Talousarvioesitys 2023
18. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 5 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 1 585 192 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) puolustusmateriaalin hankkimisesta ja Puolustusvoimien turvallisuushankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä hankittujen järjestelmien testaukseen ja käyttökoulutukseen
2) puolustusmateriaalihankintoihin ja Puolustusvoimien turvallisuushankintoihin välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan
3) puolustusmateriaalin sodan ajan välttämättömän varastotarpeen mukaisten varaosien ja vaihtolaitteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 214 142 000 euroa.
1) Vuonna 2023 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2023—2032 enintään 558 937 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2023 -tilausvaltuus, PVKEH 2023).
PVKEH 2023-tilausvaltuuden enimmäismäärän mukaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen vuoden 2023 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen.
2) Vuonna 2023 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.
3) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.
Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat ja niihin liittyvät indeksien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisena.
Selvitysosa:
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2023 | 2024 | 2025 | 2026 | 2027— | Yhteensä vuodesta 2023 lähtien |
|
| Vanhat tilausvaltuudet | ||||||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2017) -tilausvaltuus | 35 287 | 20 087 | 32 684 | 88 058 | ||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2018) -tilausvaltuus | 281 080 | 276 720 | 162 148 | 27 625 | 7 825 | 755 398 |
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2020) -tilausvaltuus | 7 680 | 6 970 | 2 065 | 4 920 | 605 | 22 240 |
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2021) -tilausvaltuus | 253 011 | 188 751 | 44 325 | 33 833 | 36 000 | 555 920 |
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2022) -tilausvaltuus | 50 724 | 49 298 | 3 000 | 4 000 | 107 022 | |
| Puolustuskyvyn parantaminen (PVPAR 2022) -tilausvaltuus | 655 700 | 332 250 | 290 250 | 205 250 | 255 250 | 1 738 700 |
| Vanhat tilausvaltuudet yhteensä | 1 283 482 | 874 076 | 534 472 | 275 628 | 299 680 | 3 267 338 |
| Uusi tilausvaltuus | ||||||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2023) -tilausvaltuus | 76 050 | 129 217 | 83 170 | 88 720 | 181 780 | 558 937 |
| Uusi tilausvaltuus yhteensä | 76 050 | 129 217 | 83 170 | 88 720 | 181 780 | 558 937 |
| Valtuudet yhteensä | 1 359 532 | 1 003 293 | 617 642 | 364 348 | 481 460 | 3 826 275 |
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen perustuu seuraaviin Puolustusvoimien kehittämisohjelmiin sekä niissä rakennettaviin suorituskykyihin:
Kehitetään ja ylläpidetään Puolustusvoimien yhteinen suorituskykyjen käyttöä tukeva johtamisjärjestelmä. Tuetaan yhteisoperaatioiden johtamista ylläpitämällä ja kehittämällä ennakkovaroituskykyä, toimintaympäristötietoisuutta, valvonta- ja maalitilannekuvaa, yhteistä tilannetietoisuutta sekä varmennettuja operatiivisia tietoteknisiä palveluita. Hyödynnetään viranomaisten yhteisiä johtamisjärjestelmiä ja arjen ratkaisuja taistelunjohtojärjestelmän tukena.
- — korvataan puolustushaarojen itsenäisiä järjestelmiä ja sovelluksia yhteisellä johtamisjärjestelmällä
- — luodaan edellytyksiä operaatioiden johtamiselle muuttamalla ja uusimalla teknisiä rakenteita ja palveluita
- — kehitetään integroidun tiedustelun, valvonnan ja johtamisen tiedonsiirtoa ja tietoteknisen alustan liityntäkykyä
- — uudistetaan tietohallintoa, toteutetaan tietotekninen integraatio, lisätään hallinnollisissa tietopalveluissa valtionhallinnon keskinäistä yhteistoimintaa ja muita kumppanuusratkaisuja sekä siirretään henkilöstövoimavaroja hallinnollisista tietopalveluista operatiiviseen tietojenkäsittely-ympäristöön
- — laajennetaan toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntämistä tavoitteena toimintavarmuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen
- — jatketaan Puolustusvoimien 2020-luvun tarpeita vastaavan puolustushaarojen yhteisen tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmän arkkitehtuurin luomista, jolla mahdollistetaan sähköinen, kansainvälinen tieto- ja tilannekuvavaihto
- — kehitetään kyberpuolustuksen suorituskykyjä.
