Talousarvioesitys 2018
Pääluokka 33
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA
Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)
Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastoon kuuluvien etuuksien tilapäiseen suorittamiseen saa käyttää muun saman rahaston etuuden maksamiseen varattua määrärahaa seuraavilta momenteilta: 33.10.50, 51, 52, 53, 54, 55, 57, 60 ja 33.20.51, 52, 56.
Selvitysosa:
Suomalaisten hyvinvointi ja elämänlaatu ovat kehittyneet hyvin kuluneen kymmenen vuoden aikana. Sosioekonomiset terveys- ja hyvinvointierot ovat kuitenkin kansainvälisesti verrattuna edelleen suuret. Polarisaation ja sosiaalisen eriarvoisuuden lisääntyminen on haaste sekä yksilöiden hyvinvoinnin että yhteiskunnan vakauden kannalta.
Toimintaympäristön muutos on monitasoista. Teknologian voimakas kehitys lisää mahdollisuuksia tukea terveyttä ja hyvinvointia ennaltaehkäisevästi ja antaa vaikuttavampaa hoitoa ja palveluja. Myös tietoa voidaan hyödyntää entistä enemmän sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla. Työllisyys, terveys ja hyvinvointi ja niitä tukevat palvelut vahvistavat kansalaisten osallisuutta ja estävät syrjäytymistä. Työn murros tuo uusia tapoja osallistua työelämään. Niiden myötä muuttuu myös sosiaaliturvan rahoituksen perusta.
Sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden ehtona on korkea työllisyysaste, terveet ja toimintakykyiset kansalaiset sekä vaikuttavat ja tehokkaat sosiaali- ja terveyspalvelut. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus edellyttää ja mahdollistaa uusien toimintatapojen käyttöön ottamisen. Digitalisaation mahdollisuudet hyödyntämällä toiminta tehostuu ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus lisääntyvät.
Sosiaali- ja terveyspolitiikalla tuetaan työllisyysasteen nousua ja työn tuottavuutta huolehtimalla työhyvinvoinnista ja työntekijöiden terveydestä ja työ- ja toimintakyvystä. Sosiaali- ja terveysala on myös itsessään kasvuala ja teknologian ja palvelujen kehittäjä.
Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus nojaa talouden tasapainoiseen kehitykseen, joka edellyttää talouskasvua ja rakenteellisia uudistuksia. Sosiaali- ja terveyspalvelut, eläkkeet ja muu sosiaaliturva on kyettävä tarjoamaan kaikille.
Sosiaali- ja terveyspolitiikalla tuetaan työllisyysasteen nousua ja työn tuottavuutta huolehtimalla työhyvinvoinnista ja työntekijöiden terveydestä ja työ- ja toimintakyvystä. Kansalaisten terveydentilan ja toimintakyvyn parantuessa sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve vähenee.
Hallituksen tavoitteena on nostaa Suomen talous kestävän kasvun ja kohenevan työllisyyden uralle sekä turvata julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan rahoitus. Hyvinvointipalvelujen ja tulonsiirtojen rahoituksen turvaamiseksi toteutetaan työn kannustavuutta ja työllistämisen houkuttelevuutta parantavat uudistukset. Sosiaali- ja terveydenhuollossa painopiste on ennaltaehkäisyssä, hoitoketjujen sujuvuudessa, henkilöstön hyvinvoinnissa ja toimivissa tietojärjestelmissä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta. Uudistus toteutetaan palvelujen täydellisellä horisontaalisella ja vertikaalisella integraatiolla sekä vahvistamalla järjestäjien kantokykyä.
Pääosa, kaksi kolmannesta, sosiaalimenoista rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden sosiaaliturvamaksuin, kuntien verovaroin sekä asiakasmaksuin. Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan osuus sosiaalimenoista on vajaa viidennes. Pääluokan suurimmat menoerät ovat siirtomenot kotitalouksille, kunnille ja kuntayhtymille.
