|
|||||||||||||||||||
 |
|||||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||||
60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)
Selvitysosa: Luvun menot aiheutuvat pääosin valtion rahoituksesta yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen, valtion korvauksesta terveydenhuoltolain mukaisiin lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin, valtion rahoituksesta turvakotitoiminnan menoihin, valtion korvauksesta rikosasioiden sovitteluun ja valtion korvauksesta kunnille laittomasti maassa oleskelevien kiireellisen sosiaalihuollon kustannuksiin.
Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet sisältyvät valtiovarainministeriön pääluokassa kuntien peruspalvelujen valtionosuusmomentille 28.90.30.
Ehkäisevän toiminnan tavoitteena on terveyttä, sosiaalista turvallisuutta, elämänhallintaa ja itsenäistä selviytymistä tukevien olosuhteiden ja ympäristön luominen, ihmisten työ- ja toimintakyvyn edistäminen, elämänlaadun parantaminen, sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ennaltaehkäisy, väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen sekä ympäristöterveydenhuollon toimintaedellytysten parantaminen. Tavoitteisiin pyritään muun ohella laatimalla kuntien paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet, laatimalla määräajoin hyvinvointikertomus, kehittämällä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toiminnan tietopohjaa, rakenteita ja johtamista, parantamalla ehkäiseviä palveluja ja varhaista tukea sekä vakiinnuttamalla hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen osaksi hallintokuntien yhteistyötä ja kaikkea päätöksentekoa. Suunnittelussa ja päätöksenteossa hyödynnetään sosiaalisten ja terveydellisten vaikutusten arviointia.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen tavoitteena on julkisen vallan järjestämisvastuulla olevien, pääosin verovaroin kustannettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuden, saatavuuden ja kattavuuden sekä perustoimeentulon turvaaminen koko maassa. Palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta.
Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt seuraavat kehittämis- ja lainsäädäntöhankkeet, jotka tukevat osaltaan kuntia tuottamaan asetettujen tavoitteiden mukaiset sosiaali- ja terveydenhuollon ehkäisevän toiminnan toimenpiteet ja sosiaali- ja terveyspalvelut asukkailleen:
Terveydenhuollon toimintayksiköille maksetaan terveydenhuoltolain perusteella valtion korvausta niihin kustannuksiin, jotka aiheutuvat yliopistotasoisesta terveyden tutkimuksesta (momentti 33.60.32) ja lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta (momentti 33.60.33). Terveyden tutkimuksen rahoitus perustuu sosiaali- ja terveysministeriön määrittelemien tutkimustoiminnan painoalueiden ja tavoitteiden toteutumiseen, tutkimuksen laatuun, määrään ja tuloksellisuuteen. Koulutustoiminnan korvaus perustuu yliopistosairaaloiden ja yliopistojen osalta tutkintojen ja aloittaneiden uusien opiskelijoiden lukumääriin ja tutkinnolle määrättyyn korvaukseen ja muiden terveydenhuollon toimintayksiköiden osalta kuukausikorvaukseen. Lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen suoritettavan korvauksen suuruudesta säädetään vuosittain sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Terveyden tutkimuksen painoalueet ja tavoitteet vahvistetaan nelivuotiskausittain sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Voimassa olevat painoalueet ja tavoitteet vuosia 2016—2019 koskien on vahvistettu sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoituksesta (1434/2015).
Laittomasti maassa oleskeleville henkilöille annetusta kiireellisestä sosiaalihuollosta aiheutuvista kustannuksista suoritetaan kunnille korvaus sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen mukaisesti.
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman määrärahalla (momentti 33.60.31) tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman hankkeiden loppuunsaattamista.
Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon eräitä laajuustietoja
| 2015 toteutunut | 2016 toteutunut | 2017 arvio | 2018 arvio |
|
| Kunnallinen toimeentuloturva | ||||
| Täydentävä toimeentulotuki, kotitalouksia vuoden aikana | 99 000 | 99 000 | 99 000 | 114 000 |
| Täydentävä toimeentulotuki, saajia vuoden aikana | 176 000 | 176 000 | 176 000 | 180 000 |
| Ehkäisevä toimeentulotuki, kotitalouksia vuoden aikana | 27 000 | 27 000 | 27 000 | 30 000 |
| Sosiaalipalvelut | ||||
| Kodinhoitoapu, kotitalouksia vuoden aikana | 142 000 | 150 000 | 156 000 | 163 000 |
| Tukipalvelut, saajia vuoden aikana | 122 827 | 128 000 | 134 000 | 140 000 |
| Vanhainkodit, asukkaiden määrä 31.12.1) | 9 490 | 8 900 | 7 500 | 6 000 |
| Omaishoidontuki, saajia vuoden aikana | 45 329 | 48 000 | 50 000 | 53 000 |
| Vanhusten palveluasuminen, asukkaiden määrä 31.12. | 44 795 | 47 000 | 49 000 | 51 000 |
| Vammaisten palveluasuminen, asiakkaita keskimäärin2) | 14 500 | 15 000 | 15 500 | 16 000 |
| Kehitysvammaisten laitoshuolto, asukkaiden määrä 31.12. | 962 | 800 | 600 | 400 |
| Vaikeavammaisten kuljetuspalvelut, saajia vuoden aikana | 100 428 | 99 000 | 97 000 | 95 000 |
| Kansanterveystyö | ||||
| Hoitopäivät (milj.) | 4,80 | 4,60 | 4,50 | 4,40 |
| Avohoitokäynnit (milj.) | ||||
| — Lääkärin luona | 6,50 | 6,80 | 6,80 | 6,90 |
| — Muun ammattihenkilön luona | 16,80 | 19,40 | 20,00 | 22,00 |
| — Hammashuollon käynnit | 5,00 | 5,20 | 5,30 | 5,40 |
| — Kotisairaanhoidon käynnit | 5,80 | 2,80 | 3,10 | 3,50 |
| Somaattinen erikoissairaanhoito | ||||
| Hoitopäiviä (milj.) | 3,15 | 3,05 | 2,95 | 2,85 |
| Päättyneet hoitojaksot (milj.) | 0,96 | 0,95 | 0,94 | 0,94 |
| Keskimääräinen hoitoaika (päiviä) | 3,29 | 3,22 | 3,14 | 3,05 |
| Avohoitokäynnit (milj.) | 6,81 | 7,01 | 7,20 | 7,30 |
| Psykiatrinen erikoissairaanhoito | ||||
| Hoitopäiviä (milj.) | 1,26 | 1,26 | 1,26 | 1,26 |
| Päättyneet hoitojaksot | 0,04 | 0,03 | 0,03 | 0,03 |
| Keskimääräinen hoitoaika (päiviä) | 36,00 | 36,00 | 36,00 | 36,00 |
| Avohoitokäynnit (milj.) | 1,90 | 1,90 | 2,00 | 2,00 |
1) Mukana myös alle 65-vuotiaat asiakkaat
2) Lukuun on laskettu mukaan vammaisten ryhmämuotoiset asumispalvelut sekä vammaisten palvelu- ja tukiasunnot.
