Talousarvioesitys 2017
Pääluokka 29
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA
Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet budjetoidaan myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä. Valtuusmenettelyn piiriin kuuluvat valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan kuitenkin maksuperusteisesti.
Selvitysosa:
Kansainvälisen keskinäisriippuvuuden lisääntyminen ja työnjaossa tapahtuneet muutokset, digitalisaatio ja muu nopeasti kehittyvä teknologia, väestön ikääntyminen, ilmastonmuutos sekä Euroopan pakolaiskriisi ovat tehneet toimintaympäristöstä epävarman ja muutosherkän.
Maailmanlaajuisesti arvoketjuihin kytkeytyvä tuotanto on mennyt yhä enemmän osaamisintensiiviseen suuntaan. Aiempaa merkittävämpi osuus lisäarvosta ja taloudellisesta kasvusta muodostuu aineettomasta pääomasta ja arvonluonnista. Tämä pätee erityisesti Suomeen. Suomen työmarkkinoilla on kysyntää korkeaa koulutusta ja monipuolista osaamista vaativalle työlle. Talouden kestävä kasvu ja tuottavuuden paraneminen edellyttävät tiedon, osaamisen ja luovuuden tehokkaampaa hyödyntämistä yrityksissä, palvelujärjestelmissä ja julkisessa hallinnossa. Tiedolla johtamisen merkitys kasvaa. Tavoitteena on parantaa päätöksenteon tietopohjaa sekä tutkimus- ja asiantuntijatiedon hyödyntämistä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.
Suomen talouden rakennemuutos, kasvun pysähtyminen, velkaantuminen ja julkisen sektorin sopeuttamistoimet asettavat ministeriön toiminnalle tiukat reunaehdot. Hallinnonalalle kohdistuu merkittävä määrärahavähennys vuoteen 2020 mennessä. Samaan aikaan kotimaiset ja kansainväliset vertailut ovat osoittaneet, että Suomen suhteellinen asema osaamisyhteiskuntana on heikentynyt. Koulutustason nousu on pysähtynyt. Nuorten osaamistaso on laskussa ja Suomen tiede on jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan. Turvapaikan hakijamäärän kasvu vaikuttaa tarpeeseen kehittää koulutusta ja tukea heidän kotoutumistaan kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotyön keinoin.
Osaamista ja koulutusta koskevilla kärkihankkeilla kehitetään ministeriön toimialojen rakenteita, ohjausta, sisältöjä ja toimintatapoja niin, että suomalaisten koulutus- ja osaamistaso nousevat. Kärkihankkeilla modernisoidaan oppimisympäristöjä, hyödynnetään digitalisaatiota osaamisessa ja oppimisessa, nopeutetaan siirtymistä työelämään, parannetaan taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta, vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä, toteutetaan toisen asteen ammatillisen koulutuksen uudistus sekä vähennetään koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrää.
Koulutusjärjestelmän laadun ja vaikuttavuuden parantaminen edellyttävät uudenlaisia, avoimia ja kokeilevia toimintatapoja sekä aiempaa aktiivisempaa kotimaisen ja kansainvälisen toimintaympäristön kehityksen seurantaa ja siihen vaikuttamista.
Korkea sivistystaso, toimivat varhaiskasvatuspalvelut sekä laadukas ja maksuton koulutus ovat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusta. Tasapuoliset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen on turvattava koko maassa. Tavoitteena on väestön koulutus- ja osaamistason kohottaminen siten, että suomalaiset ovat maailman osaavin kansa vuonna 2020. Toisen asteen koulutuksen palvelukykyä edistetään. Suomalaisten koulutustasoa kehitetään siten, että tavoitevuonna 2020 työikäisestä aikuisväestöstä 88 prosenttia on suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon ja 30 prosenttia korkeakoulututkinnon. Vastaavasti 30-vuotiaista 94 prosenttia olisi suorittanut perusasteen jälkeisen ja 42 prosenttia korkeakoulututkinnon.
Osaavan työvoiman saatavuudesta tulee pulaa tietyillä aloilla jo lähitulevaisuudessa. Erityisen suuria työvoiman saatavuusongelmia tulee olemaan sosiaali- ja terveysalalla sekä tekniikan ja liikenteen aloilla. Koulutusjärjestelmään kohdentuvilla toimenpiteillä pidennetään työuria niiden alkupäästä ja kohdennetaan koulutustarjontaa siten, että se vastaa työvoiman alakohtaiseen tarpeeseen. Tavoitteena on, että nuorten kokonaiskoulutuspolku on aikaisempaa lyhyempi ja että he kouluttautuvat aloille, joilla työllistymisen edellytykset ovat hyvät. Koulutuksen ala- ja aluekohtaista tarjontaa suunnataan uudelleen väestökehityksen ja työvoiman tarpeen mukaisesti.
Koulutus- ja tiedepolitiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet ovat
- — Varhaiskasvatukseen osallistuvien alle 4-vuotiaiden lasten määrä kasvaa nykyisestä
- — Kaikki perusasteen päättävät aloittavat perusasteen jälkeiset opinnot
- — Puolet uusista ylioppilaista jatkaa opintojaan samana vuonna
- — Korkeakouluista valmistuneiden keskimääräinen ikä laskee
- — Koulutuksen läpäisyä parannetaan kaikilla koulutusasteilla
- — Tieteen taso nousee.
Perusopetuksen päättäneiden välitön sijoittuminen koulutukseen (%)
2012 | 2013 | 2014 | 2015 arvio |
2016 arvio |
2017 arvio |
|
Ammatilliseen koulutukseen sijoittuneet | 44,6 | 43,2 | 44,4 | 44,2 | 44,0 | 44,5 |
— perustutkintoon johtava koulutus1) | 41,5 | 40,3 | 42,1 | 42,0 | 42,0 | 42,0 |
— valmentavat koulutukset2) | 3,1 | 2,9 | 2,3 | 2,2 | 2,0 | 2,5 |
Lukiokoulutukseen sijoittuneet1) | 50,0 | 50,8 | 51,6 | 52,0 | 53,0 | 53,0 |
Perusopetuksen lisäopetukseen sijoittuneet3) | 3,3 | 3,1 | 2,1 | 2,5 | 3,0 | 2,5 |
Tutkintoon johtavat koulutukset yhteensä | 91,5 | 91,1 | 93,7 | 94,0 | 95,0 | 95,0 |
Lisäopetus ja valmentavat koulutukset yhteensä | 6,4 | 6,0 | 4,4 | 4,7 | 5,0 | 5,0 |
Yhteensä | 97,9 | 97,1 | 98,1 | 98,7 | 100,0 | 100,0 |
---|
1) Lähde: Tilastokeskus.
