Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto ja tutkimus
         10. Maaseudun kehittäminen
              44. Luonnonhaittakorvaukset
              47. Ruokaketjun kehittäminen
              62. Eräät valtionavut
         40. Luonnonvaratalous
         64. Metsähallitus
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2023

20. Maa- ja elintarviketalousPDF-versio

Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)

Selvitysosa:Luvun 30.20 selvitysosa on sisällytetty luvun 30.10 selvitysosaan.

01. Ruokaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 81 205 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) enintään 500 000 euroa elintarvikemarkkinavaltuutetun toimiston toimintamenoihin

2) enintään 800 000 euroa maksullisten eläintautitutkimusten hintojen alentamiseen tutkimuksissa, joilla pyritään havaitsemaan ja seuraamaan vastustettavia ja uhkaavia eläintauteja

3) sisämarkkinaohjelman perustamiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2021/690 tuella maksettaviin kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehualaan liittyviin menoihin

4) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

5) eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnan toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen

6) hukkakauralain (185/2002) mukaisesti hukkakauran torjuntasuunnitelmien laatimisesta aiheutuvia kustannuksia vastaavien korvausten maksamiseen

7) maatalouden tukien toimeenpanosta annetussa laissa (192/2013) tarkoitettujen korvausten maksamiseen Ahvenanmaan maakunnan kunnille

8) porovahinkolautakunnan toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2021/690 perusteella kasvintuhoojien kartoitukseen vuosittain myöntämä rahoitus.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2021/690 tuella maksettavat sisämarkkinaohjelman mukaiset kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehualaan liittyvät menot on huomioitu tuloina momentilla 12.30.04.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen julkisen hallinnon automaattista päätöksentekoa koskevaksi lainsäädännöksi.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi Euroopan unionin ja kansallisen oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta sekä siihen liittyviksi laeiksi.

Ruokaviraston tehtävinä ovat elintarvikkeiden sekä maa- ja metsätalouden tuotantopanosten turvallisuuden ja laadun, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kasvinterveyden edistäminen, valvonta ja tutkimus. Virasto edistää viranomaistoimin elintarvikkeiden ja maatalouden tuotantopanosten vientiä. Virasto vastaa Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan mukaisten toimenpiteiden, unionin rahoittamien maaseudun kehittämistoimien ja näitä täydentävien kansallisten toimenpiteiden toimeenpanotehtävistä (maksajavirastotehtävät). Ruokavirasto vastaa tehtäväalueensa tietojärjestelmien kehittämisestä ja ylläpidosta sekä alue- ja paikallistason viranomaisten ohjauksesta. Ruokaviraston tehtävänä on hoitaa myös muut laissa säädetyt ja maa- ja metsätalousministeriön määräämät viraston toimialaan kuuluvat tehtävät.

Ruokavirasto tukee pääluokkaperusteluissa sekä lukujen 30.10 ja 30.20 yhteisessä selvitysosassa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön toimialan yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista.

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa Ruokavirastolle vuodelle 2023 luvun 30.01 selvitysosassa todetut toiminnallisen tuloksellisuuden ja voimavarojen hallinnan tavoitteet.

Viraston tunnusluvut

  2021
toteutuma
2022
arvio
2023
tavoite
       
Toiminnallinen tehokkuus      
Taloudellisuusindeksi (2019=100) 100,8 101 101,5
Tuottavuusindeksi (2019=100) 99,8 101 101,5

Ruokaviraston päätoimintojen kustannukset, tuotot ja henkilötyövuodet1)

  2021 toteutuma 2022 arvio 2023 arvio
  Kust.
1 000 €
Tuotot
1 000 €
Htv Kust.
1 000 €
Tuotot
1 000 €
Htv Kust.
1 000 €
Tuotot
1 000 €
Htv
                   
Maatalous 15 438 425 125 18 212 568 126 18 570 568 126
Maaseudun kehittäminen 7 535 1 556 67 8 816 1 638 68 8 206 1 638 67
Metsätalous 576 5 6 520 9 6 539 9 5
Elinkeinokala-, riista- ja porotalous 947 87 10 861 250 9 893 250 8
Elintarviketurvallisuus, josta                  
— valvonta 27 486 14 191 253 28 292 14 898 224 29 346 14 903 224
— laboratoriopalvelut ja riskinarviointi 9 732 466 117 10 583 389 115 11 075 389 114
Eläinten terveys ja hyvinvointi, josta                  
— valvonta 10 358 3 095 77 10 888 2 714 78 9 871 2 714 77
— laboratoriopalvelut ja riskinarviointi 12 796 945 143 12 235 1 131 126 13 020 1 131 126
Kasvintuotanto ja kasvinterveys, josta                  
— valvonta 8 097 3 362 85 8 296 3 384 76 8 497 3 384 75
— laboratoriopalvelut ja riskinarviointi 4 222 1 224 51 4 207 1 214 49 4 361 1 214 48
Tutkimustoiminta 1 186 569 10 1 470 626 15 1 524 626 14
FEAD vähävaraisten apu 4 283 4 090 5 125 125 2 120 120 1
ESR+ aineellinen apu - - - 170   2 170 - 4
Ulkoiset IT-palvelut 3 252 2 069 39 3 389 2 352 46 3 617 2 352 45
Elintarvikemarkkinavaltuutetun toimisto 935 64 10 598 4 6 698 4 6
Yhteensä 106 843 32 148 998 108 662 29 302 948 110 507 29 302 940

1) Kustannukset ja tuotot eivät sisällä ulkoisen IT-asiantuntijapalveluiden osalta läpilaskutusta.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2021
toteutuma
2022
varsinainen
talousarvio
2023
esitys
       
Bruttomenot 113 294 108 662 110 507
Bruttotulot 31 911 29 302 29 302
Nettomenot 81 383 79 360 81 205
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 15 121    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 19 9421)    

1) Vuodelle 2022 siirtyneestä erästä on sidottu muun muassa tuottavuushankkeisiin ja elintarvikemarkkinavaltuutetun toimiston toimintaan 9,7 milj. euroa.

Bruttomenot ovat yhteensä 110 507 000 euroa. Bruttotulot ovat yhteensä 29 302 000 euroa, tästä yhteisrahoitteisen toiminnan tuloja on 950 000 euroa, maksullisen toiminnan tuloja 24 396 000 euroa ja muita tuloja 3 956 000 euroa.

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2021
toteutuma
2022
varsinainen
talousarvio
2023
esitys
       
Julkisoikeudelliset suoritteet      
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 19 981 20 666 20 666
— muut tuotot 64 - -
Tuotot yhteensä 20 045 20 666 20 666
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 15 333 15 475 15 475
— osuus yhteiskustannuksista 8 210 5 191 5 191
Kustannukset yhteensä 23 543 20 666 20 666
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -3 498 - -
Kustannusvastaavuus, % 85 100 100
       
Muut suoritteet      
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 2 816 3 730 3 730
— muut tuotot 9 - -
Tuotot yhteensä 2 825 3 730 3 730
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 2 888 3 198 3 198
— osuus yhteiskustannuksista 654 1 532 1 532
Kustannukset yhteensä 3 542 4 730 4 730
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -717 -1 000 -1 000
Kustannusvastaavuus, % 80 79 79
       
Hintatuki 436 1 000 800
       
Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen, % 92 100 96

Elintarvikemarkkinalaissa (1121/2018) on säädetty elintarvikemarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi ja hyvien liiketapojen vastaisten käytäntöjen estämiseksi Ruokaviraston yhteydessä toimivasta elintarvikemarkkinavaltuutetun toimistosta. Valtuutettu on toiminnassaan itsenäinen ja riippumaton. Valtuutetun toimiston toimintamenoihin varataan enintään 500 000 euroa.

Ruokavirasto toimii työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla olevan vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston (vähävaraisten rahasto) hallintoviranomaisena. Rahastosta rahoitettavan vähävaraisten avun toimenpideohjelman toimeenpanoon henkilötyön osalta käytetään vähävaraisten rahaston teknistä apua ja varsinaiseen ruoan hankintaan, jakeluun ja varastointiin itse ohjelman rahoitusta. Momentin mitoituksessa on otettu huomioon sekä menoissa että tuloissa vähävaraisten rahaston teknisen avun osuus 120 000 euroa ohjelmakauden sulkemisen hallinnoinnista ja toimeenpanosta johtuen.