Lääkäri- ja hammaslääkärikoulutus ja terveystieteellinen tutkimustoiminta
| 2015 toteutunut | 2016 toteutunut | 2017 arvio | 2018 arvio |
|
| Lääkäri- ja hammaslääkäritutkinnot ja uudet opiskelijat (3 v. keskiarvo) | 1 283,5 | 1 346,9 | 1 357,3 | 1 434,0 |
| Tutkintokorvaus, euroa | 51 200 | 46 800 | 46 050 | 46 050 |
| Koulutuksen kuukausikorvaus, euroa | 1 070 | 810 | 900 | 900 |
Mielentilatutkimustoiminta
| 2015 toteutunut | 2016 toteutunut | 2017 arvio | 2018 arvio |
|
| Mielentilatutkimusten lukumäärät yhteensä | 100 | 96 | 110 | 110 |
| — valtion yksiköt | 69 | 69 | 80 | 80 |
| — kunnalliset sairaalat | 21 | 18 | 20 | 20 |
| — vankeinhoitolaitoksen sairaalat | 10 | 9 | 10 | 10 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)
Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan perusterveydenhuollon mielenterveyskäynnit sekä psykiatrisen erikoissairaanhoidon lähetteet ovat lisääntyneet voimakkaasti. Esimerkiksi avohoidon lastenpsykiatristen potilaiden määrä lisääntyi vuosina 2006—2015 yli 50 prosenttia ja nuorisopsykiatristen potilaiden samana aikana 37 prosenttia. Mielenterveyden häiriöt muodostavat valtaosan nuorten terveysongelmista, ja arvioiden mukaan noin joka kuudes lapsi ja joka viides nuori kärsii mielenterveysongelmista.
Saadun selvityksen mukaan mielenterveyskäyntien kasvun taustalla ei ole kuitenkaan psyykkisten häiriöiden määrän kasvu, vaan se, että aiempaa useammat hakevat apua. Ongelmia voitaisiin ennaltaehkäistä ja hoitaa nykyistä tehokkaammin, mutta perustaso ei pysty tarjoamaan riittävän nopeita hoitoja eikä näin pysty vastaamaan kasvaneeseen palvelutarpeeseen.
Valiokunta pitää tärkeänä, että lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen kehittäminen sisältyy lapsi- ja perhepalveluiden (LAPE) muutosohjelmaan, jolla uudistetaan lasten, nuorten ja perheiden palveluita. Tässä yhteydessä on huolehdittava erityisesti siitä, että perustasoa vahvistetaan ja että psykiatriset palvelut viedään myös perhekeskuksiin peruspalveluiden tueksi.
Valiokunta painottaa myös kouluterveydenhuollon roolia, sillä kouluterveydenhoidon ja muiden perustason toimijoiden on tarjottava jo varhaisessa vaiheessa palveluja, joilla voidaan auttaa nopeasti lievissä häiriöissä. Valiokunnan mielestä kouluterveydenhuollossa tulee ylipäänsä ottaa huomioon se, että mielenterveyden häiriöt muodostavat valtaosan nuorten terveysongelmista.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan hoitoon pääsy toteutuu lähes aina terveydenhuoltolaissa säädetyssä (3 tai 6 kk:n) aikarajassa, mutta sairaanhoitopiireillä on erilaisia käytäntöjä nuoria koskevien ikärajojen soveltamisessa. Valiokunta pitää tärkeänä, että käynnissä olevassa ”Hoidon saatavuus ja yhtenäisen hoidon perusteet” -työryhmätyössä varmistetaan myös nuorisopsykiatriaa koskevien ikärajojen valtakunnallisesti yhtenäinen soveltaminen.
30. Valtion korvaus terveydenhuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)
Momentille myönnetään 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) sosiaali- ja terveysministeriön nimeämän ja valtuuttaman valtakunnallisen toimijan valtakunnallisen valmiuden ylläpidosta ja koulutuksesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen
2) valtakunnalliselle toimijalle, järjestöille, säätiöille tai yhdistyksille vakavien onnettomuustilanteiden hoitamisesta Suomessa tai ulkomailla aiheutuvien ylimääräisten kustannusten korvaamiseen
3) sosiaali- ja terveysministeriön nimeämälle ja valtuuttamalle valtakunnalliselle toimijalle vakavien myrkytystilanteiden hoitamisesta ja niihin varautumisesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen.