Ylläpidetään ja kehitetään päätöksenteon ja yhteisoperaatioiden johtamisen tukena tarvittavaa ennakkovaroituskykyä, toimintaympäristötietoisuutta sekä valvonta- ja maalitilannekuvaa.
- — ylläpidetään ja kehitetään tiedonhankinta- ja analysointikykyä
- — ylläpidetään ilmavalvonnan kauko- ja keskivalvontaa
- — ylläpidetään ja kehitetään ilmasta tapahtuvaa tiedustelu- ja valvontakykyä
- — ylläpidetään tiedustelun tietojärjestelmää
- — kehitetään Puolustusvoimien yhteisen maalitilannekuvan luomista
- — kehitetään sotilastiedustelun kykyä tukea tulenkäyttöä ja vaikuttamista
- — kehitetään elektronisen tiedustelun ja tietoverkkotiedustelun suorituskykyjä.
Kehitetään ja ylläpidetään suorituskykyjä, joilla vaikutetaan operatiivisesti merkittäviin kohteisiin. Kehitetään ja ylläpidetään suojaamisen ja yhteisen suojan kokonaisuuksia.
- — jatketaan Puolustusvoimien erikoisjoukkojen ja helikopterijärjestelmän kehittämistä
- — jatketaan korvaavan meritorjuntaohjuksen hankintoja
- — hankitaan korvaavaa turvallisuusvalvontatekniikkaa
- — hankitaan valmiusrakentamisen materiaaleja
- — kehitetään informaatiopuolustusta.
Kehitetään ja ylläpidetään Puolustusvoimien yhteinen logistinen järjestelmä, joka luo kaikissa valmiustiloissa ja toimintaympäristöissä edellytykset puolustusjärjestelmän suorituskykyjen kehittämiselle, käytölle ja operaatioiden nopealle toimeenpanolle, ylläpitämiselle ja taistelukyvyn palauttamiselle. Logistiikkajärjestelmän suorituskykyjen kehittäminen jakautuu logistiikka- ja huoltojoukkojen kehittämiseen sekä kaikille yhteisen materiaalin hankintaan.
- — jatketaan logistiikan joukkojen ja aselajijoukkojen huollon varustamista
- — jatketaan materiaalihankintoja täydennys-, kuljetus- ja kunnossapitojärjestelmän puutteiden korvaamiseksi
- — jatketaan ampumatarvikkeiden ja varaosien hankintoja
- — hankitaan taistelijan asuja sekä henkilöballistisia suojavarusteita
- — hankitaan kuorma-auto- ja kenttämuonituskalustoa.
Maapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelman päämääränä on ylläpitää Maavoimien tehtäviä ja uhkaa vastaava suorituskyky. Kehittämisohjelmalla luodaan perusta korkealle toimintavalmiudelle ja nopealle reagointikyvylle vastaamaan määritettyjä suorituskyky- ja kyvykkyysvaatimuksia.
- — ylläpidetään ja kehitetään Maavoimien liikkuvuutta ja kohtaamistaistelukykyä
- — ylläpidetään tulenkäyttöjärjestelmää
- — kehitetään joukkojen torjuntakykyä
- — kehitetään tähystyksen, valvonnan ja tiedustelun suorituskykyjä
- — kehitetään panssarintorjuntakykyä, kranaatinheitinkomppanioiden johtamista sekä taistelijan vaikuttamiskykyä
- — ylläpidetään ja kehitetään pioneeri- ja suojeluvälineitä.
Kehitetään vaikuttamiskykyä ja liikkuvuutta.
- — kehitetään taisteluosastojen orgaanista tulitukea
- — ylläpidetään rannikkojoukkojen liikkuvuutta ja tulivoimaa sekä kehitetään rannikkojoukkojen johtamiskykyä
- — jatketaan Laivue2020 -hankintaa.
Ylläpidetään ilmatorjunnan sekä Hornet-järjestelmän suorituskykyä.
- — hankitaan hävittäjäkalustojen elinkaaren turvaavia kriittisiä koneiden sekä moottoreiden vaihtolaitteita ja osia
- — kehitetään taistelutukikohtia
- — kehitetään Ilmavoimien tulenkäytön johtamisen kykyä hajauttaa toiminnot
- — kehitetään torjuntakykyä tuottaa tappioita pienille ilma-aluksille kaikissa olosuhteissa
- — kehitetään ilmatorjunnan suorituskykyjä
- — korvataan ilmatorjunnan poistuvia suorituskykyjä.
Rakennetaan ja ylläpidetään joukkorakenteen mukaiset suorituskykyiset joukot ja niiden tarvitsema henkilöstö sekä luodaan edellytykset joukkojen perustamiselle.