Hyvinvointi ja terveys -painopistealueen kymmenen vuoden tavoitteen mukaisesti suomalaiset voivat paremmin ja kokevat pärjäävänsä erilaisissa elämäntilanteissa. Jokainen ihminen kokee voivansa vaikuttaa, tehdä valintoja ja ottaa vastuuta. Sosiaali- ja terveydenhuollossa painopiste on ennaltaehkäisyssä, hoitoketjut ovat sujuvia, henkilöstö voi hyvin ja tietojärjestelmät toimivat. Uudistuksen myötä yhteisillä varoilla saadaan enemmän terveyttä ja hyvinvointia.
Tavoitteet 2017—2020 (suluissa viittaus seurantaindikaattoreihin):
- — Terveyden edistäminen ja varhainen tuki ovat vahvistuneet poikkihallinnollisesti päätöksenteossa, palveluissa ja työelämässä lainsäädäntömuutoksilla sekä paremmalla toimeenpanolla. Terveys- ja hyvinvointierot ovat kaventuneet (Elintapojen kehitys)
- — Eri-ikäisten ihmisten vastuuta omasta terveydentilasta sekä elämäntavoista on tuettu. Julkinen palvelulupaus on määritelty yhteiskunnan taloudellisen kantokyvyn puitteissa. Ihmisten erilaisissa elämäntilanteissa toimivia valintoja on mahdollistettu enemmän (Elintapojen kehitys)
- — Lasten ja perheiden hyvinvointi ja omat voimavarat ovat vahvistuneet (Lapsiperheiden ennaltaehkäisevät palvelut)
- — Ikääntyneiden ihmisten kotiin saatavia palveluja on painotettu. Omaishoitoa on vahvistettu (Ikääntyneiden palvelujen rakenne)
- — Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on parantanut peruspalveluja ja tietojärjestelmiä (Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset, Sosiaali- ja terveyspalvelujen odotusajat)
- — Sosiaaliturvaa on uudistettu osallistavaksi ja työhön kannustavaksi (Osatyökykyisten tukeminen työmarkkinoille)
- — Järjestötyö ja vapaaehtoistoiminta ovat helpottuneet ja yhteisöllisyys lisääntynyt normeja purkamalla (Järjestö- ja vapaaehtoistoiminta).
Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi suunnitelmallisesti hallituksen tasa-arvopolitiikkaa, edistää sukupuolten tasa-arvoa ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista kaikessa valtioneuvoston valmistelussa ja päätöksenteossa. Valtavirtaistamista valtioneuvostossa vahvistetaan ministeriöittäin räätälöidyn tuen avulla. Sukupuolinäkökulma sisällytetään merkittäviin hankkeisiin kuten sote-uudistukseen. Kolmikantaisen samapalkkaisuusohjelman toteutus työmarkkinaosapuolten kanssa jatkuu.
Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa soveltuvin osin lakia alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014) sekä lakia alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta (8/2014). Euroopan unionin rakennerahastovarojen kohdentamisessa neuvotellaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan valtakunnallisiin hankkeisiin tulevat voimavarat vastuuministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, kanssa. Voimavarat suunnataan Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020 -ohjelman mukaisesti ja niiden tarkoituksenmukainen hyödyntäminen varmistetaan käyttösuunnitelmalla.