Selvitysosa: Suuremmissa onnettomuus- ja erityistilanteissa yksittäisen kunnan tai alueen voimavarat sekä osaaminen eivät riitä tilanteen hallintaan eivätkä johtamiseen. Viime vuosina vakavissa onnettomuuksissa ja tapahtumissa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri ja Vantaan kaupungin sosiaali- ja kriisipäivystys ovat osallistuneet merkittävillä resursseilla toimintaan, jotka ylittävät niiden omien toiminta-alueiden rajat. Määrärahasta on tarkoitus korvata erityisesti sellaisia kustannuksia, joita ei ole otettu toimijoiden perusrahoituksen mitoituksessa huomioon.
| 2018 talousarvio | 500 000 |
| 2017 talousarvio | 500 000 |
| 2016 tilinpäätös | 500 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)
Momentille myönnetään 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) sosiaali- ja terveysministeriön nimeämän ja valtuuttaman valtakunnallisen toimijan valtakunnallisen valmiuden ylläpidosta ja koulutuksesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen
2) valtakunnalliselle toimijalle, järjestöille, säätiöille tai yhdistyksille vakavien onnettomuustilanteiden hoitamisesta Suomessa tai ulkomailla aiheutuvien ylimääräisten kustannusten korvaamiseen
3) sosiaali- ja terveysministeriön nimeämälle ja valtuuttamalle valtakunnalliselle toimijalle vakavien myrkytystilanteiden hoitamisesta ja niihin varautumisesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen.
31. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma ja eräät muut menot (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)
Momentille myönnetään 400 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon lakien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annetun lain (733/1992) ja sen nojalla annettujen asetusten mukaisten sosiaali- ja terveydenhuollon perustamis- ja kehittämishankkeisiin suoritettujen valtionavustusten viimeisten suoritusten maksamiseen
2) kehittämishankkeiden valvontaan ja tarkastukseen
3) kehittämishankkeiden valtionavustusten hallinnointiin liittyvistä valtakunnallisista tehtävistä suoritettavien korvausten maksamiseen.
Selvitysosa: Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) päättyi vuonna 2015. Osa ohjelman aikaisista hankkeista on käynnissä vuoteen 2017 saakka. Hankkeiden päättymiseen liittyen varaudutaan maksamaan tarvittaessa lisäsuorituksia. Lisäksi hankkeiden maksatukseen ja valvontaan on tarpeen kohdistaa edelleen resursseja.
Momentin nimike on muutettu.
| 2018 talousarvio | 400 000 |
| 2017 I lisätalousarvio | — |
| 2017 talousarvio | 400 000 |
| 2016 tilinpäätös | 2 200 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 176/2017 vp (16.11.2017)
Momentille myönnetään 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
4) opiskeluterveydenhuollon kehittämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseen valtionavustuksena Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiölle.
Selvitysosa: Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toisen kappaleen kohta 4) lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdaksi 4).
Muutos talousarvioesityksen 400 000 euroon nähden on 100 000 euroa, missä on otettu huomioon vähennyksenä 150 000 euroa siirtona momentille 33.01.06 vankiterveydenhuollon kustannusten kattamiseen ja lisäyksenä 250 000 euroa Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön toiminnan kehittämiseen.
Lisäksi talousarvioesitykseen nähden momentin nimike on muutettu.
| 2018 talousarvio | 500 000 |
| 2017 I lisätalousarvio | — |
| 2017 talousarvio | 400 000 |
| 2016 tilinpäätös | 2 200 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)
Valiokunta on tehnyt momenttiin teknisen korjauksen.
Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)
Momentille myönnetään 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon lakien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annetun lain (733/1992) ja sen nojalla annettujen asetusten mukaisten sosiaali- ja terveydenhuollon perustamis- ja kehittämishankkeisiin suoritettujen valtionavustusten viimeisten suoritusten maksamiseen
2) kehittämishankkeiden valvontaan ja tarkastukseen
3) kehittämishankkeiden valtionavustusten hallinnointiin liittyvistä valtakunnallisista tehtävistä suoritettavien korvausten maksamiseen
4) opiskeluterveydenhuollon kehittämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseen valtionavustuksena Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle.
32. Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen (kiinteä määräraha)
Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)
Momentille myönnetään 15 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää terveydenhuoltolain (1326/2010) 61—63 §:n mukaisen tutkimustoiminnan valtion rahoituksen maksamiseen.
Selvitysosa: Määräraha on tarkoitus käyttää yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoitukseen. Sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee tutkimuksen painoalueet ja tavoitteet nelivuotiskausittain ja myöntää tutkimusrahoitusta erityisvastuualueiden tutkimustoimikunnille, jotka päättävät rahoituksen osoittamisesta tutkimushankkeille erityisvastuualueellaan hakemusten perusteella.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kertaluonteisen lisäyksen poisto | -5 000 |
| Yhteensä | -5 000 |
| 2018 talousarvio | 15 000 000 |
| 2017 talousarvio | 20 000 000 |
| 2016 tilinpäätös | 16 830 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)
Momentin määräraha on 15 milj. euroa, joka on 5 milj. euroa kuluvaa vuotta vähemmän. Vähennys aiheutuu siitä, että eduskunnan viime vuonna tekemä kertaluonteinen korotus on poistettu ja momentti vastaa nyt menokehyksen mukaista tasoa.
Rahoitus on laskenut merkittävästi, sillä vuonna 1987 se oli 91 milj. euroa, minkä jälkeen se on vähitellen pienentynyt. Ensi vuodelle esitetty 15 milj. euroa kiristää entisestään terveydenhuollon tutkimuksen toimintaedellytyksiä ja on jo sillä rajalla, onko paljon työtä vaativa hakuprosessi enää tarkoituksenmukaista.