- — kehitetään ja ylläpidetään henkilöstörakennetta sekä tehtäväkokoonpanoja
- — jatketaan oppimisympäristöjen sekä virtuaalisten koulutusympäristöjen kehittämistä ja ylläpitoa
- — kehitetään joukkojen harjoitustoimintaa.
Kehitetään kattavia ohjausmenettelyjä ja yhtenäisiä periaatteita, joilla pyritään edistämään kokonaisuuksien hallintaa, läpileikkaavuutta, tuloksellisuuden varmistamista sekä tuottavuutta ja kustannustehokkuutta päätöksenteossa ja päätösten toimeenpanossa.
- — kehitetään tiedonhallinta- ja toiminnanohjausjärjestelmiä sekä arkistointia
- — tuotetaan tutkimustietoa ensisijaisesti Puolustusvoimien strategisen suunnittelun tarpeisiin.
Määrärahasta arvioidaan vuonna 2023 käytettävän 1 359 532 000 euroa tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, 11 518 000 euroa tilausvaltuuksiin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä 214 142 000 euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin.
Momentin määrärahassa otetaan huomioon puolustusmateriaalihankintojen valuuttakurssimuutosten vaikutukset määrärahan lisäyksinä tai vähennyksinä siltä osin kuin maksuajankohdan mukainen valuuttakurssitaso eroaa talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasosta. Valuuttakurssimuutosten vaikutusten huomioiminen myös muihin kuin valtuudella sidottuihin menoihin yhdenmukaistaa hankintojen valuuttakurssikäsittelyä. Määräraha korjataan vastaamaan päättyneen vuoden toteutumaa seuraavan vuoden kevään lisätalousarviossa.
Sekä aiemmin hyväksytyt tilausvaltuudet että uusi PVKEH 2023 -tilausvaltuus kaikkine taloudellisine seurannaisvaikutuksineen toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.
Ilmapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelmassa kehitetään ilmatorjunnan korkeatorjuntakykyä.
Maapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelmassa kehitetään maavoimien tulenkäyttöä ja joukkojen liikkuvuutta mm. Panssariajoneuvo 2020 - ja Pioneeripanssarivaunu -hankkeissa.
Lisäksi modernisoidaan ja kehitetään tiedustelun, valvonnan ja tulenjohdon järjestelmiä, kehitetään logistiikkajärjestelmän suorituskykyä ja kehitetään rannikkojoukkojen liikkuvuutta.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Elvytysrahoituksen siirto vuodelle 2020 (LTA4 2020) | -1 000 |
| Kustannustasotarkistus (2021) | 3 643 |
| Kustannustasotarkistus (2023) | 22 846 |
| Laivue 2020 -hankkeen vuosiosuuden muutos | 60 000 |
| Laivue 2020 lisärahoitus (LTA4 2020) | -468 |
| Määrärahatason vähennys 0,7 hoitajamitoituksen rahoittamiseksi | -5 000 |
| Siirto momentilta 27.10.01 | 23 699 |
| Sotilaallisen toimintaympäristön muutoksen edellyttämä puolustusmateriaalihankintojen tasokorotus | 638 200 |
| Vuoden 2021 kolmanteen lisätalousarvioon sisältyneet menoajoitusmuutokset (pl. Laivue) | -15 870 |
| Vuoden 2022 toiseen lisätalousarvioon sisältyneet menoajoitusmuutokset | 39 280 |
| Yhteensä | 765 330 |
| 2023 talousarvio | 1 585 192 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 455 839 000 |
| 2022 talousarvio | 819 862 000 |
| 2021 tilinpäätös | 504 311 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)
Momentille myönnetään 1 580 565 000 euroa.
Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 224 662 000 euroa.
2) Laivue 2020 -hanketta koskevia sopimuksia saa tehdä siten, että niistä saa aiheutua vuoden 2018 talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla vuosina 2018—2028 enintään 1 376 510 000 euroa lisättynä valuutta- ja kustannustasomuutoksilla (Laivue 2020 -tilausvaltuus, Laivue 2020).
3) Sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia saa tehdä siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2018—2026 enintään 632 502 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2018 -tilausvaltuus PVKEH 2018).
4) Sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia saa tehdä siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2021—2027 enintään 859 187 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2021 -tilausvaltuus, PVKEH 2021).
Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen, päätösosan toinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan kolmannen kappaleen ja valtuuskohdan kohdat 2)—4) lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan kohdiksi 2)—4), jolloin nykyiset kohdat 2) ja 3) siirtyvät kohdiksi 5) ja 6).
Muutos talousarvioesityksen 1 585 192 000 euroon nähden on 4 627 000 euroa, missä on otettu huomioon lisäyksenä 1 100 000 euroa vuoden 2022 neljännessä lisätalousarvioesityksessä tehdystä PVKEH 2021 -tilausvaltuuden menoajoitusmuutoksesta ja vähennyksenä 5 727 000 euroa siirtona momentille 27.10.01.
Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen on talousarvioesityksen 214 142 000 euroon nähden lisäystä 10 520 000 euroa johtuen Puolustusvoimien kehittämisohjelman hankkeiden rahoitussuunnitelmien tarkentumisesta.
PVKEH 2018 -tilausvaltuuden enimmäismäärän vähennyksestä 1 376 510 000 euroa talousarvioesitykseen nähden on uudelleenbudjetoitu Laivue 2020 -tilausvaltuudeksi ja 910 000 euroa on siirretty momentille 27.10.01 käytettäväksi hankkeen henkilöstömenoihin. Muutos selkeyttää Laivue 2020 -hankkeen rahoitusseurantaa. Samalla PVKEH 2018 -tilausvaltuuden maksatusaikaa on lyhennetty.
Määrärahasta arvioidaan vuonna 2023 käytettävän 1 339 250 000 euroa tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, 16 653 000 euroa tilausvaltuuksiin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä 224 662 000 euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin.
Tilausvaltuuteen ehdotettavat muutokset toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.
Tilausvaltuuden muutosten johdosta valtuustaulukko muuttuu seuraavaksi:
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2023 | 2024 | 2025 | 2026 | 2027— | Yhteensä vuodesta 2023 lähtien |
|
| Vanhat tilausvaltuudet | ||||||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2017) -tilausvaltuus | 35 287 | 20 087 | 32 684 | 88 058 | ||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2018) -tilausvaltuus | 40 900 | 35 220 | 29 500 | 230 | 105 850 | |
| Laivue 2020 -tilausvaltuus | 239 270 | 241 500 | 172 648 | 55 395 | 43 825 | 752 638 |
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2020) -tilausvaltuus | 7 680 | 6 970 | 2 065 | 4 920 | 605 | 22 240 |
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2021) -tilausvaltuus | 233 639 | 191 451 | 41 625 | 32 733 | 36 000 | 535 448 |
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2022) -tilausvaltuus | 50 724 | 110 311 | 52 070 | 71 550 | 53 480 | 338 135 |
| Puolustuskyvyn parantaminen (PVPAR 2022) -tilausvaltuus | 655 700 | 332 250 | 290 250 | 205 250 | 255 250 | 1 738 700 |
| Vanhat tilausvaltuudet yhteensä | 1 263 200 | 937 789 | 620 842 | 370 078 | 389 160 | 3 581 069 |
| Uusi tilausvaltuus | ||||||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2023) -tilausvaltuus | 76 050 | 129 217 | 83 170 | 88 720 | 181 780 | 558 937 |
| Uusi tilausvaltuus yhteensä | 76 050 | 129 217 | 83 170 | 88 720 | 181 780 | 558 937 |
| Valtuudet yhteensä | 1 339 250 | 1 067 006 | 704 012 | 458 798 | 570 940 | 4 140 006 |
| 2023 talousarvio | 1 580 565 000 |
| 2022 IV lisätalousarvio | 13 799 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 455 839 000 |
| 2022 talousarvio | 819 862 000 |
| 2021 tilinpäätös | 504 311 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Momentille esitetään noin 1,6 mrd. euroa, joka on noin 760 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Momentille esitetään myös uutta tilausvaltuutta, Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2023, josta aiheutuu menoja enintään noin 559 milj. euroa vuosina 2023—2032. Valiokunta puoltaa valtuuden hyväksymistä.
Puolustusmateriaalimarkkinat ovat valiokunnan saaman selvityksen mukaan maailmanlaajuisesti ylikuumentuneet ja komponenttien saatavuus on huonontunut. Kysynnän kasvaessa toimitusajat ovat pidentyneet kaikilla tuotteilla valmistusmaasta riippumatta. Etenkin suurten hankintojen pitäminen aikataulussa on entistä vaikeampaa, ja hankintaongelmat tulevat muutenkin lisääntymään.
