Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         02. Valvonta
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2018

20. TyöttömyysturvaPDF-versio

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Selvitysosa:Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan joko peruspäivärahana tai ansiopäivärahana. Päivärahan edellytyksenä on työssäoloehdon täyttäminen, joka edellyttää 26 viikon työhistoriaa. Myös Suomesta toiseen EU- tai ETA-maahan työnhakijaksi lähtevä työtön voi saada työttömyyspäivärahaa kolmen kuukauden ajan. Työmarkkinatuki turvaa niiden Suomessa asuvien työttömien toimeentulon, jotka eivät työssäoloehdon puuttumisen vuoksi ole oikeutettuja päivärahaan tai joiden oikeus päivärahaan on päättynyt.

Työttömyysturvan tavoitteena on kohtuullisen taloudellisen toimeentulon takaaminen kaikille työttömille. Kohtuullinen toimeentulo määritellään vähimmäistoimeentulona ja suhteessa aikaisempiin tuloihin.

Työttömyysturvaa kehitetään siten, että se kannustaa aktiivisuuteen ja työllistymiseen. Työttömyysetuutta maksetaan paitsi työttömyyden myös työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Tällöin hakijalle maksetaan sitä työttömyysetuutta, johon hänellä työttömänä ollessaan olisi oikeus. Työttömiä, irtisanottuja ja lomautettuja kannustetaan osallistumaan koulutukseen tai muihin työllistymistä tukeviin toimiin, jotta mahdollisuudet nopeaan uudelleen työllistymiseen paranevat. Ansio-osaa maksetaan korotettuna työllistymistä edistävien toimien ajalta. Työllistymistä edistävien toimien ajalta maksetaan lisäksi kulukorvausta. Työllistymisen edistämiseksi työttömyysturvassa on 300 euron suojaosa. Lisäksi helpotetaan yritystoiminnan aloittamista työttömyyden aikana.

Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on henkilön työkyvyn säilyttäminen tai palauttaminen. Kunta järjestää pitkään työttömänä olleille työmarkkinatukea ja toimeentulotukea saaville henkilöille kuntouttavaa työtoimintaa työllistymisen edistämiseksi.

Työelämän muutoksiin vastaamiseksi ammattitaitoa on pidettävä yllä ja tarvittaessa on varauduttava sen muokkaamiseksi uusiin tehtäviin sopivaksi. Työssä oleville maksettavan aikuiskoulutustuen tavoitteena on edistää työssä olevien työelämän tarpeista lähtevää osaamista ja elinikäistä oppimista, jolla samalla ennaltaehkäistään työttömyyttä. Lisäksi työttömiä kannustetaan ammatillisten valmiuksien parantamiseen tai yritystoiminnan aloittamista tukeviin opintoihin mahdollistamalla lyhytkestoinen päätoiminen opiskelu työttömyyden aikana.

Ikääntyvän työvoiman työssä pysymistä on edistetty nostamalla lisäpäiväoikeuden ikäraja 61 vuoteen vuonna 1957 tai sen jälkeen syntyneillä.

Palkansaajan aikuiskoulutustuki muodostuu peruspäivärahan suuruisesta perusosasta ja ansio-osasta. Työttömyysvakuutusrahasto rahoittaa palkansaajan aikuiskoulutustuen kokonaisuudessaan sekä Koulutusrahaston hallintokustannukset. Yrittäjän aikuiskoulutustuki maksetaan perusosan suuruisena. Valtio rahoittaa yrittäjän aikuiskoulutustuesta peruspäivärahaa vastaavan osuuden. Lisäksi valtio suorittaa valtion palveluksessa olevan henkilöstön osalta Koulutusrahastolle sen tilinpäätöksessä vahvistetut valtion henkilöstölle myönnetyistä ammattitutkintostipendeistä aiheutuneet kustannukset.

Vuorottelukorvausta maksetaan työntekijälle, joka siirtyy vuorotteluvapaalle työnantajan palkatessa työttömän henkilön vastaavaksi ajaksi.