Rahoituksen voimakas vähentäminen on epäjohdonmukaista siihen nähden, että terveyden tutkimuksen rahoituksella on saatu merkittäviä tuloksia aikaan. Tutkimus on tuottanut hoitomenetelmiä, joiden vaikuttavuudesta terveyteen on kiistaton tutkimuksellinen näyttö. Tutkimusrahoituksella on ollut suuri merkitys myös lääketieteen kehittymiselle ja sen kansainvälisesti tunnustetulle korkealle tasolle Suomessa. Myös tieteellisen tutkimuksen ja terveysteknologia-alan yritysten synenergiaetu on erittäin vahva.
Valiokunta on useita kertoja korostanut terveystieteellisen tutkimuksen vaikuttavuutta ja toteaa, että panostus kliiniseen lääketieteelliseen tutkimukseen on keskeinen keino hillitä kustannuksia, tehostaa hoitoa ja parantaa sen vaikuttavuutta.
Valiokunta on korostanut myös sosiaalialan tutkimuksen merkitystä ja pitää siksi myönteisenä, että sote-uudistuksen yhteydessä tutkimustoimintaa koskeva valtion korvaus on tarkoitus laajentaa niin, että se kattaa myös sosiaalitieteellistä tutkimusta. Tämä on tärkeää, koska sote-uudistus muuttaa sosiaalihuollon toteuttamistapaa merkittävällä tavalla ja tarve tutkittuun tietoon on ilmeinen. Valiokunta toteaa, että määrärahan käyttöalan laajentaminen on otettava huomioon myös rahoitusta koskevassa päätöksenteossa.
Valiokunta lisää momentille 6 000 000 euroa.
Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)
Momentille myönnetään 21 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää terveydenhuoltolain (1326/2010) 61—63 §:n mukaisen tutkimustoiminnan valtion rahoituksen maksamiseen.
33. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)
Momentille myönnetään 94 700 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) terveydenhuoltolain (1326/2010) 59, 59 a ja 60 §:n mukaisen valtion korvauksen maksamiseen lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen
2) enintään 400 000 euron lisäkorvauksen maksamiseen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirille hammaslääkärin peruskoulutuksesta aiheutuviin menoihin.
Selvitysosa: Määrärahasta on tarkoitus käyttää 65 050 000 euroa lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen korvausten maksamiseen yliopistollista sairaalaa ylläpitäville kuntayhtymille, 26 600 000 euroa muille terveydenhuollon toimintayksiköille, 2 750 000 euroa erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutusta antaville yliopistoille ja 300 000 euroa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirille.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tarvearvion muutos | 1 560 |
| Työterveyshuollon erikoislääkärien koulutuksen rahoituksen riittävyyden turvaaminen (siirto momentille 33.70.51) | -1 000 |
| Yhteensä | 560 |
| 2018 talousarvio | 94 700 000 |
| 2017 talousarvio | 94 140 000 |
| 2016 tilinpäätös | 92 809 849 |
Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)
Momentille myönnetään 94 700 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) terveydenhuoltolain (1326/2010) 59, 59 a ja 60 §:n mukaisen valtion korvauksen maksamiseen lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen
2) enintään 400 000 euron lisäkorvauksen maksamiseen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirille hammaslääkärin peruskoulutuksesta aiheutuviin menoihin.
34. Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)
Momentille myönnetään 15 200 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) mielenterveyslain (1116/1990) 32 §:n mukaisten valtion korvausten maksamiseen
2) mielenterveyslain 22 t §:n mukaisten hoitoseuraamukseen tuomittujen henkilöiden tahdosta riippumattoman hoidon edellytysten selvittämisen kustannusten korvaamiseen
3) lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen ja pahoinpitelyrikoksen selvittämisen järjestämisestä annetun lain (1009/2008) mukaisten valtion korvausten maksamiseen
4) pitkäaikaisvankien vapauttamismenettelystä annetun lain (781/2005) 1 §:n mukaisten elinkautisvangeille tehtävien riskiarvioiden kustannusten maksamiseen
5) kohdissa 1—4 tarkoitettuihin korvauksiin sisältyvien kulutusmenojen maksamiseen
6) Suomen ja Ruotsin välillä solmitun sopimuksen mukaisista potilassiirroista kunnille ja kuntayhtymille sekä Ruotsin valtiolle aiheutuviin kustannuksiin suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen
7) pohjoismaisen sosiaalipalvelusopimuksen mukaisten potilassiirtojen tukemiseen 25 000 euroa siirrettyä potilasta kohden maksettavana kertaluonteisena korvauksena kunnille ja kuntayhtymille.
Selvitysosa: Määrärahan mitoituksessa on mielentilatutkimuksista aiheutuviin kustannuksiin maksettavina korvauksina ja hoitoseuraamukseen tuomittujen tahdosta riippumattoman hoidon edellytysten selvittämisen kustannuksina otettu huomioon 5 560 000 euroa, lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisista tutkimuksista maksettavina korvauksina 9 500 000 euroa ja potilassiirroista aiheutuvien kustannusten korvauksina 140 000 euroa, josta 25 000 euroa on kertaluonteisia korvauksia potilassiirtojen tukemiseksi.
| 2018 talousarvio | 15 200 000 |
| 2017 I lisätalousarvio | — |
| 2017 talousarvio | 15 200 000 |
| 2016 tilinpäätös | 12 403 422 |
Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)
Momentille myönnetään 15 200 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) mielenterveyslain (1116/1990) 32 §:n mukaisten valtion korvausten maksamiseen
2) mielenterveyslain 22 t §:n mukaisten hoitoseuraamukseen tuomittujen henkilöiden tahdosta riippumattoman hoidon edellytysten selvittämisen kustannusten korvaamiseen
3) lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen ja pahoinpitelyrikoksen selvittämisen järjestämisestä annetun lain (1009/2008) mukaisten valtion korvausten maksamiseen
4) pitkäaikaisvankien vapauttamismenettelystä annetun lain (781/2005) 1 §:n mukaisten elinkautisvangeille tehtävien riskiarvioiden kustannusten maksamiseen
5) kohdissa 1—4 tarkoitettuihin korvauksiin sisältyvien kulutusmenojen maksamiseen
6) Suomen ja Ruotsin välillä solmitun sopimuksen mukaisista potilassiirroista kunnille ja kuntayhtymille sekä Ruotsin valtiolle aiheutuviin kustannuksiin suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen
7) pohjoismaisen sosiaalipalvelusopimuksen mukaisten potilassiirtojen tukemiseen 25 000 euroa siirrettyä potilasta kohden maksettavana kertaluonteisena korvauksena kunnille ja kuntayhtymille.
36. Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi (kiinteä määräraha)
Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)
Momentille myönnetään 480 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseksi saamelaiskäräjien kautta saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi.
Selvitysosa: Toiminnan tavoitteena on turvata saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus.
| 2018 talousarvio | 480 000 |
| 2017 talousarvio | 480 000 |
| 2016 tilinpäätös | 480 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)
Momentille myönnetään 480 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseksi saamelaiskäräjien kautta saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi.
37. Valtion korvaus kunnille laittomasti maassa oleskelevien kiireellisen sosiaalihuollon kustannuksiin (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)
Momentille myönnetään 5 346 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää kunnille maksettaviin korvauksiin kustannuksista, jotka aiheutuvat laittomasti maassa oleskeleville henkilöille annetusta kiireellisestä sosiaalihuollosta.
Selvitysosa: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen sosiaalihuoltolain muuttamisesta kiireellisen sosiaalihuollon kustannusten korvaamiseksi kunnille laittomasti maassa oleskelevien osalta.
Suomeen saapui vuonna 2015 noin 32 500 turvapaikanhakijaa, joista noin kaksi kolmasosaa on saanut tai saa kielteisen päätöksen. Osa kielteisen päätöksen saaneista ei poistu maasta vaan jää oleskelemaan Suomeen laittomasti. Näille henkilöille voidaan antaa kunnissa välttämättömänä sosiaalipalveluna tilapäinen majoitus sekä korvaus ruoasta ja välttämättömistä lääkkeistä. Kunnat hakevat korvausta näihin kustannuksiin Kansaneläkelaitokselta. Korvaukseen oikeuttavista kustannuksista sekä sen hakemisesta ja maksamisesta säädetään sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella.
| 2018 talousarvio | 5 346 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)
Momentille myönnetään 5 346 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää kunnille maksettaviin korvauksiin kustannuksista, jotka aiheutuvat laittomasti maassa oleskeleville henkilöille annetusta kiireellisestä sosiaalihuollosta.
38. Valtionavustus valinnanvapauden pilottihankkeiden kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)
Momentille myönnetään 100 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) valtionavustuksen maksamiseen julkisyhteisöille sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan valinnanvapauden pilottihankkeiden sekä erillisten henkilökohtaisen budjetin pilottihankkeiden valmistelusta ja toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin
2) pilottihankkeita toteuttavien julkisyhteisöjen sosiaali- ja terveydenhuollon yhtiöiden pääomittamiseen
3) pilottihankkeiden valvontaan ja tarkastukseen
4) pilottihankkeiden valtionavustusten hallinnointiin liittyvistä valtakunnallisista tehtävistä suoritettavan korvauksen maksamiseen
5) pilottihankkeiden toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen ja toimeenpanoa tukevien tutkimus- ja kehittämishankkeiden maksamiseen sekä toimeenpanoon liittyvien rahoitusavustusten maksamiseen Kansaneläkelaitokselle
6) enintään kuutta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen valmistelu-, toimeenpano- ja hallinnointitehtäviin ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.
Selvitysosa: Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhteydessä toteutettavaa asiakkaan valinnanvapautta pilotoidaan vuoden 2018 aikana maakunnallisilla hankkeilla. Hankkeisiin pyritään saamaan mukaan maakunnan kaikki kunnat riittävän väestöpohjan takaamiseksi. Pilotit toteutetaan sopimusperusteisin järjestelyin.
| 2018 talousarvio | 100 000 000 |
| 2017 I lisätalousarvio | 30 000 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 176/2017 vp (16.11.2017)
Määrärahaa saa käyttää:
5) pilottihankkeiden toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen ja toimeenpanoa tukevien tutkimus- ja kehittämishankkeiden maksamiseen sekä toimeenpanoon liittyvien korvausten maksamiseen Kansaneläkelaitokselle.
Selvitysosa: Päätösosan kappaleen kohta 5) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 5).
| 2018 talousarvio | 100 000 000 |
| 2017 I lisätalousarvio | 30 000 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)
Momentille ehdotetaan 100 milj. euron määrärahaa valinnanvapauden pilotointiin, joka voitaisiin käynnistää sen jälkeen, kun valinnanvapauslainsäädäntö on tullut voimaan, ja jonka on kaavailtu kestävän vuoden 2019 loppuun saakka. Pilotit toteutettaisiin uuden valinnanvapauslainsäädännön mukaisina, ja niillä on tarkoitus kerätä tietoa valinnanvapauden toteuttamisesta myös niiden maakuntien käyttöön, jotka eivät ole mukana piloteissa. Pilotit voisivat olla sote-keskus-pilotteja eli suoran valinnan palvelujen pilotteja, asiakassetelipalvelujen pilotteja ja henkilökohtaisen budjetin pilotteja. Yksi pilotti voisi muodostua myös näiden yhdistelmänä.
