohtajien ryhmässä | |||
— T&k-kokonaismenot, mrd. euroa | 6,0 | 6,5 | 7,0 |
— T&k-menojen bkt-osuus, % | 2,7 | 2,8 | 2,9 |
— Valtion t&k-rahoitus, mrd. euroa | 1,8 | 1,9 | 2,0 |
— Valtion t&k-rahoitus bkt-osuus, % | 0,80 | 0,81 | 0,84 |
— EU:n Innovation Scoreboard, sijoitus | 3. | 3. | 3. |
Työllisyyden, työttömyyden ja talouskasvun kehitys on positiivista | |||
— Työttömyysaste, % | 8,6 | 8,1 | 7,5 |
— Työllisyysaste, % | 69,6 | 71,1 | 71,9 |
— BKT:n määrän muutos, % | 2,6 | 2,6 | 2,2 |
Julkiset panostukset energiateknologian kehittämiseen kasvavat | |||
— Julkiset panostukset energiateknologiaan, milj. euroa | 61,7 | 42,4 | > 42,4 |
Alueiden kehittämisen suunnittelujärjestelmässä otetaan huomioon eri väestöryhmien tarpeet alueiden kehittämisen kokonaisuudessa. Sukupuolten tasa-arvon toteuttamisen varmistamiseksi kiinnitetään erityistä huomiota molempien sukupuolten osallistumisen turvaamiseksi suunnittelujärjestelmään kuuluvien toimielinten toimintaan. Esimerkiksi alueilla kehittämistoimien suuntaamisessa ja yhteensovittamisessa keskeisessä asemassa olevien maakuntien yhteistyöryhmien tulee olla kokoonpanoltaan tasa-arvolain mukaisia.
Alueiden hyvinvoinnin kannalta sukupuolten tasa-arvon edistäminen on myös alueen kilpailukykyyn ja vetovoimaisuuteen liittyvä kysymys, joka liittyy niin tasapainoisen väestörakenteen kuin työpaikkojen, yritystoiminnan, palvelujen ja alueen vetovoimaisuuden säilymiseen.
Alueiden kehittämisen osalta kaikki aluekehittämisviranomaisen tehtävät ovat luonteeltaan sukupuolineutraaleja. Alueiden kehittämisen toimenpiteet kootaan pääsääntöisesti suunnitelmiin ja ohjelmiin, joiden valmistelussa on otettava huomioon sekä kansallisen että Euroopan unionin lainsäädännön asettamat vaatimukset naisten ja miesten tasa-arvon edistämiselle. Alueiden kehittämiseen liittyvässä ohjelmatyössä otetaan huomioon molempien sukupuolten tarpeet ja mahdollisuudet. Tasa-arvonäkökulma ulotetaan myös hankkeiden suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin.
Työmarkkinoiden jakautumista naisten ja miesten ammatteihin ja aloihin lievennetään muun muassa työllisyyden ja yrittäjyyden edistämistoimenpiteillä. Tehokkailla työvoima- ja yrityspalveluilla rohkaistaan osaamisen uudistamiseen ja ammatilliseen liikkuvuuteen, mikä on olennaisen tärkeää erityisesti rakennemuutostilanteissa.
2016 | 2016 | 2017 | 2017 | |
Naiset | Miehet | Naiset | Miehet | |
Työttömät työnhakijat (%) | 44 | 56 | 45 | 55 |
Työvoimakoulutukseen osallistuneet (%) | 45 | 55 | 42 | 58 |
Työvoimapalveluissa aloittaneet | ||||
— kotoutumiskoulutus (%) | 57 | 43 | 55 | 45 |
— palkkatuettu työ (%) | 47 | 53 | 48 | 52 |
— starttiraha (%) | 46 | 54 | 50 | 50 |
Omaehtoisen opiskelun aloittaneet (%) | 59 | 41 | 57 | 43 |
Työttömyys kohdentuu enemmän miehiin kuin naisiin. Naisten ja miesten välinen ero on kuitenkin kaventunut viime vuosikymmeninä. Työvoimakoulutuksen osallistuneiden miesten suurempi osuus selittyy miesten alhaisemmalla koulutustasolla. Naiset hakeutuvat muihin TE-palveluihin kuitenkin miehiä aktiivisemmin.
Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tavoitteena on sekä edistää sukupuolten tasa-arvoa että poistaa sukupuolisyrjintää. Sukupuolten moninaisuus tulee huomioida osana sukupuolten tasa-arvoa. Ohjelmassa sukupuolten tasa-arvon edistämisen kaksoisstrategiaa toteutetaan erityisillä tasa-arvohankkeilla omalla investointiprioriteetilla. Lisäksi tasa-arvoa edistetään valtavirtaistamalla sukupuolinäkökulma kaikkien hankkeiden toimintaan sen kaikissa vaiheissa. Valtavirtaistamisella tarkoitetaan, että kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja toiminnassa sukupuolten välinen tasa-arvo tulee ottaa huomioon. Rakennerahasto-ohjelmassa on yhdenvertaisuus ja sukupuolten välinen tasa-arvo nostettu horisontaalisiksi ja toimintaa läpileikkaaviksi teemoiksi.
Neljän ensimmäisen toteutusvuoden aikana ohjelmassa on käynnistynyt 192 ESR- ja 17 EAKR-osarahoitteista hanketta, joissa yhdenvertaisuus on hankkeen keskeinen kehittämissisältö. Näiden osuus varatusta julkisesta ESR-rahoituksesta on 17 % (95,2 milj. euroa) ja EAKR-rahoituksesta 0,5 % (3,6 milj. euroa). Hankkeita, joissa yhdenvertaisuuden periaate on valtavirtaistettu, on ESR:n puolella 368 kpl (julkinen rahoitus 202,7 milj. euroa, 36 % ESR-rahoituksesta) ja EAKR:n puolella 919 kpl (julkinen rahoitus 190,1 milj. euroa, 24 % EAKR-rahoituksesta).
Vastaavasti hankkeita, joissa sukupuolinäkökulma on valtavirtaistettu, on ESR:n puolella käynnistynyt 331 kpl (julkinen rahoitus 188,6 milj. euroa, 33 % ESR-rahoituksesta) ja EAKR:n puolella 867 kpl (julkinen rahoitus 172,2 milj. euroa, 22 % EAKR-rahoituksesta). Erityisesti naisten asemaa parantavia hankkeita on ohjelmassa käynnistynyt (EAKR ja ESR yht.) 68 kpl ja miesten asemaa parantavia 25 kpl.
Työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa valtioneuvoston kestävän kehityksen selontekoa osaltaan toimeenpanemalla energia- ja ilmastostrategiaa, luomalla kestäviä biotalous- ja cleantech-ratkaisuja, toimeenpanemalla kiertotalouden tiekarttaa yhdessä eri toteuttajatahojen kanssa, tukemalla kestävän kehityksen innovaatioita, edistämällä osaavan työvoiman turvaamista muuttuvilla työmarkkinoilla, ehkäisemällä syrjäytymistä ja edistämällä maahanmuuttajien kotoutumista.
Vuonna 2019 energia- ja ilmastostrategian toimeenpanoon käytetään 40 milj. euroa energiatukivaltuutta. Uusiutuvan energian tuotantotukeen arvioidaan käytettävän 280,8 milj. euroa.
Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)
2018 varsinainen talousarvio |
2019 esitys |
||
32.20.40 | Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha) | ||
— rahoitusvaltuus | 270,515 | 275,265 | |
32.20.41 | Erityisavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusinfrastruktuuriin (arviomääräraha) | ||
— myöntämisvaltuus | - | 13,500 | |
32.20.82 | Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (arviomääräraha) | ||
— myöntämisvaltuus | 1 000,000 | 1 000,000 | |
32.20.83 | Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha) | ||
— myöntämisvaltuus | 156,823 | 155,123 | |
32.20.87 | Pääomalainat teollisuuden uudistumiseen ja yritysvetoisten liiketoimintaekosysteemien kehittämiseen (arviomääräraha) | ||
— rahoitusvaltuus | 30,000 | 30,000 | |
32.30.51 | Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v) | ||
— hankintasopimusvaltuus | 70,000 | 65,000 | |
32.40 | Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä | ||
— lainojen hyväksymisvaltuus (turvavarastolainat) | 8,400 | 8,400 | |
— myöntämisvaltuus | 0,034 | 0,034 | |
32.50.64 | EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) | ||
— myöntämisvaltuus | 381,865 | 668,811 | |
32.60.40 | Energiatuki (arviomääräraha) | ||
— myöntämisvaltuus | 55,000 | 40,000 |
Hallinnonalan määrärahat vuosina 2017—2019
v. 2017 tilinpäätös 1000 € |