Valiokunta korostaa, että valtion on edelleen varauduttava vuoden 2023 lisätalousarvioissa kohoavaan puolustusmateriaalin kustannustasoon ja dollareissa käytävän kaupan valuuttakurssitappioihin. Puolustusbudjetin riittävyys on kuitenkin varmistettu myös korkean inflaation ja epäedullisten valuuttakurssien tilanteessa, koska ostovoimaa turvaavat siihen vakiintuneen käytännön mukaisesti tehtävät indeksi- ja valuuttakurssikorjaukset. Vuonna 2022 teollisuuden hintaindeksi on noussut jo nyt noin 7 prosenttia.
Laivue 2020.Hallitus esittää Laivue 2020 -hankkeen irrottamista PVKEH 2018 -tilausvaltuudesta ja sen uudelleen budjetointia erilliseksi valtuudeksi. Valiokunta puoltaa muutosta ja toteaa, että esitys selkeyttää hankkeen rahoituksen seurantaa.
Hankkeessa korvataan seitsemän käytöstä poistuvaa alusta neljällä monitoimikorvetilla merivoimien suorituskyvyn ylläpitämiseksi. Hanke ei ole kuitenkaan edennyt suunnitelmien mukaisesti, kuten valiokunta on aiemminkin todennut (esim. VaVM 30/2022 vp ja VaVM 18/2022 vp). Vuoden 2022 neljännessä lisätalousarviossa hankkeelle myönnettiin 104 milj. euron lisärahoitus viivästyksen aiheuttamien seurannaiskustannusten kattamiseen ja merivoimien käytössä olevien alusten elinkaaren jatkamiseen.
Valiokunta pitää välttämättömänä, että merivoimien suorituskyvystä huolehditaan ja varmistetaan, että korvetit saadaan rakennettua ilman merkittäviä uusia lisäviiveitä ja hankkeen rahoitus pysyy hyväksyttävällä tasolla.
Huoltovarmuus.Vallitsevassa heikentyneessä materiaalin saatavuustilanteessa valiokunta pitää aiempaakin tärkeämpänä kotimaisia puolustusmateriaalihankintoja aina kun se on mahdollista. Suomalaisella puolustus- ja ilmailuteollisuudella on keskeinen merkitys varautumisessa, valmiudessa ja uuden teknologian ml. ohjelmistojen hyödyntämisessä. Puolustushallinnolla tulee olla myös riittävästi osaavaa henkilöstöä hankintojen toteuttamiseen asetettujen kriteerien mukaisesti ja hankintojen hintahuippujen välttämiseen.
Suomessa toimiva puolustusteollisuus tarvitsee elinvoimaisuuden säilyttämiseksi myös vientiä. Vientimahdollisuuksien tulee olla mahdollisimman yhdenmukaiset ja johdonmukaiset muiden EU-maiden kanssa, sillä kaikkia jäsenmaita sitovat samat vientisäädökset. Valiokunta painottaa lisäksi edelleen teollisen yhteistyön tärkeää merkitystä erityisesti suurten strategisten hankintojen koko elinkaaren ajan.
TKI-rahoitus.Maanpuolustuksen laaja-alaisen osaamisen kehittäminen nojaa kansalliseen TKI-järjestelmään ja sen kykyyn tuottaa pitkäjänteisesti uutta tietoa ja osaamista. Julkinen rahoitus perustutkimuksen rahoittajana ja osaamispohjan rakentajana on siten maanpuolustukselle erittäin tärkeää. Teknologinen kehitys muuttaa sodan kuvaa ja vaikuttaa sotilaallisiin ratkaisuihin, joten puolustuksen tarpeet tulee nähdä osana kansallista TKI-rahoitusta.
Valiokunta korostaa, että kehittyvän teknologian tarjoamat mahdollisuudet on kyettävä hyödyntämään ja valtion mahdollisten TKI-toiminnan lisäpanostusten tulee mahdollistaa myös Suomen puolustuksen osaamispääoman vahvistaminen ja puolustuksen suorituskyvyn rakentaminen. Tämä edellyttää TKI-rahoitukseen liittyvien valmisteluprosessien kehittämistä siten, että hallinnonaloilla on mahdollisuus tuoda prosessiin perusteltuja tarpeita systemaattisesti. Kokonaisturvallisuuden ja osaamisen huoltovarmuuden kannalta on tärkeää huolehtia puolustussektorin riittävästä TKI-toiminnan rahoittamisesta.