2) Lähde: valtionosuusjärjestelmän tilastot (myös vuoden 2015 luku on toteutumatieto).
3) Peruskoulujen yhteydessä järjestettävän lisäopetuksen luvut ovat Tilastokeskuksen oppilasmäärätilastojen perusteella tehtyjä arvioita. Kansanopistoissa järjestettävän lisäopetuksen luvut ovat valtionosuustilaston oppilasmäärien perusteella tehtyjä arvioita.
Korkeakoulututkinnon suorittaneiden keski-ikä (mediaani)1)
2012 | 2013 |
2014 | 2015 arvio |
2016 arvio |
2017 arvio |
|
Ammattikorkeakoulututkinto | 25,9 | 26,0 | 26,1 | 26,0 | 26,0 | 25,9 |
Ylempi korkeakoulututkinto | 27,7 | 27,8 | 28,0 | 27,8 | 27,8 | 27,8 |
1) Lähde: Tilastokeskus. Ammattikorkeakoulujen osalta nuorten koulutus.
Tavoiteajan kuluessa valmistuneiden osuus (%) aloittaneista1)
2012 |
2013 | 2014 | 2015 arvio |
2016 arvio |
2017 arvio |
|
Lukiokoulutus (3 vuotta) | 79,5 | 79,6 | 80,6 | 83,0 | 84,0 | 84,0 |
Ammatillinen perustutkinto (3 vuotta) | 61,2 | 62,1 | 63,0 | 64,0 | 65,0 | 66,0 |
Ammattikorkeakoulututkinto (5 vuotta) | 53,3 | 55,1 | 57,0 | 59,0 | 60,0 | 60,0 |
Alempi ja ylempi korkeakoulututkinto (7 vuotta) | 47,8 | 48,2 | 50,0 | 50,0 | 51,0 | 52,0 |
1) Lähde: Tilastokeskus. Mukana vain opetushallinnon alainen koulutus. Ei sisällä näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavaa koulutusta eikä oppisopimuskoulutusta. Tarkoittaa alemmissa ja ylemmissä korkeakoulututkinnoissa tavoitetutkinnon suorittaneiden osuutta, ylin tutkinto, johon uusi opiskelija on saanut tutkinnon suorittamisoikeuden. Vuoden 2014 luku on ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen osalta arvio.
Opiskelijat ja tutkinnot1)
2012 | 2013 | 2014 | 2015 arvio |
2016 arvio |
2017 arvio |
|
Varhaiskasvatus | ||||||
— lapset | 208 300 | 211 550 | 211 190 | 212 550 | 213 050 | 213 550 |
Esiopetus | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|
— oppilasmäärä | 58 800 | 59 800 | 60 420 | 62 500 | 62 000 | 62 000 |
Perusopetus | ||||||
— uudet oppilaat | 58 820 | 60 150 | 59 940 | 60 500 | 60 500 | 60 500 |
— päättötodistuksen saaneet | 60 850 | 59 580 | 57 660 | 61 000 | 61 000 | 61 000 |
— oppilasmäärä | 522 000 | 526 850 | 529 880 | 531 000 | 531 000 | 534 000 |
Lukiokoulutus | ||||||
— uudet opiskelijat | 35 780 | 35 820 | 34 740 | 38 000 | 38 000 | 35 000 |
— suoritetut ylioppilastutkinnot2) | 31 450 | 31 540 | 31 620 | 33 000 | 33 000 | 33 000 |
— opiskelijamäärä | 106 000 | 105 120 | 102 840 | 108 000 | 107 000 | 103 000 |
Ammatillinen peruskoulutus3) | ||||||
— uudet opiskelijat | 69 080 | 69 390 | 69 350 | 68 000 | 67 500 | 62 500 |
— suoritetut tutkinnot | 45 860 | 46 210 | 48 750 | 49 300 | 49 800 | 50 700 |
— opiskelijamäärä | 178 650 | 182 410 | 183 060 | 183 300 | 183 000 | 175 000 |
Ammatillinen lisäkoulutus4) | ||||||
— uudet opiskelijat | 30 190 | 26 740 | 30 930 | 31 200 | 31 000 | 30 700 |
— suoritetut tutkinnot | 16 690 | 15 940 | 15 910 | 17 000 | 18 000 | 18 000 |
— opiskelijamäärä | 69 420 | 63 290 | 64 890 | 66 500 | 66 500 | 66 000 |
Ammattikorkeakoulun perustutkinnot | ||||||
— aloittaneet5) | 30 935 | 29 917 | 30 315 | 30 300 | 30 000 | 30 000 |
— suoritetut tutkinnot | 22 123 | 22 800 | 22 778 | 23 716 | 23 500 | 23 500 |
— opiskelijamäärä | 131 374 | 129 636 | 128 751 | 128 545 | 129 300 | 129 300 |
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot | ||||||
— aloittaneet6) | 2 905 | 3 285 | 3 453 | 3 600 | 4 000 | 4 300 |
— suoritetut tutkinnot | 1 708 | 1 948 | 2 115 | 2 366 | 2 400 | 2 600 |
— opiskelijamäärä | 7 834 | 8 566 | 9 218 | 10 133 | 10 300 | 10 600 |
Yliopiston perustutkinnot7) | ||||||
— uudet opiskelijat | 19 853 | 20 233 | 20 880 | 20 755 | 20 600 | 20 500 |
— suoritetut alemmat korkeakoulututkinnot | 13 014 | 13 016 | 13 500 | 15 039 | 15 000 | 15 000 |
— suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot | 13 829 | 14 444 | 14 855 | 15 316 | 15 200 | 15 200 |
— opiskelijamäärä | 143 505 | 141 756 | 138 664 | 136 912 | 136 800 | 136 500 |
Yliopiston tohtorintutkinnot | 1 649 | 1 724 | 1 860 | 1 881 | 1 840 | 1 750 |
1) Lähde: Tilastokeskus. Opetushallinnon alainen koulutus. Esiopetuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opiskelijamäärät ovat valtionosuusjärjestelmän mukaisia opiskelijamääriä. Päivähoidon, esiopetuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen luvut eivät sisällä Ahvenanmaata.