v. 2018 varsinainen talousarvio 1000 € |
v. 2019 esitys 1000 € |
Muutos 2018—2019 |
|||
1000 € | % | |||||
01. | Hallinto | 370 483 | 274 535 | 258 067 | -16 468 | -6 |
01. | Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 34 453 | 32 685 | 33 334 | 649 | 2 |
02. | Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 172 030 | 169 255 | 170 158 | 903 | 1 |
20. | Siviilipalvelus (arviomääräraha) | 3 673 | 4 939 | 4 939 | — | 0 |
21. | Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 3 v) | 4 326 | 5 056 | 786 | -4 270 | -84 |
29. | Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) | 33 350 | 36 072 | 36 072 | — | 0 |
40. | Valtionavustus yritysten kansainvälistymiseen ja yrittäjyyden edistämiseen (siirtomääräraha 3 v) | 14 143 | 18 001 | 4 251 | -13 750 | -76 |
60. | Siirrot hallinnonalan rahastoihin (arviomääräraha) | 0 | 20 | 20 | — | 0 |
66. | Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) | 8 507 | 8 507 | 8 507 | — | 0 |
(88.) | Pääomasijoitus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:lle (siirtomääräraha 3 v) | — | — | — | — | 0 |
(89.) | Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v) | 100 000 | — | — | — | 0 |
20. | Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka | 932 718 | 868 511 | 736 335 | -132 176 | -15 |
01. | Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 31 557 | 30 714 | 32 053 | 1 339 | 4 |
06. | Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) | 42 153 | 84 021 | 89 474 | 5 453 | 6 |
28. | Materiaalitehokkuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) | 400 | 400 | 400 | — | 0 |
40. | Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha) | 335 442 | 250 900 | 258 200 | 7 300 | 3 |
41. | Erityisavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusinfrastruktuuriin (arviomääräraha) | 2 500 | 1 500 | 10 400 | 8 900 | 593 |
42. | Kasvuekosysteemien ja innovatiivisten julkisten hankintojen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) | 8 100 | 5 000 | 5 000 | — | 0 |
(43.) | Cleantech- ja biotalousratkaisujen sekä innovaatioiden kaupallistamisen tukeminen (siirtomääräraha 3 v) | 43 000 | 49 300 | — | -49 300 | -100 |
44. | Kiertotalouden investointi- ja kehittämistuki (siirtomääräraha 3 v) | — | 2 000 | 2 000 | — | 0 |
(46.) | Laivanrakennuksen innovaatiotuki (siirtomääräraha 3 v) | 30 860 | — | — | — | 0 |
47. | Finnvera Oyj:n korkotuet ja tappiokorvaukset (arviomääräraha) | 27 993 | 56 159 | 30 777 | -25 382 | -45 |
48. | Korko- ja muu tuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille (arviomääräraha) | 38 382 | 42 300 | 57 800 | 15 500 | 37 |
49. | Valtionavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n toimintaan (siirtomääräraha 2 v) | 87 303 | 89 303 | 87 303 | -2 000 | -2 |
(50.) | Avustus kansainvälisen teknologiapalkinnon maksamiseen (siirtomääräraha 2 v) | — | 1 000 | — | -1 000 | -100 |
51. | Naisille suunnattu innovaatiopalkinto (siirtomääräraha 2 v) | 118 | 118 | 118 | — | 0 |
(80.) | Lainat Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan (arviomääräraha) | 92 883 | 96 986 | — | -96 986 | -100 |
82. | Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (arviomääräraha) | 0 | 10 | 10 | — | 0 |
83. | Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha) | 141 827 | 141 000 | 140 000 | -1 000 | -1 |
(87.) | Pääomalaina Finnvera Oyj:lle (siirtomääräraha 3 v) | 5 000 | — | — | — | 0 |
87. | Pääomalainat teollisuuden uudistumiseen ja yritysvetoisten liiketoimintaekosysteemien kehittämiseen (arviomääräraha) | — | 6 000 | 12 000 | 6 000 | 100 |
(88.) | Pääomasijoitus Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle (siirtomääräraha 3 v) | 29 500 | — | — | — | 0 |
89. | Pääomasijoitus Business Finland Venture Capital Oy:lle (siirtomääräraha 3 v) | 15 700 | 11 800 | 10 800 | -1 000 | -8 |
30. | Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka | 606 884 | 490 126 | 415 711 | -74 415 | -15 |
01. | Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 173 131 | 163 076 | 171 650 | 8 574 | 5 |
51. | Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v) | 433 753 | 327 050 | 244 061 | -82 989 | -25 |
40. | Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä | 66 202 | 80 731 | 79 347 | -1 384 | -2 |
01. | Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 10 619 | 11 188 | 15 488 | 4 300 | 38 |
03. | Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) | 2 446 | 9 247 | 7 943 | -1 304 | -14 |
05. | Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 19 482 | 19 071 | 19 472 | 401 | 2 |
(31.) | Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä (siirtomääräraha 2 v) | 4 731 | 4 731 | — | -4 731 | -100 |
50. | Valtionavustus kuluttajajärjestölle (kiinteä määräraha) | 892 | 872 | 822 | -50 | -6 |
51. | Eräät merimiespalvelut (arviomääräraha) | 2 054 | 2 572 | 2 572 | — | 0 |
52. | Palkkaturva (arviomääräraha) | 25 979 | 32 000 | 32 000 | — | 0 |
53. | Matkustajien paluukuljetukset ja korvaukset (siirtomääräraha 3 v) | — | 1 000 | 1 000 | — | 0 |
95. | Eräät oikeudenkäyntikulut ja korvaukset (arviomääräraha) | 0 | 50 | 50 | — | 0 |
50. | Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka | 364 702 | 391 649 | 415 115 | 23 466 | 6 |
(40.) | Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen (siirtomääräraha 3 v) | 16 987 | 10 000 | — | -10 000 | -100 |
(41.) | Valtionavustus Finpron toimintaan (siirtomääräraha 3 v) | 36 930 | — | — | — | 0 |
42. | Yritysten kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha) | 21 876 | 12 171 | 8 178 | -3 993 | -33 |
(43.) | Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (arviomääräraha) | 1 247 | 1 300 | — | -1 300 | -100 |
44. | Alueellinen kuljetustuki (siirtomääräraha 3 v) | 5 000 | 5 000 | 5 000 | — | 0 |
64. | EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) | 280 569 | 361 478 | 401 887 | 40 409 | 11 |
65. | Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha) | 2 092 | 1 700 | 50 | -1 650 | -97 |
60. | Energiapolitiikka | 380 691 | 472 509 | 379 565 | -92 944 | -20 |
01. | Energiaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) | 6 407 | 6 513 | 6 797 | 284 | 4 |
20. | Energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön edistäminen (siirtomääräraha 3 v) | 2 500 | 3 500 | 3 420 | -80 | -2 |
40. | Energiatuki (arviomääräraha) | 52 568 | 57 694 | 47 250 | -10 444 | -18 |
41. | LNG-terminaalien investointituki (arviomääräraha) | 14 635 | 20 482 | 8 298 | -12 184 | -59 |
(42.) | Valtiontuki sähköhuollon varmistamiseksi (arviomääräraha) | 846 | — | — | — | 0 |
(43.) | Kioton mekanismit (arviomääräraha) | 143 | 220 | — | -220 | -100 |
44. | Uusiutuvan energian tuotantotuki (arviomääräraha) | 225 791 | 314 100 | 280 800 | -33 300 | -11 |
(45.) | Uusiutuvan energian ja uuden energiateknologian investointituki (siirtomääräraha 3 v) | 40 000 | 40 000 | — | -40 000 | -100 |
46. | Päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotuki (arviomääräraha) | 37 801 | 27 000 | 30 000 | 3 000 | 11 |
47. | Sähköisen liikenteen ja biokaasun liikennekäytön infrastruktuurin edistäminen (siirtomääräraha 3 v) | — | 3 000 | 3 000 | — | 0 |
70. | Kotouttaminen | 226 496 | 244 165 | 227 435 | -16 730 | -7 |
03. | Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen (siirtomääräraha 2 v) | 1 631 | 1 061 | 1 631 | 570 | 54 |
30. | Valtion korvaukset kotouttamisesta (arviomääräraha) | 224 865 | 243 104 | 225 804 | -17 300 | -7 |
Yhteensä | 2 948 176 | 2 822 226 | 2 511 575 | -310 651 | -11 |
Henkilöstön kokonaismäärä | 7 889 | 7 950 | 8 000 |