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 1 580 565 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) puolustusmateriaalin hankkimisesta ja Puolustusvoimien turvallisuushankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä hankittujen järjestelmien testaukseen ja käyttökoulutukseen
2) puolustusmateriaalihankintoihin ja Puolustusvoimien turvallisuushankintoihin välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan
3) puolustusmateriaalin sodan ajan välttämättömän varastotarpeen mukaisten varaosien ja vaihtolaitteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 224 662 000 euroa.
1) Vuonna 2023 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2023—2032 enintään 558 937 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2023 -tilausvaltuus, PVKEH 2023).
PVKEH 2023-tilausvaltuuden enimmäismäärän mukaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen vuoden 2023 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen.
2) Laivue 2020 -hanketta koskevia sopimuksia saa tehdä siten, että niistä saa aiheutua vuoden 2018 talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla vuosina 2018—2028 enintään 1 376 510 000 euroa lisättynä valuutta- ja kustannustasomuutoksilla (Laivue 2020 -tilausvaltuus, Laivue 2020).
3) Sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia saa tehdä siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2018—2026 enintään 632 502 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2018 -tilausvaltuus PVKEH 2018).
4) Sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia saa tehdä siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2021—2027 enintään 859 187 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2021 -tilausvaltuus, PVKEH 2021).
5) Vuonna 2023 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.
6) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.
Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat ja niihin liittyvät indeksien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisena.
I lisätalousarvioesitys HE 325/2022 vp (2.2.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 41 564 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2023 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2023—2032 enintään 1 261 250 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2023 -tilausvaltuus PVKEH 2023).
Selvitysosa:Määrärahan lisäys 41 564 000 euroa ja Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2023 (PVKEH 2023) -tilausvaltuuden enimmäismäärän lisäys 702 313 000 eurolla aiheutuu Ukrainaan toimitetun materiaalituen korvauksesta.
Valtuustaulukko muuttuu tilausvaltuusmuutoksen johdosta seuraavaksi:
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2023 | 2024 | 2025 | 2026 | 2027— | Yhteensä vuodesta 2023 lähtien |
|
| Vanhat tilausvaltuudet | ||||||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2017) -tilausvaltuus | 35 287 | 20 087 | 32 684 | 88 058 | ||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2018) -tilausvaltuus | 40 900 | 35 220 | 29 500 | 230 | 105 850 | |
| Laivue 2020 -tilausvaltuus | 239 270 | 241 500 | 172 648 | 55 395 | 43 825 | 752 638 |
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2020) -tilausvaltuus | 7 680 | 6 970 | 2 065 | 4 920 | 605 | 22 240 |
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2021) -tilausvaltuus | 233 639 | 191 451 | 41 625 | 32 733 | 36 000 | 535 448 |
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2022) -tilausvaltuus | 50 724 | 110 311 | 52 070 | 71 550 | 53 480 | 338 135 |
| Puolustuskyvyn parantaminen (PVPAR 2022) -tilausvaltuus | 655 700 | 332 250 | 290 250 | 205 250 | 255 250 | 1 738 700 |
| Vanhat tilausvaltuudet yhteensä | 1 263 200 | 937 789 | 620 842 | 370 078 | 389 160 | 3 581 069 |
| Uusi tilausvaltuus | ||||||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2023) -tilausvaltuus | 117 614 | 309 966 | 248 170 | 253 720 | 331 780 | 1 261 250 |
| Uusi tilausvaltuus yhteensä | 117 614 | 309 966 | 248 170 | 253 720 | 331 780 | 1 261 250 |
| Valtuudet yhteensä | 1 380 814 | 1 247 755 | 869 012 | 623 798 | 720 940 | 4 842 319 |
| 2023 I lisätalousarvio | 41 564 000 |
| 2023 talousarvio | 1 580 565 000 |
| 2022 IV lisätalousarvio | 13 799 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 455 839 000 |
| 2022 talousarvio | 819 862 000 |
| 2021 tilinpäätös | 504 311 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 83/2022 vp (1.3.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 41 564 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2023 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2023—2032 enintään 1 261 250 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2023 -tilausvaltuus PVKEH 2023).
II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 304 391 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 279 440 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että vuonna 2023 Puolustusvoimat saa tehdä Ukrainaan luovutetun materiaalisen suorituskyvyn korvaushankintoihin liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua lisätalousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2023—2028 enintään 1 355 440 000 euroa (Ukrainan materiaalituen korvaushankinnat 2023 -tilausvaltuus, UKR 2023).
Momentin perusteluja muutetaan siten, että
1) Vuonna 2023 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2021—2031 enintään 826 524 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2023 -tilausvaltuus PVKEH 2023).