2) Ei sisällä IB-lukioiden eikä Reifeprüfung-tutkintoja.
3) Sisältää ammatilliseen perustutkintoon johtavan/valmistavan valtionosuusrahoitteisen oppilaitosmuotoisen ja oppisopimusmuotoisen koulutuksen. Tilastokeskuksen opiskelijamäärät kuvaavat koulutukseen osallistuvien henkilöiden todellisia lukumääriä, jonka vuoksi ne poikkeavat rahoituksessa käytettävistä valtionosuusjärjestelmän mukaisista laskennallisista vuosiopiskelijamääristä.
4) Sisältää ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavan valtionosuusrahoitteisen oppilaitosmuotoisen ja oppisopimusmuotoisen koulutuksen. Tilastokeskuksen opiskelijamäärät kuvaavat koulutukseen osallistuvien henkilöiden todellisia lukumääriä, jonka vuoksi ne poikkeavat rahoituksessa käytettävistä valtionosuusjärjestelmän mukaisista laskennallisista vuosiopiskelijamääristä.
5) AMK-tutkinnon aloittaneilla tarkoitetaan v. 2010 lähtien opiskelijoita, jotka ovat kyseisenä tilastovuonna ensimmäistä kertaa kirjautuneet amk-tutkintoon johtavan koulutuksen läsnä oleviksi ko. ammattikorkeakouluun.
6) Ensimmäistä kertaa ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen läsnä oleviksi ko. ammattikorkeakouluun kirjoittautuneet.
7) Sisältää alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijat ja tutkinnot.
Kulttuuripolitiikan tehtävät ja tavoitteet liittyvät luovuuden, kulttuurisen moninaisuuden ja osallisuuden edistämiseen. Taiteellinen ja kulttuurinen tuotanto ja sen käyttö, kulttuuriperinnöstä huolehtiminen ja monipuolinen kulttuurielämä lisäävät sosiaalista ja taloudellista hyvinvointia sekä vahvistavat demokratiaa. Kulttuuripolitiikka kytkeytyy myös moniin hallinnonaloja ylittäviin politiikan teemoihin, kuten kestävään kehitykseen, alueelliseen kehitykseen, terveyteen ja hyvinvointiin, elinkeinojen edistämiseen ja talouteen sekä yhdenvertaisuuteen ja monikulttuurisuuteen.
Kulttuuripolitiikan strategiset tavoitteet ovat:
- — Taiteellisen ja muun luovan työn tekemisen edellytykset parantuvat sekä tuotannon ja jakelun muodot monipuolistuvat
- — Osallisuus kulttuuriin lisääntyy ja eri väestöryhmien erot osallistumisessa kaventuvat
- — Kulttuurin perusta on vahva ja elinvoimainen.
Kulttuuripolitiikan tunnuslukuja
2014 toteutuma |
2015 toteutuma |
2016 arvio |
2017 arvio |
|
Valtionosuuden piirissä olevien teattereiden | ||||
— laskennalliset henkilötyövuodet | 2 474 | 2 469 | 2 469 | 2 469 |
— esitysten määrä | 12 675 | 12 704 | 12 800 | 12 800 |
— kävijät, 1 000 henk. | 2 168 | 2 223 | 2 200 | 2 200 |
Valtionosuuden piirissä olevien orkestereiden | ||||
— laskennalliset henkilötyövuodet | 1 037 | 1 037 | 1 033 | 1 033 |
— konserttien määrä | 2 354 | 2 480 | 2 400 | 2 400 |
— kuulijat, 1 000 henk. | 925 | 899 | 900 | 900 |
Suomen Kansallisoopperan | ||||
— kuukausipalkkaisen henkilöstön määrä | 532 | 532 | 533 | 532 |
— esitysten määrä | 468 | 562 | 505 | 550 |
— yleisökontaktit, 1 000 henk. | 257 | 298 | 300 | 300 |
Suomen Kansallisteatterin | ||||
— henkilöstön määrä | 362 | 388 | 315 | 315 |
— esitysten määrä | 781 | 760 | 700 | 700 |
— yleisökontaktit, 1 000 henk. | 177 | 251 | 175 | 175 |
Kansallisgallerian | ||||
— henkilöstön määrä | 224 | 237 | 230 | 237 |
— kokoelma- ja erikoisnäyttelyiden määrä | 19 | 20 | 17 | 16 |
— kokonaiskävijämäärä, 1 000 henk. | 584 | 533 | 480 | 595 |
Valtionosuuden piirissä olevien museoiden laskennalliset henkilötyövuodet | 1 183 | 1 183 | 1 183 | 1 183 |
Museoiden kävijät valtionosuuden piirissä olevissa ja muissa päätoimisesti hoidetuissa museoissa, 1 000 henk. | 5 385 | 5 445 | 5 400 | 5 400 |
Kotimaisten elokuvien teatteriensi-illat | 32 | 37 | 25 | 25 |
Kotimaisten elokuvien katsojat elokuvateattereissa, 1 000 henk. | 2 051 | 2 594 | 1 900 | 1 900 |
Pää- ja sivukirjastojen määrä, kpl | 756 | 738 | 736 | 736 |
Yleisten kirjastojen kokonaislainaus, 1 000 kpl | 90 870 | 89 244 | 90 000 | 90 000 |
Fyysiset kirjastokäynnit, 1 000 kpl | 50 379 | 49 369 | 49 000 | 49 000 |
Kirjastojen verkkokäynnit, 1 000 kpl | 40 389 | 38 861 | 40 000 | 40 000 |
Kirjastojen järjestämien tapahtumien osallistujat, 1 000 henk. | 812 | 863 | 870 | 880 |
Vuosiapurahan saajien/hakemusten määrä | 298/2 416 | 299/2 414 | 300/2 400 | 300/2 400 |
Pääkaupunkiseudulla asuvien osuus Taiteen edistämiskeskuksen valtakunnallisten apurahojen hakijoista/saajista (sis. yhteisöt), % | 51/56 | 52/57 | 52/57 | 52/57 |
Pääkaupunkiseudulla asuvien osuus kaikista Taiteen edistämiskeskuksen apurahojen hakijoista/saajista (sis. yhteisöt), % | 44/46 | 45/47 | 45/47 | 45/47 |
Taiteilijaeläkkeiden kokonaismäärä (31.12.) | 1 061 | 1 064 | 1 064 | 1 064 |
— Uusien taiteilijaeläkkeiden saajien määrä suhteessa hakijoiden määrään, % | 11,99 | 11,61 | 11,61 | 11,61 |
Kulttuuriammateissa päätyössään toimivat (työvoimatutkimus) | 128 498 | 131 600 | 131 000 | 131 500 |
Taidealan ammattien työttömät työnhakijat (Kulttuurialan yritysten henkilöstö) | 7 150 | 8 082 | 8 100 | 8 150 |
Musiikin alan talouden arvo (1 000 euroa) | 856 | 875 | 885 | 885 |
Kulttuurialan yritysten toimipaikat | 21 678 | 21 500 | 22 500 | 21 000 |
Kulttuurialan yritysten henkilöstö | 59 136 | 59 000 | 61 000 | 59 000 |
Kulttuurialan yritysten liikevaihto (1 000 euroa) | 1 301 | 1 300 | 1 300 | 1 350 |
Liikunta edistää terveyttä ja hyvinvointia ja liikunnallinen elämäntapa on osa sivistysperustaa. Huippu-urheilu antaa elämyksiä ja lisää kiinnostusta oman liikuntaharrastuksen aloittamiseksi. Liikuntapolitiikan päämääränä on liikunnan edistäminen ja tämän myötä osallisuuden kasvattaminen sekä liikunnan avulla väestön hyvinvoinnin lisääminen. Liikunnalla ja urheilulla on myös taloudellisia sekä työ- ja toimintakykyä lisääviä vaikutuksia.