Valiokunta toteaa, että määräraha on merkittävä, minkä lisäksi jo kuluvan vuoden talousarvioon sisältyy 30 milj. euron pilotointiraha. Onkin tärkeää, että pilotit suunnitellaan huolella ja että niillä saavutetaan alueellisesti kattavasti mm. sellaista tietoa, joka edistää uudistuksen toimeenpanoa koko maassa, antaa kattavan käsityksen toiminnan kustannusvaikutuksista ja selvittää uudistuksen kehittämistarpeet. Valiokunta korostaa, että hakukriteereiden tulee olla sellaiset, että eri kokoisilla maakunnilla on tasavertaiset mahdollisuudet hakea valtionavustusta. Lisäksi on tarpeen kiinnittää huomiota siihen, että pilotoinnissa otetaan huomioon myös suun terveydenhuoltoon liittyvät pilotointitarpeet.
Valiokunta painottaa, että avustuksen saajilta on edellytettävä arvioinnissa tarvittavien tietojen systemaattista keräämistä sekä analysointia.
Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)
Momentille myönnetään 100 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) valtionavustuksen maksamiseen julkisyhteisöille sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan valinnanvapauden pilottihankkeiden sekä erillisten henkilökohtaisen budjetin pilottihankkeiden valmistelusta ja toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin
2) pilottihankkeita toteuttavien julkisyhteisöjen sosiaali- ja terveydenhuollon yhtiöiden pääomittamiseen
3) pilottihankkeiden valvontaan ja tarkastukseen
4) pilottihankkeiden valtionavustusten hallinnointiin liittyvistä valtakunnallisista tehtävistä suoritettavan korvauksen maksamiseen
5) pilottihankkeiden toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen ja toimeenpanoa tukevien tutkimus- ja kehittämishankkeiden maksamiseen sekä toimeenpanoon liittyvien korvausten maksamiseen Kansaneläkelaitokselle
6) enintään kuutta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen valmistelu-, toimeenpano- ja hallinnointitehtäviin ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.
I lisätalousarvioesitys HE 73/2018 vp (31.5.2018)
Momentin perusteluja täydennetään siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan valinnanvapauden pilottihankkeiden sekä henkilökohtaisen budjetin pilottihankkeiden osalta voidaan tehdä sitoumuksia siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja yhteensä enintään 199 000 000 euroa.
Momentin määräraha muutetaan kolmevuotiseksi siirtomäärärahaksi.
Selvitysosa: Vuosina 2018—2021 toteutettavien valinnanvapauden pilottihankkeiden kokonaisrahoitusta ehdotetaan lisättäväksi 100 milj. eurolla ja muutettavaksi pilottihankkeiden rahoitus valtuuteen perustuvaksi. Vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa valinnanvapauden pilottihankkeiden kustannuksiin on myönnetty 100 milj. euroa. Tämän lisäksi valtuuden käytöstä arvioidaan aiheutuvan 14 milj. euroa vuonna 2019, 58 milj. euroa vuonna 2020 ja 28 milj. euroa vuonna 2021.
Vuoden 2017 ensimmäisessä lisätalousarviossa määräraha myönnettiin kolmevuotisena siirtomäärärahana, mutta vuoden 2018 talousarviossa määräraha on myönnetty kaksivuotisena siirtomäärärahana.
Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
| 2018 I lisätalousarvio | — |
| 2018 talousarvio | 100 000 000 |
| 2017 tilinpäätös | 30 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 15/2018 vp (27.6.2018)
Momentin perusteluja täydennetään siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan valinnanvapauden pilottihankkeiden sekä henkilökohtaisen budjetin pilottihankkeiden osalta voidaan tehdä sitoumuksia siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja yhteensä enintään 199 000 000 euroa.
Momentin määräraha muutetaan kolmevuotiseksi siirtomäärärahaksi.
40. Valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan menoihin (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)
Momentille myönnetään 28 990 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan hallinnointiyksikön FinnHEMS Oy:n hallinnointi- ja lentotoiminnan menoihin sekä ensihoidon tutkimus- ja kehittämistyöstä aiheutuviin menoihin. FinnHEMS Oy:n lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan hallinnointi- ja lentotoiminnan kustannukset voivat sisältää kustannuksia, jotka aiheutuvat lentotoiminnan hankinnasta ja hankintasopimuksen voimassaoloajan kestävästä lentotoiminnan valvonnasta, helikopterin ohjaamomiehistöstä mukaan luettuna lentoavustaja, helikopteritoiminnan tukikohdista ja niiden ylläpidosta mukaan luettuna lentotoimintaan kiinteästi liittyvät maayksiköt, sekä muista helikopteritoiminnan edellyttämistä asioista, jotka eivät kuulu yliopistollisten sairaanhoitopiirien vastuulle.
Määräraha maksetaan FinnHEMS Oy:lle valtionavustuksen ennakkoina menojen ajoittumisen perusteella.
Selvitysosa: Lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan hallinnoinnista vastaa yliopistollisten sairaaloiden yhdessä perustama FinnHEMS Oy. FinnHEMS Oy on verotusasemaltaan yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon, yliopistosairaaloiden taustalla olevien kuntayhtymien omistama osakeyhtiö, joka vastaa suomalaisen lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan tuottamisesta. Yliopistolliset sairaanhoitopiirit vastaavat alueellaan tarvittavan lääkäri- tai lääkintähelikopterin lääkinnällisestä toiminnasta.
Suurin menoerä toiminnassa on varsinainen lentotoiminta, joka tapahtuu kilpailutetun lentotoiminnan ostopalvelun ja siitä solmittujen sopimusten perusteella. Lentotoiminta sisältää helikopterin ja ohjaamomiehistön. Lisäksi ylläpidettävään palveluun kuuluvat lähialuetehtävissä käytettävät ja lentotoiminnan tilapäisesti sääolosuhteista tai teknisistä syistä korvaavat maayksiköt eli ambulanssit, helikoptereiden tarvitsemat tukikohdat ja niiden ylläpito sekä toiminnan hallinnointiin kuuluvat kulut.