2) Laivue 2020 -tilausvaltuuden enimmäismäärää kasvatetaan 230 008 000 euroa tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2018—2028 enintään 982 646 000 euroa.
3) Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2020 (PVKEH 2020) -tilausvaltuuden enimmäismäärää vähennetään 1 000 000 euroa tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2020—2027 enintään 21 240 000 euroa.
4) Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2021 (PVKEH 2021) -tilausvaltuuden enimmäismäärää lisätään 44 580 000 euroa tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2021—2028 enintään 580 028 000 euroa.
5) Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2022 (PVKEH 2022) -tilausvaltuuden enimmäismäärää vähennetään 75 693 000 euroa tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2022—2028 enintään 262 442 000 euroa.
6) Puolustuskyvyn parantaminen 2022 (PVPAR 2022) -tilausvaltuus enimmäismäärää vähennetään 4 570 000 euroa tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2022—2027 enintään 1 734 130 000 euroa.
Vuoden 2019 talousarviossa myönnetystä viisivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 39 037 000 euroa ja vuosien talousarviossa 2020, 2021 ja 2022 viisivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 230 008 000 euroa.
Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 37 552 000 euroa vuoden 2022 toteutuneen indeksikehityksen mukaisesta kustannustasotarkistuksesta, 7 595 000 euroa vuoden 2022 valuuttakurssitappioista, 30 000 000 euroa momentilta 27.01.66 peruutetun määrärahan uudelleenbudjetoinnista ja 285 000 euroa siirtona momentilta 27.10.50 kattamaan Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen ammunnoissaan tarvitsemia patruunoita sekä vähennyksenä 9 577 000 euroa johtuen PVKEH 2021 -tilausvaltuuden maksatuksien siirrosta ja 30 509 000 euroa siirtona momentille 27.10.01 kattamaan kustannusnousun vaikutuksia.
Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 230 008 000 euroa PVKEH 2018 -tilausvaltuudelta vuosilta 2020, 2021 ja 2022 peruutetun määrärahan uudelleenbudjetointina Laivue 2020 -tilausvaltuuteen vuodelle 2023. Laivue 2020 -hankkeen kokonaisrahoitus ei muutu. Vuoden 2023 talousarviossa on perustettu Laivue 2020 -tilausvaltuus, johon Laivue 2020 -hankkeen rahoitus siirretään PVKEH 2018 -tilausvaltuudelta.
Lisäksi määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 39 037 000 euroa Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2012, 2014, 2015, 2016 ja 2017 -tilausvaltuuksien peruutetun määrärahan budjetointina PVKEH 2023 -tilausvaltuuteen vuodelle 2023. Edellisillä tilausvaltuuksilla solmittujen sopimusten menoja siirtyy vuodelta 2023 eteenpäin.
UKR 2023 -tilausvaltuuteen ehdotetaan uutta valtuutta 579 464 000 euroa sekä aikaisemmin lisätalousarviossa Puolustusvoimien Ukrainaan luovutetun materiaalisen suorituskyvyn korvaushankintoihin myönnettyjen PVKEH 2022- ja PVKEH 2023 -tilausvaltuuksien siirtoa valtuudelle 775 976 000 euroa.
PVKEH 2023 -tilausvaltuuden kokonaismäärää on vähennetty 434 726 000 euroa, jossa on huomioitu vähennyksenä 701 963 000 euroa johtuen siirrosta Ukrainan materiaalituki 2023 -tilausvaltuuteen. Valtuudessa on huomioitu lisäyksenä 250 567 000 euroa Puolustusvoimien kehittämisohjelman hankkeeseen, jonka sopimus on tarkoituksenmukaista solmia vuonna 2023.
PVKEH 2020 -tilausvaltuuden vuoden 2023 vuosiosuutta on vähennetty 1 000 000 euroa johtuen määrärahan siirrosta muihin puolustusmateriaalihankintoihin. Määrärahalla tehtävät hankinnat eivät edellytä valtuuden käyttöä.
PVKEH 2021 -tilausvaltuuden vuoden 2023 vuosiosuutta on vähennetty 9 997 000 euroa johtuen maksatusten siirrosta vuosille 2024—2027. Tilausvaltuuden enimmäismäärää on kasvatettu 44 580 000 euroa johtuen hankkeiden rahoitusmuutoksista.
PVKEH 2022 -tilausvaltuuden vuoden 2023 vuosiosuutta on vähennetty 1 680 000 euroa johtuen määrärahan siirrosta muihin puolustusmateriaalihankintoihin. Määrärahalla tehtävät hankinnat eivät edellytä valtuuden käyttöä. Tilausvaltuuden enimmäismäärää on vähennetty 75 693 000 euroa johtuen siirrosta Ukrainan materiaalituki 2023 -tilausvaltuuteen.
PVPAR 2022 -tilausvaltuuden enimmäismäärää on vähennetty 4 570 000 euroa johtuen kohdentamisesta momentille 27.10.01 Ilmavoimien tukikohtarakentamisen kuluihin.
Valtuustaulukko muuttuu tilausvaltuusmuutosten johdosta seuraavaksi:
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2023 | 2024 | 2025 | 2026 | 2027— | Yhteensä vuodesta 2023 lähtien |
|
| Vanhat tilausvaltuudet | ||||||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2017) -tilausvaltuus | 35 287 | 20 087 | 32 684 | 88 058 | ||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2018) -tilausvaltuus | 40 900 | 35 220 | 29 500 | 230 | 105 850 | |
| Laivue 2020 -tilausvaltuus | 469 278 | 241 500 | 172 648 | 55 395 | 43 825 | 982 646 |
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2020) -tilausvaltuus | 6 680 | 6 970 | 2 065 | 4 920 | 605 | 21 240 |
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2021) -tilausvaltuus | 223 642 | 193 651 | 63 075 | 53 933 | 45 727 | 580 028 |
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2022) -tilausvaltuus | 49 044 | 49 298 | 47 070 | 66 550 | 50 480 | 262 442 |
| Puolustuskyvyn parantaminen (PVPAR 2022) -tilausvaltuus | 655 700 | 330 215 | 287 850 | 205 115 | 255 250 | 1 734 130 |
| Vanhat tilausvaltuudet yhteensä | 1 480 531 | 876 941 | 634 892 | 386 143 | 395 887 | 3 774 394 |
| Uudet tilausvaltuudet | ||||||
| Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2023) -tilausvaltuus | 115 087 | 129 217 | 134 420 | 124 120 | 323 680 | 826 524 |
| Ukrainan materiaalituen korvaushankinnat 2023 (UKR 2023) -tilausvaltuus | 41 214 | 258 562 | 225 400 | 276 082 | 554 182 | 1 355 440 |
| Uudet tilausvaltuudet yhteensä | 156 301 | 387 779 | 359 820 | 400 202 | 877 862 | 2 181 964 |
| Valtuudet yhteensä | 1 636 832 | 1 264 720 | 994 712 | 786 345 | 1 273 749 | 5 956 358 |
Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.
| 2023 II lisätalousarvio | 304 391 000 |
| 2023 I lisätalousarvio | 41 564 000 |
| 2023 talousarvio | 1 580 565 000 |
| 2022 tilinpäätös | 1 289 500 000 |
| 2021 tilinpäätös | 504 311 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 304 391 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 279 440 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että vuonna 2023 Puolustusvoimat saa tehdä Ukrainaan luovutetun materiaalisen suorituskyvyn korvaushankintoihin liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua lisätalousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2023—2028 enintään 1 355 440 000 euroa (Ukrainan materiaalituen korvaushankinnat 2023 -tilausvaltuus, UKR 2023).
Momentin perusteluja muutetaan siten, että
1) Vuonna 2023 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2021—2031 enintään 826 524 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2023 -tilausvaltuus PVKEH 2023).
2) Laivue 2020 -tilausvaltuuden enimmäismäärää kasvatetaan 230 008 000 euroa tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2018—2028 enintään 982 646 000 euroa.
3) Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2020 (PVKEH 2020) -tilausvaltuuden enimmäismäärää vähennetään 1 000 000 euroa tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2020—2027 enintään 21 240 000 euroa.
4) Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2021 (PVKEH 2021) -tilausvaltuuden enimmäismäärää lisätään 44 580 000 euroa tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2021—2028 enintään 580 028 000 euroa.
5) Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2022 (PVKEH 2022) -tilausvaltuuden enimmäismäärää vähennetään 75 693 000 euroa tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2022—2028 enintään 262 442 000 euroa.
6) Puolustuskyvyn parantaminen 2022 (PVPAR 2022) -tilausvaltuus enimmäismäärää vähennetään 4 570 000 euroa tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2022—2027 enintään 1 734 130 000 euroa.
Vuoden 2019 talousarviossa myönnetystä viisivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 39 037 000 euroa ja vuosien 2020, 2021 ja 2022 talousarviossa viisivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 230 008 000 euroa.