Ruokavirasto toimii Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) vähävaraisimmille suunnatun aineellisen avun välittävänä toimielimenä, työ- ja elinkeinoministeriön toimiessa hallintoviranomaisena. Rahastosta rahoitettavan vähävaraisten aineellisen avun toimenpiteen toimeenpanoon Ruokavirastossa käytetään teknistä tukea. Teknisellä tuella katetaan maksukorttijärjestelmän laatimiseen ja toimintaan liittyviä kustannuksia. Toimeenpanoon tarvittaviin palkkauksiin (arvio 4 htv) liittyvä määrärahatarve katetaan osin teknisellä tuella ja osin toimintamenoista (arvio 170 000 euroa). Varsinaiseen aineelliseen apuun ja siihen liittyviin tuensaajien hallintokustannuksiin käytetään Euroopan sosiaalirahaston ohjelmarahoitusta momentilta 32.30.64, johon on budjetoitu 5 331 000 euroa. Tätä ei ole huomioitu Ruokaviraston bruttotuloissa eikä -menoissa.

Vastustettavien sekä uusien uhkaavien eläintautien havaitsemiseksi ja kotoperäisten eläintautien esiintyvyyden seuraamiseksi tarvitaan näytteitä sairaista eläimistä. Eläintautitutkimuksissa seurannan kannalta riittävän näytemäärän saaminen edellyttää eläinten omistajien tai eläinlääkärien oma-aloitteellisesti lähettämiä näytteitä. Tutkimuskustannusten periminen täysimääräisinä näytteen lähettäjältä vähentäisi näytteiden määrää merkittävästi, minkä vuoksi hintatuen käyttö on perusteltua. Hintatuen määrä on enintään 800 000 euroa.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2021/690 sisämarkkinaohjelman tuella maksettavat kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehualaan liittyvät menot on huomioitu tuloina momentilla 12.30.04.

Momentilla on otettu huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2021/690 perusteella kasvintuhoojien kartoitukseen vuosittain myönnettävän rahoituksen nettobudjetointi.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon sekä menoissa että tuloissa 1 295 000 euroa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014—2020 (n+2) teknisen avun määränä sisältäen verkostopalvelut -yksikön osuuden. Määrärahan mitoituksessa on huomioitu myös menoina ja tuloina Ruokaviraston CAP-suunnitelman 2023—2027 tekninen apu, joka on 3 900 000 euroa, jota saa käyttää Ruokavirastossa henkilöstökulujen lisäksi ostopalveluihin (tietojärjestelmä-, koulutus- ja viestintäkulut). Tarkempi rajaus käyttökohteista on teknisen avun vahvistetussa käyttösuunnitelmassa.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon Ahvenanmaan maakunnan kunnille suoritettavat korvaukset maatalouden tukien toimeenpanosta annetussa laissa (192/2013) tarkoitettujen tehtävien hoitamisesta. Korvaus määräytyy tukihakemusten lukumäärän perusteella ja sen suuruudesta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi noin 81 155 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi noin 50 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
CAP27 -hanke (v. 2022 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) -6 950
CAP27 -hanke (v. 2023 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) 6 700
Elintarvikeketjun rikollisuuden torjunta 375
Eläintautien torjuntaa edistävä tiedotus, koulutus ja varautuminen sekä rekisterien kehittäminen (HO 2019) -250
Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin toimijoiden luvan-, hyväksynnän- ja ilmoituksenvaraiset toiminnat ja rekisteröinnit (ILMO) (v. 2022 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) -1 059
Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin toimijoiden luvan-, hyväksynnän- ja ilmoituksenvaraiset toiminnat ja rekisteröinnit (ILMO) (v. 2023 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) 456
Eläinvalvonnan ja täydentävien ehtojen tietojärjestelmän kehittäminen (v. 2022 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) -495
ESR+ aineellisen avun toimeenpano vuoden 2022 lisäyksen poisto -170
ESR+ aineellisen avun toimeenpano vuonna 2023 170
Etämyynnin valvonta 225
EU:n kasvinterveyssäädösten toimeenpanon rahoituksen muuttuminen osin kansallisesti rahoitetuksi 300
Harmaan talouden torjunta (HO 2019) -150
Ilmoittajansuojasääntelyn täytäntöönpanon vaikutukset 225
Julkisen hallinnon automaattinen päätöksenteko 2 500
Ruokaviraston maksu-, raportointi- ja saatavien seurantajärjestelmän uudistaminen (SAMPO) (v. 2022 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) -500
Ruokaviraston maksu-, raportointi- ja saatavien seurantajärjestelmän uudistaminen (SAMPO) (v. 2023 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) 1 000
Siirto momentilta 30.01.23 83
Sähköisen asioinnin kehittäminen elintarvikeketjussa (SALLI) (v. 2022 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) -1 418
Sähköisen asioinnin kehittäminen elintarvikeketjussa (SALLI) (v. 2023 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) 1 418
Teknologiaympäristöjen uudistaminen -hanke (v. 2022 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) -2 203
Teknologiaympäristöjen uudistaminen -hanke (v. 2023 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) 1 403
JTS-miljardin tuottavuussäästö -270
Matkustussäästö -400
Palkkausten tarkistukset 942
Toimistotilasäästö -87
Yhteensä 1 845

2023 talousarvio 81 205 000
2022 II lisätalousarvio 5 647 000
2022 talousarvio 79 360 000
2021 tilinpäätös 86 204 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 81 458 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 253 000 euroa talousarvioesityksen 81 205 000 euroon nähden aiheutuu vuokrankorotuksen kompensaatiosta.


2023 talousarvio 81 458 000
2022 II lisätalousarvio 5 647 000
2022 talousarvio 79 360 000
2021 tilinpäätös 86 204 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)

Momentille esitetään 81,5 milj. euroa, joka on noin 2,1 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Pysyvän budjettirahoituksen taso on noin 66 milj. euroa ja noin 15 milj. euroa muodostuu määräaikaisista lisäyksistä.

Valiokunta kiinnittää huomiota elintarvikeketjun rikollisuuden torjuntaan sekä etämyynnin valvonnan järjestämiseen ja pitää oikeansuuntaisena, mutta riittämättömänä momentille tarkoitukseen esitettyä 0,6 milj. euron määrärahaa. On erittäin tärkeää, että tehokkaalla valvonnalla suojataan laillisesti toimivia yrityksiä epäterveeltä kilpailulta ja kuluttajia terveysvaaroilta sekä harhaanjohtamiselta.

Ruokaviraston johdolla on aktiivisesti kehitetty rikostapausten tunnistamista ja selvittämistä koko viranomaisketjussa. Ilmi tulleiden petosten ja rikostapausten määrä onkin kasvanut voimakkaasti. Vuosina 2018—2022 on havaittu 294 rikostapausta, joista noin puolet on edelleen käsittelyssä. Rikostapausten asianmukaisen hoidon takaamiseksi on tärkeää varmistaa Ruokaviraston resurssit, varsinkin kun tarkoitukseen käytetty harmaan talouden hankerahoitus loppuu vuonna 2022. Lisäksi Suomi ei ole vielä aloittanut EU-lainsäädännön edellyttämää rikosten aktiivista etsimistä, koska resurssit on käytetty normaalivalvonnan kautta havaittujen rikostapausten selvittämiseen. Tähän kokonaisuuteen liittyy myös voimakkaasti lisääntyneen elintarvikkeiden etäkaupan valvonnan kehittäminen, koska etämyyntiä pidetään tyypillisesti helppona keinona tehdä petoksia ja rikoksia.

ICT-menot. Valiokunta kiinnittää lisäksi saamansa selvityksen perusteella huomiota Ruokaviraston ICT-menoihin, jotka aiheuttavat virastossa jatkuvaa budjetin epätasapainoa ja jota paikataan määräaikaisilla lisäyksillä. Tukien maksatus oikein ja ajallaan vaatii toimivat tietojärjestelmät. Tämä turvaa Suomen täysimääräistä saantoa EU-rahoituksesta, mikä osaltaan varmistaa maatalouden jatkuvuutta ja maaseudun elinvoimaisuutta.

Valiokunta on huolissaan jatkuvasti kasvavista ICT-menoista ja pitää välttämättömänä, että hankintaosaamiseen kiinnitetään erityistä huomiota ja arvioidaan muutenkin hallinnonalan ICT-toimintaa kokonaisuudessaan kustannusten minimoimiseksi.