Huippu-urheilun perusta luodaan liikunta- ja urheiluseuratoiminnassa. Suomalaisen huippu-urheilun toimintamalleja on uudistettu vastaamaan yhä kovenevaan kansainväliseen kilpailuun. Tavoitteena on lisätä suomalaisten urheilijoiden menestystä sekä Suomessa järjestettävien urheilun suurtapahtumien vaikuttavuutta. Aktiivisella kansainvälisellä toiminnalla edesautetaan liikunnan ja huippu-urheilun eettisen perustan ja kilpailukyvyn vahvistamista.
Liikuntapolitiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet ovat
- — Liikunnallinen elämäntapa yleistyy
- — Liikunta on yhdenvertaisesti saavutettavissa
- — Liikunta ja urheilu lisäävät osallistumista.
Liikuntapolitiikan tunnuslukuja
2014 toteutuma |
2015 toteutuma |
2017 arvio |
|
Vapaa-ajan liikuntaa harrastavat (vähintään 4 tuntia viikossa siten, että hengästyy tai hikoilee), %1) | |||
8—9 -luokkalaiset | |||
— pojat | 43 | 53 | 56 |
— tytöt | 37 | 50 | 53 |
Lukion 1—2 -luokkalaiset | |||
— pojat | 48 | 55 | 56 |
— tytöt | 39 | 47 | 50 |
Ammattiin opiskelevat 1—2 -luokkalaiset | |||
— pojat | 31 | 40 | 42 |
— tytöt | 21 | 33 | 36 |
Vakituisesti useita tunteja viikossa kuntoliikuntaa tai urheilua, kuten juoksua, hiihtoa, uintia, tai pallopelejä harrastavien osuus, %2) | |||
20—54 -vuotiaat | |||
— miehet | 32 | 33 | 34 |
— naiset | 26 | 28 | 30 |
55—74 -vuotiaat | |||
— miehet | 15 | 18 | 19 |
— naiset | 12 | 14 | 16 |
Liikunta- ja urheiluseuroissa (vähintään 1 krt/vko) harrastavien osuus, % 3) | |||
7—14 -vuotiaat | |||
— tytöt | 49 | 49 | 50 |
— pojat | 61 | 61 | 61 |
15—19 -vuotiaat | |||
— tytöt | 30 | 30 | 30 |
— pojat | 30 | 30 | 30 |
Aktiivisesti (vähintään 1 krt/vko) liikunta- ja urheiluseurojen toimintaan osallistuvien osuus, %4) | |||
20—54 -vuotiaat | |||
— miehet | 37 | 34 | 36 |
— naiset | 34 | 36 | 36 |
55—74 -vuotiaat | |||
— miehet | 18 | 20 | 22 |
— naiset | 28 | 30 | 32 |
75+ -vuotiaat | |||
— miehet | 12 | 13 | 14 |
— naiset | 16 | 16 | 17 |
Liikuntasuosituksen täyttävien osuus, %5) | |||
11-vuotiaat | |||
— tytöt | 26 | 26 | 30 |
— pojat | 36 | 36 | 38 |
13-vuotiaat | |||
— tytöt | 15 | 15 | 18 |
— pojat | 22 | 22 | 25 |
15-vuotiaat | |||
— tytöt | 9 | 9 | 13 |
— pojat | 11 | 11 | 15 |
20—54 -vuotiaat6) | |||
— miehet | 15 | 15 | 18 |
— naiset | 18 | 20 | 22 |
Palvelukseen astuvien miesten juoksutestin keskiarvo (m)7) | 2 433 | 2 423 | 2 410 |
Arvokisamitalit, lkm | |||
---|---|---|---|
Olympiakisat | 5 | - | - |
MM-kisat | |||
— olympialajit | 1 | 8 | 5 |
— ei-olympialajit | 107 | 157 | 120 |
EM-kisat (olympia- ja ei-olympialajit) | 119 | 143 | 130 |
1) Kouluterveyskysely, THL.Tutkimus toteutetaan kahden vuoden välein. Vuoden 2014 luvut perustuvat vuoden 2013 tuloksiin.
2) Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus ATH.
3) Yhteenvetoarvio seuraavien tutkimusten pohjalta: Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa 2014, Nuorten vapaa-aikatutkimus 2013.
4) Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus ATH. Luku saattaa sisältää myös vapaaehtoistoimintaa liikunta- ja urheiluseuroissa.
5) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. Tutkimus toteutetaan kahden vuoden välein. Vuoden 2015 luvut perustuvat vuoden 2014 tuloksiin. Lasten ja nuorten liikuntasuositus: Kaikkien 7—18 -vuotiaiden tulee liikkua vähintään 1—2 tuntia päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Yli kahden tunnin pituisia istumisjaksoja tulee välttää.
6) Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus ATH. Suositusten mukaan liikkuvien määrän tulkinnassa on käytetty UKK-instituutin liikuntapiirakan (www.ukkinstituutti.fi/liikuntapiirakka) mukaista liikunnan määrää.