Maakuntauudistuksen yhteydessä lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan rahoitus siirtyy vuoden 2019 alusta lukien osaksi maakuntien valtionosuusrahoitusta.
| 2018 talousarvio | 28 990 000 |
| 2017 I lisätalousarvio | — |
| 2017 talousarvio | 28 990 000 |
| 2016 tilinpäätös | 28 990 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)
Momentille myönnetään 28 990 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan hallinnointiyksikön FinnHEMS Oy:n hallinnointi- ja lentotoiminnan menoihin sekä ensihoidon tutkimus- ja kehittämistyöstä aiheutuviin menoihin. FinnHEMS Oy:n lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan hallinnointi- ja lentotoiminnan kustannukset voivat sisältää kustannuksia, jotka aiheutuvat lentotoiminnan hankinnasta ja hankintasopimuksen voimassaoloajan kestävästä lentotoiminnan valvonnasta, helikopterin ohjaamomiehistöstä mukaan luettuna lentoavustaja, helikopteritoiminnan tukikohdista ja niiden ylläpidosta mukaan luettuna lentotoimintaan kiinteästi liittyvät maayksiköt, sekä muista helikopteritoiminnan edellyttämistä asioista, jotka eivät kuulu yliopistollisten sairaanhoitopiirien vastuulle.
Määräraha maksetaan FinnHEMS Oy:lle valtionavustuksen ennakkoina menojen ajoittumisen perusteella.
52. Valtion rahoitus turvakotitoiminnan menoihin (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)
Momentille myönnetään 17 550 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalvelun tuottajalle annetun lain (1354/2014) mukaisen korvauksen maksamiseen turvakotipalvelua tuottaville toimijoille
2) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen vuodessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle turvakotitoiminnan ohjaus-, ylläpitämis-, laadunvalvonta-, kehittämis- ja hallinnointitehtäviin sekä muihin kulutusmenoihin.
Selvitysosa: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos huolehtii turvakotipalvelujen valtakunnallisesta saatavuudesta siten, että eri puolilla Suomea on tarjolla ja saatavilla palveluja tarpeeseen nähden riittävästi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vastaa turvakotipalvelujen kokonaisuuden koordinoinnista valtakunnallisesti yhteistyössä sopimuksen tehneiden turvakotien kanssa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos valitsee turvakotipalvelun tuottajiksi toimijat, joilla on yksityisistä sosiaalipalveluista annetussa laissa (922/2011) tarkoitettu voimassa oleva toimilupa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tasokorotus | 2 000 |
| Turvakotipaikkojen saatavuuden turvaaminen | 2 000 |
| Yhteensä | 4 000 |
| 2018 talousarvio | 17 550 000 |
| 2017 talousarvio | 13 550 000 |
| 2016 tilinpäätös | 11 550 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)
Turvakotitoiminnan rahoitukseen kohdennetaan 17,6 milj. euroa, joka on 4 milj. euroa kuluvaa vuotta enemmän. Turvakotitoiminnan rahoitusta on tarkoitus parantaa myös jatkossa, sillä julkisen talouden suunnitelman mukaan rahoitus nousee edelleen 19,55 milj. euroon vuonna 2019. Määräraha kasvaa näin 70 prosentilla verrattuna vuoteen 2015, jolloin turvakotitoiminta siirtyi valtion vastuulle.
Valiokunta on tyytyväinen määrärahatason nostamiseen, sillä turvakotipaikkojen määrä ei ole vielä lähelläkään Euroopan neuvoston asettamaa suositusta, jonka mukaan Suomessa tulisi olla 500 turvakotien perhepaikkaa. Suomessa on tällä hetkellä 143 perhepaikkaa ja ensi vuodelle on suunnitteilla 40 uutta paikkaa. Valiokunta katsoo, että resurssitarpeen luotettavan arvion pohjaksi pitää selvittää turvakotipaikkojen todellinen tarve.
On myös tärkeää, että Istanbulin sopimuksen edellyttämä ympärivuorokautinen auttava puhelin (Nollalinja) on käynnistynyt. Palvelulle on ollut selkeä tarve, sillä puheluita on tullut paljon, esimerkiksi elokuussa jo lähes 700. Nollalinjalla on tällä hetkellä vain yksi puhelinlinja, mistä johtuen kaikkiin puheluihin ei ruuhkaisimpina aikoina pystytä vastaamaan. Onkin tärkeää laajentaa palvelua niin, että kiireisiä aikoja varten saadaan käyttöön myös toinen linja.
Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)
Momentille myönnetään 17 550 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalvelun tuottajalle annetun lain (1354/2014) mukaisen korvauksen maksamiseen turvakotipalvelua tuottaville toimijoille
2) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen vuodessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle turvakotitoiminnan ohjaus-, ylläpitämis-, laadunvalvonta-, kehittämis- ja hallinnointitehtäviin sekä muihin kulutusmenoihin.
63. Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha)
Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)
Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetun lain (1230/2001) mukaisen valtionavustuksen maksamiseen sosiaalialan osaamiskeskuksille.
Selvitysosa: Koko maan kattavat alueelliset osaamiskeskukset ovat Etelä-Suomen, Häme-Satakunnan, Itä-Suomen, Kaakkois-Suomen, Keski-Suomen, Pohjanmaan maakuntien, Pohjois-Suomen ja Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskukset. Lisäksi erityisesti ruotsinkielisten kuntien tarpeista lähtien on muodostettu Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området, jonka toimialue käsittää koko maan. Kullekin osaamiskeskukselle kohdentuvan valtionavustuksen perusteet on määritelty valtioneuvoston asetuksessa sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1411/2001).
Toiminnan tavoitteena on laadukkaiden sosiaalipalvelujen turvaaminen alueellisesti yhteistyössä kuntien sekä järjestetyn tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnan kanssa.
