Talousarvioesitys 2023
40. Luonnonvaratalous
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Selvitysosa:
Luonnonvarataloudella tarkoitetaan metsiin, kaloihin, riistaan ja veteen pohjautuvien luonnonvarojen kestävää ja vastuullista hyödyntämistä. Yhteiskunnan toiminta ja huoltovarmuus edellyttävät toimivaa vesihuoltoa ja kotimaisiin luonnonvaroihin perustuvaa energian ja ravinnon tuotantoa.
Maailmanlaajuiset muutostekijät — ilmastonmuutos, teknologian nopea kehitys, kilpailu ehtyvistä luonnonvaroista, arvojen ja asenteiden muutos sekä turvallisuuspoliittisen tilanteen järkkyminen — muuttavat luonnonvarasektorin toimintaympäristöä. Niiden seurauksiin on varauduttava, mutta ne tarjoavat myös uusia mahdollisuuksia. Luonnonvaratehtäviin kuuluvat huoltovarmuuden ja yhteiskunnan turvallisuuden kannalta keskeiset vesihuollon ja patoturvallisuuden varmistamisen tehtävät, joista huolehtiminen on muuttuvassa turvallisuustilanteessa entistäkin tärkeämpää.
Ilmaston lämpeneminen ja muutokset sää- ja vesioloissa vaikuttavat suoraan luonnonvaratalouden toimintaedellytyksiin riskejä muuttaen, mutta tarjoavat onnistuneella sopeutumisella myös uusia mahdollisuuksia. Nopea teknologinen kehitys avaa luonnonvaratalouteen uusia ulottuvuuksia arvoverkon eri osissa, erityisesti siirryttäessä tuottaja- ja biomassalähtöisestä toiminnasta kohti kuluttaja- ja palvelulähtöistä luonnonvarataloutta. Luonnonvaratiedon määrä ja tarkkuus tulevat kasvamaan merkittävästi ja tiedon hyödyntämisessä on suuria mahdollisuuksia luonnonvarasektorin laajenemiselle ja kansainvälistymiselle. Globaali kilpailu niukkenevista luonnonvaroista ja kestävästi tuotettujen raaka-aineiden kysynnän kasvu ovat iso mahdollisuus luonnonvarataloudelle. Suomella on runsaiden ja kestävästi hoidettujen luonnonvarojen sekä korkeatasoisen osaamisen ansiosta hyvät edellytykset vastata kasvavaan kysyntään.
Ristiriitaiset tavoitteet voivat heikentää luonnonvarojen hyödynnettävyyttä ja liiketoimintamahdollisuuksien toteutumista. Suomen luonnonvarojen tila sekä luonnonvaratalouden toimintatavat tunnetaan huonosti rajojemme ulkopuolella, mikä voi johtaa Suomen luonnonvaratalouden kehittämisen kannalta haitallisiin ja ristiriitaisiin päätöksiin kansainvälisiä sopimuksia tai EU-lainsäädäntöä valmisteltaessa.
Luonnonvaratalouden toimialaan kuuluvat metsätalous, kalatalous ja riistatalous sekä vesitalous ja yleiset luonnonvara-asiat. Pääosa näiden tehtävien hoitamiseen tarvittavista määrärahoista, n. 210 milj. euroa, on budjetoitu tähän lukuun. Lisäksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa luonnonvaratalouden tehtävissä ja Suomen ympäristökeskuksessa vesitaloustehtävissä työskentelee vakinaista henkilöstöä n. 200 henkilötyövuoden verran. Näistä aiheutuvat palkkaus- ja yleishallintomenot on otettu huomioon työ- ja elinkeinoministeriön pääluokan momentilla 32.01.02 sekä ympäristöministeriön momentilla 35.01.04. Luonnonvaratalouden tehtäviin kuuluu myös sisäministeriön hallinnonalalla Rajavartiolaitoksen suorittama riista- ja kalatalouden valvonta.
Kestävä luonnonvaratalous turvaa huoltovarmuutta, lisää hyvinvointia ja korvaa uusiutumattomien raaka-aineiden ja energian käyttöä:
- — Vahvistetaan vesihuollon, biomassojen tuotannon ja kalatalouden omavaraisuutta ja huoltovarmuutta
- — Luonnonvaratalouden kilpailukykyinen toimintaympäristö luo uutta yritystoimintaa sekä kasvattaa jalostusastetta ja vientiä
- — Luonnon aineettomien hyödykkeiden ja hyvinvointipalveluiden käyttö lisääntyy
- — Uusiutuvien luonnonvarojen elinvoimaisuus, luonnon monimuotoisuus ja elinympäristöjen tila paranevat, mikä luo pohjan kokonaiskestävyydelle
- — Turvataan uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö ja vahvistetaan riskien hallintaa
- — Hillitään ilmastonmuutosta etenemällä kohti hiilineutraalisuutta, materiaalitehokkuutta ja kiertotaloutta
- — Sopeudutaan ilmastonmuutokseen ja varaudutaan siitä aiheutuviin riskeihin.
Luotettavat ja laaja-käyttöiset paikka-, kiinteistö- ja huoneistotiedot mahdollistavat uutta liiketoimintaa ja turvaavat omistusta:
- — Ruokaan ja uusiutuviin luonnonvaroihin liittyvät paikkatiedot mahdollistavat tehokkaita prosesseja ja palveluita sekä uutta liiketoimintaa.
Tunnusluvut
| 2020 toteutuma |
2021 arvio |
2022 arvio |
2023 tavoite |
|
| — Metsätalouden arvonlisäys, milj. euroa | 3 988 | nousee | nousee | nousee |
| — Yksityismetsien puuntuotannon sijoitustuotto, % (ilman kantohintojen vuotuista muutosta) | 4,8 | 4,9 | ennallaan | ennallaan |
| — Runkopuun hakkuukertymä, milj. m3 | 68,9 | 75,8 | nousee | ennallaan |
| — Metso-toimenpiteet yksityismetsissä, ha | 51 486 | 56 030 | 60 300 | 65 800 |
| — Kaupallisen kalastuksen tuotannon arvo, milj. euroa | 46,5 | 45,0 | ennallaan | nousee |
| — Vesiviljelyn tuotannon arvo, milj. euroa | 84,7 | 80,0 | ennallaan | nousee |
| — Kalanjalostuksen ja kalakaupan liikevaihto, milj. euroa | 721,1 | 690,0 | ennallaan | nousee |
| — Vapaa-ajankalastuksen saaliin arvo, milj. euroa | nousee | nousee | nousee | nousee |
| — Vapaa-ajankalastajien kalastuspäivien lukumäärä, milj. kpl | nousee | nousee | ennallaan | ennallaan |
| — Asukkaiden määrä merkittävillä tulvariskialueilla | 5 800 | 5 731 | 5 700 | laskee |
| — Vesihuoltopalvelujen järjestämisen rakennemuutos, vesihuoltolaitosten määrä, kpl | 1 085 | 1 214 | 1 195 | laskee |
| — Riistasaaliin arvo, milj. euroa | 84 | nousee | ennallaan | ennallaan |
| — Pienriistan metsästyspäivien lukumäärä, milj. kpl | 3,5 | ennallaan | ennallaan | ennallaan |
| — Suurpetojen aiheuttamat vahingot, milj. euroa | 9,9 | 9,5 | ennallaan | laskee |
20. Kalakannan hoitovelvoitteet (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 2 800 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) vesilain (587/2011) 3 luvun 14 ja 22 §:n sekä ympäristönsuojelulain (527/2014) nojalla annettujen sekä muiden vastaavien lupapäätösten lupaehtojen edellyttämien kalakannan hoitotoimenpiteiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen sekä näihin liittyvien siirtomenojen maksamiseen
2) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen, silloin kun ne liittyvät suoraan kohdan 1) mukaisiin kalakannan hoitotoimenpiteisiin.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksuperusteisena.
Selvitysosa:Määrärahaa käytetään vesistön rakentamisen, säännöstelyn, perkausten, jäteveden päästöjen ym. luvanvaraisen toiminnan kalakannoille aiheuttamien vahinkojen kompensoimisen ja estämisen sekä kalataloudellisen tarkkailun menoihin. Vuonna 2023 kertyväksi arvioidut vesioikeudelliset kalatalousmaksut on merkitty tuloina momentille 12.30.40.
Määrärahan käytöstä arvioidaan pääosa kulutusmenoiksi ja siirtomenojen osuus vähäiseksi.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kalatalousmaksukertymän väheneminen | -300 |
| Yhteensä | -300 |
| 2023 talousarvio | 2 800 000 |
| 2022 talousarvio | 3 100 000 |
| 2021 tilinpäätös | 3 300 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 2 800 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) vesilain (587/2011) 3 luvun 14 ja 22 §:n sekä ympäristönsuojelulain (527/2014) nojalla annettujen sekä muiden vastaavien lupapäätösten lupaehtojen edellyttämien kalakannan hoitotoimenpiteiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen sekä näihin liittyvien siirtomenojen maksamiseen
2) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen, silloin kun ne liittyvät suoraan kohdan 1) mukaisiin kalakannan hoitotoimenpiteisiin.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksuperusteisena.
21. Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 15 847 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) vesivarojen käytön ja hoidon kulutus- ja sijoitusmenoihin, jotka liittyvät tulvariskien hallintaan, patoturvallisuuteen, vesistöjen säännöstelyyn, vesistön käytön ja hoidon, vesihuollon, maa- ja metsätalouden vesienhallinnan ja muun vesitalouden kehittämiseen, havaintotiedon hankintaan ja vesitietopalveluun, vaikutusten arviointiin, varautumiseen ja riskienhallintaan sekä valtion velvoitteisiin lain, lupapäätösten ja sopimusten perusteella, valtioiden välisiin sopimuksiin perustuvaan rajavesistöyhteistyöhön sekä Suomen vesialan kansainvälisen strategian toteuttamiseen maa- ja metsätalousministeriön toimialalla
2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden kansallisena omarahoitusosuutena
3) enintään 95 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen sekä vesialan kansallisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen
4) vesialan liiketoimintaa edistävien valtioiden välisten yhteistyösopimusten toteuttamiseen.
Momentille nettoutetaan yhteistyöosapuolten rahoitusosuudet hankkeista, selvityksistä tai muista toimenpiteistä, joiden toteuttaminen on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten vastuulla sopimusten tai vesilainsäädännön mukaisten päätösten perusteella. Momentille nettoutetaan myös työnantajalle maksettavat sairaus- ja äitiyspäivärahat.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Tulvariskien hallinta, patoturvallisuus ja vesistöjen säännöstely | 3 100 000 |
| Vesitalouden kehittäminen, suunnittelu ja seuranta | 5 247 000 |
| Valtion vesistörakenteiden peruskorjaukset ja muut vesistötoimenpiteet | 5 000 000 |
| Valtion vesitalousluvista aiheutuvat velvoitteet | 2 200 000 |
| Valtiosopimuksiin perustuva rajavesistöyhteistyö, rahoitusosuudet ja jäsenmaksut | 300 000 |
| Yhteensä | 15 847 000 |
Palkkauksiin käytettävää määrärahaa on tarkoitus käyttää 87 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen työ- ja elinkeinoministeriön ja ympäristöministeriön hallinnonaloilla ja 8 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Juomavesidirektiivin kansallisen täytäntöönpanon tietotyökalujen kehittäminen | 2 000 |
| Kansainvälisten vesiasioiden koordinaattorin palkkausmäärärahan MMM:n osuus (siirto momentille 24.01.01) | -36 |
| Tulvasuojelu ja peltojen vesienhallinta (HO 2019) | -200 |
| Vesiosaamisen kasvu- ja vientiohjelma (RRF pilari3) | -500 |
| Palkkausten tarkistukset | 92 |
| Yhteensä | 1 356 |
| 2023 talousarvio | 15 847 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 20 000 |
| 2022 talousarvio | 14 491 000 |
| 2021 tilinpäätös | 14 259 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Momentille esitetään noin 15,8 milj. euroa, joka on 1,4 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahalla hoidetaan vesitaloustehtäviä ja rajavesistöyhteistyötä sekä valtion vastuulla olevia vesistötoimenpiteitä ja vesistörakenteiden peruskorjauksia. Merkittävin uusi momentilta rahoitettava hanke on juomavesidirektiivin kansallinen toimeenpano (2 milj. euroa). Lisäksi vesitaloushankkeita rahoitetaan momentilta 30.40.31.