Seurantaindikaattori 2013—2018
2013 toteutuma |
2014 toteutuma |
2015 toteutuma |
2016 toteutuma |
2017 arvio |
2018 arvio |
|
Elintapojen kehitys | ||||||
% ikäryhmästä | ||||||
— Aikuisten ylipaino | 55 | 54 | 54 | 54 | 54 | 53 |
— Aikuisten humalajuominen | 12 | 12 | 11 | 13 | 12 | 11 |
— Liikuntaa harrastamattomat aikuiset | 25 | 23 | 26 | 23 | 23 | 23 |
— Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneet aikuiset | 14 | 13 | 13 | 14 | 13 | 13 |
— Ylipainoiset nuoret | 16,4 | .. | 15,5 | .. | 15,0 | 15,0 |
— Tosi humalaan vähintään kuukausittain juovat nuoret | 12,1 | .. | 9,9 | .. | 9,0 | 9,0 |
— Vähän liikuntaa harrastavat nuoret | 32,1 | .. | 22,4 | .. | 22 | 22 |
Lapsiperheiden ennaltaehkäisevät palvelut | ||||||
Perheitä/käyntejä vuoden aikana | ||||||
— Lastensuojelun tehostettu perhetyö (perheitä) | .. | .. | 8 939 | 9 000* | 9 000 | 9 000 |
— SHL:n mukainen perhetyö (perheitä) | .. | .. | 10 707 | 11 000* | 11 000 | 11 000 |
— Lastensuojelun kodin- ja lastenhoitopalvelut (perheitä) | .. | .. | 2 586 | 2 500* | 2 500 | 2 500 |
— SHL:n mukaiset kodin- ja lastenhoitopalvelut (perheitä) | .. | .. | 9 645 | 10 000* | 10 000 | 10 000 |
— Erityisen tuen tarpeen mukaiset käynnit äitiys- tai lastenneuvolassa tai koulu- tai opiskeluterveydenhuollossa | .. | .. | 14 183 | 25 8581) | 26 000 | 26 000 |
Ikääntyneiden palvelujen rakenne | ||||||
% 80 vuotta täyttäneistä | ||||||
— Omaishoidon tuen 80 vuotta täyttäneet hoidettavat vuoden aikana | 5,5 | 5,5 | 5,7 | 5,8* | 5,8 | 5,9 |
— Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 80 vuotta täyttäneet asiakkaat | 16,6 | 16,5 | 16,4 | 16,6* | 16,5 | 16,5 |
— Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 80 vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12. | 9,3 | 9,8 | 10,3 | 10,2* | 10,2 | 10,2 |
— Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 80 vuotta täyttäneet 31.12. | 4,5 | 3,9 | 3,0 | 2,8* | 2,7 | 2,6 |
Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset | ||||||
€/asukas | ||||||
— Käyttökustannukset (defl.) | 3 601 | 3 644 | 3 617 | 3 700* | 3 700 | 3 700 |
Sosiaali- ja terveyspalvelujen odotusajat | ||||||
% asiakkaista | ||||||
— Lastensuojelun selvitystä yli 3 kk odottaneet | .. | 10,1 | 5,7 | 5,6 | 5,5 | 5,4 |
— Perusterveydenhuollossa lääkärille yli 7 päivää odottaneet | 53 | 56 | 52 | 59 | 55 | 50 |
— Perusterveydenhuollossa hoitajalle yli 3 päivää odottaneet | 44 | 48 | 33 | 40 | 35 | 30 |
— Erikoissairaanhoidossa yli 90 vuorokautta odottaneet | 15,2 | 13,6 | 14,5 | 14,4 | 14,2 | 14,0 |
Osatyökykyisten tukeminen työmarkkinoille | ||||||
Lkm | ||||||
— Kelan kuntoutusrahan saajat | 55 521 | 56 731 | 57 292 | 49 187 | 50 000 | 50 000 |
— Työeläkekuntoutuksen ajalta kuntoutusrahaa saaneet | 8 240 | 8 479 | 9 210 | 10 171 | 10 000 | 10 000 |
— Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet | 5 157 | 4 842 | 4 837 | 5 245 | 5 000 | 5 000 |
— Kokoaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet | 17 803 | 16 405 | 16 360 | 16 300* | 16 200 | 16 100 |
Järjestö- ja vapaaehtoistoiminta | ||||||
— Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen, milj. euroa | 301,0 | 308,0 | 309,3 | 315,3 | 317,6 | 358,0 |
1) Muutos 2015—2016 on suuri eikä sen syytä tarkkaan tiedetä. Taustalla voi olla palvelujen tarpeen kasvu tai kuntien halu panostaa näihin palveluihin, mutta myös uuteen tilastojärjestelmään tai kirjaamiseen liittyvät syyt.