7) Puolustusvoimien kuntotestitilastot
Nuorisotyön ja -politiikan tavoitteena on nuorisolain mukaan tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. Edellä mainitut tavoitteet koskevat kaikkia Suomessa asuvia alle 29-vuotiaita.
Nuorten mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnassa ovat viime vuosien aikana kehittyneet. Osallistumis- ja vaikuttamismuodot sekä harrastustoiminta ovat monipuolistuneet, erityisesti tieto- ja viestintäteknologian kehityksen myötä. Heikko taloustilanne kasvattaa kuilua parempi- ja heikompiosaisten nuorten välillä. Erot elämänhallinnan ja yhteiskunnassa toimimisen kannalta keskeisissä kyvyissä voivat olla merkittäviä. Asuinalue ja -kunta sekä sosioekonominen tausta vaikuttavat nuorten toimintamahdollisuuksiin. Ikä, etninen alkuperä, vammaisuus tai muu henkilöön liittyvä syy voi lisätä syrjintää. Nuoret eivät aina ole tietoisia oikeuksistaan. Heikko taloustilanne varjostaa länsimaissa asuvien nuorten tulevaisuutta. Nuoremman sukupolven tulotaso uhkaa jäädä pysyvästi vanhempien sukupolvien tulotasoa matalammaksi. Toisaalta suomalaisten nuorten tulevaisuususko on vielä vahva.
Nuorisotyön ja -politiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet ovat:
- — Nuorten osallisuus lisääntyy ja vaikuttamismahdollisuudet monipuolistuvat
- — Nuorten elämänhallintataidot ja kokemus yhteisöllisyydestä vahvistuvat
- — Nuorten harrastus- ja toimintamahdollisuudet ovat tasavertaisesti saavutettavissa
- — Nuorten kokemukset yhdenvertaisuudesta, tasa-arvosta ja oikeuksiensa toteutumisesta vahvistuvat ja nuorten kasvu- ja elinolot paranevat.
Nuorisotyön ja -politiikan tunnuslukuja
2014 toteutuma |
2015 toteutuma |
2017 arvio |
|
Vaikuttavuustavoite 1: Nuorten osallisuus lisääntyy ja vaikuttamismahdollisuudet monipuolistuvat | |||
— 10—29 -vuotiaat, jotka kuuluvat/ovat mukana järjestötoiminnassa tai vastaavassa (Vapaa-aikatutkimus), % | 53 | 57 | 58 |
—15—29 -vuotiaat, jotka kokevat kuuluvansa suomalaiseen yhteiskuntaan (Nuorisobarometri), % | 76 | 56 | 56 |
Vaikuttavuustavoite 2: Nuorten elämänhallintataidot ja kokemus yhteisöllisyydestä vahvistuvat | |||
— 15—29 -vuotiaat, jotka kokevat elämän olevan hyvin hallinnassaan (Nuorisobarometri), % | 90 | 90 | 92 |
— Peruskouluikäiset, joilla ei ole yhtään läheistä ystävää (Kouluterveystutkimus/THL), % | 8 | 9 | 8 |
Vaikuttavuustavoite 3: Nuorten harrastus- ja toimintamahdollisuudet ovat tasavertaisesti saavutettavissa | |||
— 15—29 -vuotiaat, jotka ovat jättäneet harrastuksen aloittamatta rahan puutteen vuoksi (Nuorisobarometri), % | 35 | 35 | 32 |
Vaikuttavuustavoite 4: Nuorten kokemukset yhdenvertaisuudesta, tasa-arvosta ja oikeuksiensa toteutumisesta vahvistuvat ja nuorten kasvu- ja elinolot paranevat | |||
— 15—29 -vuotiaat, jotka ovat kokeneet syrjintää viimeisen 12 kk aikana (Nuorisobarometri), % | 13 | 13 | 12 |
— 15—29 -vuotiaat, jotka suhtautuvat omaan tulevaisuuteensa optimistisesti (Nuorisobarometri), % | 79 | 79 | 80 |
— Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä (TEM) | 50 400 | 52 300 | 52 000 |
Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on turvata toimintaedellytykset evankelis-luterilaiselle ja ortodoksiselle kirkolle sekä muille uskonnollisille yhdyskunnille, edistää mahdollisuuksia uskonnon tunnustamiseen ja harjoittamiseen sekä muilla tavoin edistää uskonnonvapauden toteutumista. Hautaustoimen yleisessä järjestämisessä lähtökohtana on uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden sekä arvokkuuden ja kunnioittavuuden toteutuminen.
Valtionosuusmäärärahat opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla (1 000 euroa)
Mom. | Toimintamuoto | 2015 | 2016 | 2017 | 2016/2017 muutos |
29.10.30 | Yleissivistävä koulutus | 701 446 | 724 220 | 720 558 | -3 662 |
29.10.31 | Vapaa sivistystyö | 156 212 | 157 920 | 146 325 | -11 595 |
29.20.30 | Ammatillinen koulutus | 737 192 | 725 618 | 725 789 | 171 |
29.20.33 | Nuorten aikuisten osaamisohjelma | 55 652 | 37 347 | 25 141 | -12 206 |
29.80.30 | Kirjastot | 4 750 | 3 900 | 3 700 | -200 |
29.80.31 ja 52 | Teatterit, orkesterit ja museot | 110 515 | 105 966 | 103 786 | -2 180 |
29.80.33 | Kuntien kulttuuritoiminta | 106 | 0 | 0 | 0 |
29.80.34 | Kirjastorakentaminen | 4 500 | 0 | 0 | 0 |
29.90.50 ja 52 | Liikunnan koulutuskeskukset | 17 963 | 18 150 | 18 267 | 117 |
29.90.50 | Kuntien liikuntatoimi | 19 327 | 19 399 | 19 454 | 55 |
29.91.50 | Kuntien nuorisotyö | 8 061 | 8 048 | 8 030 | -18 |
Yhteensä | 1 815 724 | 1 800 568 | 1 771 050 | -29 518 | |
Arvio valtionosuuksien ja -avustusten jakautumisesta | |||||
Kunnat ja kuntayhtymät | 889 705 | 882 278 | 867 815 | -14 464 | |
— Kunnat | -304 279 | -301 739 | -296 793 | 4 947 | |
— Kuntayhtymät | 1 193 984 | 1 184 018 | 1 164 607 | -19 410 | |
Yksityiset | 926 019 | 918 290 | 903 236 | -15 054 |
Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukainen kunnan omarahoitusosuus lukiokoulutuksen ja ammatillisen peruskoulutuksen käyttökustannuksiin on 58,11 % lisättynä 290 948 000 eurolla kunnan rahoitusosuuden ammattikorkeakoulujen rahoituksesta poistamisen johdosta.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen arpajaislain muuttamiseksi siten, että jatkossa ainoastaan uudella rahapeliyhtiöllä olisi yksinoikeus toimeenpanna rahapelejä Suomessa.