HE 145/2022 vp.Momentille esitetään 2 500 000 euroa liittyen hallituksen eduskunnalle antamaan esitykseen julkisen hallinnon automaattista päätöksentekoa koskevaksi lainsäädännöksi (HE 145/2022 vp). Koska asian käsittely on edelleen kesken, mainittu määräraha poistetaan momentilta.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 78 958 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) enintään 500 000 euroa elintarvikemarkkinavaltuutetun toimiston toimintamenoihin

2) enintään 800 000 euroa maksullisten eläintautitutkimusten hintojen alentamiseen tutkimuksissa, joilla pyritään havaitsemaan ja seuraamaan vastustettavia ja uhkaavia eläintauteja

3) sisämarkkinaohjelman perustamiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2021/690 tuella maksettaviin kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehualaan liittyviin menoihin

4) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

5) eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnan toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen

6) hukkakauralain (185/2002) mukaisesti hukkakauran torjuntasuunnitelmien laatimisesta aiheutuvia kustannuksia vastaavien korvausten maksamiseen

7) maatalouden tukien toimeenpanosta annetussa laissa (192/2013) tarkoitettujen korvausten maksamiseen Ahvenanmaan maakunnan kunnille

8) porovahinkolautakunnan toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2021/690 perusteella kasvintuhoojien kartoitukseen vuosittain myöntämä rahoitus.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2021/690 tuella maksettavat sisämarkkinaohjelman mukaiset kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehualaan liittyvät menot on huomioitu tuloina momentilla 12.30.04.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

 

I lisätalousarvioesitys HE 325/2022 vp (2.2.2023)

Momentille myönnetään lisäystä 2 025 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäyksestä 150 000 euroa aiheutuu harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnasta ja 1 875 000 euroa julkisen hallinnon automaattisesta päätöksenteosta.

Hallitus on antanut eduskunnalle lisätalousarvioesitykseen liittyvän esityksen julkisen hallinnon automaattista päätöksentekoa koskevaksi lainsäädännöksi (HE 145/2022 vp).


2023 I lisätalousarvio 2 025 000
2023 talousarvio 78 958 000
2022 II lisätalousarvio 5 647 000
2022 talousarvio 79 360 000
2021 tilinpäätös 86 204 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 83/2022 vp (1.3.2023)

Momentille myönnetään lisäystä 2 025 000 euroa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)

Momentille myönnetään lisäystä 2 907 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäyksestä 1 000 000 euroa aiheutuu lintuinfluenssaepidemian hoitamisesta, 140 000 euroa siirrosta momentilta 33.01.01 juomavesidirektiivin toimeenpanoon liittyvistä kehittämistoimenpiteistä ympäristöterveydenhuollon toiminnanohjaus- ja tiedonhallintajärjestelmään (VATI) ja 1 767 000 euroa palkkausten tarkistuksista.


2023 II lisätalousarvio 2 907 000
2023 I lisätalousarvio 2 025 000
2023 talousarvio 78 958 000
2022 tilinpäätös 85 007 000
2021 tilinpäätös 86 204 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)

Momentille myönnetään lisäystä 2 907 000 euroa.

20. Eläinlääkintähuolto ja kasvintuhoojien torjunta (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)

Momentille myönnetään 7 929 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) eläinlääkintähuoltolain (765/2009) nojalla maksettavista korvauksista aiheutuviin menoihin

2) eläintautilain (76/2021) nojalla eläintautien vastustamisesta, eläinsuojelulain (247/1996) nojalla eläinsuojelusta, sekä näihin liittyvistä korvauksista, koulutuksista ja selvityksistä aiheutuvien ja muiden eläinlääkintähuollon toteuttamisen kannalta välttämättömien menojen maksamiseen

3) kasvinterveydestä annetun lain (1110/2019) mukaisten korvausten maksamiseen

4) kasvintuhoojien torjumisen kannalta välttämättömien menojen maksamiseen

5) edellä mainittuihin menoihin liittyviin, edellisiin vuosiin kohdistuviin menoihin ja korvauksiin sekä siirtomenoihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Eläinlääkintähuoltolain 23 §:n nojalla maksetaan korvauksia eläinlääkärien eläintautilain (76/2021), eläimistä saatavista sivutuotteista annetun lain (517/2015), eläinsuojelulain (247/1996), eläinten kuljetuksesta annetun lain (1429/2006), eläinten lääkitsemisestä annetun lain (387/2014) sekä maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain (192/2013) perusteella suorittamista tehtävistä.

Toimijoiden maksut eläintautilain ja eläimistä saatavista sivutuotteista annetun lain nojalla tehdyistä maksullisista kunnaneläinlääkärien suoritteista tuloutuvat momentille 12.30.99.

Kasvintuhoojien hävittämiskustannuksista voidaan kasvinterveydestä annetun lain (1110/2019) nojalla maksaa toimijalle korvauksia, jos kasvintuotannolle aiheutuneet vahingot ovat poikkeuksellisen suuret ja korvaaminen on toimijan elinkeinon jatkamisen kannalta tarpeellista. Korvauksia kasvintuhoojan hävittämiskustannuksista voidaan maksaa myös metsässä kasvavien puiden osalta. Määrärahaa saa käyttää myös kasvintuhoojien torjumisen kannalta välttämättömien kartoitus- ja torjuntatöiden menojen maksamiseen.

Määrärahasta on valtion osuutta 7 818 000 euroa ja EU-osuutta 111 000 euroa. Euroopan unionin rahoitusosuus eläintautien ja kasvintuhoojien torjunnasta tuloutuu momentille 12.30.04.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Eläinlääkintähuoltolain nojalla maksettavat korvaukset 4 400 000
Eläintautitorjunnan ja eläinsuojelun menot 3 429 000
Kasvintuhoojien torjunta 100 000
Yhteensä 7 929 000

Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin 80 prosenttia ja kulutusmenojen osuudeksi noin 20 prosenttia.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Rabiesohjelman EU-rahoituksen väheneminen -19
Tilapäiset salmonellakorvaukset 2 000
Yhteensä 1 981

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2023 talousarvio 7 929 000
2022 talousarvio 5 948 000
2021 tilinpäätös 10 265 448

 

Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)

Momentille myönnetään 7 929 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) eläinlääkintähuoltolain (765/2009) nojalla maksettavista korvauksista aiheutuviin menoihin

2) eläintautilain (76/2021) nojalla eläintautien vastustamisesta, eläinsuojelulain (247/1996) nojalla eläinsuojelusta, sekä näihin liittyvistä korvauksista, koulutuksista ja selvityksistä aiheutuvien ja muiden eläinlääkintähuollon toteuttamisen kannalta välttämättömien menojen maksamiseen

3) kasvinterveydestä annetun lain (1110/2019) mukaisten korvausten maksamiseen

4) kasvintuhoojien torjumisen kannalta välttämättömien menojen maksamiseen

5) edellä mainittuihin menoihin liittyviin, edellisiin vuosiin kohdistuviin menoihin ja korvauksiin sekä siirtomenoihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

 

II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)

Momentille myönnetään lisäystä 10 700 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määräraha budjetoidaan eläinlääkintähuoltolain (765/2009) nojalla kunnille maksettavien korvausten osalta suoriteperustetta vastaavalla perusteella.

Selvitysosa:Lisäyksestä 7 600 000 euroa aiheutuu lintuinfluenssan torjunnan kustannuksista ja 3 100 000 euroa kunnille eläinlääkintähuoltolain (765/2009) nojalla maksettavien korvausten kasvusta.


2023 II lisätalousarvio 10 700 000
2023 talousarvio 7 929 000
2022 tilinpäätös 10 606 169
2021 tilinpäätös 10 265 448

 

Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)

Momentille myönnetään lisäystä 10 700 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määräraha budjetoidaan eläinlääkintähuoltolain (765/2009) nojalla kunnille maksettavien korvausten osalta suoriteperustetta vastaavalla perusteella.

40. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)

Momentille myönnetään 350 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) mukaiseen kansalliseen tukeen (Etelä-Suomen kansallinen tuki, pohjoinen tuki, muu maa- ja puutarhatalouden tuki)

2) vuonna 2022 ja sitä aikaisempina vuosina myönnettyjen tukien maksamiseen

3) sellaisten kansallisten tukien ja korvausten maksamiseen, joihin tuensaaja on lainvoimaisen päätöksen perusteella oikeutettu, mutta joihin liittyvä määräraha ei ole enää käytettävissä.