Valiokunta on tyytyväinen siihen, että vesitalouden turvaaminen kaikissa tilanteissa on huomioitu turvallisuusympäristön muutoksessa ja momentin määrärahaa on korotettu. Vesihuollon häiriötilanteet ovat vakavia, sillä ne vaikuttavat laajasti yhteiskunnan toimintaan. Momentille kohdistuukin kasvavia rahoitustarpeita mm. vesitalouden tietojärjestelmien toiminnan ja turvallisuuden kehittämiseen, ikääntyneen vesihuoltoinfran korjaamiseen sekä vesihuollon alueellisen yhteistyön ja erityistilanteisiin varautumiseen. Tärkeää on edelleen edistää myös peltojen vesien- sekä tulva- ja kuivuusriskien hallintaa.
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 15 847 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) vesivarojen käytön ja hoidon kulutus- ja sijoitusmenoihin, jotka liittyvät tulvariskien hallintaan, patoturvallisuuteen, vesistöjen säännöstelyyn, vesistön käytön ja hoidon, vesihuollon, maa- ja metsätalouden vesienhallinnan ja muun vesitalouden kehittämiseen, havaintotiedon hankintaan ja vesitietopalveluun, vaikutusten arviointiin, varautumiseen ja riskienhallintaan sekä valtion velvoitteisiin lain, lupapäätösten ja sopimusten perusteella, valtioiden välisiin sopimuksiin perustuvaan rajavesistöyhteistyöhön sekä Suomen vesialan kansainvälisen strategian toteuttamiseen maa- ja metsätalousministeriön toimialalla
2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden kansallisena omarahoitusosuutena
3) enintään 95 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen sekä vesialan kansallisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen
4) vesialan liiketoimintaa edistävien valtioiden välisten yhteistyösopimusten toteuttamiseen.
Momentille nettoutetaan yhteistyöosapuolten rahoitusosuudet hankkeista, selvityksistä tai muista toimenpiteistä, joiden toteuttaminen on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten vastuulla sopimusten tai vesilainsäädännön mukaisten päätösten perusteella. Momentille nettoutetaan myös työnantajalle maksettavat sairaus- ja äitiyspäivärahat.
II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 149 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu palkkausten tarkistuksista.
| 2023 II lisätalousarvio | 149 000 |
| 2023 talousarvio | 15 847 000 |
| 2022 tilinpäätös | 14 511 000 |
| 2021 tilinpäätös | 14 259 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 149 000 euroa.
22. Luonnonvara- ja biotalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 14 966 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä, biotaloutta, ympäristön hoitoa, luonnon monimuotoisuutta, ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista koskeviin kehittämis-, kokeilu-, investointi- ja vienninedistämishankkeisiin ja viestintään sekä näihin liittyvien avustusten maksamiseen
2) uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyvien tietojärjestelmien ylläpitoon ja kehittämiseen
3) eräiden Suomen tekemien kalastusta koskevien sopimusten valvonnasta aiheutuvien menojen maksamiseen
4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
5) enintään 70 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Määrärahasta on varattu 3 000 000 euroa maankäyttösektorin ilmastokestäviin toimenpiteisiin (RRF pilari1) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Määrärahaa käytetään uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä ja biotaloutta edistäviin kokeilu-, kehittämis-, investointi- ja vienninedistämishankkeisiin. Tavoitteena on parantaa luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvan kilpailukykyisen liiketoiminnan edellytyksiä. Määrärahalla toteutetaan kansallista metsästrategiaa, Suomen biotalousstrategiaa sekä ilmastolakia maa- ja metsätalousministeriön vastuulla olevien maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman sekä kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman osalta.
Lisäksi määrärahaa kohdennetaan uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön ja suojeluun liittyvien tietojärjestelmien ja -varantojen yhteiskäyttöisyyden parantamiseen ja sähköisen asioinnin kehittämiseen, luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen, haitallisista vieraslajeista aiheutuvien riskien torjumiseen, geenivarojen suojeluun ja kestävään käyttöön sekä luonnon virkistys- ja matkailukäytön edistämiseen. Määrärahalla voidaan myös toteuttaa selvityksiä, joiden avulla pyritään parantamaan luonnonvarojen tilaa ja käyttöä sekä sopeutumista ilmastonmuutokseen.
Tenojoen kalastuslupamaksutuloista vuonna 2022 valtiolle kuuluvana osuutena on otettu huomioon tällä momentilla 13 500 euroa. Tenojoen lohikantojen heikon tilan vuoksi kalastusta jouduttiin rajoittamaan kesällä 2021 ja kohdentamaan kalastusta muihin lajeihin kuin loheen. Lohikantojen heikon tilanteen on arvoitu jatkuvan, mikä pienentää lupakertymää myös vuonna 2022. Kalastuslupatulojen arvioidaan vähenevän vuonna 2022 noin 50 000 euroon. Tenojoen kalastusluvista vuonna 2023 kertyväksi arvioitu tulo on merkitty momentille 12.30.41.
EU:n elpymisvälineen tuloilla rahoitettavalla maankäyttösektorin ilmastokestävillä toimenpiteillä kehitetään ilmastokestäviä ja luonnon monimuotoisuutta turvaavia metsänhoidon ja -käsittelyn menetelmiä.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Maankäyttösektorin ilmastokestävät toimenpiteet | 3 000 000 |
| Elinvoimainen Suomi: Luonnon monimuotoisuutta vahvistavat toimet | 120 000 |
| Ilmastolain toimeenpano | 1 000 000 |
| Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma | 6 000 000 |
| Kansallisen metsästrategian toimeenpano | 1 900 000 |
| Suomen biotalousstrategian toimeenpano | 1 200 000 |
| Luonnonvara- ja biotalouden muut kokeilu- ja kehittämishankkeet | 796 000 |
| Tietojärjestelmien kehittäminen ja ylläpito | 760 000 |
| Kalastusta koskevien sopimusten valvonta | 190 000 |
| Yhteensä | 14 966 000 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin 60 prosenttia ja kulutusmenojen osuudeksi noin 40 prosenttia.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Geenivaraohjelman mukaiset palveluhankinnat (siirto momentille 30.01.05) (HO 2019) | -108 |
| Ilmastolain toimeenpano | 1 000 |
| Kosteikkoviljelyn tukeminen | 30 000 |
| Kosteikkoviljelyn tukeminen (siirto momentille 30.20.42) | -30 000 |
| Kotieläinten ruokinnan päästöjä vähentävien rehun lisäaineiden kehitys ja selvitykset, kertaluonteisen lisäyksen poisto | -700 |
| Luonnonsuojelun rahoituksen kasvattaminen (vieraslajien torjunnan tehostaminen) (HO 2019) | -595 |
| Maankäyttösektorin ilmastokestävät toimenpiteet (RRF pilari1) | -4 000 |
| Maankäyttösektorin ilmastopolitiikan tutkimus- ja innovaatio-ohjelma (7 htv) (siirto momentilta 30.01.22) (HO 2019 kertaluonteinen) | 7 000 |
| Maankäyttösektorin ilmastopolitiikka, metsitystukijärjestelmän rahoitus (siirto momentille 30.40.47) (HO 2019) | -1 800 |
| Maankäyttösektorin ilmastopolitiikka (HO 2019) | -4 552 |
| Maankäyttösektorin ilmastopolitiikka (HO 2019 kertaluonteinen) | -17 000 |
| Metsitystukijärjestelmän hallinnointi (7,5 htv) (siirto momentilta 32.01.02) (HO 2019) | 595 |
| Metsitystukijärjestelmän lisärahoitustarve (siirto momentilta 30.40.47) (HO 2019) | 1 070 |
| Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma | 5 000 |
| Ravinteiden kierrätyksen kärkihanke (HO 2019 kertaluonteinen) | -1 100 |
| Tenojoen kalastuslupatulojen väheneminen | -121 |
| Tuhkalannoitus (siirto momentille 30.40.44) (HO 2019) | -200 |
| Yhteensä | -15 511 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2023 talousarvio | 14 966 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 3 000 000 |
| 2022 talousarvio | 30 477 000 |
| 2021 tilinpäätös | 33 497 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Momentille esitetään noin 15,0 milj. euroa. Määrärahatason alentuminen puoleen verrattuna vuoden 2022 varsinaiseen talousarvioon johtuu pääosin hallitusohjelman mukaisen maankäyttösektorin ilmastotoimien rahoituksen päättymisestä. Momentin rahoitus antaa saadun selvityksen mukaan kuitenkin edelleen hyvät mahdollisuudet useita toimialoja koskevien kehittämishankkeiden toteuttamiseen.
Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmaan esitetään 6 milj. euroa, jota valiokunta pitää erittäin hyödyllisenä. Ravinteiden kierrätys on mitä parhain tapa edistää siirtymää kiertotalouteen ja vähentää Itämeren ja vesistöjen ravinnekuormitusta sekä kasvihuonekaasupäästöjä. Tuella edistetään kannattavaa kierrätyslannoitemarkkinan syntymistä, parannetaan ravinne- ja energiahuoltovarmuutta ja edistetään vihreää siirtymää. Tavoitteena on käynnistää investointeja ja edistää innovaatioiden siirtymistä tuotantomittakaavan toiminnaksi. Ravinteiden kierrätysohjelmaa toteutetaan myös ympäristöministeriön hallinnonalalla.
Maankäyttösektorin ilmastokestäviin toimenpiteisiin esitetään 3 milj. euroa. Tavoitteena on rahoittaa kehittämis- ja koulutushankkeita, joilla tuetaan metsätalouden ilmastomuutokseen sopeutumista ja ilmastonmuutoksen riskienhallintaa sekä luonnon monimuotoisuutta. Hankkeiden kautta on tarpeellista kehittää myös metsänhoidon ja -käsittelyn menetelmiä, jotta voidaan siirtyä aiempaa paremmin kohdennettuihin ja monimuotoisempiin hakkuu- ja kasvatusmenetelmiin.
Vesitalouteen liittyen momentilta edistetään edelleen sinisen biotalouden, kala- ja vesivarojen hyödyntämisen, vesiliiketoiminnan ja vesiviljelyn kehittämistä sekä ilmastonmuutokseen sopeutumista. Määrärahoilla on myös tiivis kytkös pelto- ja metsämaan vesitalouden hallinnan kehittämiseen.