Edellä mainitun arpajaislain mukaisesti 53 % rahapeliyhtiön tuotosta käytetään urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämiseen. Rahapelitoiminnan voittovarat muodostavat keskeisen rahoituslähteen tieteen, taiteen, urheilun ja liikuntakasvatuksen sekä nuorisotyön sektoreilla. Arpajaislain 18 §:n mukaan rahapeliyhtiön asianomaisen tilikauden voittoa vastaavaksi arvioitu määräraha otetaan vuosittain valtion talousarvioon.
Rahapeliyhtiön varsinainen tuottoarvio urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämisen osalta vuodelle 2017 on 526,286 milj. euroa. Varsinaisen tuottoarvion lisäksi jakamattomien voittovarojen rahastoa puretaan yhteensä 19,4 milj. euroa, jolloin rahapelitoiminnan voittovaroja on käytettävissä vuonna 2017 yhteensä 545,686 milj. euroa eli noin 8,3 milj. euroa enemmän vuoden 2016 talousarvioon verrattuna. Tuottoarvio on kohdennettu edunsaajille arpajaislain 17 a §:n mukaisesti.
Voittovaroista ehdotetaan myönnettäväksi momentilta 29.40.53 tieteen tukemiseen 104,4 milj. euroa, momentilta 29.80.52 taiteen tukemiseen 233,6 milj. euroa, momentilta 29.90.50 liikunnan tukemiseen 154,1 milj. euroa ja momentilta 29.91.50 nuorisotyön tukemiseen 53,6 milj. euroa.
Tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön valtionrahoituksen määräksi luvuissa 29.40, 80, 90 ja 91 vuodelle 2017 ehdotetaan 1 103,4 milj. euroa, josta 545,7 milj. euroa eli 49,4 % myönnetään rahapelitoiminnan voittovaroista.
Veikkausvoittovarat1) ja samoihin tarkoituksiin myönnetyt muut määrärahat, milj. euroa
2010 TP |
2011 TP |
2012 TP |
2013 TP |
2014 TP |
2015 TP |
2016 TA |
2017 TAE |
|
Tiede | 355,1 | 388,3 | 409,9 | 398,8 | 308,6 | 258,3 | 398,1 | 411,6 |
— voittovarat | 95,8 | 100,3 | 101,2 | 102,2 | 102,4 | 102,2 | 103,4 | 104,4 |
— budj.varat2) | 259,3 | 288,0 | 308,7 | 296,6 | 205,4 | 156,1 | 294,7 | 307,3 |
Taide | 400,6 | 425,1 | 432,6 | 451,8 | 458,3 | 470,3 | 458,9 | 462,8 |
— voittovarat | 209,3 | 220,3 | 222,4 | 224,6 | 237,0 | 236,9 | 233,3 | 233,6 |
— budj.varat | 191,3 | 204,8 | 210,2 | 227,2 | 221,3 | 233,4 | 225,6 | 229,2 |
Liikunta | 137,6 | 142,5 | 153,6 | 151,7 | 187,4 | 188,5 | 155,4 | 162,0 |
— voittovarat | 135,8 | 141,9 | 150,9 | 151,6 | 147,3 | 148,0 | 147,6 | 154,1 |
— budj.varat | 1,8 | 0,6 | 2,7 | 0,1 | 40,1 | 40,5 | 7,8 | 7,9 |
Nuoriso | 69,3 | 65,2 | 71,8 | 73,9 | 74,3 | 74,4 | 73,5 | 74,6 |
— voittovarat | 51,3 | 51,5 | 51,9 | 52,4 | 52,8 | 53,0 | 53,1 | 53,6 |
— budj.varat | 18,0 | 13,7 | 19,9 | 21,5 | 21,5 | 21,4 | 20,4 | 21,0 |
Voittovarat yhteensä | 492,2 | 514,0 | 526,4 | 530,8 | 539,5 | 540,1 | 537,4 | 545,7 |
1) Vuodesta 2017 lähtien rahapelitoiminnan voittovarat.
2) Määrärahoihin ei sisälly yliopistojen valtionrahoituksen mom. 29.40.50 määrärahat.
Eräisiin käyttötarkoituksiin varatut määrärahat veikkausvoittovaroista ja muilta talousarvion momenteilta (euroa)
Rahapelitoiminnan voittovarat |
Yleiset budjettivarat |
Yhteensä | |
Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot | 3 627 000 | 1 145 000 | 4 772 000 |
Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat | 70 673 000 | 246 231 000 | 316 904 000 |
Valtionosuus ja -avustus teattereille, orkestereille ja museoille | 55 125 000 | 48 661 000 | 103 786 000 |
Liikunnan koulutuskeskukset | 16 914 000 | 781 000 | 17 695 000 |
Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen ja etsivä nuorisotyö | 7 127 000 | 19 523 000 | 26 650 000 |
Saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoiminta | 200 000 | 700 000 | 900 000 |
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan määrärahoista yli puolet on lakisääteisiä siirtomenoja, joiden vaikutukset sukupuolten asemaan riippuvat rahoituspäätöksistä.
Naisten ja miesten koulutustaso eroaa nuorissa ikäryhmissä varsin huomattavasti naisten eduksi. Perusopetuksen suorittamatta jättäminen, pelkän perusopetuksen varaan jääminen sekä ammatillisen tai korkeakoulutuksen keskeyttäminen on tyypillistä erityisesti poikaoppilaille ja miesopiskelijoille. Perusopetuksen laadun parantamisen, joustavan perusopetuksen käytäntöjen sekä ammatilliseen koulutukseen valmistavan koulutuksen arvioidaan pienentävän erityisesti ilman ammatillista koulutusta jäävien osuutta väestöstä ja siltä osin sukupuolten koulutustasoeroja.
Tyttöjen ja poikien opiskeluvalinnat pitävät yllä työelämän segregaatiota. Jatketaan toimia, joilla vaikutetaan tyttöjen ja poikien opiskeluvalintoihin.
Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan toiminnot suuntautuvat lähtökohtaisesti sukupuolineutraalisti. Liikuntatoimen valtionavustuspolitiikan lähtökohtana on liikuntalain mukainen tasa-arvon edistäminen, ja tämä otetaan huomioon avustuskriteereissä. Tasa-arvo sisältyy myös nuorisolain arvoihin. Nuorisotyössä avustusta suunnataan tarvittaessa eriytetysti tyttöjä ja poikia koskeviin hankkeisiin. Monikulttuurisuuden lisääntyessä eriytetyn toiminnan tarve nuorisotyössä kasvaa. Kulttuuriala on sekä toimijoiden että palvelujen käytön ja harrastamisen osalta naisvaltaista, mutta miesten osuus kulttuuripalveluiden käyttäjinä on noussut 2000-luvulla. Toisaalta naisten toimeentulo taiteen aloilla on keskimäärin miehiä heikompaa, ja asia on tarkoitus huomioida luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä parannettaessa.
Opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa tilastoinnin ja tutkimusten avulla hallinnonalansa toimintojen sukupuolivaikutuksia.
Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)
2016 varsinainen talousarvio |
2017 esitys |
||
29.40 | Korkeakouluopetus ja tutkimus | ||
— Suomen Akatemian tutkimushankevaltuus | 338,4 | 348,3 | |
29.40.54 | Strateginen tutkimusrahoitus (arviomääräraha) | ||
— tutkimushankevaltuus | 55,6 | 55,6 | |
29.80.75 | Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) | ||
— perusparannus- ja pienhankevaltuus | 3,3 | 2,3 |
Hallinnonalan määrärahat
TA 1000 € |
LTA I 1000 € |
LTA II 1000 € |
LTA III 1000 € |
Yhteensä 1000 € |
||
01. | Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot | 242 752 | -84 | 0 | 1 662 | 244 330 |
01. | Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
18 021 | -9 | — | 1 662 | 19 674 |
02. | Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
46 077 | -75 | — | — | 46 002 |
04. | Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
3 687 | — | — | — | 3 687 |
21. | Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) |
3 058 | — | — | — | 3 058 |
22. | Eräät käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 3 v) |
14 203 | — | — | — | 14 203 |
29. | Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) |
28 540 | — | — | — | 28 540 |
50. | Eräät avustukset (kiinteä määräraha) |
1 537 | — | — | — | 1 537 |
51. | Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan (kiinteä määräraha) |
3 313 | — | — | — | 3 313 |
52. | Valtion rahoitus evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin (arviomääräraha) |
114 000 | — | — | — | 114 000 |
53. | Eräät turvapaikanhakijoista ja maahanmuuttajista aiheutuvat avustukset (siirtomääräraha 2 v) |
8 090 | 0 | — | — | 8 090 |
66. | Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) |
2 226 | — | — | — | 2 226 |
10. | Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus | 944 889 | 0 | 0 | 0 | 944 889 |
01. | Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
42 183 | — | — | — | 42 183 |
02. | Ylioppilastutkintolautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
3 285 | — | — | — | 3 285 |
20. | Yleissivistävän koulutuksen, varhaiskasvatuksen ja vapaan sivistystyön yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) |
34 016 | 0 | — | — | 34 016 |
30. | Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) |
711 542 | — | — | — | 711 542 |
31. | Valtionosuus ja -avustus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha) |
146 270 | — | — | — | 146 270 |
51. | Valtionavustus yleissivistävän koulutuksen järjestöille (kiinteä määräraha) |
1 206 | — | — | — | 1 206 |
52. | Valtionavustus vapaan sivistystyön järjestöille (kiinteä määräraha) |
6 387 | — | — | — | 6 387 |
20. | Ammatillinen koulutus | 763 042 | 2 000 | 0 | 0 | 765 042 |
01. | Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
7 975 | — | — | — | 7 975 |
21. | Ammatillisen koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) |
8 511 | 2 000 | — | — | 10 511 |
30. | Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) |
721 415 | — | — | — | 721 415 |
33. | Nuorten aikuisten osaamisohjelma (arviomääräraha) |
25 141 | — | — | — | 25 141 |
(30.) | Aikuiskoulutus | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
40. | Korkeakouluopetus ja tutkimus | 3 323 287 | 9 000 | 0 | 15 250 | 3 347 537 |
01. | Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
12 081 | — | — | — | 12 081 |
02. | Kansallisarkiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
17 850 | — | — | 110 | 17 960 |
03. | Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
1 145 | — | — | — | 1 145 |
04. | Varastokirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
1 681 | — | — | — | 1 681 |
20. | Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) |
91 981 | 9 000 | — | 10 000 | 110 981 |
22. | Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoitus (siirtomääräraha 3 v) |
8 500 | — | — | — | 8 500 |
50. | Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v) |
1 795 674 | — | — | 5 140 | 1 800 814 |
51. | Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (arviomääräraha) |
238 331 | — | — | — | 238 331 |
53. | Rahapelitoiminnan voittovarat tieteen edistämiseen (arviomääräraha) |
104 383 | — | — | — | 104 383 |
54. | Strateginen tutkimusrahoitus (arviomääräraha) |
47 000 | — | — | — | 47 000 |
55. | Valtionrahoitus ammattikorkeakoulujen toimintaan (siirtomääräraha 2 v) |
834 915 | — | — | — | 834 915 |
66. | Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) |
19 746 | — | — | — | 19 746 |
89. | Valtion rahoitus yliopistojen pääomasijoituksiin (kiinteä määräraha) |
150 000 | — | — | — | 150 000 |
70. | Opintotuki | 781 458 | 75 | 0 | 0 | 781 533 |
01. | Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
621 | 75 | — | — | 696 |
52. | Opintolainojen valtiontakaus (arviomääräraha) |
40 200 | — | — | — | 40 200 |
55. | Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha) |
655 881 | — | — | — | 655 881 |
57. | Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki (arviomääräraha) |
31 456 | — | — | — | 31 456 |
59. | Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuki (arviomääräraha) |
53 300 | — | — | — | 53 300 |
80. | Taide ja kulttuuri | 463 304 | 0 | 0 | 260 | 463 564 |
01. | Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
4 052 | — | — | — | 4 052 |
03. | Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
2 121 | — | — | — | 2 121 |
04. | Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
23 093 | — | — | — | 23 093 |
05. | Näkövammaisten kirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
4 937 | — | — | — | 4 937 |
06. | Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) |
6 080 | 0 | — | 0 | 6 080 |
16. | Ylimääräiset taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet (arviomääräraha) |
18 848 | — | — | — | 18 848 |
20. | Museoviraston kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannukset (siirtomääräraha 2 v) |
15 400 | — | — | — | 15 400 |
30. | Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan (kiinteä määräraha) |
3 700 | — | — | — | 3 700 |
31. | Valtionosuus ja -avustus teattereiden, orkestereiden ja museoiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha) |
48 781 | — | — | — | 48 781 |
35. | Valtionavustus Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden merkkihankkeen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) |
8 000 | — | — | — | 8 000 |
40. | Korvaus Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon (arviomääräraha) |
252 | — | — | — | 252 |
41. | Eräät käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 3 v) |
26 648 | — | — | — | 26 648 |
50. | Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v) |
8 293 | — | — | 0 | 8 293 |
51. | Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha) |
14 615 | — | — | — | 14 615 |
52. | Rahapelitoiminnan voittovarat taiteen edistämiseen (arviomääräraha) |
233 589 | — | — | — | 233 589 |
53. | Valtionavustus tilakustannuksiin (kiinteä määräraha) |
27 257 | 0 | — | — | 27 257 |
55. | Digitaalisen kulttuuriperinnön saatavuus ja säilyttäminen (siirtomääräraha 3 v) |
1 950 | — | — | — | 1 950 |
59. | Eräät avustukset Kansallisgallerialle (siirtomääräraha 2 v) |
10 000 | — | — | 0 | 10 000 |
72. | Kansallisgallerian kokoelman kartuttaminen (siirtomääräraha 3 v) |
739 | — | — | — | 739 |
75. | Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) |
4 899 | — | — | 260 | 5 159 |
95. | Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (arviomääräraha) |
50 | — | — | — | 50 |
90. | Liikuntatoimi | 162 923 | 9 500 | 0 | 7 000 | 179 423 |
30. | Avustus Liikkuva koulu -ohjelmaan (siirtomääräraha 3 v) |
7 000 | — | — | — | 7 000 |
50. | Rahapelitoiminnan voittovarat urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen (arviomääräraha) |
154 097 | 6 000 | — | 7 000 | 167 097 |
52. | Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille ja rahoitus liikuntatieteellisten hankkeiden arviointikustannuksiin (kiinteä määräraha) |
1 826 | — | — | — | 1 826 |
55. | Valtionavustus liikuntapaikan rakentamiseen KymiRing Oy:lle (siirtomääräraha 2 v) |
— | 3 500 | — | — | 3 500 |
91. | Nuorisotyö | 77 770 | 0 | 0 | 0 | 77 770 |
50. | Rahapelitoiminnan voittovarat nuorisotyön edistämiseen (arviomääräraha) |
53 617 | — | — | — | 53 617 |
51. | Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö (siirtomääräraha 2 v) |
20 003 | — | — | — | 20 003 |
52. | Eräät avustukset (siirtomääräraha 2 v) |
4 150 | — | — | — | 4 150 |
Yhteensä | 6 759 425 | 20 491 | 0 | 24 172 | 6 804 088 |
Henkilöstön kokonaismäärä | 2 830 | 2 782 | 2 733 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2016 vp (13.12.2016)
Opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokan loppusummaksi vuonna 2017 esitetään 6,7 mrd. euroa, mikä on noin 54 milj. euroa vähemmän kuin kuluvana vuonna. Keskeisimmät määrärahojen vähennykset liittyvät opintotukiuudistukseen ja opiskelijoiden siirtämiseen yleisen asumistuen piiriin, joiden vaikutus on yhteensä noin 161 milj. euroa. Suurin yksittäinen lisäys on jo edellisellä vaalikaudella päätetty korkeakoulujen pääomittaminen 150 milj. eurolla.
Toiminnan ja talouden sopeuttaminen toteutetaan tekemällä rakenteellisia uudistuksia ja lisäämällä koulutusjärjestelmän tuottavuutta ja tehokkuutta. Näitä toteutetaan erityisesti koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeella, jolla uudistetaan koulutusta peruskoulusta korkeakouluun sekä tiivistetään koulutuksen ja työelämän välistä vuorovaikutusta. Hankkeen rahoitukseen osoitetaan vuosina 2016—2018 yhteensä 300 milj. euroa. Tämä määräraha jakaantuu kolmeen eri pääluokkaan (OKM, TEM, STM), ja ensi vuodelle siitä osoitetaan 61,6 milj. euroa.
Valiokunta pitää kärkihankepanostuksia merkittävinä tilanteessa, jossa monia määrärahoja on leikattu ja toimintoja supistettu. Onkin erittäin tärkeää, että kärkihankkeiden etenemistä sekä niiden vaikuttavuutta seurataan huolellisesti ja säännöllisesti ja että asetetut tavoitteet saavutetaan.
Valiovarainvaliokunta on lisännyt pääluokkaan yhteensä 12,445 milj. euroa, joka on kohdistettu mm. koulutuksen ja sivistyksen edistämiseen (mm. varhaiskasvatukseen, opetuksen laatuun ja koulujen kerhotoimintaan) sekä kulttuurin ja perinteen vahvistamiseen (mm. museoiden ja kulttuuritapahtumien tukemiseen). Lisäksi valiokunta on osoittanut voimavaroja syrjäytymisen ehkäisemistä tukeviin toimiin.
Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet budjetoidaan myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä. Valtuusmenettelyn piiriin kuuluvat valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan kuitenkin maksuperusteisesti.
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 5/2017 vp (22.6.2017)
Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomen ja Viron kulttuurirahaston pääomatarve otetaan huomioon viimeistään ensi vuoden talousarviossa.
Valiokunta kiinnitti asiaan huomiota kuluvan vuoden talousarviota koskevassa mietinnössään (VaVM 35/2016 vp), sillä vuonna 2015 perustetun Suomen ja Viron kulttuurisäätiön aktiivinen toiminta edellyttäisi vähintään 7—10 milj. euron pääoman, mutta pääoma oli viime vuoden lopulla 100 000 euroa. Valiokunta katsoo, että maiden kulttuurirahaston vahvistaminen olisi nyt ajankohtaista, kun Suomi ja Viro viettävät tänä ja ensi vuonna itsenäisyytensä 100-vuotisjuhlia.