Määrärahasta 4 000 000 euroa on varattu tukien täytäntöönpanoon liittyvien, ennakoidun tukimenekin ylittävien, tukien ja tukitasojen muutostarpeisiin.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena ja kohdan 3) osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Maa- ja puutarhatalouden kansallista tukea maksetaan EU:n lainsäädännön perusteella ja sen asettamissa rajoissa. Kansallinen tuki on sovitettu yhteen EU:n kokonaan ja osittain rahoittamien tukijärjestelmien (EU-tulotuet, luonnonhaittakorvaukset, ympäristökorvaus ja eläinten hyvinvointikorvaukset) kanssa. Tuki turvaa osaltaan maa- ja puutarhatalouden toimintaedellytyksiä ja tuotannon kannattavuutta sekä maaseudun elinvoimaisuuden säilymistä. Tukijärjestelmiä ovat Etelä-Suomen kansallinen tuki, pohjoinen tuki ja eräät muut kansalliset tuet.

Etelä-Suomen kansallista tukea maksetaan tukialueiden A ja B sika- ja siipikarjataloudelle sekä puutarhataloudelle komission hyväksymän tukiohjelman perusteella. Pohjoista tukea maksetaan Keski- ja Pohjois-Suomessa (C-tukialueella) kotieläintaloudelle, puutarhataloudelle, kasvinviljelylle ja eräille muille kohteille pitkäaikaisen pohjoisen tuen tukijärjestelmän perusteella. Lisäksi määrärahasta maksetaan eräitä muita kansallisia tukia.

Määrärahaa voidaan käyttää myös sellaisten kansallisten tukien ja korvausten maksamiseen, joihin tuensaaja on oikeutettu esimerkiksi valitusprosessiin liittyvien lainvoimaisten päätösten perusteella, mutta joihin osoitettu määräraha ei ole enää käytettävissä.

Maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen arvioitu jakautuminen eri kohteisiin vuosina 2021—2023 (milj. euroa)

  2021
toteutuma
2022
arvio
2023
arvio
       
Tuki yhteensä ao. vuoden tuotannolle 323,1 323,0 346,0
   Etelä-Suomen kansallinen tuki 17,2 17,2 17,2
   Pohjoinen tuki 300,3 300,1 323,1
   Muu kansallinen tuki 5,6 5,7 5,7

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tukikauden vaihtumisesta johtuva muutos 19 800
Yhteensä 19 800

2023 talousarvio 350 000 000
2022 II lisätalousarvio 22 000 000
2022 talousarvio 330 200 000
2021 tilinpäätös 332 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)

Momentille myönnetään 350 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) mukaiseen kansalliseen tukeen (Etelä-Suomen kansallinen tuki, pohjoinen tuki, muu maa- ja puutarhatalouden tuki)

2) vuonna 2022 ja sitä aikaisempina vuosina myönnettyjen tukien maksamiseen

3) sellaisten kansallisten tukien ja korvausten maksamiseen, joihin tuensaaja on lainvoimaisen päätöksen perusteella oikeutettu, mutta joihin liittyvä määräraha ei ole enää käytettävissä.

Määrärahasta 4 000 000 euroa on varattu tukien täytäntöönpanoon liittyvien, ennakoidun tukimenekin ylittävien, tukien ja tukitasojen muutostarpeisiin.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena ja kohdan 3) osalta maksatuspäätösperusteisena.

41. EU-tulotuki ja EU-markkinatuki (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)

Momentille myönnetään 520 600 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2021/2115 mukaisten suorien tukien maksamiseen sekä siirtymäkautta 2021—2022 koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2020/2220 mukaisten suorien tukien maksamiseen

2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisten yksityisen varastoinnin tuen, eräiden muiden maataloustuotteiden markkinoita ohjaavien toimenpiteiden ja suoraan tuotteisiin kohdennetuista ja muista asetuksen mahdollistamista toimenpiteistä aiheutuvien menojen maksamiseen sekä siirtymäkautta 2021—2022 koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2020/2220 mukaisten tukien maksamiseen

3) muiden kuin kohdissa 1) ja 2) mainittujen säädösten perusteella maksettavien EU:n kriisitukien maksamiseen

4) vuonna 2022 ja sitä aikaisempina vuosina myönnettyjen tukien maksamiseen

5) niiden Suomen velvoitteiden maksamiseen, jotka aiheutuvat EU:n maksumääräaikojen (komission delegoitu asetus (EU) N:o 2022/127 5 artikla) jälkeen maksettujen tukien maksamisesta.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena EU-tulotuen osalta ja maksatuspäätösperusteisena EU-markkinatuen osalta.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen tiettyjä pinta-ala- ja eläinperusteisia tukia koskeviksi laeiksi, johon sisältyy ehdotus laiksi Euroopan unionin suorista viljelijätuista.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon yhteisen maatalouspolitiikan perusteella maksettavat EU-tulotuet ja EU-markkinatuet, jotka rahoitetaan kokonaan EU:n varoista. Momentilta on mahdollista maksaa myös vuonna 2022 ja sitä aikaisempina vuosina myönnettyjä EU-tulotukia ja EU-markkinatukia.

EU-tulotuet turvaavat omalta osaltaan maataloustuotannon kannattavuutta ja muiden EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteiden toteutumista. Aiemmat suorien tukien vaatimukset ns. täydentävät ehdot korvataan uudella ehdollisuusjärjestelmällä, joka sisältää ympäristöön, ilmastoon, kansanterveyteen sekä eläinten ja kasvien hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä perusvaatimuksia. Aiempi viherryttämistuki korvataan uudella ekojärjestelmällä, jonka osuus on 16,5 % EU-tulotuesta. Uutena järjestelmänä on otettava käyttöön uudelleenjakotulotuki, jolla edistetään suorien tukien tasapainoisempaa jakautumista pienille ja keskisuurille tiloille.

Nuorten viljelijöiden tulotuen osuus on 2,5 % EU-tulotuesta. Tuotantosidonnaisen tulotuen osuus on 19,6 % EU:n suorien tukien enimmäismäärästä.

Momentilta maksettavan EU:n yksityisen varastoinnin tuen arvioidaan pysyvän vuoden 2022 tasolla.

Momentilta on mahdollisuus maksaa myös niitä Suomen velvoitteita, jotka aiheutuvat EU:n maksumääräaikojen (komission asetus (EU) N:o 2022/127 5 artikla) jälkeen maksettujen tukien maksamisesta kokonaan kansallisesti.

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.01.

EU-tulotuki ja EU-markkinatuet vuonna 2023 käyttökohteittain (euroa)

   
EU-tulotuki, josta 519 400 000
— Perustulotuki 292 600 000
— Uudelleenjakotulotuki 26 000 000
— Ekojärjestelmätuki 86 000 000
— Nuorten viljelijöiden tulotuki 13 100 000
— Tuotantosidonnainen tulotuki 101 700 000
   
EU-markkinatuet (EU-yksityisen varastoinnin tuki) 1 200 000
Yhteensä 520 600 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tukiohjelman toteuttamiseen liittyvä muutos 1 900
Yhteensä 1 900

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2023 talousarvio 520 600 000
2022 II lisätalousarvio 6 870 000
2022 talousarvio 518 700 000
2021 tilinpäätös 514 118 454

 

Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)

Momentille myönnetään 520 600 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2021/2115 mukaisten suorien tukien maksamiseen sekä siirtymäkautta 2021—2022 koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2020/2220 mukaisten suorien tukien maksamiseen

2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisten yksityisen varastoinnin tuen, eräiden muiden maataloustuotteiden markkinoita ohjaavien toimenpiteiden ja suoraan tuotteisiin kohdennetuista ja muista asetuksen mahdollistamista toimenpiteistä aiheutuvien menojen maksamiseen sekä siirtymäkautta 2021—2022 koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2020/2220 mukaisten tukien maksamiseen

3) muiden kuin kohdissa 1) ja 2) mainittujen säädösten perusteella maksettavien EU:n kriisitukien maksamiseen

4) vuonna 2022 ja sitä aikaisempina vuosina myönnettyjen tukien maksamiseen

5) niiden Suomen velvoitteiden maksamiseen, jotka aiheutuvat EU:n maksumääräaikojen (komission delegoitu asetus (EU) N:o 2022/127 5 artikla) jälkeen maksettujen tukien maksamisesta.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena EU-tulotuen osalta ja maksatuspäätösperusteisena EU-markkinatuen osalta.