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 14 966 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä, biotaloutta, ympäristön hoitoa, luonnon monimuotoisuutta, ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista koskeviin kehittämis-, kokeilu-, investointi- ja vienninedistämishankkeisiin ja viestintään sekä näihin liittyvien avustusten maksamiseen
2) uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyvien tietojärjestelmien ylläpitoon ja kehittämiseen
3) eräiden Suomen tekemien kalastusta koskevien sopimusten valvonnasta aiheutuvien menojen maksamiseen
4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
5) enintään 70 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Määrärahasta on varattu 3 000 000 euroa maankäyttösektorin ilmastokestäviin toimenpiteisiin (RRF pilari1) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
31. Vesi- ja kalataloushankkeiden tukeminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 8 636 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa, vesienhallintaa sekä vesitalouden varautumista ja riskienhallintaa parantavien tulvasuojelu- ja muiden hankkeiden avustamisesta ja valtion työnä toteutettavista hankkeista aiheutuvien menojen maksamiseen
2) vesiluonnonvarojen kestävää käyttöä edistävien kehittämis- ja investointihankkeiden avustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
3) enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan hankkeista aiheutuvan henkilöstön palkkausmenojen ja muiden kulutusmenojen sekä sijoitusmenojen maksamiseen
4) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden kansallisena omarahoitusosuutena
5) kansallisten ja kansainvälisten vesitaloushankkeiden vapaaehtoisten rahoitusosuuksien maksamiseen.
Määrärahasta on varattu 1 500 000 euroa vesiosaamisen kasvu- ja vientiohjelmaan (RRF pilari3) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavina toimenpiteinä tukea myönnetään vesistötoimenpiteille tulvariskien hallintaan ja muiden erilaisten vesitaloudellisten riskien ja haittojen vähentämiseen sekä vesistöjen monipuolisen käytön ja hoidon edistämiseen ja vesienhallintaan. Erityisesti tukea suunnataan vesihuollon toimintavarmuuden ja kyberturvallisuuden parantamiseen. Vesiluonnonvarojen kestävää käyttöä edistävinä hankkeina tukea myönnetään vesitaloussektorin kokeilu-, investointi- ja vientitoimintaa sekä innovatiivisia julkisia hankintoja ja niihin liittyviä toimintamalleja edistäville hankkeille. Kalakantojen elinvoimaisuuden parantamiseksi määrärahaa käytetään kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävien hankkeiden toteuttamiseen. Avustusten perusteet on määritelty valtioneuvoston asetuksella vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavien hankkeiden avustamisesta (714/2015).
EU:n elpymisvälineen tuloilla rahoitettava vesiosaamisen kasvu- ja vientiohjelma tukee kestävän kehityksen tavoitteita edistäviä vesialan kasvu- ja vientikokonaisuuksia, jotka perustuvat älykkäisiin ratkaisuihin ja digitalisaatioon, vesialaan vihreän kasvun mahdollistajana sekä vesialan ja muiden toimialojen välisen yhteistyön lisäämiseen, resurssitehokkuuden ja energiatehokkuuden parantamiseen sekä kokonaisvaltaisiin vesihuollon ja vesivarojen hallinnan ratkaisuihin. Ohjelman rahoituksesta 40 % katsotaan edistävän Vihreän siirtymän tavoitetta.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Vesiosaamisen kasvu- ja vientiohjelma | 1 500 000 |
| Vesihuollon toimintavarmuuden ja kyberturvallisuuden parantaminen | 2 500 000 |
| Vesitaloudelliset riskinhallinta-, kunnostus-, kehittämis- ja kokeiluhankkeet | 3 879 000 |
| Kalataloudelliset kunnostus-, kehittämis- ja kokeiluhankkeet | 757 000 |
| Yhteensä | 8 636 000 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin 90 prosenttia ja kulutusmenojen osuudeksi noin 10 prosenttia.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kansallinen ohjelma vaelluskalakantojen elvyttämiseksi (HO 2019 kertaluonteinen) | -3 000 |
| Porvoonjoen Strömbergin kalatien ja Keravanjoen Kirkonkylänkosken kalateiden kunnostaminen, kertaluonteisen lisäyksen poisto | -200 |
| Tulvasuojelu ja peltojen vesienhallinta (HO 2019) | -1 000 |
| Vesihuollon toimintavarmuuden ja kyberturvallisuuden parantaminen (kyber) | 2 500 |
| Vesiosaamisen kasvu- ja vientiohjelma (RRF pilari3) | -500 |
| Yhteensä | -2 200 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2023 talousarvio | 8 636 000 |
| 2022 talousarvio | 10 836 000 |
| 2021 tilinpäätös | 8 636 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Momentille esitetään noin 8,6 milj. euroa, joka on 2,2 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahasta noin 3,9 milj. euroa on tarkoitus kohdistaa uusien ja keskeneräisten vesitaloudellisten riskinhallinta-, kunnostus-, kehittämis- ja kokeiluhankkeiden tukirahoitukseen. Momentin suurimmat rahoitustarpeet liittyvät tulvariskien hallintasuunnitelmien mukaisten toimenpiteiden toteuttamiseen, kuten asutuksen tulvasuojeluhankkeiden avustamiseen.
Vesihuollon toimintavarmuus. Valiokunta pitää erittäin tarpeellisena momentille esitettyä uutta määrärahaa (2,5 milj. euroa) vesihuollon toimintavarmuuden ja kyberturvallisuuden parantamiseen. Digitalisaation ja erilaisten pilvipohjaisten järjestelmien käyttöönoton edetessä vesihuoltolaitosten on yhä tärkeämpää varmistaa ja edistää vesihuollon tieto- ja kyberturvallisuutta. Esitys on tarpeellinen osa laajempaa kriittisen infrastruktuurin varautumista muuttuneessa turvallisuusympäristössä.
Vesiosaamisen vienti. Valiokunta katsoo myös, että vesiosaamisen kasvu- ja vientiohjelmaa on edelleen tärkeä jatkaa (1,5 milj. euroa), vaikka rahoitusta onkin leikattu (0,5 milj. euroa). Globaalin vesialan liiketoiminnan arvon arvioidaan olevan noin 400—500 mrd. euroa, ja ilmastonmuutoksen myötä sen merkityksen oletetaan edelleen kasvavan. Suomen liiketoiminta- ja vientimahdollisuudet arvioidaan erittäin korkealle turvallisen veden tuotannossa, jätevesien puhdistuksessa ja veden hyödyntämisessä.
Vaelluskalakantojen elvytys. Kalatalouden kunnostus-, kehittämis- ja kokeiluhankkeisiin esitettävä määräraha pienenee vajaaseen 0,8 milj. euroon, mikä aiheutuu pääosin hallitusohjelman mukaisen kertaluonteisen vaelluskalakantojen elvyttämiseen osoitetun 3,0 milj. euron määrärahan poistumisesta (NOUSU-ohjelma). Valiokunta toteaa, että esitetty määräraha on pieni, mutta tärkeä. Sillä parannetaan vaelluskalojen elinolosuhteita ja pyritään palauttamaan vaelluskalakantojen luontaista lisääntymistä Suomen virtavesissä.
Momentin rahoituksella toteutetaan myös Saaristomeri-ohjelman osana kesäkuussa 2022 valmistunutta maatalouden vesiensuojelun tiekarttaa, jonka tavoitteena on vähentää Saaristomeren valuma-alueen hajakuormitusta siten, että alue voidaan poistaa Itämeren suojelukomission (HELCOM) pahimpien kuormittajien ns. hot spot -listalta viimeistään vuonna 2027. Tiekartan keinoilla voidaan vähentää ravinnekuormaa jopa 100 000—150 000 kiloa vuosittain. Toimien toteuttaminen maksaa vähintään 18 milj. euroa vuodessa, mikä rahoitetaan sekä kansallisin varoin että EU:n rahoitusohjelmilla.
Valiokunta on tyytyväinen siihen, että Saaristomeren tilanteeseen on kiinnitetty viime vuosina entistä enemmän huomiota ja tietoisuus alueen ongelmista on lisääntynyt. Saadun selvityksen perusteella vuodelle 2023 on teknisesti käytettävissä riittävä rahoitus tiekartan toteuttamiseen. Ongelmana on kuitenkin, että rahoitusta ei ole korvamerkitty ja toimenpiteiden toteutus perustuu vapaaehtoisuuteen, joka edellyttää alueen toimijoiden aktiivisuutta. Lisäksi rahoituksen hakeminen vaatii osaamista, koska se on jakaantunut useaan eri lähteeseen kahden ministeriön hallinnonalalla (ympäristö- sekä maa- ja metsätalousministeriö). Myös vastuut ovat jakaantuneet, joten toimenpiteiden tehokas toteuttaminen edellyttää ministeriöiden saumatonta ja sujuvaa yhteistyötä.
Valiokunta painottaa, että Saaristomeren valuma-alueella on tunnistettava tiekartan toimien kohdentamisen kannalta vaikuttavimmat alueet, laadittava tuotantotyypeittäin tukipolkuja, joita sovelletaan tilakohtaisten toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa sekä viestinnässä ja asiantuntija-avussa. Tarpeen on niin ikään järjestää tilaisuuksia maatalousyrittäjien kanssa vauhdittamaan olemassa olevan rahoituksen tehokasta kohdentumista. Tarkoitukseen tulisikin varata riittävä määräraha Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (momentti 32.01.02).
Valiokunnan tietoon on lisäksi tuotu lainsäädännöllisiä esteitä toimien toteuttamiseen liittyen esimerkiksi kipsin levitykseen luomupelloille, lannan suoran siirron tukemisen mahdollistamiseen, viljavuustietojen laajempaan hyödyntämiseen sekä järviruo’on niiton luvitukseen. Myös hankerahoituksen omavastuuta pidettiin esteenä toimien toteuttamiselle. Valiokunta katsoo, että kansallisessa päätösvallassa olevat rajoitukset tulee selvittää sekä viedä eteenpäin tarvittavia EU-tason muutoksia. Tärkeää on niin ikään edistää kierrätyslannoitteiden tuotantoa muutenkin kuin biokaasutuotannon yhteydessä.
Saaristomeren ohella valiokunta painottaa myös muiden merialueiden ja etenkin sisävesien tilan parantamista, mikä edellyttää mittavia toimenpiteitä ja niiden vauhdittamista riittävin resurssein.
Valiokunta lisää momentille 100 000 euroa Ruokolahdella sijaitsevan Haapaveden tilan parantamiseen.
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 8 736 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa, vesienhallintaa sekä vesitalouden varautumista ja riskienhallintaa parantavien tulvasuojelu- ja muiden hankkeiden avustamisesta ja valtion työnä toteutettavista hankkeista aiheutuvien menojen maksamiseen
2) vesiluonnonvarojen kestävää käyttöä edistävien kehittämis- ja investointihankkeiden avustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
3) enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan hankkeista aiheutuvan henkilöstön palkkausmenojen ja muiden kulutusmenojen sekä sijoitusmenojen maksamiseen
4) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden kansallisena omarahoitusosuutena
5) kansallisten ja kansainvälisten vesitaloushankkeiden vapaaehtoisten rahoitusosuuksien maksamiseen.