Hallinnonalan määrärahat
TA 1000 € |
LTA I 1000 € |
LTA II 1000 € |
Yhteensä 1000 € |
||
01. | Hallinto | 91 134 | 1 701 | -60 | 92 775 |
01. | Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
31 004 | -108 | -60 | 30 836 |
04. | Valtion mielisairaaloiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
550 | — | — | 550 |
05. | Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisten lastensuojeluyksiköiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
1 106 | — | — | 1 106 |
06. | Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisen vankiterveydenhuollon yksikön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
16 878 | 1 613 | — | 18 491 |
07. | Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) |
7 992 | 196 | — | 8 188 |
25. | Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliset sähköiset asiakastietojärjestelmät (siirtomääräraha 3 v) |
11 000 | — | — | 11 000 |
29. | Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) |
18 729 | — | — | 18 729 |
66. | Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (siirtomääräraha 2 v) |
3 875 | — | — | 3 875 |
02. | Valvonta | 62 179 | 452 | 90 | 62 721 |
03. | Säteilyturvakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
12 213 | 75 | — | 12 288 |
05. | Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
10 836 | 95 | 90 | 11 021 |
06. | Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
4 811 | 30 | — | 4 841 |
07. | Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
24 072 | 252 | — | 24 324 |
20. | Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menot (arviomääräraha) |
10 247 | — | 0 | 10 247 |
03. | Tutkimus- ja kehittämistoiminta | 140 203 | 1 773 | 0 | 141 976 |
04. | Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
52 479 | 773 | — | 53 252 |
25. | Kansallinen genomikeskus ja kansallinen syöpäkeskus (siirtomääräraha 3 v) |
7 400 | 0 | — | 7 400 |
31. | Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) |
50 500 | 1 000 | — | 51 500 |
50. | Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin (siirtomääräraha 2 v) |
23 222 | — | — | 23 222 |
63. | Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v) |
6 602 | — | — | 6 602 |
10. | Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut | 4 297 350 | 3 741 | -67 800 | 4 233 291 |
50. | Äitiysavustus ja valtion tuki kansainväliseen adoptioon (arviomääräraha) |
11 750 | — | — | 11 750 |
51. | Lapsilisät (arviomääräraha) |
1 369 900 | — | — | 1 369 900 |
52. | Eräät valtion korvattavat perhe-etuudet (arviomääräraha) |
3 800 | — | — | 3 800 |
53. | Sotilasavustus (arviomääräraha) |
17 600 | — | — | 17 600 |
54. | Asumistuki (arviomääräraha) |
1 486 500 | — | 11 200 | 1 497 700 |
55. | Elatustuki (arviomääräraha) |
214 600 | — | — | 214 600 |
56. | Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut (arviomääräraha) |
49 400 | — | — | 49 400 |
57. | Perustoimeentulotuki (arviomääräraha) |
818 800 | — | -80 000 | 738 800 |
60. | Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintakulut (siirtomääräraha 2 v) |
325 000 | 3 741 | 1 000 | 329 741 |
20. | Työttömyysturva | 2 667 570 | 0 | -156 200 | 2 511 370 |
31. | Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (arviomääräraha) |
26 840 | — | 0 | 26 840 |
50. | Valtionosuus ansiopäivärahasta (arviomääräraha) |
1 005 200 | — | -96 000 | 909 200 |
51. | Valtionosuus peruspäivärahasta (arviomääräraha) |
42 400 | — | -11 900 | 30 500 |
52. | Valtionosuus työmarkkinatuesta (arviomääräraha) |
1 563 300 | — | -48 300 | 1 515 000 |
55. | Valtionosuudet Koulutusrahastolle (arviomääräraha) |
3 730 | — | — | 3 730 |
56. | Valtionosuus vuorottelukorvauksesta (arviomääräraha) |
26 100 | — | — | 26 100 |
30. | Sairausvakuutus | 2 119 990 | 0 | 0 | 2 119 990 |
60. | Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha) |
2 119 990 | 0 | — | 2 119 990 |
40. | Eläkkeet | 4 590 800 | 0 | 14 000 | 4 604 800 |
50. | Valtion osuus merimieseläkekassan menoista (arviomääräraha) |
61 000 | — | — | 61 000 |
51. | Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) |
685 300 | — | — | 685 300 |
52. | Valtion osuus yrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) |
239 000 | — | 14 000 | 253 000 |
53. | Valtion korvaus lapsen hoidon ja opiskelun ajalta kertyvästä eläkkeestä (arviomääräraha) |
10 000 | — | — | 10 000 |
54. | Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista (arviomääräraha) |
15 000 | — | — | 15 000 |
60. | Valtion osuus kansaneläkelaista ja eräistä muista laeista johtuvista menoista (arviomääräraha) |
3 580 500 | — | — | 3 580 500 |
50. | Veteraanien tukeminen | 190 246 | 0 | 19 282 | 209 528 |
30. | Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon (arviomääräraha) |
1 250 | — | — | 1 250 |
50. | Rintamalisät (arviomääräraha) |
12 600 | — | — | 12 600 |
51. | Sotilasvammakorvaukset (arviomääräraha) |
88 000 | — | — | 88 000 |
52. | Valtion korvaus sota- ja sotilasinvalidien kuntoutus- ja hoitolaitosten kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) |
40 000 | — | — | 40 000 |
53. | Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) |
3 100 | — | — | 3 100 |
54. | Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille (siirtomääräraha 2 v) |
100 | — | — | 100 |
55. | Eräät kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v) |
3 500 | — | — | 3 500 |
56. | Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v) |
41 688 | — | 19 282 | 60 970 |
57. | Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) |
8 | — | — | 8 |
60. | Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto | 294 116 | 0 | 0 | 294 116 |
30. | Valtion korvaus terveydenhuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) |
500 | — | — | 500 |
31. | Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma ja eräät muut menot (siirtomääräraha 3 v) |
500 | — | — | 500 |
32. | Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen (kiinteä määräraha) |
21 000 | — | — | 21 000 |
33. | Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) |
94 700 | — | — | 94 700 |
34. | Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) |
15 200 | — | — | 15 200 |
36. | Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi (kiinteä määräraha) |
480 | — | — | 480 |
37. | Valtion korvaus kunnille laittomasti maassa oleskelevien kiireellisen sosiaalihuollon kustannuksiin (arviomääräraha) |
5 346 | — | — | 5 346 |
38. | Valtionavustus valinnanvapauden pilottihankkeiden kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) |
100 000 | 0 | — | 100 000 |
40. | Valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan menoihin (siirtomääräraha 3 v) |
28 990 | — | — | 28 990 |
52. | Valtion rahoitus turvakotitoiminnan menoihin (siirtomääräraha 2 v) |
17 550 | — | — | 17 550 |
63. | Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha) |
3 000 | — | — | 3 000 |
64. | Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) |
6 850 | 0 | — | 6 850 |
70. | Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen | 34 648 | -1 000 | 0 | 33 648 |
20. | Rokotteiden hankinta (siirtomääräraha 3 v) |
27 390 | -1 000 | — | 26 390 |
21. | Terveysvalvonta (siirtomääräraha 2 v) |
680 | — | — | 680 |
22. | Tartuntatautien valvonta (siirtomääräraha 2 v) |
550 | — | — | 550 |
50. | Terveyden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) |
2 200 | — | — | 2 200 |
51. | Valtion korvaus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) |
2 900 | — | — | 2 900 |
52. | Valtionavustus UKK-instituutin toimintaan (siirtomääräraha 2 v) |
928 | — | — | 928 |
80. | Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta | 162 974 | 0 | 0 | 162 974 |
40. | Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin (arviomääräraha) |
144 534 | — | — | 144 534 |
41. | Valtion korvaus turkistuottajien lomituspalvelujen kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) |
2 050 | — | — | 2 050 |
42. | Valtion korvaus poronhoitajien sijaisavun kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) |
250 | — | — | 250 |
50. | Valtion korvaus maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen hallintomenoihin (siirtomääräraha 2 v) |
16 140 | — | — | 16 140 |
90. | Avustukset terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen | 357 975 | 0 | 0 | 357 975 |
50. | Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen (siirtomääräraha 3 v) |
357 975 | — | — | 357 975 |
Yhteensä | 15 009 185 | 6 667 | -190 688 | 14 825 164 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)
Yleistä. Pääluokan loppusumma on 15 mrd. euroa, joka on noin 401 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahatason nousu aiheutuu mm. kilpailukykysopimuksen vaikutuksista, opiskelijoiden siirrosta yleisen asumistuen piiriin sekä valinnanvapauskokeilusta. Määrärahoista käytetään eläkemenoihin 31 prosenttia, perhe- ja asumiskustannusten tasaukseen 29 prosenttia sekä työttömyysturvaan 18 prosenttia. Sairausvakuutuksen osuus määrärahoista on 14 prosenttia.
Kansaneläke- tai kuluttajahintaindeksiin sidotuissa etuuksissa ei tehdä indeksitarkistuksia vuosina 2017—2020, minkä lisäksi talousarvioesitykseen sisältyy myös aiempien kehyspäätösten mukaisia säästöjä. Esitykseen sisältyy toisaalta myös useita uudistuksia ja määrärahatarpeen tarkistuksia. Näitä ovat mm. eriarvoisuuden torjuntaan tähtäävät toimet, kuten vähimmäismääräisten päivärahojen, yksinhuoltajakorotuksen ja takuueläkkeen nostaminen. Kannustinloukkujen purkamiseksi ja osatyökykyisten työllisyyden edistämiseksi nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusrahan vähimmäismäärää korotetaan siten, että se säilyy takuueläkkeen tasoisena. Myös turvakotipaikkojen määrää lisätään, päihdeäitien hoitoa vahvistetaan ja saattohoitoa kehitetään. Hallinnonalan määrärahatarpeisiin vaikuttavat myös mm. asumistukeen ja työttömyysturvaan tehdyt uudistukset, joilla pyritään lisäämään työllisyyttä ja parantamaan työnteon kannusteita.
Sote-uudistukseen valmistaudutaan ensi vuoden budjetissa merkittävällä summalla, kun valinnanvapauspiloteille osoitetaan 100 milj. euroa, minkä lisäksi pääluokkaan 28 sisältyy 180,1 milj. euron määräraha julkisen hallinnon ja palveluiden digitalisointiin sekä maakuntien ja kansallisten palvelujen ICT-investointeihin. Tulevaisuuspanostuksia ovat myös terveysalan kasvustrategiaan osoitetut resurssit, jotka kohdennetaan kansallisen neurokeskuksen perustamiseen, minkä lisäksi tarkoituksena on perustaa sote-tiedon hyödyntämistä hallinnoiva lupaviranomainen. Tähän liittyvän hallituksen esityksen (HE 159/2017 vp) käsittely on vielä kesken eduskunnassa, joten lupaviranomaisen vaatima rahoitus tulee ottaa huomioon vuoden 2018 lisätalousarviossa. Näillä toimilla tavoitellaan Suomen kehittymistä edelläkävijämaaksi ja kansainväliseksi, halutuksi kumppaniksi neurotutkimusta ja sote-tietovarantoja hyödyntävälle terveydenhuollon huippututkimukselle.
Kelaa koskevan lainsäädännön uudistamistarpeet. Valiokunta pitää tärkeänä, että Kansaneläkelaitosta ja sen valvontaa sekä asemaa koskevan lainsäädännön kehittämistarpeet arvioidaan ja lainsäädäntö uudistetaan. Kelan rooli ja tehtävät ovat vuosien mittaan muuttuneet, ja sen hoitamat etuusmenot ovat nykyisin mittavat, vuonna 2016 noin 14 mrd. euroa. Myös sote-uudistus tuo Kelalle uusia tehtäviä ja vastuita.
Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)
Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastoon kuuluvien etuuksien tilapäiseen suorittamiseen saa käyttää muun saman rahaston etuuden maksamiseen varattua määrärahaa seuraavilta momenteilta: 33.10.50, 51, 52, 53, 54, 55, 57, 60 ja 33.20.51, 52, 56.