42. Turvepeltojen ilmastotoimet (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)

Momentille myönnetään 30 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ilmastonmuutoksen hillintää ja sopeutumista turvepelloilla koskeviin kehittämis-, kokeilu- ja investointihankkeisiin ja viestintään

2) ilmastonmuutoksen hillintää ja sopeutumista turvepelloilla toteuttavien toimenpiteiden ja tukien rahoitukseen

3) enintään 20 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahaa käytetään turvepelloilla toteutettaviin pohjaveden pinnan korotukseen liittyvien kosteikkojen ja kosteikkoviljelyn kehittämis-, kokeilu- ja investointihankkeisiin ja viestintään sekä näihin liittyvien avustusten maksamiseen. Määrärahalla voidaan myös vettää turvepeltoja pois maatalouskäytöstä. Lisäksi määrärahaa voidaan käyttää kosteikkoviljelyn arvoketjun edistämiseen. Toiminnalla luodaan pohja ja toimintamalli käytännön toimenpiteille, joilla voidaan hillitä turvepeltojen ilmastopäästöjä tai sopeutua ilmastonmuutokseen. Toimenpiteet ovat osa maatalouden huoltovarmuuspakettia ja vihreän siirtymän kokonaisuuteen sisällytettyä kosteikkoviljelytoimenpidettä.

Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin 90 prosenttia ja kulutusmenojen osuudeksi noin 10 prosenttia.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kosteikkoviljelyn tukeminen (siirto momentilta 30.40.22) 30 000
Yhteensä 30 000

2023 talousarvio 30 000 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)

Momentille esitettävää 30 milj. euron määrärahaa käytetään turvepelloilla toteutettaviin pohjaveden pinnan korotukseen liittyvien kosteikkojen ja kosteikkoviljelyn kehittämis-, kokeilu- ja investointihankkeiden avustamiseen. Tarkoitus on luoda mm. pohja ja toimintamalli käytännön toimenpiteille, joilla voidaan hillitä turvepeltojen ilmastopäästöjä ja joilla saavutetaan vuosittaisessa kansallisessa kasvihuonekaasuinventaariossa näkyviä päästövähennyksiä. Tavoitteena on myös kosteikkoviljelyn arvoketjun edistäminen.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että momentin määrärahan lisäksi EU:n yhteisen maatalouspolitiikan toimin edistetään kosteikkoviljelyä ja kosteikoiden perustamista. Tästä syystä tulee tarkasti arvioida, mikä osa tarvittavista päästövähennyksistä voidaan toteuttaa EU:n rahoituksella.

Tärkeää on myös arvioida huolellisesti vaikutuksiltaan tehokkaimmat keinot hiilen sitomiseen unohtamatta alueiden metsittämistä ja metsien kasvua nopeuttavia toimia, kuten nuoren metsän hoitoa ja tuhkalannoitusta, joilla voitaisiin samalla edistää kestävää metsätaloutta.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)

Momentille myönnetään 30 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ilmastonmuutoksen hillintää ja sopeutumista turvepelloilla koskeviin kehittämis-, kokeilu- ja investointihankkeisiin ja viestintään

2) ilmastonmuutoksen hillintää ja sopeutumista turvepelloilla toteuttavien toimenpiteiden ja tukien rahoitukseen

3) enintään 20 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena.

 

II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)

Momentilta vähennetään 30 000 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys aiheutuu hallitusohjelman mukaisesta säästötoimenpiteestä.


2023 II lisätalousarvio -30 000 000
2023 talousarvio 30 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)

Momentilta vähennetään 30 000 000 euroa.

43. Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)

Momentille myönnetään 286 560 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Suomen CAP-suunnitelmaa 2023—2027 Manner-Suomessa toteuttavien ympäristökorvausten, luonnonmukaisen tuotannon, neuvonnan ja ei-tuotannollisten investointien Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden sekä valtion rahoitusosuuden maksamiseen

2) ohjelmakauden 2014—2020 ja siirtymäkauden 2021—2022 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien ympäristökorvausten, luonnonmukaisen tuotannon, neuvonnan ja ei-tuotannollisten investointien maaseuturahastosta maksettavan EU:n rahoitusosuuden sekä valtion rahoitusosuuden maksamiseen

3) maaseuturahaston elpymisvälineestä maksettavien ympäristökorvausten sitoumusten ja sopimusten sekä luonnonmukaisen tuotannon sitoumusten EU:n rahoitusosuuden maksamiseen

4) EU:n aikaisempien ohjelmakausien sekä Suomen CAP-suunnitelman 2023—2027 Manner-Suomen sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 2021/2116) artiklojen 55 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 56 (maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset noudattamatta jättämisen vuoksi suoritettavista takaisinperinnöistä) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien yhteisten tai rahastokohtaisten säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2023 saa tehdä CAP-suunnitelman 2023—2027 perusteella Manner-Suomeen kohdistuvia kokonaan uusia ympäristökorvausten sitoumuksia ja sopimuksia sekä luonnonmukaisen tuotannon sitoumuksia siten, että niistä saa aiheutua vuoden 2024 ja sitä seuraavien vuosien määrärahasta maksettavia menoja enintään 1 115 000 000 euroa.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen tiettyjä pinta-ala- ja eläinperusteisia tukia koskeviksi laeiksi, johon sisältyy ehdotus laiksi eräistä maaseudun kehittämisen korvauksista.

Ympäristökorvaukset, luonnonmukaisen tuotannon korvaus, neuvontakorvaus ja ei-tuotannollisten investointien korvaus ovat osa Suomen CAP-suunnitelmaa 2023—2027 Manner-Suomessa (CAP-suunnitelma).

Ympäristökorvaukset jaetaan ympäristösitoumuksiin ja ympäristösopimuksiin. Sitoumus on viisivuotinen. Ympäristökorvausten toimenpiteet on sovitettu yhteen suorien tukien ekojärjestelmiin, jotta järjestelmien toimenpiteet olisivat vaaditusti erilaisia. Kohdentaminen uudella kaudella on lohkokohtaista, ei alueellista. Luonnonmukaisen tuotannon sitoumus voi kattaa tilan kasvintuotannon ja kotieläintuotannon. Sitoumus on viisivuotinen. Toimenpide toteuttaa hallitusohjelman luomuohjelmaa sekä Pellolta pöytään -strategiaa. Neuvontatoimenpiteessä myönnetään korvaus tehdystä neuvontapalvelusta hyväksytyille neuvojille. Ei-tuotannollisina investointeina tuetaan kosteikkojen perustamista. Ei-tuotannollisten investointien edellytyksenä on ympäristökorvauksen mukaisen ympäristösopimuksen tekeminen investoinnin jälkeen kohteen hoidon varmistamiseksi.

Vuonna 2023 määrärahaa arvioidaan tarvittavan yhteensä 286 560 000 euroa, josta EU:n rahoitusosuutta on 123 221 000 euroa ja kansallista osuutta 163 339 000 euroa. EU:n rahoitusosuus CAP-suunnitelmassa on 43 %.

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.02.

Rahoituskauden 2023—2027 rahoituskehys ja määrärahan arvioitu käyttö (milj. euroa)

  2023—2027 rahoituskehys1) Määräraha
Toimenpide EU valtio julkinen
yhteensä
2023 esitys
         
Ympäristökorvaukset 428,855 568,483 997,338 199,468
Luonnonmukainen tuotanto 163,662 216,948 380,610 76,122
Neuvonta 17,136 22,716 39,852 7,970
Ei-tuotannolliset investoinnit 6,450 8,550 15,000 3,000
Yhteensä 616,103 816,697 1 432,800 286,560

1) Rahoituskehys varmistuu, kun komissio on hyväksynyt Suomen CAP-suunnitelman.

Vuonna 2023 saa tehdä CAP-suunnitelmaan kohdistuvia uusia ympäristösitoumuksia ja -sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua vuoden 2024 ja sitä seuraavien vuosien määrärahasta maksettavia menoja enintään 810 000 000 euroa sekä luonnonmukaisen tuotannon sitoumuksia siten, että niistä saa aiheutua vuoden 2024 ja sitä seuraavien vuosien määrärahasta maksettavia menoja enintään 305 000 000 euroa.