Määrärahasta on varattu 1 500 000 euroa vesiosaamisen kasvu- ja vientiohjelmaan (RRF pilari3) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
40. Eräät luonnonvaratalouden korvaukset (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 1 632 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Tenojoen kalastuslupatuloista vesialueen omistajille palautettavan osuuden maksamiseen
2) kalastuslain (379/2015) 60 §:n mukaisista saimaannorpan suojeluun liittyvistä kalastuksen rajoittamissopimuksista vesialueiden omistajille maksettaviin korvauksiin siten, että korvauksen suuruus on 2,5 euroa hehtaarilta
3) lupaviranomaisten ja tuomioistuinten vesi- ja kalastusasioista antamien päätösten ja lain tai valtioiden välisten sopimusten perusteella valtion maksettavaksi määrättyjen tai sovittujen korvausten, kustannusten ja päätösmaksujen sekä niitä koskevien korkojen ja viivästyskorkojen maksamiseen
4) metsätuhojen torjunnasta annetun lain (1087/2013) perusteella aiheutuvien korvausten ja muiden menojen maksamiseen
5) laajuudeltaan ja taloudelliselta merkitykseltään huomattavien metsätuhojen kartoituksesta ja tuhoalueita koskevien ilmakuvien tuottamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
6) metsälaissa tarkoitetuista uhkasakkolain (1113/1990) mukaisista ja niihin verrattavista suorituksista aiheutuvien sellaisten menojen maksamiseen, jotka maksetaan etukäteen valtion varoista
7) Suomen ja Norjan välisen poroaitasopimuksen mukaisten korvausten maksamiseen
8) kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta annetun lain (998/2012) mukaisten avustusten maksamiseen
9) Tenojoen kalastussääntöä koskevan sopimuksen ja kalastussäännön eräiden määräysten aiheuttamien menetysten korvaamisesta annetussa laissa (501/1991) määrättävien korvausten ja kustannusten sekä niitä koskevien korkojen ja viivästyskorkojen maksamiseen
10) vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annetun lain (1709/2015) 17 §:n perusteella aiheutuvien sellaisten menojen maksamiseen, jotka maksetaan etukäteen valtion varoista
11) kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Tenojoen kalastuslupatuloista palautetaan vuonna 2023 vesialueiden omistajille vuonna 2022 kertyneiden kalastuslupatulojen palautettava osuus. Tenojoen lohikantojen heikon tilan vuoksi kalastusta jouduttiin rajoittamaan kesällä 2021 ja kohdentamaan kalastusta muihin lajeihin kuin loheen. Lohikantojen heikon tilanteen on arvoitu jatkuvan, mikä pienentää lupakertymää. Vuosien 2019—2021 lohen nousuvaellukset Pohjois-Atlantilla ja myös Tenojoella ovat olleet poikkeuksellisen heikkoja. Lisäksi on arvioitavissa, että useamman merivuoden lohien nousu vuonna 2022 jää vähäiseksi, koska yhden merivuoden lohia on palannut mereltä niukasti kahtena edellisenä vuonna, mikä yleensä heijastuu useamman merivuoden lohien määrään. Kalastuslupatulojen arvioidaan vähenevän vuonna 2022 noin 50 000 euroon. Yksityisille vesialueen omistajille vesialueomistuksen mukaisessa suhteessa palautettava osuus on noin 73 %, mikä on huomioitu momentin määrärahatasossa. Tenojoen kalastuslupamaksutuloista valtiolle kuuluva osuus on otettu huomioon momentin 30.40.22 määrärahassa. Tenojoen kalastusluvista vuonna 2023 kertyväksi arvioitu tulo on merkitty momentille 12.30.41.
Saimaannorpan suojeluun liittyvillä sopimuskorvauksilla korvataan vapaaehtoisista kalastuksen rajoittamissopimuksista aiheutuvia haittoja vesialueiden omistajille. Tavoitteena on, että vuonna 2023 kalastuksen rajoitussopimuksia olisi voimassa 2 696 km2 alueella. Momentille 30.40.62 on varattu varoja saimaannorpan suojelusta aiheutuvien taloudellisten vahinkojen korvaamiseen Saimaan alueen kaupallisille kalastajille.
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin 90 prosenttia ja kulutusmenojen osuudeksi noin 10 prosenttia.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tenojoen kalastuslupatulojen väheneminen | -242 |
| Yhteensä | -242 |
| 2023 talousarvio | 1 632 000 |
| 2022 talousarvio | 1 874 000 |
| 2021 tilinpäätös | 7 672 195 |
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 1 632 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Tenojoen kalastuslupatuloista vesialueen omistajille palautettavan osuuden maksamiseen
2) kalastuslain (379/2015) 60 §:n mukaisista saimaannorpan suojeluun liittyvistä kalastuksen rajoittamissopimuksista vesialueiden omistajille maksettaviin korvauksiin siten, että korvauksen suuruus on 2,5 euroa hehtaarilta
3) lupaviranomaisten ja tuomioistuinten vesi- ja kalastusasioista antamien päätösten ja lain tai valtioiden välisten sopimusten perusteella valtion maksettavaksi määrättyjen tai sovittujen korvausten, kustannusten ja päätösmaksujen sekä niitä koskevien korkojen ja viivästyskorkojen maksamiseen
4) metsätuhojen torjunnasta annetun lain (1087/2013) perusteella aiheutuvien korvausten ja muiden menojen maksamiseen
5) laajuudeltaan ja taloudelliselta merkitykseltään huomattavien metsätuhojen kartoituksesta ja tuhoalueita koskevien ilmakuvien tuottamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
6) metsälaissa tarkoitetuista uhkasakkolain (1113/1990) mukaisista ja niihin verrattavista suorituksista aiheutuvien sellaisten menojen maksamiseen, jotka maksetaan etukäteen valtion varoista
7) Suomen ja Norjan välisen poroaitasopimuksen mukaisten korvausten maksamiseen
8) kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta annetun lain (998/2012) mukaisten avustusten maksamiseen
9) Tenojoen kalastussääntöä koskevan sopimuksen ja kalastussäännön eräiden määräysten aiheuttamien menetysten korvaamisesta annetussa laissa (501/1991) määrättävien korvausten ja kustannusten sekä niitä koskevien korkojen ja viivästyskorkojen maksamiseen
10) vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annetun lain (1709/2015) 17 §:n perusteella aiheutuvien sellaisten menojen maksamiseen, jotka maksetaan etukäteen valtion varoista
11) kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 315 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää Suomen ja Norjan väliseen poroaitasopimukseen perustuvan poroesteaidan rakentamiseen liittyvien lunastustoimitusmenojen ja käyttöoikeuskorvausten maksamiseen kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain (603/1977) mukaisesti.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu momentilta maksettavien korvausten ja muiden päätösosan mukaisten menojen ennakoitua suuremmasta määrästä.
Perustelujen täydennys mahdollistaa Suomen ja Norjan välisen poroaitasopimukseen perustuvan poroesteaidan rakentamiseen liittyvien lunastustoimitusmenojen ja käyttökorvausten maksamisen.
| 2023 II lisätalousarvio | 315 000 |
| 2023 talousarvio | 1 632 000 |
| 2022 tilinpäätös | 1 856 569 |
| 2021 tilinpäätös | 7 672 195 |
Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 315 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää Suomen ja Norjan väliseen poroaitasopimukseen perustuvan poroesteaidan rakentamiseen liittyvien lunastustoimitusmenojen ja käyttöoikeuskorvausten maksamiseen kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain (603/1977) mukaisesti.
41. Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 4 760 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 6 §:n mukaisiin menoihin
2) edellisiin vuosiin kohdistuvien korvausten ja EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen ja enintään seitsemää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain 6 §:n mukaisia menoja ovat riistavahinkolain (105/2009) mukaisten hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisestä ja korvaamisesta aiheutuvat menot sekä riistavahinkorekisteristä ja muista hirvieläinten metsästyksen hallinnointiin liittyvistä tietojärjestelmistä aiheutuvat menot. Lisäksi varoja voidaan käyttää hirvieläinkantojen seurannasta, tutkimuksesta ja hoidosta aiheutuviin menoihin sekä muihin vastaaviin menoihin. Hirvieläinten pyyntilupamaksuista vuonna 2023 kertyväksi arvioidut tulot on merkitty momentille 12.30.42.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Vahinkojen korvaukset | 2 200 000 |
| Vahinkojen estämistoimenpiteet | 500 000 |
| Hirvieläinkantojen seuranta ja tutkimus | 700 000 |
| Riistavahinkorekisteri | 200 000 |
| Hirvieläinkantojen hoito | 1 160 000 |
| Yhteensä | 4 760 000 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin 90 prosenttia ja kulutusmenojen osuudeksi noin 10 prosenttia.
| 2023 talousarvio | 4 760 000 |
| 2022 talousarvio | 4 760 000 |
| 2021 tilinpäätös | 5 600 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 4 760 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 6 §:n mukaisiin menoihin
2) edellisiin vuosiin kohdistuvien korvausten ja EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen ja enintään seitsemää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
42. Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 8 850 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) riistavahinkolaissa (105/2009) määriteltyjen suurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta, ehkäisemisestä, valvonnasta ja riistavahinkolain toimeenpanosta aiheutuvien menojen maksamiseen
2) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen sekä EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Määräraha käytetään vuonna 2022 tapahtuneiden petovahinkojen korvaamiseen. Porovahinkokorvaukset maksetaan riistavahinkolain 9 §:n 2 momentin mukaan talousarvion rajoissa ja muut vahingot täysimääräisesti. Korvattavien vahinkojen arvioidaan nousevan tai pysyvän ennallaan vuoden 2021 tasosta. Kotieläinvahinkojen arvioidaan pysyvän ennallaan.
Vuonna 2021 vahinkojen määrä oli 9,5 milj. euroa, josta porovahinkojen osuus oli 9 milj. euroa ja kotieläinvahinkojen osuus 0,5 milj. euroa.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Suurpetojen aiheuttamien porovahinkojen korvaaminen | 7 500 000 |
| Suurpetojen aiheuttamien kotieläin-, viljelys- ja mehiläisvahinkojen korvaaminen | 600 000 |
| Vahinkojen ehkäiseminen ja valvonta | 750 000 |
| Yhteensä | 8 850 000 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin 98 prosenttia ja kulutusmenojen osuudeksi noin 2 prosenttia.
| 2023 talousarvio | 8 850 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 700 000 |
| 2022 talousarvio | 8 850 000 |
| 2021 tilinpäätös | 11 250 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Momentille esitetään 8,85 milj. euroa, josta osoitetaan 7,5 milj. euroa vuonna 2022 tapahtuneiden porovahinkojen korvaamiseen, 0,6 milj. euroa kotieläin-, viljelys- ja mehiläisvahinkoihin sekä 0,75 milj. euroa vahinkojen ehkäisemiseen ja valvontaan.
Porovahingot korvataan talousarvion ja EU:n komission asettaman korvauskaton 10 milj. euroa rajoissa ja muut vahingot (kotieläin-, viljelys- ja mehiläisvahingot) korvataan täysimääräisesti. Asetetusta korvauskatosta johtuen porovahingot maksetaan vasta, kun koko vuoden vahingot ovat tiedossa. Muut vahingot korvataan kuitenkin sitä mukaa kun niitä syntyy.