Maakuntauudistuksen yhteydessä sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan rahoitus siirtyy osaksi maakuntien valtionosuusrahoitusta.
| 2018 talousarvio | 3 000 000 |
| 2017 talousarvio | 3 000 000 |
| 2016 tilinpäätös | 3 000 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)
Osaamiskeskusten rahoitus (3 milj. euroa) on edelleen niukka tilanteessa, jossa ne toimivat maakuntauudistuksen valmistelutyön ja hallituksen kärkihankkeiden tukena.
Talousarvioesityksen mukaan sosiaalialan osaamiskeskusten rahoitus siirtyy maakuntauudistuksen yhteydessä osaksi maakuntien valtionosuusrahoitusta. Tämä voi johtaa siihen, että maakuntakohtaiset käytännöt muodostuvat erilaisiksi, mikä voi vaarantaa mahdollisuudet hyödyntää jo kertynyttä osaamista. Valiokunnan mielestä onkin vielä syytä arvioida, miten osaamiskeskukset palvelevat maakuntarakenteessa parhaiten tutkimus- ja kehittämistehtävää.
Valiokunnan mielestä sosiaalialan osaamiskeskusten rooliin tulisi kuulua mm. alueen tasapuolinen ja monitieteellinen tutkimustoiminta sekä vahvat yhteydet kansalliseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan. On myös arvioitava tarvetta ja mahdollisuuksia osaamiskeskusten erikoistumiseen, mikä edistäisi osaltaan resurssien tehokasta käyttöä ja tutkimuksen kansainvälisesti korkeaa tasoa.
Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)
Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetun lain (1230/2001) mukaisen valtionavustuksen maksamiseen sosiaalialan osaamiskeskuksille.
64. Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)
Momentille myönnetään 6 300 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain (1015/2005) mukaisen valtion korvauksen maksamiseen sovittelun järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi
2) enintään 63 000 euroa sovittelutoiminnan kehittämisestä ja järjestämisestä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle aiheutuviin toimintamenoihin.
Selvitysosa: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vastaa sovittelutoiminnan järjestämisestä. Valtion korvauksen arvioidaan kattavan sovittelutoimintaan osallistuvan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvat sekä muut toiminnan kannalta tarpeelliset menot. Korvaus maksetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa sopimuksen tehneelle kunnalle tai muulle palvelun tuottajalle ja sen maksatuksesta sekä käytön valvonnasta huolehtii Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Korvauksen perusteet määritellään valtioneuvoston asetuksella rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta (267/2006).
Toiminnan tavoitteena on erityisesti nuorten rikosketjun varhainen katkaiseminen.
| 2018 talousarvio | 6 300 000 |
| 2017 talousarvio | 6 300 000 |
| 2016 tilinpäätös | 6 300 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)
Momentin määräraha on 6,3 milj. euroa, ja se on ollut saman suuruinen aina vuodesta 2006 lähtien, jolloin sovittelusta tuli lakisääteinen toiminta. Yleinen kustannustaso on vuosien mittaan noussut, minkä lisäksi sovitteluun ohjattujen asioiden määrä on kasvanut tuntuvasti. Kun vuonna 2007 sovitteluun ohjattiin noin 9 800 rikos- ja riita-asiaa, määrä oli vuonna 2016 noussut jo yli 13 000:een. Samalla ammattitaitoisten sovittelijoiden tarve on kasvanut ja sen myötä myös tarve koulutukselle ja työn kehittämiselle.
Sovittelun tarvetta on edelleen kasvattamassa mm. THL:n kehittämisohjelman (2016—2020) linjaus, jonka perusteella sovittelun ja poliisi- ja syyttäjäviranomaisten välistä yhteistyötä on jo tehostettu sekä Kansallinen rikoksentorjuntaohjelma (2016—2020), joka myös tukee sovittelua rikosten ehkäisyn ja kontrollin keinona. Nykyinen valtionkorvaus ei riitä sovittelutoiminnan kasvavien kustannusten kattamiseen, vaikka sovittelu on valtiontalouden näkökulmasta perusteltua, sillä se tuottaa yhteiskunnalle selviä kustannussäästöjä esim. tuomioistuinkäsittelyyn verrattuna. Tämä johtuu ennen muuta siitä, että sovittelijat saavat työstään vain kulukorvauksen.
Valiokunta lisää momentille 550 000 euroa. Valiokunnan mielestä on tärkeää, että lisääntynyt määrärahatarve otetaan huomioon myös seuraavassa julkisen talouden suunnitelmassa.
Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)
Momentille myönnetään 6 850 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain (1015/2005) mukaisen valtion korvauksen maksamiseen sovittelun järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi
2) enintään 68 500 euroa sovittelutoiminnan kehittämisestä ja järjestämisestä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle aiheutuviin toimintamenoihin.
I lisätalousarvioesitys HE 73/2018 vp (31.5.2018)
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös rikos- ja riita-asioiden sovittelun tietojärjestelmän kehittämiseen, käyttöönottoon ja ylläpitoon liittyvien menojen maksamiseen sekä enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle sovittelun tietojärjestelmän ylläpito- ja kehitystehtäviin.
Selvitysosa: Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
| 2018 I lisätalousarvio | — |
| 2018 talousarvio | 6 850 000 |
| 2017 tilinpäätös | 6 300 000 |
| 2016 tilinpäätös | 6 300 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 15/2018 vp (27.6.2018)
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös rikos- ja riita-asioiden sovittelun tietojärjestelmän kehittämiseen, käyttöönottoon ja ylläpitoon liittyvien menojen maksamiseen sekä enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle sovittelun tietojärjestelmän ylläpito- ja kehitystehtäviin.
Laajennettu haku
Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
Numerotaulu