Ympäristökorvausten ja luonnonmukaisen tuotannon valtuudesta aiheutuvat menot, valtion ja EU:n osuudet yhteensä (milj. euroa)

  2023 2024 2025 2026 2027 Yhteensä
vuodesta
2023
lähtien
             
Vuonna 2023 tehtävät sitoumukset ja sopimukset            
CAP-suunnitelma (EU-osuus 43 %), josta 245,590 245,590 245,590 245,590 245,590 1 227,950
  — ympäristökorvaukset 199,468 199,468 199,468 199,468 199,468 997,340
  — luonnonmukainen tuotanto 46,122 46,122 46,122 46,122 46,122 230,610
 ennen vuotta 2023 tehdyt sitoumukset ja sopimukset1)            
  — luonnonmukainen tuotanto (EU osuus 42 %) 30,000 30,000 13,000 3,000 - 76,000
Menot yhteensä 275,590 275,590 258,590 248,590 245,590 1 303,950

1) Mukautettu CAP-suunnitelman sääntöihin

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Maaseuturahaston elpymisväline (NGEU) -43 206
Tukikauden vaihtumisesta johtuva muutos -20 630
Yhteensä -63 836

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2023 talousarvio 286 560 000
2022 talousarvio 350 396 000
2021 tilinpäätös 387 190 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)

Momentille myönnetään 286 560 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Suomen CAP-suunnitelmaa 2023—2027 Manner-Suomessa toteuttavien ympäristökorvausten, luonnonmukaisen tuotannon, neuvonnan ja ei-tuotannollisten investointien Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden sekä valtion rahoitusosuuden maksamiseen

2) ohjelmakauden 2014—2020 ja siirtymäkauden 2021—2022 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien ympäristökorvausten, luonnonmukaisen tuotannon, neuvonnan ja ei-tuotannollisten investointien maaseuturahastosta maksettavan EU:n rahoitusosuuden sekä valtion rahoitusosuuden maksamiseen

3) maaseuturahaston elpymisvälineestä maksettavien ympäristökorvausten sitoumusten ja sopimusten sekä luonnonmukaisen tuotannon sitoumusten EU:n rahoitusosuuden maksamiseen

4) EU:n aikaisempien ohjelmakausien sekä Suomen CAP-suunnitelman 2023—2027 Manner-Suomen sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 2021/2116) artiklojen 55 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 56 (maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset noudattamatta jättämisen vuoksi suoritettavista takaisinperinnöistä) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien yhteisten tai rahastokohtaisten säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2023 saa tehdä CAP-suunnitelman 2023—2027 perusteella Manner-Suomeen kohdistuvia kokonaan uusia ympäristökorvausten sitoumuksia ja sopimuksia sekä luonnonmukaisen tuotannon sitoumuksia siten, että niistä saa aiheutua vuoden 2024 ja sitä seuraavien vuosien määrärahasta maksettavia menoja enintään 1 115 000 000 euroa.

44. Luonnonhaittakorvaukset (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)

Momentille myönnetään 495 884 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Suomen CAP-suunnitelmaa 2023—2027 Manner-Suomessa toteuttavien luonnonhaittakorvausten Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden ja valtion rahoitusosuuden sekä Suomen CAP-suunnitelmaan sisältyvän kokonaan kansallisesti rahoitettavien luonnonhaittakorvausten maksamiseen

2) ohjelmakauden 2014—2020 ja siirtymäkauden 2021—2022 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien luonnonhaittakorvausten maaseuturahastosta maksettavan EU:n rahoitusosuuden ja valtion rahoitusosuuden sekä ohjelmaan sisältyvän kokonaan kansallisesti rahoitettavan luonnonhaittakorvauksen maksamiseen

3) EU:n aikaisempien ohjelmakausien sekä Suomen CAP-suunnitelman 2023—2027 Manner-Suomen sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 2021/2116) artiklojen 55 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 56 (maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset noudattamatta jättämisen vuoksi suoritettavista takaisinperinnöistä) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien yhteisten tai rahastokohtaisten säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen tiettyjä pinta-ala- ja eläinperusteisia tukia koskeviksi laeiksi, johon sisältyy ehdotus laiksi eräistä maaseudun kehittämisen korvauksista.

Luonnonhaittakorvaukset ovat osa Suomen CAP-suunnitelmaa 2023—2027 Manner-Suomessa (CAP-suunnitelma). Luonnonhaittakorvauksien tavoitteena on turvata maataloustuotannon jatkuminen pohjoisesta sijainnista aiheutuvista epäsuotuisista ilmasto-oloista huolimatta ja estää maatalousmaan hylkääminen viljelykäytöstä maksamalla korvausta näissä oloissa toimiville viljelijöille. Luonnonhaittakorvauksia voidaan maksaa EU:ssa epäsuotuisilla alueilla sijaitsevilla tiloille. Koko Suomi katsotaan epäsuotuisaksi alueeksi. Luonnonhaittakorvausten kotieläinkorotusta ei enää vuodesta 2023 lähtien makseta ja tilan korvauskelpoisen maatalousmaan pitää koko maassa olla vähintään 5 ha. Luonnonhaittakorvaukset ovat yksivuotisia.

EU:n rahoitusosuus CAP-suunnitelmassa on 43 %. Lisäksi määrärahasta maksetaan kokonaan valtion rahoittamia luonnonhaittakorvauksia.

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.02.

Luonnonhaittakorvausjärjestelmän vuoden 2023 määrärahojen arvioitu jakautuminen (euroa)

   
Yhteensä, josta 495 884 000
— EU-osuus 76 885 000
— valtion osuus 101 917 000
— kokonaan kansallisesti rahoitettava luonnonhaittakorvaus 317 082 000

Rahoituskauden 2023—2027 rahoituskehys ja määrärahan arvioitu käyttö (milj. euroa)

  2023—2027 rahoituskehys1) Määräraha
Toimenpide EU valtio kokonaan kansallinen julkinen
yhteensä
2023 esitys
           
Luonnonhaittakorvaukset 384,423 509,584 1 617,053 2 511,059 495,884

1) Rahoituskehys varmistuu, kun komissio on hyväksynyt Suomen CAP-suunnitelman.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tukikauden vaihtumisesta johtuva muutos -22 510
Yhteensä -22 510

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2023 talousarvio 495 884 000
2022 II lisätalousarvio 119 000 000
2022 talousarvio 518 394 000
2021 tilinpäätös 617 764 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)

Momentille myönnetään 495 884 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Suomen CAP-suunnitelmaa 2023—2027 Manner-Suomessa toteuttavien luonnonhaittakorvausten Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden ja valtion rahoitusosuuden sekä Suomen CAP-suunnitelmaan sisältyvän kokonaan kansallisesti rahoitettavien luonnonhaittakorvausten maksamiseen

2) ohjelmakauden 2014—2020 ja siirtymäkauden 2021—2022 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien luonnonhaittakorvausten maaseuturahastosta maksettavan EU:n rahoitusosuuden ja valtion rahoitusosuuden sekä ohjelmaan sisältyvän kokonaan kansallisesti rahoitettavan luonnonhaittakorvauksen maksamiseen

3) EU:n aikaisempien ohjelmakausien sekä Suomen CAP-suunnitelman 2023—2027 Manner-Suomen sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 2021/2116) artiklojen 55 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 56 (maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset noudattamatta jättämisen vuoksi suoritettavista takaisinperinnöistä) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien yhteisten tai rahastokohtaisten säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

46. EU-rahoitteinen ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)

Momentille myönnetään 11 030 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1144/2014 mukaiseen maataloustuotteiden tiedotukseen ja menekinedistämiseen

2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2021/2115 mukaisesti mehiläistuotteiden tuotannon ja kaupan pitämisen edistämiseksi laaditusta ohjelmasta aiheutuviin menoihin

3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2021/2115 mukaisesti hedelmä- ja vihannestuottajaorganisaatioiden toimintaohjelmien menojen maksamiseen

4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisesti koulujakelujärjestelmästä aiheutuviin menoihin sekä koulujakelujärjestelmän liitännäis- ja tiedotustoimenpiteisiin ja niihin liittyviin kulutusmenoihin

5) kohtien 2)—4) tukien maksamiseen siirtymäkautta 2021—2022 koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2020/2220 mukaisesti.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena.

Momentilta maksettaviin koulujakelujärjestelmän liitännäis- ja tiedotustoimenpiteisiin ja niiden kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot on budjetoitu momentille 30.01.29.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annetun lain muuttamisesta.

Momentilta rahoitetaan EU:n maataloustuotteiden tiedotus- ja menekinedistämisohjelmien menoja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1144/2014) perusteella.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU 2021/2115) tarkoitettuun mehiläistuotteiden tuotannon ja kaupan pitämisen edistämiseen arvioidun määrärahan EU:n rahoitusosuus on 50 %.

Tuottajien muodostamille hedelmä- ja vihannesalan markkinointiyhteenliittymille eli tuottajaorganisaatioille maksetaan tukea toimintaohjelman toteuttamiseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 2021/2115) perusteella.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU 1308/2013) tarkoitettuihin koulujakelujärjestelmään ja sen liitännäis- ja tiedotustoimenpiteisiin arvioidun määrärahan EU:n rahoitusosuus on 100 %.

Momentilta on mahdollista maksaa myös päätösosan kohtien 2)—4) mukaisia tukia siirtymäkautta 2021—2022 koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2020/2220 nojalla.

Koulujakelujärjestelmän liitännäis- ja tiedotustoimenpiteisiin ja niiden kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäverokustannukset, joita EU ei korvaa, on otettu huomioon momentilla 30.01.29.

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.01.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  Yhteensä, josta EU:n osuus
     
Menekinedistäminen sisämarkkinoilla ja yhteisön ulkopuolella (EU 1144/2014) 2 200 000 2 200 000
Mehiläistuotteiden tuotannon ja kaupan pitämisen edistäminen (EU 2021/2115) 400 000 200 000
Tuottajaorganisaatioiden toimintaohjelmat (EU 2021/2115)1) 4 000 000 4 000 000
Koulujakelujärjestelmä (EU 1308/2013) 5 430 000 5 430 000
— josta koulujakelujärjestelmätuki 4 890 000 4 890 000
— josta liitännäis- ja tiedotustoimenpiteet 540 000 540 000
Yhteensä 12 030 000 11 830 000

1) Osa menoista katetaan siirtyvällä erällä

Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin 95 prosenttia ja kulutusmenojen osuudeksi noin viisi prosenttia.

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2023 talousarvio 11 030 000
2022 talousarvio 11 030 000
2021 tilinpäätös 10 910 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)

Momentille myönnetään 11 030 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1144/2014 mukaiseen maataloustuotteiden tiedotukseen ja menekinedistämiseen

2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2021/2115 mukaisesti mehiläistuotteiden tuotannon ja kaupan pitämisen edistämiseksi laaditusta ohjelmasta aiheutuviin menoihin

3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2021/2115 mukaisesti hedelmä- ja vihannestuottajaorganisaatioiden toimintaohjelmien menojen maksamiseen

4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisesti koulujakelujärjestelmästä aiheutuviin menoihin sekä koulujakelujärjestelmän liitännäis- ja tiedotustoimenpiteisiin ja niihin liittyviin kulutusmenoihin

5) kohtien 2)—4) tukien maksamiseen siirtymäkautta 2021—2022 koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2020/2220 mukaisesti.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena.

Momentilta maksettaviin koulujakelujärjestelmän liitännäis- ja tiedotustoimenpiteisiin ja niiden kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot on budjetoitu momentille 30.01.29.

47. Ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)

Momentille myönnetään 2 287 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ruokaketjun toiminnan edistämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (VNA 680/2014) mukaisesti ruokaketjun kehittämis-, tiedottamis- ja menekinedistämistoimien toteuttamiseen liittyvien hankkeiden avustuksiin

2) kansallisiin ja kansainvälisiin toimenpiteisiin, joilla edistetään ruokapoliittisen selonteon tavoitteiden toteutumista

3) ruokaketjun ja maatalouden markkinoita koskeviin kehittämis- ja kokeiluhankkeisiin uusien innovaatioiden kehittämiseksi

4) enintään 14 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määrärahasta voidaan myöntää avustusta myös julkisyhteisöille.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahaa käytetään ruokapoliittisen selonteon tavoitteita tukevien kansallisten tai kansainvälisten toimenpiteiden rahoittamiseen. Määrärahalla tuetaan lisäksi luomualan ja lähiruoan kehittämisohjelmien mukaisia toimenpiteitä sekä luonnontuotealan kehittämistä. Lisäksi määrärahalla tuetaan ruokaketjun ja maatalouden markkinoita koskevia kehittämis- ja kokeiluhankkeita uusien innovaatioiden kehittämiseksi.

Ruokaketjun kehittämistoimenpiteisiin tarkoitetuilla varoilla voidaan tukea myös laajoja valtakunnallisia hankkeita.

Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin 45 prosenttia ja kulutusmenojen osuudeksi noin 55 prosenttia.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Elintarvikeattasea Pekingin suurlähetystöön (siirto momentille 24.01.01) -300
Elintarvikeattasea Soulin suurlähetystöön (siirto momentille 24.01.01) -300
Pro Pakuri Finland ry:n hanketoiminta, kertaluonteisen lisäyksen poisto -100
Ruokaviestinnän tehtävien järjestelyt (siirto momentilta 30.01.01) 82
Työtehoseuralle Ruoka Akatemia -hankkeen jatkaminen, kertaluonteisen lisäyksen poisto -150
Uudelleenkohdennus -1 200
Yhteensä -1 968

2023 talousarvio 2 287 000
2022 talousarvio 4 255 000
2021 tilinpäätös 4 269 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)

Valiokunta nostaa esiin luonnontuotealan valtakunnallisen edistämisen ja korostaa, että Arktiset Aromit ry:llä on merkittävä tehtävä alan toimintaedellytysten kehittämisessä. Yhdistys välittää uusinta tutkimus- ja markkinatietoa koko toimialan käyttöön, myötävaikuttaa tutkimus- ja kehityshankkeiden syntyyn sekä lisää toimijoiden yhteistyötä. Hanketoiminnalla voidaan tehostaa ja laajentaa luonnontuotealan toimintaa, joka osaltaan parantaa samalla huoltovarmuutta ja varautumista.

Valiokunta pitää myös tärkeänä, että vuonna 2019 aloitettua Ruoka Akatemiaa voidaan jatkaa vuonna 2023. Konseptia on valiokunnan saaman selvityksen mukaan pidetty toimialalla alkutuotannosta kauppaan merkittävänä keinona lisätä päättäjien, vaikuttajien ja median ymmärrystä suomalaisen ruokaketjun toiminnasta ja vahvistaa tietämystä suomalaisen ruuan alkuperästä, jalostuksesta ja kaupasta.

Valiokunta lisää momentille 350 000 euroa, josta osoitetaan 200 000 euroa Arktiset Aromit ry:lle hanketoimintaan ja 150 000 euroa Ruoka Akatemian toteuttamiseen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)

Momentille myönnetään 2 637 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ruokaketjun toiminnan edistämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (VNA 680/2014) mukaisesti ruokaketjun kehittämis-, tiedottamis- ja menekinedistämistoimien toteuttamiseen liittyvien hankkeiden avustuksiin

2) kansallisiin ja kansainvälisiin toimenpiteisiin, joilla edistetään ruokapoliittisen selonteon tavoitteiden toteutumista

3) ruokaketjun ja maatalouden markkinoita koskeviin kehittämis- ja kokeiluhankkeisiin uusien innovaatioiden kehittämiseksi

4) enintään 14 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määrärahasta voidaan myöntää avustusta myös julkisyhteisöille.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena.

 

II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)

Momentille myönnetään lisäystä 3 000 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää hallitusohjelman mukaisen suomalaisen puhtaan ruuan potentiaalin hyödyntämiseksi laadittavan kasvuohjelman ja kotimaisen ruuantuotannon pitkän aikavälin strategian laatimiseen ja toimeenpanoon.

Selvitysosa:Perustelujen täydennys ja määrärahan lisäys mahdollistavat määrärahan käytön hallitusohjelman mukaisen suomalaisen puhtaan ruuan potentiaalin hyödyntämiseksi laadittavan kasvuohjelman sekä kotimaisen ruuantuotannon pitkän aikavälin strategian laatimiseen ja toimeenpanoon.


2023 II lisätalousarvio 3 000 000
2023 talousarvio 2 637 000
2022 tilinpäätös 4 255 000
2021 tilinpäätös 4 269 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)

Momentille myönnetään lisäystä 3 000 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää hallitusohjelman mukaisen suomalaisen puhtaan ruuan potentiaalin hyödyntämiseksi laadittavan kasvuohjelman ja kotimaisen ruuantuotannon pitkän aikavälin strategian laatimiseen ja toimeenpanoon.

(48.) Peltorakenteen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)

Selvitysosa:Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Peltorakenteen kehittäminen (HO 2019) 2 000
Peltorakenteen kehittäminen (HO 2019) määrärahan aikaistus vuodelle 2021 1 000
Tilusjärjestelyt peltorakenteen kehittämiseksi (HO 2019) (siirto momentilta 30.70.40) 1 300
Uudelleenkohdennus -5 000
Yhteensä -700

2022 II lisätalousarvio -700 000
2022 talousarvio 700 000
2021 tilinpäätös 1 000 000

49. Ravinnekierrätyksen edistäminen biokaasutuotannolla (siirtomääräraha 3 v)

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)

Momentille myönnetään 4 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) tuen maksamiseen kierrätettäviä biomassoja vastaanottaville ja käsitteleville biokaasulaitoksille

2) enintään 6 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena.

Selvitysosa:Momentti lisätään talousarvioesitykseen.

Tuki kohdentuu kotieläinten lantaan sekä vesialueiden hoidossa syntyviin ylijäämäkasvibiomassoihin. Tuen tavoitteena on ohjata näitä biomassoja sellaisiin biokaasulaitoksiin, jotka käsittelevät kaasutusprosessin jälkeen syntyvät mädätysjäännökset lannoitevalmisteiksi tai muiksi korkeamman jalostusasteen tuotteiksi. Tuen avulla vähennetään luonnonhoidon biomassojen ja lannan aiheuttamia ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöjä ja edistetään näissä biomassoissa olevien ravinteiden turvallista kierrätystä.

Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin 90 prosenttia ja kulutusmenojen osuudeksi noin 10 prosenttia.


2023 talousarvio 4 000 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)

Momentille esitetty 4 milj. euron tuki on toimintatukea biokaasulaitoksille, jotka tuottavat lannasta tai vesistökasvillisuuden hoitojätteestä biokaasua ja pitkälle jalostettuja helposti kuljetettavia ja varastoitavia ravinnevalmisteita. Ravinnetuki toteuttaa hallitusohjelman kirjausta lantaa käsittelevien biokaasulaitosten tukemisesta.

Valiokunta pitää uutta tukimuotoa tarpeellisena ja korostaa, että sen avulla voidaan parantaa orgaanisten lannoitteiden tuotannon kannattavuutta sekä lisätä siten lannoitteiden omavaraisuusastetta ja huoltovarmuutta. Samalla vähennetään luonnonhoidon biomassojen ja lannan aiheuttamia ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöjä sekä tehostetaan ravinteiden kierrätystä. Valiokunta katsoo, että jatkossa tulee edistää mahdollisuuksia laajentaa tukea myös muiden kuin biokaasulaitosten tuotantoon.

Muu rahoitus biokaasutuotantoon

Valiokunta pitää tärkeänä myös talousarvioesityksestä rahoitettavia muita toimenpiteitä biokaasun tuotannon ja ravinnekierrätyksen edistämiseksi. Energian hinnan kohoamisen seurauksena maatiloilla on yhä enemmän kiinnostusta kannattavuuden parantamisen mahdollistaviin biokaasuinvestointeihin.

Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmasta (momentti 30.40.22) rahoitetaan ensisijaisesti pk-yritysten uusien ja innovatiivisten ravinteiden kierrätysmenetelmien kokeilua ja kehittämistä sekä niihin liittyviä investointeja. Investointituki kehittyneille biomassojen käsittelytekniikoille (momentti 30.10.40) kohdentuu puolestaan tuotantovaiheessa olevien ravinnekierrätysinvestointien tukemiseen ja helpottaa esimerkiksi uusien ravinnekierrätysvalmisteiden tuotantomittakaavan toiminnan aloittamista osana biokaasutuotantoa.

Käytössä on myös edelleen Neuvo2020 toimenpide, jossa viljelijä saa ilmaiseksi neuvontaa mm. energiasuunnitelmiin ja investointien alustavaan suunnitteluun. Lisäksi orgaanisten kierrätysvalmisteiden ja lannan käyttöön on mahdollista saada tukea CAP-suunnitelman ympäristökorvausjärjestelmästä.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)

Momentille myönnetään 4 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) tuen maksamiseen kierrätettäviä biomassoja vastaanottaville ja käsitteleville biokaasulaitoksille

2) enintään 6 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena.

60. Siirto interventiorahastoon (kiinteä määräraha)

Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)

Momentille myönnetään 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maatalouden interventiorahastoon tarkoitetun siirron maksamiseen

2) niiden rahaston menojen maksamiseen, joita ei rahoiteta EU:n maataloustukirahastosta.

Selvitysosa:Budjettisiirrolla katetaan niitä maatalouden interventiorahaston menoja, jotka jäävät valtion vastattavaksi. Valtion vastattavaksi arvioidaan jäävän lähinnä interventiovarastoinnista aiheutuvia menoja, joiden määrää ei voida tarkkaan arvioida odotettavissa olevien markkinahäiriöiden riskin vuoksi. Mikäli nämä menot ovat suuremmat kuin budjettisiirto, ne katetaan rahaston omasta pääomasta.


2023 talousarvio 400 000
2022 talousarvio 400 000
2021 tilinpäätös 400 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)

Momentille myönnetään 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maatalouden interventiorahastoon tarkoitetun siirron maksamiseen

2) niiden rahaston menojen maksamiseen, joita ei rahoiteta EU:n maataloustukirahastosta.

62. Eräät valtionavut (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)

Momentille myönnetään 5 867 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) tiloilla kuolleiden tuotantoeläinten keräilystä ja hävittämisestä maksettavaan valtionapuun (VNA 998/2017)

2) valtakunnallisille eläinsuojelujärjestöille myönnettäviin valtionapuihin (VNA 166/2005)

3) valtionapujen myöntämiseen Helsingin yliopistolle käytettäväksi eläinlääkäreiden erikoistumisharjoitteluun

4) valtionapujen myöntämiseen Tampereen yliopistolle käytettäväksi eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien edistämiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Tavoitteena on varmistaa, että tiloilla kuolleet tuotantoeläimet hävitetään sivutuoteasetuksen (EU:n asetus 1069/2009) vaatimusten mukaisesti.

Valtionapuja on tarkoitus myöntää eläinsuojelujärjestöille ja Helsingin yliopistolle eläinlääkäreiden erikoistumisharjoitteluun ja erikoistumiskoulutuksen ohjaukseen. Lisäksi valtionapua myönnetään Tampereen yliopistolle (FIHAIVE, vaihtoehtomenetelmäkeskus eläinkokeille) eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien edistämiseen ja siihen liittyvään tutkimukseen ja koulutukseen.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Tiloilla kuolleiden tuotantoeläinten hävittäminen 5 080 000
Valtionavut valtakunnallisille eläinsuojelujärjestöille 87 000
Valtionapu Helsingin yliopistolle 400 000
Valtionapu Tampereen yliopistolle, FIHAIVE 300 000
Yhteensä 5 867 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Villisika-hanke: sikaruton leviämisen ennaltaehkäisy, kertaluonteisen lisäyksen poisto -100
Uudelleenkohdennus -530
Yhteensä -630

2023 talousarvio 5 867 000
2022 talousarvio 6 497 000
2021 tilinpäätös 6 117 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)

Momentille myönnetään 6 367 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

3) valtionapujen myöntämiseen Helsingin yliopistolle käytettäväksi eläinlääkäreiden erikoistumisharjoitteluun ja erikoistumiskoulutuksen ohjaukseen.

Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toisen kappaleen kohta 3) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 3).

Lisäys 500 000 euroa talousarvioesityksen 5 867 000 euroon nähden aiheutuu eläinlääkärien erikoistumiskoulutuksen ohjauksen rahoituksesta.


2023 talousarvio 6 367 000
2022 talousarvio 6 497 000
2021 tilinpäätös 6 117 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)

Valiokunta pitää tarpeellisena, että hallitus täydensi esitystään ja esittää yhteensä 900 000 euron rahoitusta Helsingin yliopistolle käytettäväksi eläinlääkäreiden erikoistumisharjoitteluun ja erikoistumiskoulutuksen ohjaukseen. Eläinsuojelun näkökulmasta on niin ikään tärkeää, että hallitus huolehtii ympärivuorokautisen eläinlääkäripäivystyksen toimivuudesta myös tuotantoeläinten osalta.

Valiokunta nostaa esiin myös afrikkalaisen sikaruton, joka on vakava lakisääteisesti vastustettava eläintauti. Koti- ja villisioille tappava tauti leviää Suomen lähialueilla. Afrikkalaisen sikaruton torjunta vaatii pitkäjänteistä kansainvälistä ja poikkihallinnollista yhteistyötä viranomaisten, elinkeinoelämän, riista-asiantuntijoiden ja metsästäjien kesken.

Valiokunta lisää momentille 100 000 euroa villisioista aiheutuvan afrikkalaisen sikaruton riskin pienentämiseen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)

Momentille myönnetään 6 467 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) tiloilla kuolleiden tuotantoeläinten keräilystä ja hävittämisestä maksettavaan valtionapuun (VNA 998/2017)

2) valtakunnallisille eläinsuojelujärjestöille myönnettäviin valtionapuihin (VNA 166/2005)

3) valtionapujen myöntämiseen Helsingin yliopistolle käytettäväksi eläinlääkäreiden erikoistumisharjoitteluun ja erikoistumiskoulutuksen ohjaukseen

4) valtionapujen myöntämiseen Tampereen yliopistolle käytettäväksi eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien edistämiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.