Valiokunta pitää välttämättömänä, että hallitus korottaa momentin määrärahaa vuoden 2023 lisätalousarvioesityksellä toteutuvien porovahinkojen mukaisesti aina komission asettamaan korvauskattoon saakka. Porovahinkojen arvioidaan nousevan jopa 12 milj. euroon, jolloin esityksen mukaisella määrärahalla korvauksia jouduttaisiin leikkaamaan noin 30—40 prosenttia.
Valiokunta pitää edelleen (kuten VaVM 33/2021 vp) välttämättömänä, että suojeltujen eläinten aiheuttamat vahingot korvataan täysimääräisesti. Suurpetovahinkojen vähentäminen vaatii siten nykyistä tehokkaampia ja tuloksellisempia toimia vuonna 2023, jotta asetettu 10 milj. euron korvauskatto ei ylity. Valiokunta painottaa, että vahinkojen määrää tulee pystyä pienentämään sekä petopolitiikan hyväksyttävyyden että valtion varojen käytön näkökulmasta.
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 8 850 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) riistavahinkolaissa (105/2009) määriteltyjen suurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta, ehkäisemisestä, valvonnasta ja riistavahinkolain toimeenpanosta aiheutuvien menojen maksamiseen
2) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen sekä EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 2 486 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu petoeläinten vuonna 2022 aiheuttamien porovahinkojen täysimääräisestä korvaamisesta.
| 2023 II lisätalousarvio | 2 486 000 |
| 2023 talousarvio | 8 850 000 |
| 2022 tilinpäätös | 9 550 000 |
| 2021 tilinpäätös | 11 250 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 2 486 000 euroa.
44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 47 497 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) ja metsätalouden määräaikaisen kannustejärjestelmälain nojalla myönnettävien tukien maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Vuonna 2023 saa tehdä kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) ja metsätalouden määräaikaisen kannustejärjestelmälain mukaisia tukipäätöksiä enintään 54 500 000 eurolla.
Mikäli vuoden 2022 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä tukipäätöksiä vuonna 2023.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi metsätalouden määräaikaiseksi kannustejärjestelmäksi. Uusi kannustinjärjestelmä tulee voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana.
Määrärahalla edistetään metsien kestävää hoitoa ja käyttöä myöntämällä tukea yksityismetsissä tehtäviin metsänhoito- ja perusparannustöihin.
Määrärahalla toteutettavien töiden suora työllisyysvaikutus on n. 1 800 henkilötyövuotta.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (milj. euroa)
| 2023 | 2024 | 2025 | 2026 | Yhteensä vuodesta 2023 lähtien | |
| Ennen vuotta 2023 tehdyt sitoumukset | 20,90 | 9,30 | 0,80 | 0,78 | 31,78 |
| Vuoden 2023 sitoumukset | 26,60 | 20,40 | 5,74 | 1,76 | 54,50 |
| Menot yhteensä | 47,50 | 29,70 | 6,54 | 2,54 | 86,28 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| METSO-ohjelma (siirto momentille 30.40.45) | -3 700 |
| Tuhkalannoitus (siirto momentilta 30.40.22) (HO 2019) | 200 |
| Uudelleenkohdennus | -6 133 |
| Yhteensä | -9 633 |
| 2023 talousarvio | 47 497 000 |
| 2022 talousarvio | 57 130 000 |
| 2021 tilinpäätös | 42 298 207 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Momentille esitetään noin 47,5 milj. euroa, joka on noin 9,6 milj. euroa vähemmän kuin kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa. Myöntämisvaltuudeksi esitetään 54,5 milj. euroa ja lisäksi käytettävissä on kuluvana vuonna käyttämättä jäävä myöntämisvaltuus.
Saadun selvityksen perusteella valiokunta toteaa, että esitetty määräraha ja valtuus riittävät aktiiviseen hankerahoitukseen vuonna 2023. Määrärahoilla tuetaan metsänhoito- ja perusparannustöitä alueellisten metsäohjelmien tarvearvioiden perusteella. Vuonna 2022 Kemera-tukia arvioidaan jäävän käyttämättä noin 20 milj. euroa johtuen lähinnä vilkkaana käyneestä puukaupasta ja ison merkittävän toimijan konkurssista. Työlajeittain tarkasteltuna työmäärät ovat laskeneet erityisesti tiehankkeissa, suometsän hoidossa ja nuoren metsän hoidossa. Metsänomistajilla on kuitenkin edelleen kiinnostusta metsienhoitoon, joten tulevina vuosina Kemera-tuen käytön ennakoidaan jälleen kasvavan.
Valiokunta pitää momentin määrärahaa keskeisenä keinona turvata kestävää metsätaloutta. Etenkin taimikoiden ja nuoren metsän hoito on tärkeää, koska sen laiminlyönti heikentää metsien kasvukuntoa ja sitä kautta metsien hiilensidontaa ja nostaa tuholaisriskiä. Pitkällä tähtäimellä seurauksena on teollisuuden raakapuuhuollon vaikeutuminen. Suomen metsäkeskuksen käynnistämät kampanjat metsänomistajien ja toimijoiden aktivoimiseksi ovat siten tarpeellisia ja ne varmistavat osaltaan myös metsäenergian saatavuutta ja turvaavat huoltovarmuutta.
Valiokunta kiinnittää huomiota lisäksi siihen, että suometsä- ja tiehankkeiden työmäärät ovat viime vuosina olleet vähäisiä tavoitteisiin nähden ja korostaa, että myös näiden kokonaisuuksien palveluja tulee olla riittävästi tarjolla. Metsäteiden perusparannusmäärien väheneminen vaikuttaa pitkällä tähtäimellä teiden liikennöitävyyteen ja Suomen metsistä noin neljännes on suometsiä, joiden hoidossa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesistö- ja ympäristövaikutusten suunnitteluun. Valiokunta on tyytyväinen siihen, että tulevaan metsätalouden määräaikaiseen kannustejärjestelmään (METKA) sisältyy lisätoimenpiteitä usean tilan yhteishankkeina toteutettaviin suometsien hoitohankkeisiin.
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 47 497 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) ja metsätalouden määräaikaisen kannustejärjestelmälain nojalla myönnettävien tukien maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Vuonna 2023 saa tehdä kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) ja metsätalouden määräaikaisen kannustejärjestelmälain mukaisia tukipäätöksiä enintään 54 500 000 eurolla.
Mikäli vuoden 2022 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä tukipäätöksiä vuonna 2023.
45. Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 17 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) ja metsätalouden määräaikaisen kannustejärjestelmälainnojalla tuen maksamiseen metsien biologisen monimuotoisuuden turvaamiseksi.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi metsätalouden määräaikaiseksi kannustejärjestelmäksi.
Määrärahalla toteutetaan Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaa (METSO) ja Helmi-elinympäristöohjelmaa.
Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2023 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen metsäluonnon hoidon edistämiselle seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:
- — metsäluonnon monimuotoisuuden säilymistä turvataan ympäristötuella ja metsäluonnon elinympäristöjen hoitohankkeilla noin 6 500 hehtaarin alueella
- — vesienhoitoa turvataan suunnittelemalla monitavoitteisia vesiensuojeluhankkeita
- — ennallistetaan soita suojelualueiden ulkopuolella 1 200 hehtaarin alueella
- — palautetaan vesiä 13 suojelusuolle ympäröiviltä alueilta
- — perustetaan ja kunnostetaan suojelualueverkoston ulkopuolisia lintukosteikkoja 13 kpl.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Ympäristötuki | 14 300 000 |
| Metsäluonnon hoitohankkeet | 1 500 000 |
| Helmi-elinympäristöohjelman toimenpiteet | 1 700 000 |
| Yhteensä | 17 500 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Helmi-elinympäristöohjelman toimeenpano | 1 700 |
| Luonnonsuojelun rahoituksen kasvattaminen (HO 2019): METSO-ohjelma | 500 |
| METSO-ohjelma (siirto momentilta 30.40.44) | 3 700 |
| METSO-ohjelman toimeenpano | 4 073 |
| Yhteensä | 9 973 |
| 2023 talousarvio | 17 500 000 |
| 2022 talousarvio | 7 527 000 |
| 2021 tilinpäätös | 10 027 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Momentin määrärahaa esitetään nostettavaksi 7,5 milj. eurosta 17,5 milj. euroon.
METSO-ohjelman toimeenpanoon on tarkoitus kohdentaa 15,8 milj. euroa, jolla toteutetaan METSO-toimenpiteitä noin 6 500 hehtaarin alueella. Valiokunta on tyytyväinen ohjelman rahoituksen korottamiseen, koska ohjelman mukaiselle vapaaehtoiselle suojelulle on ollut kysyntää käytössä olevaa rahoitusta enemmän. Merkittävästä määrärahalisäyksestä huolimatta nykyisellä kehystasolla maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan tavoitteesta (82 000 hehtaaria) toteutuu vain noin 90 prosenttia vuoden 2025 loppuun mennessä. Ohjelmaa toteutetaan yhdessä ympäristöministeriön kanssa, joka tulee saavuttamaan sille asetetun tavoitteen.
HELMI-ohjelma. Vuosina 2021—2025 määrärahalla tehdään lisäksi METSO-ohjelmaa täydentäviä HELMI-ohjelman metsien ennallistamisen ja luonnonhoidon toimenpiteitä. Vuoden 2023 talousarvioesitys sisältää Helmi-ohjelman toimeenpanoon maa- ja metsätalousministeriön pääluokassa yhteensä 2,2 milj. euroa (momentit 30.40.45 ja 30.40.46). HELMI-periaatepäätöksen (27.5.2021) mukaisesti maa- ja metsätalousministeriön vastuulle kuuluviin toimenpiteisiin tulisi kuitenkin osoittaa vuosittain yhteensä 8,1 milj. euroa. Myös tätä ohjelmaa toteutetaan yhdessä ympäristöministeriön kanssa.
Valiokunta korostaa, että sekä METSO- että HELMI-ohjelmat ovat keskeisiä keinoja toteuttaa EU:n biodiversiteettistrategiaa. Ohjelmien avulla lisätään luonnon monimuotoisuutta ja edistetään luontokadon pysäyttämistä asetettujen kansainvälisten sitoumusten mukaisesti. Tästä syystä valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että näiden vapaaehtoisuuteen perustuvien ohjelmien riittävästä rahoituksesta huolehditaan.
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 17 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) ja metsätalouden määräaikaisen kannustejärjestelmälainnojalla tuen maksamiseen metsien biologisen monimuotoisuuden turvaamiseksi.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
46. Valtionapu Suomen metsäkeskukselle (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 44 989 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Suomen metsäkeskuksesta annetun lain (418/2011) mukaisista tehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) muuna julkisena rahoitusosuutena Suomen metsäkeskuksen valtionaputoimintaan kuuluvissa EU-hankkeissa
3) Suomen metsäkeskukselle kuuluvien Eläke-Tapio -lisäeläkejärjestelmän vuosimaksuista aiheutuvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Suomen metsäkeskus on metsien kestävää hoitoa ja käyttöä sekä niiden monimuotoisuuden säilyttämistä koskevia tehtäviä hoitava koko maan kattava kehittämis- ja toimeenpano-organisaatio. Suomen metsäkeskuksen tehtävänä on metsiin perustuvien elinkeinojen edistäminen, metsiä koskevan lainsäädännön toimeenpano ja metsätietoihin liittyvien tehtävien hoitaminen. Maa- ja metsätalousministeriö ohjaa ja valvoo Suomen metsäkeskusta.