Toiminnan laajuus 2015—2018

  2015
toteutunut
2016
toteutunut
2017
arvio
2018
arvio
         
Työttömyysaste (%) 9,4 8,8 8,5 8,1
         
Kuntouttava työtoiminta        
Toimintaan osallistuvat henkilöt keskimäärin vuodessa 21 000 35 000 35 000 35 000
Toimintapäiviä keskimäärin vuodessa/osallistuja 125 90 70 70
         
Ansiopäiväraha        
Saajia keskimäärin kuukaudessa 165 713 160 073 146 000 140 000
Korvauspäiviä yht. milj. kpl 42,8 41,3 37,6 36,0
— työttömyysajalta 38,9 38,5 34,0 32,6
— työllistymistä edistävien palvelujen ajalta yht. 3,9 3,8 3,6 3,4
Keskimääräinen päiväraha (€/pv) 68,1 65,6 65,6 66,0
         
Peruspäiväraha        
Saajia keskimäärin kuukaudessa 39 170 38 600 35 000 33 000
Korvauspäiviä yht. milj. kpl 8,8 10,2 9,0 8,5
— työttömyysajalta 7,6 9,0 7,9 7,5
— työllistymistä edistävien palvelujen ajalta 1,2 1,3 1,1 1,0
Keskimääräinen päiväraha (€/pv) 33,5 33,1 32,1 31,9
         
Työmarkkinatuki        
Saajia keskimäärin kuukaudessa 175 382 196 300 200 000 195 000
Korvauspäiviä yht. milj. kpl 40,6 51,5 51,7 50,3
— työttömyysajalta 29,7 37,2 37,0 36,0
— työllistymistä edistävien palvelujen ajalta 10,9 14,4 14,7 14,3
Keskimääräinen työmarkkinatuki (€/pv) 37,2 35,5 35,6 34,7
         
Aikuiskoulutustuki        
Saajia keskimäärin kuukaudessa 8 887 12 816 10 800 10 800
Keskimäärin maksettu etuus (€/kk) 1 492 1 440 1 495 1 495
         
Vuorottelukorvaus        
Saajia keskimäärin kuukaudessa 8 203 6 672 6 429 3 788
Korvauspäiviä ansioturvassa, milj. kpl 1,9 1,7 1,1 1,1
Korvauspäiviä perusturvassa, milj. kpl 0,01 0,01 0,04 0,04
Keskimääräinen korvaus ansioturvassa (€/pv) 58,7 58,5 59,8 59,8
Keskimääräinen korvaus perusturvassa (€/pv) 23,5 24,0 22,8 22,8

31. Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 26 840 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) mukaisen valtion korvauksen maksamiseen kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä.

Määräraha budjetoidaan suoriteperusteisena.

Selvitysosa:Kunnalle maksettava korvaus on 10,09 euroa toimintapäivää ja toimintaan osallistujaa kohti. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvia arvioidaan olevan vuonna 2018 noin 35 000 henkilöä ja toimintapäiviä arvioidaan olevan keskimäärin 70 osallistujaa kohti. Valtion korvausta maksetaan jokaisesta kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvasta niiltä päiviltä, joina henkilö osallistuu kuntouttavaan työtoimintaan, kuitenkin enintään neljältä päivältä viikossa.


2018 talousarvio 26 840 000
2017 talousarvio 26 840 000
2016 tilinpäätös 23 018 222

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 26 840 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) mukaisen valtion korvauksen maksamiseen kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä.

Määräraha budjetoidaan suoriteperusteisena.

 

II lisätalousarvioesitys HE 215/2018 vp (25.10.2018)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden alueellista tarjoamista ja työelämäkokeilua koskevasta kokeilusta annetun lain (505/2017) mukaisen valtion korvauksen maksamiseen kunnille työelämäkokeilun järjestämisestä.

Selvitysosa:Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2018 II lisätalousarvio
2018 talousarvio 26 840 000
2017 tilinpäätös 20 095 649
2016 tilinpäätös 23 018 222

 

Eduskunnan kirjelmä EK 29/2018 vp (23.11.2018)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden alueellista tarjoamista ja työelämäkokeilua koskevasta kokeilusta annetun lain (505/2017) mukaisen valtion korvauksen maksamiseen kunnille työelämäkokeilun järjestämisestä.

50. Valtionosuus ansiopäivärahasta (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 1 010 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) työttömyysturvalain (1290/2002) mukaisen ansiopäivärahan rahoittamiseen siten kuin työttömyysetuuksien rahoittamisesta annetussa laissa (555/1998) ja työttömyyskassalaissa (603/1984) on säädetty valtion osuudesta

2) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa (916/2012) tarkoitettujen kulukorvausten rahoittamiseen työttömyysturvalain mukaisesti

3) työttömyyskassojen hallintokuluosuuden maksamiseen työttömyyskassalain (603/1984) mukaisesti

4) perustulon maksamiseen siten kuin laissa perustulokokeilusta säädetään.

Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain perusteella valtiolle työllistämisen, työnantajalle maksettavan palkkatuen ja yrittäjäksi ryhtyvälle maksettavan starttirahan työttömyyspäivärahan valtionosuutta vastaavan osuuden maksamiseen.

Siirtomenoista palkkatuki ja starttiraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:Ansiopäivärahaa maksetaan sekä työttömyyden että työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Ansiopäivärahan rahoittavat Työttömyysvakuutusrahasto, työttömyyskassat ja valtio. Palkansaajien päivärahoista työttömyyskassojen osuus on pääsääntöisesti 5,5 % kuitenkin siten, että ansioturvan korotusosat ja muutosturvalisät Työttömyysvakuutusrahasto rahoittaa kokonaan. Valtio rahoittaa peruspäivärahaa vastaavan osuuden ja rahasto loppuosan. Valtio ei osallistu lomautusajalta eikä ns. lisäpäiviltä maksettavien päivärahojen eikä myöskään lapsikorotusten rahoitukseen. Yrittäjien päivärahoista valtio rahoittaa peruspäivärahaa vastaavan osuuden ja lapsikorotukset, yrittäjäkassat rahoittavat loppuosan. Valtio rahoittaa työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavat kulukorvaukset.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen työttömyysturvalain muuttamisesta työttömyysturvan aktiivimallin käyttöönottamiseksi sekä omavastuuajan lyhentämiseksi kahdella päivällä. Koskee myös momentteja 33.10.54, 33.10.57, 33.20.51 ja 33.20.52.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen työttömyysturvalain muuttamisesta siten, että mahdollistetaan työttömyyden aikana aloitettu päätoiminen yritystoiminta neljän kuukauden ajan työttömyysetuudella. Koskee myös momentteja 33.20.51 ja 33.20.52.

Luovan ja edistyksellisen työn työssäoloehdon täyttymisen ehtoja tarkistetaan. Vaikutus etuusmenoon on vähäinen.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

 
Valtionosuus maksetuista päivärahoista  
— työttömyysajalta 813 900 000
— työllistymistä edeltävien palvelujen ajalta 90 000 000
Palkkatuet ja starttirahat 59 600 000
Kulukorvaukset 36 500 000
Valtionosuus hallintokuluihin 10 000 000
Yhteensä 1 010 000 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Aktiivimalli omavastuupäivin -16 000
Omavastuuajan lyhentäminen kahdella päivällä 14 000
Palkkatuen arvioitu käyttö 3 400
Tarvearvion muutos -87 400
Yrittäminen työttömyysturvalla 10 000
Yhteensä -76 000

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2018 talousarvio 1 010 000 000
2017 I lisätalousarvio
2017 talousarvio 1 086 000 000
2016 tilinpäätös 1 096 597 001

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 176/2017 vp (16.11.2017)

Momentille myönnetään 1 005 200 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Muutos talousarvioesityksen 1 010 000 000 euroon nähden on 4 800 000 euroa, missä on otettu huomioon vähennyksenä 6 200 000 euroa työttömänä aloitetun yritystoiminnan uudelleen kohdentamisesta ja lisäyksenä 1 400 000 euroa lyhytkestoisiin opintoihin osoitetun määrärahan uudelleen kohdentamisesta.


2018 talousarvio 1 005 200 000
2017 III lisätalousarvio -35 000 000
2017 I lisätalousarvio
2017 talousarvio 1 086 000 000
2016 tilinpäätös 1 096 597 001

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 1 005 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) työttömyysturvalain (1290/2002) mukaisen ansiopäivärahan rahoittamiseen siten kuin työttömyysetuuksien rahoittamisesta annetussa laissa (555/1998) ja työttömyyskassalaissa (603/1984) on säädetty valtion osuudesta

2) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa (916/2012) tarkoitettujen kulukorvausten rahoittamiseen työttömyysturvalain mukaisesti

3) työttömyyskassojen hallintokuluosuuden maksamiseen työttömyyskassalain (603/1984) mukaisesti

4) perustulon maksamiseen siten kuin laissa perustulokokeilusta säädetään.

Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain perusteella valtiolle työllistämisen, työnantajalle maksettavan palkkatuen ja yrittäjäksi ryhtyvälle maksettavan starttirahan työttömyyspäivärahan valtionosuutta vastaavan osuuden maksamiseen.

Siirtomenoista palkkatuki ja starttiraha budjetoidaan maksuperusteisena.

 

II lisätalousarvioesitys HE 215/2018 vp (25.10.2018)

Momentilta vähennetään 96 000 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys aiheutuu työttömien määrän laskusta.


2018 II lisätalousarvio -96 000 000
2018 talousarvio 1 005 200 000
2017 tilinpäätös 983 911 277
2016 tilinpäätös 1 096 597 001

 

Eduskunnan kirjelmä EK 29/2018 vp (23.11.2018)

Momentilta vähennetään 96 000 000 euroa.

51. Valtionosuus peruspäivärahasta (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 30 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) työttömyysturvalain (1290/2002) mukaisen peruspäivärahan, siihen liittyvän lapsikorotuksen ja julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisten lakisääteisten kulukorvausten rahoittamiseen siten kuin työttömyysturvalaissa on säädetty valtion osuudesta

2) valtioiden välisten kustannusten korvaamiseen kolmelta ensimmäiseltä kuukaudelta toiseen EU-jäsenvaltioon tilanteessa, jossa henkilö ei täytä kansallisen lainsäädännön työttömyysetuuksien edellytyksiä

3) perustulon maksamiseen siten kuin laissa perustulokokeilusta säädetään.

Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain perusteella valtiolle työllistämisen, työnantajalle maksettavan palkkatuen ja yrittäjäksi ryhtyvälle maksettavan starttirahan työttömyyspäivärahan valtionosuutta vastaavan osuuden maksamiseen.

Siirtomenoista palkkatuki ja starttiraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:Peruspäivärahaa maksetaan sekä työttömyyden että työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Peruspäiväraha, siihen liittyvä lapsikorotus, palvelujen ajalta maksettavat korotusosat ja muutosturvalisät rahoitetaan valtion varoista ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun tuotosta. Valtio rahoittaa työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavat kulukorvaukset. Työttömyysvakuutusrahasto rahoittaa työttömyysajalta maksetut korotusosat. Työttömyysvakuutusmaksu, joka peritään työttömyyskassoihin kuulumattomilta henkilöiltä, tilitetään Kansaneläkelaitokselle.

Hallitus antaa talousarvioesitykseen liittyvän esityksen työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta, jolla vahvistetaan työttömyysvakuutusmaksut vuodelle 2018.

Luovan ja edistyksellisen työn työssäoloehdon täyttymisen ehtoja tarkistetaan. Vaikutus etuusmenoon on vähäinen.

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)

   
Valtionosuus maksetuista päivärahoista  
— työttömyysajalta 234 400 000
— työllistymistä edeltävien palvelujen ajalta 31 700 000
Palkkatuet ja starttirahat 24 400 000
Kulukorvaukset 8 500 000
Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun osuus -269 000 000
Yhteensä 30 000 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Aktiivimalli omavastuupäivin -3 000
Omavastuuajan lyhentäminen kahdella päivällä 2 000
Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun tuotto (Kiky) -42 000
Palkkatuen arvioitu käyttö 1 300
Tarvearvion muutos -49 300
Yhteensä -91 000

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2018 talousarvio 30 000 000
2017 I lisätalousarvio
2017 talousarvio 121 000 000
2016 tilinpäätös 178 900 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 176/2017 vp (16.11.2017)

Momentille myönnetään 42 400 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys talousarvioesityksen 30 000 000 euroon nähden on 12 400 000 euroa, mistä 10 000 000 euroa aiheutuu kassaan kuulumattomien palkansaajien osuuden oletettua pienemmästä tuotosta palkansaajien työttömyysvakuutusmaksusta, 1 800 000 euroa työttömänä aloitetun yritystoiminnan uudelleen kohdentamisesta ja 600 000 euroa lyhytkestoisiin opintoihin osoitetun määrärahan uudelleen kohdentamisesta.


2018 talousarvio 42 400 000
2017 I lisätalousarvio
2017 talousarvio 121 000 000
2016 tilinpäätös 178 900 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 42 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) työttömyysturvalain (1290/2002) mukaisen peruspäivärahan, siihen liittyvän lapsikorotuksen ja julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisten lakisääteisten kulukorvausten rahoittamiseen siten kuin työttömyysturvalaissa on säädetty valtion osuudesta

2) valtioiden välisten kustannusten korvaamiseen kolmelta ensimmäiseltä kuukaudelta toiseen EU-jäsenvaltioon tilanteessa, jossa henkilö ei täytä kansallisen lainsäädännön työttömyysetuuksien edellytyksiä

3) perustulon maksamiseen siten kuin laissa perustulokokeilusta säädetään.

Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain perusteella valtiolle työllistämisen, työnantajalle maksettavan palkkatuen ja yrittäjäksi ryhtyvälle maksettavan starttirahan työttömyyspäivärahan valtionosuutta vastaavan osuuden maksamiseen.

Siirtomenoista palkkatuki ja starttiraha budjetoidaan maksuperusteisena.

 

II lisätalousarvioesitys HE 215/2018 vp (25.10.2018)

Momentilta vähennetään 11 900 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys aiheutuu työttömien määrän laskusta.


2018 II lisätalousarvio -11 900 000
2018 talousarvio 42 400 000
2017 tilinpäätös 95 356 992
2016 tilinpäätös 178 900 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 29/2018 vp (23.11.2018)

Momentilta vähennetään 11 900 000 euroa.

52. Valtionosuus työmarkkinatuesta (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 555 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) työttömyysturvalain (1290/2002) sekä kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) perusteella maksettavan työmarkkinatuen, siihen liittyvän lapsikorotuksen ja työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavien korotusosien maksamiseen siten kuin työttömyysturvalaissa on säädetty valtion osuudesta

2) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisten lakisääteisten kulukorvausten rahoittamiseen työttömyysturvalain mukaisesti

3) perustulon maksamiseen siten kuin laissa perustulokokeilusta säädetään.

Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain perusteella valtiolle työllistämisen, työnantajalle maksettavan palkkatuen ja yrittäjäksi ryhtyvälle maksettavan starttirahan työmarkkinatuen valtionosuutta vastaavan osuuden maksamiseen.

Siirtomenoista palkkatuki ja starttiraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:Kunnat ja valtio rahoittavat puoliksi työttömyyden perusteella vähintään 300 päivää työmarkkinatukea saaneiden henkilöiden työttömyysaikaisen työmarkkinatuen. Kuntien rahoitusosuus on 70 prosenttia työmarkkinatukea yli 1 000 päivää saaneiden työttömyysaikaisen työmarkkinatuen osalta. Muun työmarkkinatuen valtio rahoittaa kokonaan. Lisäksi valtio huolehtii Kansaneläkelaitoksen maksuvalmiudesta työmarkkinatuen osalta (maksuvalmiussuoritus).

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen työttömyysturvalain muuttamisesta siten, että mahdollistetaan opiskelu työttömyysturvalla ilman tarveharkintaa kuuden kuukauden ajan.

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)

   
Työmarkkinatuet  
— työttömyysajalta 1 172 900 000
— kuntien rahoitusosuus -380 400 000
— työllistymistä edistävien palvelujen ajalta 462 400 000
— kulukorvaukset 82 000 000
— palkkatuki 186 600 000
— korotusosa 31 900 000
Yhteensä 1 555 400 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Aktiivimalli omavastuupäivin -18 000
Eläketuen vaikutus työmarkkinatukeen -5 500
Omavastuuajan lyhentäminen kahdella päivällä 3 500
Opiskelun helpottaminen työttömyysturvalla 3 500
Palkkatukien arvioitu käyttö 9 400
Tarvearvion muutos 53 980
Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen koulutus (siirto momentilta 32.30.51) 1 160
Yhteensä 48 040

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2018 talousarvio 1 555 400 000
2017 I lisätalousarvio 3 400 000
2017 talousarvio 1 507 360 000
2016 tilinpäätös 1 414 000 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 176/2017 vp (16.11.2017)

Momentille myönnetään määrärahaa 1 563 300 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Muutos talousarvioesityksen 1 555 400 000 euroon nähden on 7 900 000 euroa, missä on otettu huomioon lisäyksenä 5 500 000 euroa kertaluonteisen eläketuen arvioitua pienemmästä käytöstä, 4 400 000 euroa työttömänä aloitetun yritystoiminnan uudelleen kohdentamisesta ja vähennyksenä 2 000 000 euroa lyhytkestoisiin opintoihin osoitetun määrärahan uudelleen kohdentamisesta.


2018 talousarvio 1 563 300 000
2017 I lisätalousarvio 3 400 000
2017 talousarvio 1 507 360 000
2016 tilinpäätös 1 414 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 563 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) työttömyysturvalain (1290/2002) sekä kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) perusteella maksettavan työmarkkinatuen, siihen liittyvän lapsikorotuksen ja työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavien korotusosien maksamiseen siten kuin työttömyysturvalaissa on säädetty valtion osuudesta

2) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisten lakisääteisten kulukorvausten rahoittamiseen työttömyysturvalain mukaisesti

3) perustulon maksamiseen siten kuin laissa perustulokokeilusta säädetään.

Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain perusteella valtiolle työllistämisen, työnantajalle maksettavan palkkatuen ja yrittäjäksi ryhtyvälle maksettavan starttirahan työmarkkinatuen valtionosuutta vastaavan osuuden maksamiseen.

Siirtomenoista palkkatuki ja starttiraha budjetoidaan maksuperusteisena.

 

II lisätalousarvioesitys HE 215/2018 vp (25.10.2018)

Momentilta vähennetään 48 300 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennyksestä 18 300 000 euroa aiheutuu työttömien määrän laskusta ja 30 000 000 euroa palkkatuen arvioitua pienemmästä käytöstä.


2018 II lisätalousarvio -48 300 000
2018 talousarvio 1 563 300 000
2017 tilinpäätös 1 495 980 710
2016 tilinpäätös 1 414 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 29/2018 vp (23.11.2018)

Momentilta vähennetään 48 300 000 euroa.

55. Valtionosuudet Koulutusrahastolle (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 3 730 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) aikuiskoulutustuesta annetun lain (1276/2000) mukaisen valtionosuuden maksamiseen

2) Koulutusrahastosta annetun lain (1306/2002) 13 §:n mukaisen valtion maksun maksamiseen Koulutusrahastolle.

Selvitysosa:Momentilta maksetaan yrittäjien aikuiskoulutustuki. Lisäksi valtio suorittaa valtion palveluksessa olevan henkilöstön osalta Koulutusrahastolle sen tilinpäätöksessä vahvistetut valtion henkilöstölle myönnetyistä ammattitutkintostipendeistä aiheutuneet kustannukset.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Valtion palveluksessa olevien ammattitutkintostipendit (siirto momentilta 28.60.60) 230
Valtion rahoitusosuuden poistuminen palkansaajan aikuiskoulutustuesta 1.8.2017 lukien (Kiky) -49 500
Yhteensä -49 270

Momentin nimike on muutettu.


2018 talousarvio 3 730 000
2017 talousarvio 53 000 000
2016 tilinpäätös 88 703 650

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 3 730 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) aikuiskoulutustuesta annetun lain (1276/2000) mukaisen valtionosuuden maksamiseen

2) Koulutusrahastosta annetun lain (1306/2002) 13 §:n mukaisen valtion maksun maksamiseen Koulutusrahastolle.

56. Valtionosuus vuorottelukorvauksesta (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 26 100 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää vuorotteluvapaalain (1305/2002) mukaisen vuorottelukorvauksen valtion osuuden maksamiseen siten, kuin työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa (555/1998) ja työttömyysturvalaissa (1290/2002) säädetään valtionosuudesta.

Selvitysosa:Vuorottelukorvausmenot rahoitetaan samoin kuin vastaavat työttömyysetuudet. Valtionosuus kassan jäsenille maksettavista korvauksista vastaa peruspäivärahan osuutta täydestä ansiopäivärahasta. Kassaan kuulumattomien henkilöiden vuorottelukorvaukset valtio rahoittaa kokonaan.

Vuorotteluvapaan työhistoriaedellytys on 20 vuotta, käyttö on sidottu lakisääteiseen vanhuuseläkeikään siten, että yläikäraja on vanhuuseläkkeen alaikäraja vähennettynä kolmella vuodella ja vuorotteluvapaan kesto on enintään 180 kalenteripäivää ja vuorottelukorvauksen enimmäismäärä on 70 prosenttia ansiopäivärahasta. Vuorottelusijaiseksi palkattavalta työttömältä edellytetään, että hän on ollut työttömänä työnhakijana yhtäjaksoisesti tai osissa vähintään 90 kalenteripäivää vuorotteluvapaan alkamista edeltäneen 14 kuukauden aikana.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tarvearvion muutos 100
Yhteensä 100

2018 talousarvio 26 100 000
2017 talousarvio 26 000 000
2016 tilinpäätös 45 821 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 26 100 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää vuorotteluvapaalain (1305/2002) mukaisen vuorottelukorvauksen valtion osuuden maksamiseen siten, kuin työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa (555/1998) ja työttömyysturvalaissa (1290/2002) säädetään valtionosuudesta.