Suomen metsäkeskuksen toiminnan tärkein kohderyhmä ovat yksityismetsänomistajat, jotka omistavat 440 000 metsälöä (12,1 milj. hehtaaria, noin 60 % Suomen metsämaa-alasta). Suomen metsäkeskus valvoo metsätaloutta koskevien lakien noudattamista ja hoitaa muut sille säädetyt viranomaistehtävät, kuten vuosittain n. 120 000 metsänkäyttöilmoituksen ja n. 70 000 Kemera-hakemuksen ja toteutusilmoituksen käsittelyn. Metsäkeskus kerää alueellista metsävaratietoa n. 2,5 milj. hehtaaria sekä neuvoo ja kouluttaa n. 30 000 metsänomistajaa ja metsäalan toimijaa vuosittain.
Metsäkeskuksen toiminnan tuottavuutta parantavia toimenpiteitä ovat sähköisen asioinnin, metsätiedon hyödyntämisen sekä metsänomistajien ja metsäalan toimijoiden neuvontapalveluiden kehittäminen.
Pääluokka- ja lukuperusteluissa asetettujen yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteuttamiseksi maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2023 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti Suomen metsäkeskuksen toiminnalle seuraavat tavoitteet:
Suomen metsäkeskuksen tulostavoitteet
| 2021 toteutuma |
2022 tulostavoite |
2023 tulostavoite |
|
| 1. Taloudellisuustavoitteet | |||
| Metsälain mukaisten ilmoitusten käsittelyn ja päätöksenteon kokonaiskustannukset ilmoitusta kohden, € | 10 | 11 | 10 |
| Rahoituslain mukaisten nuorenmetsänhoidon hakemusten käsittelyn kokonaiskustannukset hakemusta kohden, €1) | 66,2 | 73 | 65 |
| Rahoituslain taimikon varhaishoidon ja nuorenmetsänhoidon tarkastusten yksikkökustannukset €/kpl | 304 | 245 | 240 |
| Metsävaratiedon keruukustannukset €/ha2) | 3,3 | 4,5 | 4,0 |
| 2. Suoritetavoitteet | |||
| Metsävaratiedon keruutavoite, ha | 2 169 000 | 2 500 000 | 2 330 000 |
| Vuoden aikana Metsään.fi -palvelua käyttäneet metsänomistajat, kpl | 61 936 | 65 000 | 70 000 |
| Metsään.fi käyttäjämäärä, yritykset | 1 050 | 1 060 | 1 200 |
| Avoimen metsätiedon hyödyntäminen laajenee — ladattujen aineistopakettien määrä, GiB — rajapintakutsujen määrä rajapinnassa, kpl — karttapalvelujen katselukerrat, kpl |
39 555 116 774 736 182 219 |
26 250 52 500 000 136 500 |
30 000 60 670 000 158 000 |
| 3. Laatutavoitteet | |||
| Otantatarkastuksessa rahoituskelpoisuudeltaan hyvien nuoren metsän hoidon hankkeiden osuus suoritepinta-alasta vähintään, % | 75 | 75 | 78 |
| Päätös nuoren metsän hoitohankkeista, viikkoa vireille tulosta | 2,8 | 3,5 | 3,0 |
1) Hakemusten käsittelykustannukset vaihtelevat pitkälti hakemusmäärien perusteella.
2) Vuonna 2021 otettiin käyttöön uusi aikaisempaa tarkempi metsävarojen inventointijärjestelmä, jonka keilaus-, tulkinta- ja vertailukoealakustannukset ovat aikaisempaa korkeammat.
Määrärahalla toteutettavan toiminnan kustannusten (milj. euroa) ja henkilötyövuosien (htv) arvioitu jakautuminen prosesseille
| 2021 toteutuma | 2022 arvio | 2023 arvio | ||||
| kustan- nukset |
htv | kustan- nukset |
htv | kustan- nukset |
htv | |
| Metsätieto- ja tarkastuspalvelut | 20,3 | 287 | 20,6 | 284 | 21,0 | 288 |
| Elinkeinopalvelut | 8,9 | 139 | 7,8 | 135 | 10,9 | 150 |
| Hallintopalvelut | 3,5 | 44 | 2,8 | 36 | 2,7 | 34 |
| Kehityspalvelut | 9,2 | 28 | 10,3 | 29 | 9,0 | 27 |
| Viestintä- ja asiakkuuspalvelut | - | - | 1,1 | 17 | 1,4 | 22 |
| Yhteensä | 41,9 | 498 | 42,6 | 501 | 45,0 | 521 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Helmi-elinympäristöohjelman toimeenpano | 500 |
| METSO-ohjelman toimeenpano | 780 |
| Yksityisteiden tiestön ja siltojen parantaminen | 2 500 |
| Palkkausten tarkistukset | 535 |
| Yhteensä | 4 315 |
| 2023 talousarvio | 44 989 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 3 161 000 |
| 2022 talousarvio | 40 674 000 |
| 2021 tilinpäätös | 42 421 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)
Momentille myönnetään 45 069 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys 80 000 euroa talousarvioesityksen 44 989 000 euroon nähden aiheutuu vuokrankorotuksen kompensaatiosta.
| 2023 talousarvio | 45 069 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 3 161 000 |
| 2022 talousarvio | 40 674 000 |
| 2021 tilinpäätös | 42 421 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Momentille esitetään lähes 45,1 milj. euroa, joka on 4,4 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Suomen metsäkeskuksen tärkeänä tehtävänä on metsiin perustuvien elinkeinojen edistäminen, metsiä koskevan lainsäädännön toimeenpano ja metsävaratietoihin liittyvien tehtävien hoitaminen.
Valiokunta on tyytyväinen siihen, että laajentuvien HELMI- ja METSO-ohjelmien toimeenpanon kustannuksiin esitetään 1,3 milj. euron lisäystä ja kohdistetaan 2,5 milj. euron lisäys käynnistettävään yksityisteiden tiestön ja siltojen parannuksen ohjelmaan. Yksityisteiden osalta lisäys on kuitenkin tarpeisiin nähden niukka. Lisäksi Metsäkeskuksessa on käynnissä mm. mittava tietojärjestelmien uudistus, jonka suurimmat investoinnit ajoittuvat vuosiin 2022 ja 2023.
Valiokunta katsoo saamansa selvityksen perusteella, että momentin rahoitus on kohtuullinen, vaikka se edellyttää toiminnan priorisointia sektorin elinkeinojen ja metsätalouden kestävyyden vahvistamisen kannalta keskeisimpiin tehtäviin.
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 45 069 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Suomen metsäkeskuksesta annetun lain (418/2011) mukaisista tehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) muuna julkisena rahoitusosuutena Suomen metsäkeskuksen valtionaputoimintaan kuuluvissa EU-hankkeissa
3) Suomen metsäkeskukselle kuuluvien Eläke-Tapio -lisäeläkejärjestelmän vuosimaksuista aiheutuvien menojen maksamiseen.
II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 930 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu palkkausten tarkistuksista.
| 2023 II lisätalousarvio | 930 000 |
| 2023 talousarvio | 45 069 000 |
| 2022 tilinpäätös | 43 835 000 |
| 2021 tilinpäätös | 42 421 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 930 000 euroa.
47. Tuki joutoalueiden metsitykseen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 5 400 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää metsityksen tukemisen määräaikaisen lain (1114/2020) nojalla myönnettävien tukien maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Vuonna 2023 saa tehdä metsityksen määräaikaisen tukemisen lain mukaisia tukipäätöksiä enintään 8 200 000 eurolla.
Selvitysosa: Metsityksen tukemisella lisätään metsäpinta-alaa ja hiilinieluja luonnon monimuotoisuutta heikentämättä. Tukea myönnetään maataloustuotannon ulkopuolelle jääneiden peltojen ja muiden avointen alueiden sekä käytöstä poisjääneiden turvetuotantoalueiden metsittämiseen. Metsitystuki muodostuu perustamistoimenpiteiden korvauksesta sekä kahdessa erässä maksettavasta hoitopalkkiosta. Metsitystukea voidaan myöntää ainoastaan yksityiselle maanomistajalle.
Tavoitteena on käynnistää metsitys vuonna 2023 yhteensä noin 3 000 hehtaarin pinta-alalla.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (milj. euroa)
| 2023 | 2024 | 2025 | 2026 | 2027— | Yhteensä vuodesta 2023 lähtien | |
| Ennen vuotta 2023 tehdyt sitoumukset | 2,83 | 2,03 | 1,21 | 0,72 | 2,23 | 9,02 |
| Vuoden 2023 sitoumukset | 2,50 | 2,00 | 1,30 | 0,65 | 1,75 | 8,20 |
| Menot yhteensä | 5,33 | 4,03 | 2,51 | 1,37 | 3,98 | 17,22 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Maankäyttösektorin ilmastopolitiikka, metsitystukijärjestelmän rahoitus (siirto momentilta 30.40.22) (HO 2019) | 1 800 |
| Metsitystukijärjestelmän lisärahoitus (siirto momentille 30.40.22) (HO 2019) | -1 070 |
| Metsitystukijärjestelmän lisärahoitus (turvepaketin osuus) | 1 520 |
| Tukimaksatusten määrärahan tarvearvion muutos | -2 910 |
| Yhteensä | -660 |
| 2023 talousarvio | 5 400 000 |
| 2022 talousarvio | 6 060 000 |
| 2021 tilinpäätös | 2 260 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Momentille esitetään noin 5,4 milj. euroa ja 8,2 milj. euron myöntövaltuutta. Tukea joutoalueiden metsitykseen on voinut hakea vuodesta 2021 alkaen. Tuen tarkoituksena on lisätä metsäpinta-alaa ja hiilinieluja luonnon monimuotoisuutta heikentämättä. Syyskuun 2022 loppuun mennessä hyväksyttyjä tukihakemuksia on ollut 1 500 kappaletta. Saapuneiden metsitystukihakemusten pinta-alasta 47 prosenttia on kohdistunut käytöstä poistuville turvetuotantoalueille ja 53 prosenttia viljelystä poistuneille pelloille ja muille vastaaville joutoalueille.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan määräraha ja myöntövaltuus riittävät vuoden 2023 tarpeeseen, koska käytössä on lisäksi vuodelta 2022 siirtyvä määräraha. Valiokunta korostaa, että tukimuoto on edelleen toimiva keino kasvattaa Suomen metsäpinta-alaa ja hiilensidontakyvyn lisäämiseksi on tärkeää huolehtia myös näiden metsien kestävästä kasvusta.
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 5 400 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää metsityksen tukemisen määräaikaisen lain (1114/2020) nojalla myönnettävien tukien maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Vuonna 2023 saa tehdä metsityksen määräaikaisen tukemisen lain mukaisia tukipäätöksiä enintään 8 200 000 eurolla.
50. Riistatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 13 059 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 3 §:ssä tarkoitettujen menojen maksamiseen
2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
3) enintään seitsemää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain muuttamisesta. Muutoksella riistanhoitomaksua korotetaan 39 eurosta 43 euroon.
Riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain 3 §:n nojalla valtion talousarvioon otetaan vuosittain määräraha, joka vastaa vähintään sitä määrää, minkä kolmen edellisen vuoden metsästäjämäärien perusteella (308 329) arvioidaan samana vuonna kertyvän riistanhoitomaksuina. Riistanhoitomaksun suuruus on 43 euroa ja alle 18-vuotiaalta 22 euroa. Alle 18-vuotiaita metsästäjiä arvioidaan olevan 9 461. Vuonna 2023 kertyväksi arvioidut riistanhoitomaksutulot on merkitty momentille 12.30.45.
Riistanhoitomaksun korotuksella momentin määräraha nousee 1 261 000 euroa. Lisämääräraha käytetään Suomen riistakeskuksen edeltäjien (Metsästäjäin keskusjärjestö ja riistanhoitopiirit) aikoinaan työntekijöilleen ottaman lisäeläkejärjestelmän kasvaneisiin vuosimaksuihin sekä Suomen riistakeskuksen toiminnan kohonneisiin kustannuksiin yleisestä kustannustason noususta johtuen. Lisäksi riistanhoitomaksun korotuksesta kertyviä varoja suunnataan tehostamaan riistahallinnon kansainvälistä vaikuttamista sekä tehostamaan riistanhoitoyhdistysten toiminnanohjauksen ammattimaistumista.
Suomen riistakeskus on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, jonka toimialueena on koko maa lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaa. Suomen riistakeskuksen tehtävänä on edistää kestävää riistataloutta, tukea riistanhoitoyhdistysten toimintaa, huolehtia riistapolitiikan toimeenpanosta ja hoitaa sille säädetyt julkiset hallintotehtävät. Suomen riistakeskusta ohjaa ja valvoo maa- ja metsätalousministeriö.
Suomen riistakeskus tukee pääluokka- ja lukuperusteluissa asetettuja yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita seuraavasti:
- — vastaa riistaeläinlajeja ja niiden elinympäristöjä koskevien hoitosuunnitelmien ja niiden päivitysten osallistavasta valmistelusta ja ottaa toiminnassaan, ml. julkiset hallintotehtävät, huomioon vahvistettujen hoitosuunnitelmien linjaukset sekä kansallisen vieraslajistrategian toimenpiteet
- — huolehtii kattavasta sidosryhmien kuulemisesta ja osallistamisesta alueellisissa riistaneuvostoissa ja valtakunnallisessa riistaneuvostossa, kehittää ja tukee suurpetoyhdyshenkilöverkoston toimintaa yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen ja riistanhoitoyhdistysten kanssa sekä edistää vapaaehtoisuuteen perustuvien muiden riistakantaseurantojen toteuttamista ja havaintojen ja terveysnäytteiden toimittamista tutkimuslaitoksille ja kehittää yhteistyössä julkisen riistakonsernin toimijoiden kanssa saalistilastointia sekä muita riistatietovarantoja riistahallinnon suunnittelutoiminnan perustaksi
- — huolehtii, että riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen määrä vähenee mm. aktiivisin vahinkojen estämistoimenpitein sekä kohdentamalla metsästystä vahinkoa aiheuttaviin riistaeläinlajeihin
- — pyrkii aktiivisin toimenpitein vähentämään riistaeläimiin kohdistuvaa laitonta tappamista
- — huolehtii valtionavustusten ohjaamisesta riistanhoitoyhdistysten toimintaan.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Suomen riistakeskus | 8 405 000 |
| Riistanhoitoyhdistykset | 2 800 000 |
| Metsästysmuseotoiminnan tukeminen | 450 000 |
| Riistakonsernin strategian mukaiset kehittämishankkeet: | |
| — riistanhoitoyhdistysten toiminnan kehittäminen, kansainvälinen vaikuttaminen, suurpetokantojen hallinta ja riistakonsernin yhteisten tietojärjestelmien kehittäminen sekä riistan elinympäristöä parantavat hankkeet | 1 404 000 |
| Yhteensä | 13 059 000 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin 90 prosenttia ja kulutusmenojen osuudeksi noin 10 prosenttia.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Luonnonsuojelun rahoituksen kasvattaminen (HO 2019 kertaluonteinen) | -2 200 |
| Riistanhoitomaksukertymän kasvu | 1 261 |
| Suomen erä- ja luontokulttuurimuseon käynnistämiskustannukset vuosina 2022—2023, kertaluonteisen lisäyksen poisto | -500 |
| Yhteensä | -1 439 |
| 2023 talousarvio | 13 059 000 |
| 2022 talousarvio | 14 498 000 |
| 2021 tilinpäätös | 13 878 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Maa- ja metsätalousministeriö on osarahoittanut vuosina 2020—2022 ampumaharrastus-, metsästäjä- ja reserviläisjärjestöjen yhteistä Ampumaratojen ympäristölupahanketta. Suomessa on noin 630 ampumarataa, joista vain 268 kohteella on toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa. Useita ratoja on suljettu tai niiden toimintaa on merkittävästi rajoitettu johtuen puutteellisesta ympäristövaikutusten hallinnasta. Valtaosassa tapauksista ongelmana on tiedon puute, joka on johtanut siihen, ettei toiminnan riskejä ole osattu arvioida.
Valiokunta pitää hankkeen jatkoa ja olemassa olevan ampumarataverkoston ylläpitoa tärkeänä myös maanpuolustuksen näkökulmasta. Vuosina 2023—2025 laadittaisiin asiantuntijoiden tuella ympäristölupahakemukset noin 150—180 radalle ja lisäksi avustettaisiin olemassa olevien lupamääräysten tarkistamisessa. Hankkeen asiantuntemusta tullaan tarvitsemaan lisäksi ampumarataoppaan päivittämisessä sekä lyijyammusten käytön rajoitusten valmistelussa EU:ssa.
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 13 059 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 3 §:ssä tarkoitettujen menojen maksamiseen
2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
3) enintään seitsemää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
51. Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 10 775 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kalastuslain (379/2015) 82 §:n mukaisista käyttötarkoituksista aiheutuviin menoihin
2) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen sekä EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
3) kalastuslain toimeenpanosta, kalatalouden tutkimuksista sekä kalastusmatkailuohjelmasta aiheutuviin menoihin.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Kalastuslain 86 §:n mukaisesti talousarvioon otetaan vuosittain määräraha, joka vastaa sitä määrää, minkä viimeisimmän vahvistetun valtion tilinpäätöksen perusteella arvioidaan samana vuonna kertyvän kalastonhoitomaksuina. Vuonna 2023 kalastonhoitomaksujen kertymän ja määrärahan mitoitus perustuu näin ollen vuoden 2021 valtion tilinpäätöksen mukaisiin kalastonhoitomaksujen myyntimääriin. Lisäksi mitoituksessa huomioidaan kalastuslain 79 §:n mukainen kalastonhoitomaksun tarkistus, jonka mukaisesti vuosilupa nousee 45 eurosta 47 euroon, viikkolupa 15 eurosta 16 euroon ja vuorokausilupa säilyy 6 eurossa. Lisäksi kalastuslain 18 §:n mukaisen kalastusopaslupaan sidotun kalastonhoitomaksun suuruus nousee 100 eurosta 105 euroon. Maksujen korotuksen arvioidaan kasvattavan vuotuista kalastonhoitokertymää noin 431 000 eurolla. Vuonna 2023 kalastonhoitomaksujen kertymäksi arvioidaan 10 175 000 euroa.
Kertyvät tulot on merkitty momentille 12.30.44.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Kalastuslain 82 §:n 1—3 kohtien mukaiset käyttötarkoitukset | 5 625 000 |
| Kalastuslain 82 §:n 5 kohdan mukaisesta kalastonhoitomaksukannosta aiheutuvat menot | 800 000 |
| Kalastuslain 82 §:n 4 kohdan mukaiset korvaukset vesialueiden omistajille | 3 630 000 |
| Kalastuslain 82 §:n 2 momentin käyttötarkoitus | 120 000 |
| Kalastusmatkailun edistäminen | 600 000 |
| Yhteensä | 10 775 000 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin 85 prosenttia ja kulutusmenojen osuudeksi noin 15 prosenttia.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kalastonhoitomaksujen indeksikorotus | 431 |
| Kalastonhoitomaksukertymän lasku | -681 |
| Kalastuslain toimeenpano ja kalakantojen tutkimus (HO 2019) | -1 000 |
| Kalastusmatkailun edistäminen | 600 |
| Kalastusmatkailuohjelma (HO 2019) | -300 |
| Pyhäjärvi-instituutin hoitokalastus, kertaluonteisen lisäyksen poisto | -100 |
| Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry/Finlands Yrkesfiskarförbund rf, kertaluonteisen lisäyksen poisto | -100 |
| Suomen Vapaa-ajan Kalastajien Keskusjärjestö ry, kertaluonteisen lisäyksen poisto | -50 |
| Yhteensä | -1 200 |
| 2023 talousarvio | 10 775 000 |
| 2022 talousarvio | 11 975 000 |
| 2021 tilinpäätös | 9 980 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Momentille esitetään noin 10,8 milj. euroa, joka on 1,2 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Momentin määräraha perustuu pääosin kalastuslain (379/2015) mukaisesti kalastonhoitomaksuina kertyneisiin varoihin ja varat käytetään laissa määriteltyihin käyttötarkoituksiin, joiden prosentuaaliset jakosuhteet ovat viime vuosina pysyneet pitkälti samoina.
Valiokunta pitää tärkeänä, että kalastonhoitomaksuina kertyneitä varoja käytetään riittävässä määrin kalastusharrastuksen kannalta merkittävään neuvontaan ja kalastuksen valvontaan. Tämä tarkoittaa, että momentin määrärahoista nykyistä suurempi osuus tulee ohjata kalastuslaissa tarkoitettuihin kalavesien kestävän käytön ja hoidon suunnittelusta ja toimeenpanosta, ohjaamisesta ja kehittämisestä sekä kalastuksenvalvonnasta aiheutuviin kustannuksiin sekä kalatalousalan neuvontapalvelujen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin.
Valiokunta kiinnittää huomiota myös hoitokalastukseen, jolla on mahdollista poistaa tehokkaasti fosforia rehevöityneistä vesistöistä. Osa hoitokalastussaaliista on vielä vaikeasti hyödynnettävissä, joten kalastajille osoitettava tuki on siltä osin edelleen tarpeellista. Toimintaa ja kehitystyötä tulee näin ollen jatkaa poistokalan elintarvike- ja rehukäytön lisäämiseksi kotimaisen kalan edistämisohjelman mukaisesti (momentti 30.40.62).
Valiokunta nostaa lisäksi esiin maa- ja metsätalousvaliokunnan tavoin (MmVL 25/2022 vp) hallituksen vuonna 2022 tekemän selvityksen tuloverolaissa tarkoitetun verovapaan liikunta- ja kulttuuriedun (ns. virikeseteleiden) käyttöalan laajentamisesta myös muuhun virkistys- ja harrastustoimintaan. Etua voitaisiin selvityksen mukaan laajentaa esimerkiksi erilaisiin henkilön fyysistä aktiivisuutta edellyttäviin luontoharrastuksiin, kuten metsästyksen ja kalastuksen harrastamiseen liittyviin maksuihin. Tämä olisi tärkeää myös kalastusmatkailun palveluita tarjoaville yrityksille. Vapaa-ajankalastus ja metsästys parantavat ja ylläpitävät fyysistä kuntoa, vähentävät stressiä ja ovat tärkeä osa suomalaista kulttuuria.
Valiokunta pitää välttämättömänä, että hallitus kiirehtii toimia työnantajalle verovähennyskelpoisen liikunta- ja kulttuuriedun käyttöalan laajentamiseksi etenkin vapaa-ajankalastukseen ja metsästykseen.
Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa, josta osoitetaan 100 000 euroa Suomen Ammattikalastajaliitto ry:lle ja 100 000 euroa Pyhäjärvi-instituutille hoitokalastukseen sekä sen vaikutusten seurantaan Pyhäjärvellä.
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 10 975 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kalastuslain (379/2015) 82 §:n mukaisista käyttötarkoituksista aiheutuviin menoihin
2) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen sekä EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
3) kalastuslain toimeenpanosta, kalatalouden tutkimuksista sekä kalastusmatkailuohjelmasta aiheutuviin menoihin.
Määrärahasta käytetään 100 000 euroa avustuksena Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:lle/Finlands Yrkesfiskarförbund rf:lle.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
53. Eräät luonnonvaratalouden valtionavut (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 1 132 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) metsäpuiden siemenviljelysten perustamista varten myönnettävien valtionavustusten ja metsäpuiden siementuotannon kehittämiseen liittyvien kulutusmenojen maksamiseen
2) avustusten maksamiseen luonnonvara-alan yleishyödyllisille yhteisöille.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Metsäpuiden siemenviljelysten perustamiseen myönnettävillä avustuksilla varmistetaan, että metsätalouden käyttöön on saatavissa jatkuvasti ja riittävästi olosuhteisiin sopivaa ja hyvälaatuista metsänviljelyaineistoa. Määrärahaa saa käyttää myös metsäpuiden siementuotannon kehittämiseen.
Luonnonvara-alan yleishyödyllisille yhteisöille myönnettävät avustukset kohdennetaan luonnonvaratalouden kasvua ja kilpailukykyä edistävään kehittämistoimintaan ja viestintään.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Avustukset metsäpuiden siemenviljelysten perustamiseen | 440 000 |
| Avustukset luonnonvara-alan yleishyödyllisille yhdistyksille | 692 000 |
| Yhteensä | 1 132 000 |
|---|
Määrärahan käytöstä arvioidaan pääosa siirtomenoiksi ja kulutusmenojen osuus vähäiseksi.
| 2023 talousarvio | 1 132 000 |
| 2022 talousarvio | 1 132 000 |
| 2021 tilinpäätös | 1 132 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 1 132 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) metsäpuiden siemenviljelysten perustamista varten myönnettävien valtionavustusten ja metsäpuiden siementuotannon kehittämiseen liittyvien kulutusmenojen maksamiseen
2) avustusten maksamiseen luonnonvara-alan yleishyödyllisille yhteisöille.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
62. Elinkeinokalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 22 038 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) varoista osittain rahoitettavien elinkeinokalataloutta ja meripolitiikkaa koskevien toimenpiteiden EU:n rahoitusosuuden ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen Euroopan unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti
2) kansallisesti rahoitettavista elinkeinokalatalouden edistämistoimenpiteistä ja kaupallisen kalastuksen valvonnasta aiheutuvien menojen maksamiseen
3) enintään 80 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.
Määrärahasta on varattu 10 112 000 euroa EU:n osarahoittamien hankkeiden valtion rahoitusosuutta varten.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksuperusteisena.
Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon EU:n yhteisen kalastuspolitiikan ja yhdennetyn meripolitiikan mukaisina menoina 21 163 000 euroa, joka on vuosille 2021—2027 Euroopan meri-, kalatalous ja vesiviljelyrahastosta (EMKVR) osaksi rahoitettavan toimintaohjelman rahoitusosuutta. EU:n osuus tästä on 11 051 000 euroa.
Määrärahan EU-osuudessa on otettu huomioon myös Ahvenanmaan osuus. Ahvenanmaa osoittaa tarvittavan kansallisen julkisen rahoitusosuuden omassa talousarviossaan.
Momentille 12.30.03 on arvioitu kertyvän Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) 2021—2027 ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) 2014—2020 ohjelmien tuloja yhteensä 9 000 000 euroa.
Määrärahassa on otettu huomioon kokonaan kansallisesti rahoitettavina elinkeinokalatalouden edistämistoimenpiteinä kaupallisen kalastuksen valvonnan kustannukset, siltä osin kuin toimenpiteet eivät sisälly Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston ohjelmaan. Määrärahaa voidaan käyttää maa- ja metsätalousministeriön hyväksymillä perusteilla myös muuhun elinkeinokalatalouden edellytysten parantamiseen tai kalatalousalan valtiontukena EU:n säädösten mukaisesti ja saimaannorpan suojelusta aiheutuvien taloudellisten vahinkojen korvaamiseen Saimaan alueen kaupallisille kalastajille arviolta 80 000 euroa. Vuonna 2023 kokonaan kansallisesti rahoitettaviin menoihin arvioidaan tarvittavan 375 000 euroa. Lisäksi määrärahaa voidaan käyttää hallitusohjelman mukaisesti ammattikalastuksen edellytysten turvaamiseen ja vahinkoja aiheuttavien hylkeiden poistosta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen. Vuonna 2023 hallitusohjelman mukaisiin toimenpiteisiin kohdennetaan 500 000 euroa.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Kansallinen osuus | EU:n osuus (EMKVR) | Yhteensä | |
| Euroopan meri, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston toimintaohjelma yhteensä, josta | 10 112 000 | 11 051 000 | 21 163 000 |
| — tekninen tuki | - | 467 000 | 467 000 |
| Kansalliset toimenpiteet | 875 000 | - | 875 000 |
| Yhteensä | 10 987 000 | 11 051 000 | 22 038 000 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin 99 prosenttia ja kulutusmenojen osuudeksi noin 1 prosenttia.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) tasomuutos | -878 |
| Kotimaisen kalan edistäminen (HO 2019) | -1 000 |
| Yhteensä | -1 878 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2023 talousarvio | 22 038 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 7 391 000 |
| 2022 talousarvio | 23 916 000 |
| 2021 tilinpäätös | 29 158 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)
Momentille myönnetään 30 414 000 euroa.
Määrärahasta on varattu 14 100 000 euroa EU:n osarahoittamien hankkeiden valtion rahoitusosuutta varten.
Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan kolmannen kappaleen.
Lisäys 8 376 000 euroa talousarvioesityksen 22 038 000 euroon nähden on lisäystä Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastoon (EMKVR), mistä 4 388 000 euroa on EU-rahoitusosuutta ja 3 988 000 euroa valtion rahoitusosuutta.
Euroopan komissio hyväksyi 3.8.2022 Suomen Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta (EMKVR) rahoitettavan ohjelman 2021—2027. Toimeenpanon viivästymisestä johtuen komissio päätti vuoden 2021 ohjelman toimeenpanoon osoitettujen määrärahojen uudelleen budjetoinnista myöhemmille vuosille. Lisäys on osa vuoden 2021 varojen uudelleen budjetointia.
| 2023 talousarvio | 30 414 000 |
| 2022 IV lisätalousarvio | — |
| 2022 II lisätalousarvio | 7 391 000 |
| 2022 talousarvio | 23 916 000 |
| 2021 tilinpäätös | 29 158 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Momentille esitetään noin 30 milj. euroa, joka on noin 6,5 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa.
Valiokunta pitää momentin määrärahaa entistäkin tärkeämpänä. Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset suomalaiseen kalatalouteen ja kalastuselinkeinoon ovat vakavat. Voimakkaasti kohonneet kustannukset, erityisesti polttoaineiden osalta, vaikuttavat suoraan kalastusyritysten toimintaan sekä avomerellä että sisävesillä. Tästä syystä on hyvä, että momentille sisältyy 500 000 euroa ammattikalastuksen edellytysten turvaamiseen ja vahinkoja aiheuttavien hylkeiden poistokustannusten korvaamiseen. Myös vuonna 2022 valmisteltu kriisijärjestelmä kalastus- ja vesiviljelyalan yrityksille tulee saada nopeasti käyttöön.
Tärkeää on niin ikään jatkaa vuonna 2021 hyväksyttyä kotimaisen kalan edistämisohjelmaa, jonka tarkoituksena on lisätä kestävästi kotimaisen kalan tarjontaa ja osuutta kulutuksesta. Ohjelma tukee osaltaan varautumista ja huoltovarmuutta. Erityisesti silakan elintarvikekäytön ja viennin arvon lisäämiseen liittyy merkittävä mahdollisuus, koska silakkasaaliin kokonaismäärästä vain 4 prosenttia käytetään kotimaan elintarvikemarkkinoilla. Rahoitusta on kohdistettu mm. yrityshankkeisiin, joissa kehitetään uusia tuotteita ja sovelletaan uutta teknologiaa.
Kalanviljelyn edistäminen.Tavoitteena on myös kotimaisen viljellyn kalan tuotannon kolminkertaistaminen vaarantamatta vesiympäristön hyvän tilan saavuttamista. Tämä vaatii vesiviljelyn edellytysten selvää parantamista ja ympäristölupamenettelyiden nopeuttamista, jotta suljettuun kiertoon perustuvien vesiviljelylaitosten määrää voidaan lisätä. Ympäristölupia arvioitaessa pitäisi lisäksi ottaa huomioon, etteivät kalankasvatukseen liittyvät ongelmat valu Suomen rajojen ulkopuolelle.
Valiokunta korostaa aiempien kantojensa (esim. VaVM 33/2021 vp) mukaisesti, että kotimaisen kalan edistämisohjelman toteuttaminen edellyttää alkutuotannon toimintaedellytysten huomattavaa parantamista. Tärkeää on huolehtia etenkin kalakantojen elinvoimaisuudesta ja elinkeinon kannattavuuden turvaamisesta siten, että se olisi houkutteleva myös nuorille.
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 30 414 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) varoista osittain rahoitettavien elinkeinokalataloutta ja meripolitiikkaa koskevien toimenpiteiden EU:n rahoitusosuuden ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen Euroopan unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti
2) kansallisesti rahoitettavista elinkeinokalatalouden edistämistoimenpiteistä ja kaupallisen kalastuksen valvonnasta aiheutuvien menojen maksamiseen
3) enintään 80 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.
Määrärahasta on varattu 14 100 000 euroa EU:n osarahoittamien hankkeiden valtion rahoitusosuutta varten.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksuperusteisena.
I lisätalousarvioesitys HE 325/2022 vp (2.2.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 2 129 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) 2014—2020 ohjelmakauden varoista osittain rahoitettavien elinkeinokalataloutta ja meripolitiikkaa koskevien toimenpiteiden EU:n rahoitusosuuden maksamiseen Euroopan unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu EMKR:n 2014—2020 ohjelmakauden rahoituksen osalta käyttämättä jääneen määrärahan uudelleenbudjetoinnista, jotta määräraha saadaan käytettyä täysimääräisesti ja hankkeet maksettua sitoumusten mukaisesti. Lisäys on kokonaan EU:n rahoitusosuutta.
| 2023 I lisätalousarvio | 2 129 000 |
| 2023 talousarvio | 30 414 000 |
| 2022 IV lisätalousarvio | — |
| 2022 II lisätalousarvio | 7 391 000 |
| 2022 talousarvio | 23 916 000 |
| 2021 tilinpäätös | 29 158 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 83/2022 vp (1.3.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 2 129 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) 2014—2020 ohjelmakauden varoista osittain rahoitettavien elinkeinokalataloutta ja meripolitiikkaa koskevien toimenpiteiden EU:n rahoitusosuuden maksamiseen Euroopan unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti.