Siirry sisältöön

Talousarvioesitys 2023

10. Sotilaallinen maanpuolustusPDF-versio

Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)

Selvitysosa:Suomi puolustaa aluettaan ja kansalaisiaan kaikkia yhteiskunnan voimavaroja hyödyntäen. Puolustusvoimien ensisijaisena tehtävänä on muodostaa ennaltaehkäisevä sotilaallinen pidäke ja tarvittaessa torjua maahamme kohdistuvat hyökkäykset. Puolustusta kehitetään pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti yhtenä kokonaisuutena.

Puolustusta kehitetään nopeutetulla aikataululla muuttuneen toimintaympäristön kasvaneiden vaatimusten mukaisesti puolustukseen osoitettavilla lisäresursseilla. Lisämäärärahalla täydennetään pitkällä aikavälillä syntyneitä materiaalisen valmiuden puutteita, lisätään Puolustusvoimien henkilöstömäärää ja nostetaan toiminnan ja valmiuden tasoa.

Tuotokset ja laadunhallinta

Puolustusvoimien tärkeimmät tuotokset ovat suorituskykyiset joukot ja järjestelmät, joilla toteutetaan lakiin perustuvia tehtäviä. Puolustuskyvyn vahvistamiseksi Puolustusvoimien toiminnan tason ylläpitäviä resursseja varmennetaan. Kertausharjoituskoulutettavien reserviläisten määrää nostetaan noin 10 000 reserviläisellä nykyisestä 19 300 reserviläisestä.

Puolustusvoimille asetetut tuotosten ja laadunhallinnan tulostavoitteet:

  • — Ennaltaehkäisevä kyky ja valmius toteuttaa sotilaallisen maanpuolustuksen tehtävät on ylläpidetty
  • — Ennakkovaroituskykyä on ylläpidetty turvallisuuspoliittisen ja sotilaallisen päätöksenteon tueksi
  • — Alueellista koskemattomuutta on valvottu
  • — Alueloukkauksiin on reagoitu tilanteen vaatimalla tavalla
  • — Alueellinen koskemattomuus on turvattu
  • — Joukkojen ja järjestelmien ylläpidon vaatimusten mukainen joukkotuotanto on toteutettu
  • — Pyydetyt virka-aputehtävät on toteutettu
  • — Uusien sotilaallisen kriisinhallintaoperaatioiden edellyttämät joukot on koulutettu ja varustettu.

Tuotosten ja laadunhallinnan tunnuslukuja/seurantakohteita

2021
toteutuma
2022
arvio
2023
arvio
       
Tuotokset      
Koulutetut varusmiehet (lkm) 19 7811) 20 700 20 700
Varusmiesten sotaharjoitusperusteiset maastovuorokaudet (lkm) 28 28 30
Kertausharjoituksissa koulutetut reserviläiset (lkm) 17 938 28 300 29 300
Kertausharjoituskoulutetut reserviläiset/
sodan ajan joukkoihin sijoitetut (%)
6,4 10,1 10,5
HN-lentotunnit (lkm) 9 008 9 000 9 000
NH90-lentotunnit (lkm) 1 759 1 850 1 850
Alusvuorokaudet (lkm) 1 251 1 150 1 150
Laadunhallinta      
Kouluttajien määrä/koulutusjoukkue (lkm) 2,8 2,5 2,5
Koulutuksen laatu ("armeija-aika" 1—5, varusmiesten loppukysely) 4,2 4,2 4,2
Reservin koulutuksen laatu (yleisarvosana 1—5, reserviläiskysely) 4,1 4,0 4,0

1) Sisältää myös vapaaehtoisten naisten määrän (883 v. 2021).

Toiminnallinen tehokkuus

Toiminnallisen tehokkuuden tärkein mittari on tarkoituksenmukainen organisaatio ja toimintamalli siten, että sodan ajan suorituskyky (sodan ajan joukot) kyetään tuottamaan mahdollisimman kustannustehokkaasti asetetuista suorituskykyvaatimuksista tinkimättä. Puolustuskyvyn vahvistamiseksi materiaalin kunnossapidon tasoa nostetaan. Lisämateriaalihankinnoilla täydennetään pitkällä aikavälillä syntyneitä vajeita ja puutteita sekä vastataan Ukrainan sodan seurauksena muuttuneisiin toimintaympäristön vaatimuksiin.

Puolustusvoimille asetetut toiminnallisen tehokkuuden tulostavoitteet:

  • — Strategisten hankkeiden toteuttaminen
  • — Suorituskykyjen oikea-aikainen rakentaminen, jonka osana on rahoituksen tarkoituksenmukainen suunnittelu ml. rakentamista vastaavan rahoitusprofiilin ylläpito siirtyvien erien hillitsemiseksi
  • — Kumppanuuksien palvelujen ja valmiuden varmistaminen kaikissa oloissa kustannustehokkaasti
  • — Puolustusyhteistyön syventäminen suorituskykyjen ylläpidossa ja rakentamisessa, yhteistoimintakyvyn kehittämisessä, tilannekuvan muodostamisessa sekä kansainvälisen avun antamiseksi ja vastaanottamiseksi
  • — Digitalisaation, digitaalisen turvallisuuden ja tiedon hyödyntämisen kehittäminen.

Toiminnallisen tehokkuuden tunnuslukuja/seurantakohteita

  2021
toteutuma
2022
arvio
2023
arvio
       
Taloudellisuus      
Varusmiespäivän hinta (euroa) 48 47 46
Reserviläispäivän hinta (euroa) 167 174 183
Henkilötyövuoden hinta (euroa) 59 087 60 457 60 919
Tuottavuus      
Koulutetut varusmiehet/varusmiespalvelukseen tulleet (%) 83 85 85
Pääesikunnan ja puolustushaarojen ja aluetoimistojen esikuntien henkilötyövuosimäärä/Puolustusvoimien henkilötyövuosimäärä yhteensä (%) 13 13 13
Kannattavuus      
Maksuperustelain mukaisen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus-% on vähintään 110 105 105
Henkilöstövoimavarojen hallinta

Puolustuskyvyn vahvistamiseksi Puolustusvoimien henkilöstömäärää lisätään lähivuosien aikana 500 henkilötyövuodella. Sopimussotilaiden määrää lisätään 180—230 henkilötyövuodella nykyisestä noin 350 henkilötyövuodesta. Vapaaehtoista maanpuolustusta tehostetaan osana paikallispuolustuksen kehittämistä ja reservin koulutusta.

Yleisen asevelvollisuuden kehittämistä ja maanpuolustusvelvollisuuden täyttämistä selvittäneen parlamentaarisen komitean mietinnössä kuvataan tavoitetiloja, jotka antavat perusteita kehittämiselle ja päätöksenteolle.

Puolustusvoimille asetetut henkilöstövoimavarojen hallinnan tulostavoitteet:

Puolustusvoimien henkilöstö
  • — Henkilöstövoimavaroja keskitetään ydintoimintoihin: toimintavalmiuden ylläpitämiseen, asevelvollisten kouluttamiseen, uusien suorituskykyjen ylläpidon ja kehittämisen tehtäviin
  • — Henkilöstöjärjestelmän kehittämisessä huomioidaan valmiuden ja kansainvälisen yhteistoiminnan ja kriisinhallinnan asettamat vaatimukset
  • — Henkilöstön toimintakykyä sekä työkykyä ja -hyvinvointia kehitetään.
Asevelvollisuus
  • — Sodan ajan joukkojen vahvuutta ylläpidetään 280 000:ssa
  • — Maanpuolustustahtoa tuetaan asevelvollisten laadukkaalla koulutuksella, kansalaisille suunnattavilla yleisötapahtumilla sekä vahvistamalla sisäistä ja ulkoista viestintää.
Vapaaehtoinen maanpuolustustyö
  • — Vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus toteutetaan voimassa olevan lainsäädännön ja toimintamallin mukaisesti.

Henkisten voimavarojen hallinnan tunnuslukuja/seurantakohteita

  2021
toteutuma
2022
arvio
2023
arvio
       
Puolustusvoimien tehtäväkokoonpano pl. sopimussotilaat 12 360 12 376 12 525
Henkilötyövuosimäärä (htv) ml. sopimussotilaat (mom. 27.10.01) 11 380 12 515 12 914
Sairauspoissaolot (työpäivää/henkilötyövuosi) 5,8 alle 8,0 alle 8,0
Kokonaistyötyytyväisyys (työilmapiiri, 1—5) 4,2 4,1 4,1

Sotilaallisen maanpuolustuksen menot (pl. alv)

  2021
toteutuma
2022
varsinainen
talousarvio
2023
arvio
milj. euroa % milj. euroa % milj. euroa %
             
Materiaalisen valmiuden menot (pl. HX ja Laivue 2020) 816 34,4 1 014 39,2 1 821 52
— Puolustusmateriaalihankinnat (pl. HX ja Laivue 2020) 411   621   1 343  
— Toimintamenorahoituksella tapahtuva joukkojen varustaminen (pl. palkat) 28   30   39  
— Materiaalin kunnossapito (pl. palkat) 377   363   439  
Kiinteät henkilöstömenot 731 30,9 731 28,3 787 22
Kiinteistömenot 262 11,1 269 10,4 285 8
Muut sotilaallisen maanpuolustuksen menot 558 23,6 572 22,1 639 18
Yhteensä (pl. HX ja Laivue 2020) 2 367 100 2 586 100 3 532 100
             
Monitoimihävittäjien hankinta (HX) 12   1 523   1 406  
Laivue 2020 -hankinta 72   199   242  
Yhteensä 2 451   4 308   5 180  

01. Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 097 208 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) ulkomaalaisille oppilaille annettavasta sotilaskoulutuksesta ja Puolustusvoimien joukkojen kansainvälisestä harjoitustoiminnasta ja sen valmisteluista sekä muusta Puolustusvoimien kansainvälisestä yhteistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen

2) enintään 1 500 000 euroa palvelussuhdeasuntojen vuokraosuuksien maksamiseen Puolustusvoimien toiminnallisiin tarpeisiin perustuen tai puolustusministeriön määräämäksi siirtymäajaksi puolustushallinnon rakennemuutoksen henkilöstöjärjestelyihin liittyvistä syistä tai muihin puolustushallinnon vastaaviin tarpeisiin perustuen

3) enintään 155 000 euroa sotainvalideille ja sotaveteraaneille, maanpuolustustyölle, partiolaistoimintaan sekä merkittäville urheilu- ja muille vastaaville tapahtumille suoritettavan liiketaloudellisin perustein hinnoitellun maksullisen toiminnan hintojen alentamiseen

4) Puolustusvoimien toimintaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja monikansallisten yhteishankintajärjestelyjen kuluosuuksiin

5) Vapaudenristin Ritarikunnan menoihin

6) kotimaisen puolustusteollisuuden vientiedellytysten ja kansainvälistymisen tukemiseen liittyvien menojen maksamiseen

7) valmiusrakentamisesta ja Ilmavoimien tukikohtien kehittämisestä aiheutuviin menoihin

8) Puolustusvoimien tarpeita vastaavaan museotoimintaan liittyvien menojen maksamiseen

9) vapaaehtoisen asepalveluksen kutsuntaterveystarkastuksista aiheutuviin menoihin.

Valtuus

1) Vuonna 2023 saa tehdä Puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtion talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2023—2028 enintään 112 694 000 euroa (Vuoden 2023 toimintamenojen tilausvaltuus).

2) Vuonna 2023 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

3) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

Uusiin tilausvaltuuksiin sisältyvien tavaroiden ja palvelujen hintojen tarkistuksista aiheutuvien lisämenojen maksamiseen käytetään Puolustusvoimien toimintamenoihin vuosittain myönnettäviä määrärahoja.

Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat sekä niihin liittyvät indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisina.

Selvitysosa:Momentin bruttomenojen 2 113,5 milj. euroa arvioidaan jakautuvan seuraavasti: palkkausmenot 886,0 milj. euroa, materiaalin kunnossapidon ja joukkojen varustamisen menot (pl. palkat) 478,5 milj. euroa, kiinteistömenot 285,1 milj. euroa, asevelvollisten koulutuksen ja ylläpitohuollon menot (pl. palkat) 174,6 milj. euroa sekä muut toimintamenot 289,3 milj. euroa.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2023 2024 2025 2026 2027— Yhteensä
vuodesta
2023
lähtien
             
Vanhat tilausvaltuudet            
Vuoden 2020 toimintamenojen tilausvaltuus 6 192 5 660       11 852
Kunnossapidon kumppanuus 2020 (Millog 2020) -tilausvaltuus 126 092 125 692 125 692 125 692 251 384 754 552
Vuoden 2021 toimintamenojen tilausvaltuus 45 190 12 400 9 205 3 500   70 295
Vuoden 2022 toimintamenojen tilausvaltuus 94 811 41 074 11 709 5 487 800 153 881
Vanhat tilausvaltuudet yhteensä 272 285 184 826 146 606 134 679 252 184 990 580
             
Uusi tilausvaltuus            
Vuoden 2023 toimintamenojen tilausvaltuus 50 75 933 23 106 6 705 6 900 112 694
Uusi tilausvaltuus yhteensä 50 75 933 23 106 6 705 6 900 112 694
             
Valtuudet yhteensä 272 335 260 759 169 712 141 384 259 084 1 103 274

Momentilta palkattavan henkilöstön määrä kasvaa noin 400 henkilötyövuodella vuoteen 2022 verrattuna lähinnä toimintaympäristön muutoksen johdosta palkatun lisähenkilöstön johdosta. Noin 125 henkilötyövuotta lisäyksestä on pysyvää lisähenkilöä.

Vuoden 2023 toimintamenojen tilausvaltuudella turvataan käytettävyystavoitteiden edellyttämät järjestelmien huolto- ja ylläpitosopimukset, pitkän toimitusajan varaosahankinnat sekä tarvittavat muut palvelut vuosille 2023—2028.

Sekä aiemmin hyväksytyt tilausvaltuudet että uusi tilausvaltuus kaikkine taloudellisine seurannaisvaikutuksineen toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2021
toteutuma
2022
varsinainen
talousarvio
2023
esitys
       
Bruttomenot 1 985 520 1 976 191 2 113 514
Bruttotulot 34 923 15 188 16 306
Nettomenot 1 950 597 1 961 003 2 097 208
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 223 287    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 232 760    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2021
toteutuma
2022
varsinainen
talousarvio
2023
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 1 268 1 800 1 964
— muut tuotot 15 710 1 610 2 076
Tuotot yhteensä 16 978 3 410 4 040
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 15 053 3 050 3 495
— osuus yhteiskustannuksista 186 200 350
Kustannukset yhteensä 15 239 3 250 3 845
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 1 739 160 195
Kustannusvastaavuus, % 111 105 105
       
Hintatuki 180 155 155
       
Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen 1 919 315 350

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Henkilö- ja tehtävämäärän lisääminen (HO 2019) 1 000
Ilmavoimien lentotoimintaharjoitukset Kauhavalla -200
Ilmavoimien tukikohtien kehittäminen, menoajoitusmuutos (LTA4 2021) 11 750
KEJO-rakentamiskustannukset -300
Kertausharjoitusten lisääminen (HO 2019) 200
Kustannustasotarkistus (2021) 7 740
Kustannustasotarkistus (2023) 18 046
Monitoimihävittäjiin liittyvät kiinteistöjen ylläpitokustannukset 200
Naisten varusrahan korotus 300
Siirto momentille 27.10.18 -23 699
Sotilastiedustelulaki 100
Toimintaympäristön muutoksesta johtuva tasokorotus 111 200
JTS-miljardin tuottavuussäästö -4 789
Matkustussäästö -2 200
Palkkausten tarkistukset 17 065
Siirtyvien erien taso (HO 2019) 80
Toimistotilasäästö -288
Yhteensä 136 205

2023 talousarvio 2 097 208 000
2022 II lisätalousarvio 203 521 000
2022 talousarvio 1 961 003 000
2021 tilinpäätös 1 960 070 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 118 048 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

2) enintään 1 600 000 euroa palvelussuhdeasuntojen vuokraosuuksien maksamiseen Puolustusvoimien toiminnallisiin tarpeisiin perustuen tai puolustusministeriön määräämäksi siirtymäajaksi puolustushallinnon rakennemuutoksen henkilöstöjärjestelyihin liittyvistä syistä tai muihin puolustushallinnon vastaaviin tarpeisiin perustuen.

Valtuus

1) Vuonna 2023 saa tehdä Puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtion talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2023—2028 enintään 127 255 000 euroa (Vuoden 2023 toimintamenojen tilausvaltuus).

Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen, päätösosan toisen kappaleen kohta 2) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 2) ja päätösosan valtuuskohdan kohta 1) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan kohdan 1).

Lisäys talousarvioesityksen 2 097 208 000 euroon nähden on 20 840 000 euroa, mistä 2 460 000 euroa on Suomen hakemasta Nato-jäsenyydestä aiheutuvia henkilöstö- ja tehtävämäärän lisäämisen kustannuksia, 1 000 000 euroa muita Suomen hakeman Nato-jäsenyyden kustannuksia, 11 653 000 euroa vuoden 2022 neljännessä lisätalousarvioesityksessä peruutetun määrärahan uudelleenbudjetointia ja 5 727 000 euroa siirtoa momentilta 27.10.18.

Vuoden 2023 toimintamenojen tilausvaltuuden enimmäismäärän lisääminen 14 561 000 eurolla talousarvioesitykseen nähden johtuu tilausvaltuudella tehtävien sopimusten tarkentumisesta.

Tilausvaltuuteen ehdotettavat muutokset toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.

Tilausvaltuuden muutosten johdosta valtuustaulukko muuttuu seuraavaksi:

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2023 2024 2025 2026 2027— Yhteensä
vuodesta 2023
lähtien
             
Vanhat tilausvaltuudet            
Vuoden 2020 toimintamenojen tilausvaltuus 6 192 9 790       15 982
Kunnossapidon kumppanuus 2020 (Millog 2020) -tilausvaltuus 126 092 125 692 125 692 125 692 251 384 754 552
Vuoden 2021 toimintamenojen tilausvaltuus 45 190 12 400 9 205 3 500   70 295
Vuoden 2022 toimintamenojen tilausvaltuus 106 464 41 074 13 122 6 470 2 183 169 313
Vanhat tilausvaltuudet yhteensä 283 938 188 956 148 019 135 662 253 567 1 010 142
             
Uusi tilausvaltuus            
Vuoden 2023 toimintamenojen tilausvaltuus 50 94 381 19 390 6 229 7 205 127 255
Uusi tilausvaltuus yhteensä 50 94 381 19 390 6 229 7 205 127 255
             
Valtuudet yhteensä 283 988 283 337 167 409 141 891 260 772 1 137 397

2023 talousarvio 2 118 048 000
2022 IV lisätalousarvio -12 104 000
2022 II lisätalousarvio 203 521 000
2022 talousarvio 1 961 003 000
2021 tilinpäätös 1 960 070 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)

Momentille esitetään noin 2,1 mrd. euroa, joka on noin 157 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Esitys sisältää sotilaallisen toimintaympäristön muutoksesta aiheutuvan tasokorotuksen noin 111 milj. euroa, jonka myötä voidaan lisätä mm. Puolustusvoimien henkilöstöä, kertausharjoituksissa koulutettavien määrää, materiaalisen kunnossapidon tasoa sekä katetaan energian hinnannoususta tiedossa olevat lisäkustannukset.

Momentille esitetään lisäksi uutta valtuutta, josta aiheutuu menoja enintään 127,3 milj. euroa vuosille 2023—2028. Valtuudella turvataan huolto- ja ylläpitosopimuksia sekä muita tarvittavia palveluja kyseisille vuosille. Valiokunta puoltaa valtuuden hyväksymistä.

Henkilöstö.Riittävä ja osaava henkilöstö on keskeinen osa Puolustusvoimien suorituskykyä. Vuoden 2021 puolustusselonteossa linjattiin henkilöstön määrän lisäämisestä 500 henkilötyövuodella lähivuosina. Turvallisuusympäristö on kuitenkin kiristynyt puolustusselonteon laatimisen jälkeen, mikä on vaikuttanut merkittävästi Puolustusvoimien resurssitarpeisiin.

Valiokunta on tyytyväinen siihen, että hallitus on reagoinut kuormittuneisuuden kasvuun, ja esittää henkilöstön lisäämistä etupainotteisesti siten, että vuonna 2023 on tarkoitus palkata 125 henkilöä, kun alkuperäinen tavoite oli 100 henkilöä. Lisäksi hallitus täydensi esitystään ja esitti henkilöresursseja lisättäväksi myös Natosta aiheutuviin tehtäviin.

Myös sopimussotilaiden määrää on lisätty, ja määrä on saadun selvityksen mukaan riittävä (495 henkilötyövuotta). Lisäys vastaa osaltaan kasvaneeseen henkilöstötarpeeseen. Sopimussotilaskoulutus toimii niin ikään hyvänä rekrytointiväylänä ammattisotilaan tehtävään.

Saadun selvityksen perusteella henkilöstön määrä on riittävä vuonna 2023. Myös kokonaistyötyytyväisyysindeksi on edelleen hyvällä tasolla, vaikka kuormitus onkin kasvanut. Valiokunta on kuitenkin huolissaan hallintoyksikkökohtaisista poikkeamista ja painottaa, että henkilöstön jaksamiseen sekä työn määrään ja sen jakautumiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Toimitilat.Valiokunta on tyytyväinen siihen, että Puolustusvoimien toimitilojen ylläpito ja kehittäminen yhteistyössä Puolustuskiinteistöjen kanssa on käynnistynyt hyvin. Toimitiloihin kohdistuu merkittäviä investointitarpeita seuraavan viiden vuoden aikana johtuen mm. F-35-infrastruktuurin rakentamisesta, turvallisuusympäristön muutoksesta sekä rakennusten terveellisyyttä ja turvallisuutta ylläpitävistä ja parantavista hankkeista. Investointien arvo on noin 200 milj. euroa vuonna 2023.

Puolustusvoimat valmistelee toimenpideohjelmaa, jolla kiinteistömenojen kasvua pyritään hillitsemään lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Tarkoitus on myös käynnistää energiansäästökampanja sähkön kulutuksen pienentämiseksi ja jatkaa Puolustusvoimien energia- ja ilmasto-ohjelmassa määriteltyjä toimenpiteitä pitkän aikavälin energiansäästön aikaansaamiseksi.

Valiokunta nostaa esiin, että talousarvioesitys ei kata hallinnonalan ennakollisesta kustannustasotarkistuksesta huolimatta kaikkea hinnannousua, kuten energian ja polttoaineiden kallistumista. Valiokunta pitää kuitenkin tärkeänä, että hintojen nousuun reagoidaan myös tältä osin.

Ukrainan tuki.Valiokunta pitää tärkeänä, että puolustusbudjettiin lisätään tarvittaessa edelleen tukea Ukrainalle. Talousarvioesitys sisältääkin Suomen kymmenennen materiaaliapupaketin myöntämisen Ukrainalle.

EU:sta rahoitettavat hankkeet.Valiokunta pitää hyvänä, että puolustushallinto on ollut aktiivinen EU-rahoituksen haussa. Hankkeisiin sisältyy usein EU:lta saadun rahoitusosuuden lisäksi joko puolustushallinnon tai suomalaisten teollisuustoimijoiden osarahoitus. EU-rahoitusta puolustusteollisuusyhteistyölle on pystytty kasvattamaan viimeisen viiden vuoden aikana. Esimerkiksi vuonna 2021 käynnistetystä Euroopan Puolustusrahastosta (EDF) on saanut rahoitusta 20 suomalaista toimijaa. Suurin suomalaisten johtama FAMOUS2-projekti on tuonut Suomeen rahoitusta 20 milj. euroa, kun sen kansalliset kustannukset ovat olleet 6 milj. euroa. Sotilaallisen liikkuvuuden rahoitusta on puolestaan saatu Verkkojen Eurooppa -ohjelmasta (CEF) kahteen hankkeeseen yhteensä yli 18 milj. euroa.

Valiokunta lisää momentille 250 000 euroa Kauhavalla toteutettaviin lentosotaharjoituksiin.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 118 298 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) ulkomaalaisille oppilaille annettavasta sotilaskoulutuksesta ja Puolustusvoimien joukkojen kansainvälisestä harjoitustoiminnasta ja sen valmisteluista sekä muusta Puolustusvoimien kansainvälisestä yhteistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen

2) enintään 1 600 000 euroa palvelussuhdeasuntojen vuokraosuuksien maksamiseen Puolustusvoimien toiminnallisiin tarpeisiin perustuen tai puolustusministeriön määräämäksi siirtymäajaksi puolustushallinnon rakennemuutoksen henkilöstöjärjestelyihin liittyvistä syistä tai muihin puolustushallinnon vastaaviin tarpeisiin perustuen

3) enintään 155 000 euroa sotainvalideille ja sotaveteraaneille, maanpuolustustyölle, partiolaistoimintaan sekä merkittäville urheilu- ja muille vastaaville tapahtumille suoritettavan liiketaloudellisin perustein hinnoitellun maksullisen toiminnan hintojen alentamiseen

4) Puolustusvoimien toimintaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja monikansallisten yhteishankintajärjestelyjen kuluosuuksiin

5) Vapaudenristin Ritarikunnan menoihin

6) kotimaisen puolustusteollisuuden vientiedellytysten ja kansainvälistymisen tukemiseen liittyvien menojen maksamiseen

7) valmiusrakentamisesta ja Ilmavoimien tukikohtien kehittämisestä aiheutuviin menoihin

8) Puolustusvoimien tarpeita vastaavaan museotoimintaan liittyvien menojen maksamiseen

9) vapaaehtoisen asepalveluksen kutsuntaterveystarkastuksista aiheutuviin menoihin.

Valtuus

1) Vuonna 2023 saa tehdä Puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtion talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2023—2028 enintään 127 255 000 euroa (Vuoden 2023 toimintamenojen tilausvaltuus).

2) Vuonna 2023 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

3) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

Uusiin tilausvaltuuksiin sisältyvien tavaroiden ja palvelujen hintojen tarkistuksista aiheutuvien lisämenojen maksamiseen käytetään Puolustusvoimien toimintamenoihin vuosittain myönnettäviä määrärahoja.

Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat sekä niihin liittyvät indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisina.

 

I lisätalousarvioesitys HE 325/2022 vp (2.2.2023)

Momentille myönnetään lisäystä 1 730 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu Ukrainalle toimitetun tuen materiaali- ja kuljetuskustannuksista.


2023 I lisätalousarvio 1 730 000
2023 talousarvio 2 118 298 000
2022 IV lisätalousarvio -12 104 000
2022 II lisätalousarvio 203 521 000
2022 talousarvio 1 961 003 000
2021 tilinpäätös 1 960 070 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 83/2022 vp (1.3.2023)

Momentille myönnetään lisäystä 1 730 000 euroa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)

Momentille myönnetään lisäystä 133 263 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää myös enintään 2 100 000 euroa palvelussuhdeasuntojen vuokraosuuksien maksamiseen Puolustusvoimien toiminnallisiin tarpeisiin perustuen tai puolustusministeriön määräämäksi siirtymäajaksi puolustushallinnon rakennemuutoksen henkilöstöjärjestelyihin liittyvistä syistä tai muihin puolustushallinnon vastaaviin tarpeisiin perustuen

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2023 saa tehdä Puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtion talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2023—2028 enintään 143 471 000 euroa (Vuoden 2023 toimintamenojen tilausvaltuus).

Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 9 338 000 euroa Ukrainalle annettavan tuen kustannuksista, 400 000 euroa Nato-huippukokouksesta aiheutuneista kustannuksista, 1 925 000 euroa HW320-koneen vaurioitumisen kustannuksista, 30 831 000 euroa palkkausten tarkistuksista, 61 727 000 euroa vuoden 2022 toteutuneen indeksikehityksen mukaisesta tarkistuksesta, 1 533 000 euroa vuoden 2022 valuuttakurssitappioista ja 30 509 000 euroa siirtona momentilta 27.10.18 sekä vähennyksenä 3 000 000 euroa Ilmavoimien tukikohtien kehittämisen menoajoitusmuutoksesta vuodelle 2025.

Määräraha palvelussuhdeasuntojen vuokraosuuksien maksamiseen kohdennetaan momentin sisäisesti muista toimintamenoista.

Tilausvaltuuksien muutostarve aiheutuu HW320-koneen onnettomuudesta johtuvista HW-kaluston huolto- ja korjaustoimenpiteistä vuosina 2024—2025, materiaalin ylläpitosopimusten muutoksista vuosina 2024—2025 sekä toteutettavien hankkeiden vuosien 2023—2027 rahoitus- ja menoajoitusmuutoksista. Tilausvaltuuksien muutokset toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.

Valtuustaulukko muuttuu tilausvaltuusmuutosten johdosta seuraavaksi:

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2023 2024 2025 2026 2027— Yhteensä
vuodesta 2023
lähtien
             
Vanhat tilausvaltuudet            
Vuoden 2020 toimintamenojen tilausvaltuus 6 192 9 790       15 982
Kunnossapidon kumppanuus 2020 (Millog 2020) -tilausvaltuus 126 092 125 692 125 692 125 692 251 384 754 552
Vuoden 2021 toimintamenojen tilausvaltuus 42 190 12 400 12 205 3 500   70 295
Vuoden 2022 toimintamenojen tilausvaltuus 106 464 41 074 13 122 6 470 2 183 169 313
Vanhat tilausvaltuudet yhteensä 280 938 188 956 151 019 135 662 253 567 1 010 142
             
Uusi tilausvaltuus            
Vuoden 2023 toimintamenojen tilausvaltuus 50 101 539 26 913 7 164 7 805 143 471
Uusi tilausvaltuus yhteensä 50 101 539 26 913 7 164 7 805 143 471
             
Valtuudet yhteensä 280 988 290 495 177 932 142 826 261 372 1 153 613

2023 II lisätalousarvio 133 263 000
2023 I lisätalousarvio 1 730 000
2023 talousarvio 2 118 298 000
2022 tilinpäätös 2 152 420 000
2021 tilinpäätös 1 960 070 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)

Momentille myönnetään lisäystä 133 263 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää myös enintään 2 100 000 euroa palvelussuhdeasuntojen vuokraosuuksien maksamiseen Puolustusvoimien toiminnallisiin tarpeisiin perustuen tai puolustusministeriön määräämäksi siirtymäajaksi puolustushallinnon rakennemuutoksen henkilöstöjärjestelyihin liittyvistä syistä tai muihin puolustushallinnon vastaaviin tarpeisiin perustuen

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2023 saa tehdä Puolustusvoimien toiminnan edellyttämiä materiaalin ja palvelujen hankintaan liittyviä pitkäaikaisia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtion talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2023—2028 enintään 143 471 000 euroa (Vuoden 2023 toimintamenojen tilausvaltuus).

18. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 5 v)

Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)

Momentille myönnetään 1 585 192 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) puolustusmateriaalin hankkimisesta ja Puolustusvoimien turvallisuushankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä hankittujen järjestelmien testaukseen ja käyttökoulutukseen

2) puolustusmateriaalihankintoihin ja Puolustusvoimien turvallisuushankintoihin välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan

3) puolustusmateriaalin sodan ajan välttämättömän varastotarpeen mukaisten varaosien ja vaihtolaitteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 214 142 000 euroa.

Valtuus

1) Vuonna 2023 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2023—2032 enintään 558 937 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2023 -tilausvaltuus, PVKEH 2023).

PVKEH 2023-tilausvaltuuden enimmäismäärän mukaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen vuoden 2023 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen.

2) Vuonna 2023 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

3) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat ja niihin liittyvät indeksien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisena.

Selvitysosa:

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2023 2024 2025 2026 2027— Yhteensä
vuodesta
2023
lähtien
             
Vanhat tilausvaltuudet            
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2017) -tilausvaltuus 35 287 20 087 32 684     88 058
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2018) -tilausvaltuus 281 080 276 720 162 148 27 625 7 825 755 398
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2020) -tilausvaltuus 7 680 6 970 2 065 4 920 605 22 240
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2021) -tilausvaltuus 253 011 188 751 44 325 33 833 36 000 555 920
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2022) -tilausvaltuus 50 724 49 298 3 000 4 000   107 022
Puolustuskyvyn parantaminen (PVPAR 2022) -tilausvaltuus 655 700 332 250 290 250 205 250 255 250 1 738 700
Vanhat tilausvaltuudet yhteensä 1 283 482 874 076 534 472 275 628 299 680 3 267 338
             
Uusi tilausvaltuus            
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2023) -tilausvaltuus 76 050 129 217 83 170 88 720 181 780 558 937
Uusi tilausvaltuus yhteensä 76 050 129 217 83 170 88 720 181 780 558 937
             
Valtuudet yhteensä 1 359 532 1 003 293 617 642 364 348 481 460 3 826 275

Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen perustuu seuraaviin Puolustusvoimien kehittämisohjelmiin sekä niissä rakennettaviin suorituskykyihin:

Puolustusvoimien johtamisen kehittämisohjelma

Kehitetään ja ylläpidetään Puolustusvoimien yhteinen suorituskykyjen käyttöä tukeva johtamisjärjestelmä. Tuetaan yhteisoperaatioiden johtamista ylläpitämällä ja kehittämällä ennakkovaroituskykyä, toimintaympäristötietoisuutta, valvonta- ja maalitilannekuvaa, yhteistä tilannetietoisuutta sekä varmennettuja operatiivisia tietoteknisiä palveluita. Hyödynnetään viranomaisten yhteisiä johtamisjärjestelmiä ja arjen ratkaisuja taistelunjohtojärjestelmän tukena.

  • — korvataan puolustushaarojen itsenäisiä järjestelmiä ja sovelluksia yhteisellä johtamisjärjestelmällä
  • — luodaan edellytyksiä operaatioiden johtamiselle muuttamalla ja uusimalla teknisiä rakenteita ja palveluita
  • — kehitetään integroidun tiedustelun, valvonnan ja johtamisen tiedonsiirtoa ja tietoteknisen alustan liityntäkykyä
  • — uudistetaan tietohallintoa, toteutetaan tietotekninen integraatio, lisätään hallinnollisissa tietopalveluissa valtionhallinnon keskinäistä yhteistoimintaa ja muita kumppanuusratkaisuja sekä siirretään henkilöstövoimavaroja hallinnollisista tietopalveluista operatiiviseen tietojenkäsittely-ympäristöön
  • — laajennetaan toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntämistä tavoitteena toimintavarmuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen
  • — jatketaan Puolustusvoimien 2020-luvun tarpeita vastaavan puolustushaarojen yhteisen tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmän arkkitehtuurin luomista, jolla mahdollistetaan sähköinen, kansainvälinen tieto- ja tilannekuvavaihto
  • — kehitetään kyberpuolustuksen suorituskykyjä.
Puolustusvoimien tiedustelun, valvonnan ja maalittamistuen kehittämisohjelma

Ylläpidetään ja kehitetään päätöksenteon ja yhteisoperaatioiden johtamisen tukena tarvittavaa ennakkovaroituskykyä, toimintaympäristötietoisuutta sekä valvonta- ja maalitilannekuvaa.

  • — ylläpidetään ja kehitetään tiedonhankinta- ja analysointikykyä
  • — ylläpidetään ilmavalvonnan kauko- ja keskivalvontaa
  • — ylläpidetään ja kehitetään ilmasta tapahtuvaa tiedustelu- ja valvontakykyä
  • — ylläpidetään tiedustelun tietojärjestelmää
  • — kehitetään Puolustusvoimien yhteisen maalitilannekuvan luomista
  • — kehitetään sotilastiedustelun kykyä tukea tulenkäyttöä ja vaikuttamista
  • — kehitetään elektronisen tiedustelun ja tietoverkkotiedustelun suorituskykyjä.
Puolustusvoimien taistelujärjestelmän yhteisten suorituskykyjen kehittämisohjelma

Kehitetään ja ylläpidetään suorituskykyjä, joilla vaikutetaan operatiivisesti merkittäviin kohteisiin. Kehitetään ja ylläpidetään suojaamisen ja yhteisen suojan kokonaisuuksia.

  • — jatketaan Puolustusvoimien erikoisjoukkojen ja helikopterijärjestelmän kehittämistä
  • — jatketaan korvaavan meritorjuntaohjuksen hankintoja
  • — hankitaan korvaavaa turvallisuusvalvontatekniikkaa
  • — hankitaan valmiusrakentamisen materiaaleja
  • — kehitetään informaatiopuolustusta.
Puolustusvoimien logistiikan kehittämisohjelma

Kehitetään ja ylläpidetään Puolustusvoimien yhteinen logistinen järjestelmä, joka luo kaikissa valmiustiloissa ja toimintaympäristöissä edellytykset puolustusjärjestelmän suorituskykyjen kehittämiselle, käytölle ja operaatioiden nopealle toimeenpanolle, ylläpitämiselle ja taistelukyvyn palauttamiselle. Logistiikkajärjestelmän suorituskykyjen kehittäminen jakautuu logistiikka- ja huoltojoukkojen kehittämiseen sekä kaikille yhteisen materiaalin hankintaan.

  • — jatketaan logistiikan joukkojen ja aselajijoukkojen huollon varustamista
  • — jatketaan materiaalihankintoja täydennys-, kuljetus- ja kunnossapitojärjestelmän puutteiden korvaamiseksi
  • — jatketaan ampumatarvikkeiden ja varaosien hankintoja
  • — hankitaan taistelijan asuja sekä henkilöballistisia suojavarusteita
  • — hankitaan kuorma-auto- ja kenttämuonituskalustoa.
Maapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelma

Maapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelman päämääränä on ylläpitää Maavoimien tehtäviä ja uhkaa vastaava suorituskyky. Kehittämisohjelmalla luodaan perusta korkealle toimintavalmiudelle ja nopealle reagointikyvylle vastaamaan määritettyjä suorituskyky- ja kyvykkyysvaatimuksia.

  • — ylläpidetään ja kehitetään Maavoimien liikkuvuutta ja kohtaamistaistelukykyä
  • — ylläpidetään tulenkäyttöjärjestelmää
  • — kehitetään joukkojen torjuntakykyä
  • — kehitetään tähystyksen, valvonnan ja tiedustelun suorituskykyjä
  • — kehitetään panssarintorjuntakykyä, kranaatinheitinkomppanioiden johtamista sekä taistelijan vaikuttamiskykyä
  • — ylläpidetään ja kehitetään pioneeri- ja suojeluvälineitä.
Meripuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelma

Kehitetään vaikuttamiskykyä ja liikkuvuutta.

  • — kehitetään taisteluosastojen orgaanista tulitukea
  • — ylläpidetään rannikkojoukkojen liikkuvuutta ja tulivoimaa sekä kehitetään rannikkojoukkojen johtamiskykyä
  • — jatketaan Laivue2020 -hankintaa.
Ilmapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelma

Ylläpidetään ilmatorjunnan sekä Hornet-järjestelmän suorituskykyä.

  • — hankitaan hävittäjäkalustojen elinkaaren turvaavia kriittisiä koneiden sekä moottoreiden vaihtolaitteita ja osia
  • — kehitetään taistelutukikohtia
  • — kehitetään Ilmavoimien tulenkäytön johtamisen kykyä hajauttaa toiminnot
  • — kehitetään torjuntakykyä tuottaa tappioita pienille ilma-aluksille kaikissa olosuhteissa
  • — kehitetään ilmatorjunnan suorituskykyjä
  • — korvataan ilmatorjunnan poistuvia suorituskykyjä.
Puolustusvoimien joukkotuotantojärjestelmän kehittämisohjelma

Rakennetaan ja ylläpidetään joukkorakenteen mukaiset suorituskykyiset joukot ja niiden tarvitsema henkilöstö sekä luodaan edellytykset joukkojen perustamiselle.

  • — kehitetään ja ylläpidetään henkilöstörakennetta sekä tehtäväkokoonpanoja
  • — jatketaan oppimisympäristöjen sekä virtuaalisten koulutusympäristöjen kehittämistä ja ylläpitoa
  • — kehitetään joukkojen harjoitustoimintaa.
Puolustusvoimien toiminnanohjausjärjestelmän kehittämisohjelma

Kehitetään kattavia ohjausmenettelyjä ja yhtenäisiä periaatteita, joilla pyritään edistämään kokonaisuuksien hallintaa, läpileikkaavuutta, tuloksellisuuden varmistamista sekä tuottavuutta ja kustannustehokkuutta päätöksenteossa ja päätösten toimeenpanossa.

  • — kehitetään tiedonhallinta- ja toiminnanohjausjärjestelmiä sekä arkistointia
  • — tuotetaan tutkimustietoa ensisijaisesti Puolustusvoimien strategisen suunnittelun tarpeisiin.

Määrärahasta arvioidaan vuonna 2023 käytettävän 1 359 532 000 euroa tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, 11 518 000 euroa tilausvaltuuksiin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä 214 142 000 euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin.

Momentin määrärahassa otetaan huomioon puolustusmateriaalihankintojen valuuttakurssimuutosten vaikutukset määrärahan lisäyksinä tai vähennyksinä siltä osin kuin maksuajankohdan mukainen valuuttakurssitaso eroaa talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasosta. Valuuttakurssimuutosten vaikutusten huomioiminen myös muihin kuin valtuudella sidottuihin menoihin yhdenmukaistaa hankintojen valuuttakurssikäsittelyä. Määräraha korjataan vastaamaan päättyneen vuoden toteutumaa seuraavan vuoden kevään lisätalousarviossa.

Sekä aiemmin hyväksytyt tilausvaltuudet että uusi PVKEH 2023 -tilausvaltuus kaikkine taloudellisine seurannaisvaikutuksineen toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.

Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2023) -tilausvaltuus

Ilmapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelmassa kehitetään ilmatorjunnan korkeatorjuntakykyä.

Maapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelmassa kehitetään maavoimien tulenkäyttöä ja joukkojen liikkuvuutta mm. Panssariajoneuvo 2020 - ja Pioneeripanssarivaunu -hankkeissa.

Lisäksi modernisoidaan ja kehitetään tiedustelun, valvonnan ja tulenjohdon järjestelmiä, kehitetään logistiikkajärjestelmän suorituskykyä ja kehitetään rannikkojoukkojen liikkuvuutta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Elvytysrahoituksen siirto vuodelle 2020 (LTA4 2020) -1 000
Kustannustasotarkistus (2021) 3 643
Kustannustasotarkistus (2023) 22 846
Laivue 2020 -hankkeen vuosiosuuden muutos 60 000
Laivue 2020 lisärahoitus (LTA4 2020) -468
Määrärahatason vähennys 0,7 hoitajamitoituksen rahoittamiseksi -5 000
Siirto momentilta 27.10.01 23 699
Sotilaallisen toimintaympäristön muutoksen edellyttämä puolustusmateriaalihankintojen tasokorotus 638 200
Vuoden 2021 kolmanteen lisätalousarvioon sisältyneet menoajoitusmuutokset (pl. Laivue) -15 870
Vuoden 2022 toiseen lisätalousarvioon sisältyneet menoajoitusmuutokset 39 280
Yhteensä 765 330

2023 talousarvio 1 585 192 000
2022 II lisätalousarvio 455 839 000
2022 talousarvio 819 862 000
2021 tilinpäätös 504 311 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)

Momentille myönnetään 1 580 565 000 euroa.

Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 224 662 000 euroa.

Valtuus

2) Laivue 2020 -hanketta koskevia sopimuksia saa tehdä siten, että niistä saa aiheutua vuoden 2018 talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla vuosina 2018—2028 enintään 1 376 510 000 euroa lisättynä valuutta- ja kustannustasomuutoksilla (Laivue 2020 -tilausvaltuus, Laivue 2020).

3) Sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia saa tehdä siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2018—2026 enintään 632 502 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2018 -tilausvaltuus PVKEH 2018).

4) Sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia saa tehdä siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2021—2027 enintään 859 187 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2021 -tilausvaltuus, PVKEH 2021).

Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen, päätösosan toinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan kolmannen kappaleen ja valtuuskohdan kohdat 2)—4) lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan kohdiksi 2)—4), jolloin nykyiset kohdat 2) ja 3) siirtyvät kohdiksi 5) ja 6).

Muutos talousarvioesityksen 1 585 192 000 euroon nähden on 4 627 000 euroa, missä on otettu huomioon lisäyksenä 1 100 000 euroa vuoden 2022 neljännessä lisätalousarvioesityksessä tehdystä PVKEH 2021 -tilausvaltuuden menoajoitusmuutoksesta ja vähennyksenä 5 727 000 euroa siirtona momentille 27.10.01.

Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen on talousarvioesityksen 214 142 000 euroon nähden lisäystä 10 520 000 euroa johtuen Puolustusvoimien kehittämisohjelman hankkeiden rahoitussuunnitelmien tarkentumisesta.

PVKEH 2018 -tilausvaltuuden enimmäismäärän vähennyksestä 1 376 510 000 euroa talousarvioesitykseen nähden on uudelleenbudjetoitu Laivue 2020 -tilausvaltuudeksi ja 910 000 euroa on siirretty momentille 27.10.01 käytettäväksi hankkeen henkilöstömenoihin. Muutos selkeyttää Laivue 2020 -hankkeen rahoitusseurantaa. Samalla PVKEH 2018 -tilausvaltuuden maksatusaikaa on lyhennetty.

Määrärahasta arvioidaan vuonna 2023 käytettävän 1 339 250 000 euroa tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, 16 653 000 euroa tilausvaltuuksiin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä 224 662 000 euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin.

Tilausvaltuuteen ehdotettavat muutokset toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.

Tilausvaltuuden muutosten johdosta valtuustaulukko muuttuu seuraavaksi:

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2023 2024 2025 2026 2027— Yhteensä
vuodesta 2023
lähtien
             
Vanhat tilausvaltuudet            
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2017) -tilausvaltuus 35 287 20 087 32 684     88 058
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2018) -tilausvaltuus 40 900 35 220 29 500 230   105 850
Laivue 2020 -tilausvaltuus 239 270 241 500 172 648 55 395 43 825 752 638
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2020) -tilausvaltuus 7 680 6 970 2 065 4 920 605 22 240
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2021) -tilausvaltuus 233 639 191 451 41 625 32 733 36 000 535 448
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2022) -tilausvaltuus 50 724 110 311 52 070 71 550 53 480 338 135
Puolustuskyvyn parantaminen (PVPAR 2022) -tilausvaltuus 655 700 332 250 290 250 205 250 255 250 1 738 700
Vanhat tilausvaltuudet yhteensä 1 263 200 937 789 620 842 370 078 389 160 3 581 069
             
Uusi tilausvaltuus            
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2023) -tilausvaltuus 76 050 129 217 83 170 88 720 181 780 558 937
Uusi tilausvaltuus yhteensä 76 050 129 217 83 170 88 720 181 780 558 937
             
Valtuudet yhteensä 1 339 250 1 067 006 704 012 458 798 570 940 4 140 006

2023 talousarvio 1 580 565 000
2022 IV lisätalousarvio 13 799 000
2022 II lisätalousarvio 455 839 000
2022 talousarvio 819 862 000
2021 tilinpäätös 504 311 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)

Momentille esitetään noin 1,6 mrd. euroa, joka on noin 760 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Momentille esitetään myös uutta tilausvaltuutta, Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2023, josta aiheutuu menoja enintään noin 559 milj. euroa vuosina 2023—2032. Valiokunta puoltaa valtuuden hyväksymistä.

Puolustusmateriaalimarkkinat ovat valiokunnan saaman selvityksen mukaan maailmanlaajuisesti ylikuumentuneet ja komponenttien saatavuus on huonontunut. Kysynnän kasvaessa toimitusajat ovat pidentyneet kaikilla tuotteilla valmistusmaasta riippumatta. Etenkin suurten hankintojen pitäminen aikataulussa on entistä vaikeampaa, ja hankintaongelmat tulevat muutenkin lisääntymään.

Valiokunta korostaa, että valtion on edelleen varauduttava vuoden 2023 lisätalousarvioissa kohoavaan puolustusmateriaalin kustannustasoon ja dollareissa käytävän kaupan valuuttakurssitappioihin. Puolustusbudjetin riittävyys on kuitenkin varmistettu myös korkean inflaation ja epäedullisten valuuttakurssien tilanteessa, koska ostovoimaa turvaavat siihen vakiintuneen käytännön mukaisesti tehtävät indeksi- ja valuuttakurssikorjaukset. Vuonna 2022 teollisuuden hintaindeksi on noussut jo nyt noin 7 prosenttia.

Laivue 2020.Hallitus esittää Laivue 2020 -hankkeen irrottamista PVKEH 2018 -tilausvaltuudesta ja sen uudelleen budjetointia erilliseksi valtuudeksi. Valiokunta puoltaa muutosta ja toteaa, että esitys selkeyttää hankkeen rahoituksen seurantaa.

Hankkeessa korvataan seitsemän käytöstä poistuvaa alusta neljällä monitoimikorvetilla merivoimien suorituskyvyn ylläpitämiseksi. Hanke ei ole kuitenkaan edennyt suunnitelmien mukaisesti, kuten valiokunta on aiemminkin todennut (esim. VaVM 30/2022 vp ja VaVM 18/2022 vp). Vuoden 2022 neljännessä lisätalousarviossa hankkeelle myönnettiin 104 milj. euron lisärahoitus viivästyksen aiheuttamien seurannaiskustannusten kattamiseen ja merivoimien käytössä olevien alusten elinkaaren jatkamiseen.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että merivoimien suorituskyvystä huolehditaan ja varmistetaan, että korvetit saadaan rakennettua ilman merkittäviä uusia lisäviiveitä ja hankkeen rahoitus pysyy hyväksyttävällä tasolla.

Huoltovarmuus.Vallitsevassa heikentyneessä materiaalin saatavuustilanteessa valiokunta pitää aiempaakin tärkeämpänä kotimaisia puolustusmateriaalihankintoja aina kun se on mahdollista. Suomalaisella puolustus- ja ilmailuteollisuudella on keskeinen merkitys varautumisessa, valmiudessa ja uuden teknologian ml. ohjelmistojen hyödyntämisessä. Puolustushallinnolla tulee olla myös riittävästi osaavaa henkilöstöä hankintojen toteuttamiseen asetettujen kriteerien mukaisesti ja hankintojen hintahuippujen välttämiseen.

Suomessa toimiva puolustusteollisuus tarvitsee elinvoimaisuuden säilyttämiseksi myös vientiä. Vientimahdollisuuksien tulee olla mahdollisimman yhdenmukaiset ja johdonmukaiset muiden EU-maiden kanssa, sillä kaikkia jäsenmaita sitovat samat vientisäädökset. Valiokunta painottaa lisäksi edelleen teollisen yhteistyön tärkeää merkitystä erityisesti suurten strategisten hankintojen koko elinkaaren ajan.

TKI-rahoitus.Maanpuolustuksen laaja-alaisen osaamisen kehittäminen nojaa kansalliseen TKI-järjestelmään ja sen kykyyn tuottaa pitkäjänteisesti uutta tietoa ja osaamista. Julkinen rahoitus perustutkimuksen rahoittajana ja osaamispohjan rakentajana on siten maanpuolustukselle erittäin tärkeää. Teknologinen kehitys muuttaa sodan kuvaa ja vaikuttaa sotilaallisiin ratkaisuihin, joten puolustuksen tarpeet tulee nähdä osana kansallista TKI-rahoitusta.

Valiokunta korostaa, että kehittyvän teknologian tarjoamat mahdollisuudet on kyettävä hyödyntämään ja valtion mahdollisten TKI-toiminnan lisäpanostusten tulee mahdollistaa myös Suomen puolustuksen osaamispääoman vahvistaminen ja puolustuksen suorituskyvyn rakentaminen. Tämä edellyttää TKI-rahoitukseen liittyvien valmisteluprosessien kehittämistä siten, että hallinnonaloilla on mahdollisuus tuoda prosessiin perusteltuja tarpeita systemaattisesti. Kokonaisturvallisuuden ja osaamisen huoltovarmuuden kannalta on tärkeää huolehtia puolustussektorin riittävästä TKI-toiminnan rahoittamisesta.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)

Momentille myönnetään 1 580 565 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) puolustusmateriaalin hankkimisesta ja Puolustusvoimien turvallisuushankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä hankittujen järjestelmien testaukseen ja käyttökoulutukseen

2) puolustusmateriaalihankintoihin ja Puolustusvoimien turvallisuushankintoihin välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan

3) puolustusmateriaalin sodan ajan välttämättömän varastotarpeen mukaisten varaosien ja vaihtolaitteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 224 662 000 euroa.

Valtuus

1) Vuonna 2023 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2023—2032 enintään 558 937 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2023 -tilausvaltuus, PVKEH 2023).

PVKEH 2023-tilausvaltuuden enimmäismäärän mukaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen vuoden 2023 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen.

2) Laivue 2020 -hanketta koskevia sopimuksia saa tehdä siten, että niistä saa aiheutua vuoden 2018 talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla vuosina 2018—2028 enintään 1 376 510 000 euroa lisättynä valuutta- ja kustannustasomuutoksilla (Laivue 2020 -tilausvaltuus, Laivue 2020).

3) Sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia saa tehdä siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2018—2026 enintään 632 502 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2018 -tilausvaltuus PVKEH 2018).

4) Sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia saa tehdä siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2021—2027 enintään 859 187 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2021 -tilausvaltuus, PVKEH 2021).

5) Vuonna 2023 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

6) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat ja niihin liittyvät indeksien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisena.

 

I lisätalousarvioesitys HE 325/2022 vp (2.2.2023)

Momentille myönnetään lisäystä 41 564 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2023 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2023—2032 enintään 1 261 250 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2023 -tilausvaltuus PVKEH 2023).

Selvitysosa:Määrärahan lisäys 41 564 000 euroa ja Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2023 (PVKEH 2023) -tilausvaltuuden enimmäismäärän lisäys 702 313 000 eurolla aiheutuu Ukrainaan toimitetun materiaalituen korvauksesta.

Valtuustaulukko muuttuu tilausvaltuusmuutoksen johdosta seuraavaksi:

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2023 2024 2025 2026 2027— Yhteensä
vuodesta 2023
lähtien
             
Vanhat tilausvaltuudet            
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2017) -tilausvaltuus 35 287 20 087 32 684     88 058
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2018) -tilausvaltuus 40 900 35 220 29 500 230   105 850
Laivue 2020 -tilausvaltuus 239 270 241 500 172 648 55 395 43 825 752 638
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2020) -tilausvaltuus 7 680 6 970 2 065 4 920 605 22 240
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2021) -tilausvaltuus 233 639 191 451 41 625 32 733 36 000 535 448
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2022) -tilausvaltuus 50 724 110 311 52 070 71 550 53 480 338 135
Puolustuskyvyn parantaminen (PVPAR 2022) -tilausvaltuus 655 700 332 250 290 250 205 250 255 250 1 738 700
Vanhat tilausvaltuudet yhteensä 1 263 200 937 789 620 842 370 078 389 160 3 581 069
             
Uusi tilausvaltuus            
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2023) -tilausvaltuus 117 614 309 966 248 170 253 720 331 780 1 261 250
Uusi tilausvaltuus yhteensä 117 614 309 966 248 170 253 720 331 780 1 261 250
             
Valtuudet yhteensä 1 380 814 1 247 755 869 012 623 798 720 940 4 842 319

2023 I lisätalousarvio 41 564 000
2023 talousarvio 1 580 565 000
2022 IV lisätalousarvio 13 799 000
2022 II lisätalousarvio 455 839 000
2022 talousarvio 819 862 000
2021 tilinpäätös 504 311 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 83/2022 vp (1.3.2023)

Momentille myönnetään lisäystä 41 564 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2023 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2023—2032 enintään 1 261 250 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2023 -tilausvaltuus PVKEH 2023).

 

II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)

Momentille myönnetään lisäystä 304 391 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 279 440 000 euroa.

Valtuudet

Momentin perusteluja täydennetään siten, että vuonna 2023 Puolustusvoimat saa tehdä Ukrainaan luovutetun materiaalisen suorituskyvyn korvaushankintoihin liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua lisätalousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2023—2028 enintään 1 355 440 000 euroa (Ukrainan materiaalituen korvaushankinnat 2023 -tilausvaltuus, UKR 2023).

Momentin perusteluja muutetaan siten, että

1) Vuonna 2023 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2021—2031 enintään 826 524 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2023 -tilausvaltuus PVKEH 2023).

2) Laivue 2020 -tilausvaltuuden enimmäismäärää kasvatetaan 230 008 000 euroa tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2018—2028 enintään 982 646 000 euroa.

3) Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2020 (PVKEH 2020) -tilausvaltuuden enimmäismäärää vähennetään 1 000 000 euroa tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2020—2027 enintään 21 240 000 euroa.

4) Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2021 (PVKEH 2021) -tilausvaltuuden enimmäismäärää lisätään 44 580 000 euroa tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2021—2028 enintään 580 028 000 euroa.

5) Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2022 (PVKEH 2022) -tilausvaltuuden enimmäismäärää vähennetään 75 693 000 euroa tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2022—2028 enintään 262 442 000 euroa.

6) Puolustuskyvyn parantaminen 2022 (PVPAR 2022) -tilausvaltuus enimmäismäärää vähennetään 4 570 000 euroa tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2022—2027 enintään 1 734 130 000 euroa.

Vuoden 2019 talousarviossa myönnetystä viisivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 39 037 000 euroa ja vuosien talousarviossa 2020, 2021 ja 2022 viisivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 230 008 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 37 552 000 euroa vuoden 2022 toteutuneen indeksikehityksen mukaisesta kustannustasotarkistuksesta, 7 595 000 euroa vuoden 2022 valuuttakurssitappioista, 30 000 000 euroa momentilta 27.01.66 peruutetun määrärahan uudelleenbudjetoinnista ja 285 000 euroa siirtona momentilta 27.10.50 kattamaan Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen ammunnoissaan tarvitsemia patruunoita sekä vähennyksenä 9 577 000 euroa johtuen PVKEH 2021 -tilausvaltuuden maksatuksien siirrosta ja 30 509 000 euroa siirtona momentille 27.10.01 kattamaan kustannusnousun vaikutuksia.

Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 230 008 000 euroa PVKEH 2018 -tilausvaltuudelta vuosilta 2020, 2021 ja 2022 peruutetun määrärahan uudelleenbudjetointina Laivue 2020 -tilausvaltuuteen vuodelle 2023. Laivue 2020 -hankkeen kokonaisrahoitus ei muutu. Vuoden 2023 talousarviossa on perustettu Laivue 2020 -tilausvaltuus, johon Laivue 2020 -hankkeen rahoitus siirretään PVKEH 2018 -tilausvaltuudelta.

Lisäksi määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 39 037 000 euroa Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2012, 2014, 2015, 2016 ja 2017 -tilausvaltuuksien peruutetun määrärahan budjetointina PVKEH 2023 -tilausvaltuuteen vuodelle 2023. Edellisillä tilausvaltuuksilla solmittujen sopimusten menoja siirtyy vuodelta 2023 eteenpäin.

UKR 2023 -tilausvaltuuteen ehdotetaan uutta valtuutta 579 464 000 euroa sekä aikaisemmin lisätalousarviossa Puolustusvoimien Ukrainaan luovutetun materiaalisen suorituskyvyn korvaushankintoihin myönnettyjen PVKEH 2022- ja PVKEH 2023 -tilausvaltuuksien siirtoa valtuudelle 775 976 000 euroa.

PVKEH 2023 -tilausvaltuuden kokonaismäärää on vähennetty 434 726 000 euroa, jossa on huomioitu vähennyksenä 701 963 000 euroa johtuen siirrosta Ukrainan materiaalituki 2023 -tilausvaltuuteen. Valtuudessa on huomioitu lisäyksenä 250 567 000 euroa Puolustusvoimien kehittämisohjelman hankkeeseen, jonka sopimus on tarkoituksenmukaista solmia vuonna 2023.

PVKEH 2020 -tilausvaltuuden vuoden 2023 vuosiosuutta on vähennetty 1 000 000 euroa johtuen määrärahan siirrosta muihin puolustusmateriaalihankintoihin. Määrärahalla tehtävät hankinnat eivät edellytä valtuuden käyttöä.

PVKEH 2021 -tilausvaltuuden vuoden 2023 vuosiosuutta on vähennetty 9 997 000 euroa johtuen maksatusten siirrosta vuosille 2024—2027. Tilausvaltuuden enimmäismäärää on kasvatettu 44 580 000 euroa johtuen hankkeiden rahoitusmuutoksista.

PVKEH 2022 -tilausvaltuuden vuoden 2023 vuosiosuutta on vähennetty 1 680 000 euroa johtuen määrärahan siirrosta muihin puolustusmateriaalihankintoihin. Määrärahalla tehtävät hankinnat eivät edellytä valtuuden käyttöä. Tilausvaltuuden enimmäismäärää on vähennetty 75 693 000 euroa johtuen siirrosta Ukrainan materiaalituki 2023 -tilausvaltuuteen.

PVPAR 2022 -tilausvaltuuden enimmäismäärää on vähennetty 4 570 000 euroa johtuen kohdentamisesta momentille 27.10.01 Ilmavoimien tukikohtarakentamisen kuluihin.

Valtuustaulukko muuttuu tilausvaltuusmuutosten johdosta seuraavaksi:

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2023 2024 2025 2026 2027— Yhteensä
vuodesta 2023
lähtien
             
Vanhat tilausvaltuudet            
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2017) -tilausvaltuus 35 287 20 087 32 684     88 058
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2018) -tilausvaltuus 40 900 35 220 29 500 230   105 850
Laivue 2020 -tilausvaltuus 469 278 241 500 172 648 55 395 43 825 982 646
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2020) -tilausvaltuus 6 680 6 970 2 065 4 920 605 21 240
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2021) -tilausvaltuus 223 642 193 651 63 075 53 933 45 727 580 028
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2022) -tilausvaltuus 49 044 49 298 47 070 66 550 50 480 262 442
Puolustuskyvyn parantaminen (PVPAR 2022) -tilausvaltuus 655 700 330 215 287 850 205 115 255 250 1 734 130
Vanhat tilausvaltuudet yhteensä 1 480 531 876 941 634 892 386 143 395 887 3 774 394
             
Uudet tilausvaltuudet            
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2023) -tilausvaltuus 115 087 129 217 134 420 124 120 323 680 826 524
Ukrainan materiaalituen korvaushankinnat 2023 (UKR 2023) -tilausvaltuus 41 214 258 562 225 400 276 082 554 182 1 355 440
Uudet tilausvaltuudet yhteensä 156 301 387 779 359 820 400 202 877 862 2 181 964
             
Valtuudet yhteensä 1 636 832 1 264 720 994 712 786 345 1 273 749 5 956 358

Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.


2023 II lisätalousarvio 304 391 000
2023 I lisätalousarvio 41 564 000
2023 talousarvio 1 580 565 000
2022 tilinpäätös 1 289 500 000
2021 tilinpäätös 504 311 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)

Momentille myönnetään lisäystä 304 391 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 279 440 000 euroa.

Valtuudet

Momentin perusteluja täydennetään siten, että vuonna 2023 Puolustusvoimat saa tehdä Ukrainaan luovutetun materiaalisen suorituskyvyn korvaushankintoihin liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua lisätalousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2023—2028 enintään 1 355 440 000 euroa (Ukrainan materiaalituen korvaushankinnat 2023 -tilausvaltuus, UKR 2023).

Momentin perusteluja muutetaan siten, että

1) Vuonna 2023 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2021—2031 enintään 826 524 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2023 -tilausvaltuus PVKEH 2023).

2) Laivue 2020 -tilausvaltuuden enimmäismäärää kasvatetaan 230 008 000 euroa tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2018—2028 enintään 982 646 000 euroa.

3) Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2020 (PVKEH 2020) -tilausvaltuuden enimmäismäärää vähennetään 1 000 000 euroa tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2020—2027 enintään 21 240 000 euroa.

4) Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2021 (PVKEH 2021) -tilausvaltuuden enimmäismäärää lisätään 44 580 000 euroa tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2021—2028 enintään 580 028 000 euroa.

5) Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2022 (PVKEH 2022) -tilausvaltuuden enimmäismäärää vähennetään 75 693 000 euroa tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2022—2028 enintään 262 442 000 euroa.

6) Puolustuskyvyn parantaminen 2022 (PVPAR 2022) -tilausvaltuus enimmäismäärää vähennetään 4 570 000 euroa tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta siten, että tilausvaltuuden käytöstä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2022—2027 enintään 1 734 130 000 euroa.

Vuoden 2019 talousarviossa myönnetystä viisivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 39 037 000 euroa ja vuosien 2020, 2021 ja 2022 talousarviossa viisivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 230 008 000 euroa.

19. Monitoimihävittäjien hankinta (siirtomääräraha 5 v)

Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 405 697 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) monitoimihävittäjien, aseiden, ampumatarvikkeiden ja muiden järjestelmien hankintaan sekä niiden testaukseen, käyttöönottoon ja koulutukseen

2) palvelujen ostoihin, hallintomenoihin ja käyttöönottovaiheen ylläpitoon

3) varaosien, vaihtolaitteiden ja tuotetukipalvelun hankintaan

4) hankintaan välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä auditointeihin

5) tilojen ja sotilasalueiden suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöönottovaiheen vuokrakustannuksiin sekä vuokrien ennakkomaksuihin

6) tietosuoja- ja turvarakentamiseen sekä muihin turvallisuushankintoihin

7) enintään vuosittain 80 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen

8) indeksi- ja valuuttakurssimenoihin.

Käyttösuunnitelma (1 000 euroa)

     
01. Monitoimihävittäjien hankinta 2021 -tilausvaltuuden (HX 2021) käytöstä aiheutuvat menot 1 016 150
02. Monitoimihävittäjien hankinnan muu rahoitus (enintään) 18 711
03. Indeksimenot 99 638
04. Valuuttakurssimenot 271 198
Yhteensä   1 405 697

Määrärahaa käytetään hankintasopimuksen mukaisiin ennakko- ja etappimaksuihin.

Momentille nettobudjetoidaan maksuperusteisena hankintaan välittömästi liittyvät tulot ja hankinnasta maksettujen ennakoiden viivästysajan korot. Monitoimihävittäjien hankinnasta kertyviä satunnaisia tuloja saa käyttää aseiden, ampumatarvikkeiden ja varaosien hankintaan.

Valtuus

1) Vuonna 2023 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksytyn tilausvaltuuden käyttämättä olevaa määrää vastaavasti valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

2) Aiemmin hyväksytystä tilausvaltuudesta saa aiheutua valtiolle menoja valtuudessa olevasta vuosittaisesta enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

Tilausvaltuuden maksatusmäärärahat ja niihin liittyvät indeksien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluvaksi maksuperusteisena.

Selvitysosa:Käyttösuunnitelman kohdan 2 monitoimihävittäjien hankinnan muuhun rahoitukseen kohdennettava ostovoimatarkistus 18 711 000 euroa korjaa käyttämättömänä siirtyvän määrärahan vastaamaan sen vuoden hintatasoa, jolloin kassameno toteutuu vuoteen 2034 mennessä. Käyttösuunnitelman kohdan 3 indeksimenojen lisäys 99 638 000 euroa on hankintasopimusten (Foreign Military Sales) mukainen ennakoitu indeksimeno vuonna 2023. Käyttösuunnitelman kohdan 4 arvio valuuttakurssitappiosta perustuu oletukseen siitä, että euron kurssi dollariin olisi 1 EUR = 1,00 USD. Momentin valuuttakurssin sidontapäivä on 29.1.2021, joka oli lopullisen tarjouspyynnön lähettämisen päivämäärä.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2023 2024 2025 2026 2027— Yhteensä
vuodesta
2023
lähtien
             
Monitoimihävittäjien hankinta 2021 -tilausvaltuus (HX 2021) 1 016 150 1 187 600 1 455 000 1 259 000 3 582 250 8 500 000
Menot yhteensä 1 016 150 1 187 600 1 455 000 1 259 000 3 582 250 8 500 000

Monitoimihävittäjien hankinta perustuu Puolustusvoimien ilmapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelmaan sekä siinä rakennettaviin suorituskykyihin:

Suorituskyky / Tavoite

Monitoimihävittäjien suorituskyky on keskeinen osa Suomen puolustusjärjestelmää ja se integroidaan osaksi puolustusvoimien valvonta- ja johtamisjärjestelmää.

  • — ylläpidetään ilmapuolustuksen suorituskyky 2060-luvun alkuun asti
  • — vastataan toimintaympäristön kehitykseen sen asettamien vaatimusten mukaisesti
  • — tuetaan koko puolustusjärjestelmää tiedustelu-, valvonta- ja maalinosoituskyvyillä sekä reaaliaikaisella tiedonkäsittely ja -siirtokyvyllä
  • — hankitaan lentokoneet, lentokoneen moottorit ml. varamoottorit, alkukäytön vaatima varaosapaketti ja varaosalaitteet, henkilöstön koulutusta ja teknillistä tukea koneen käyttöönottoon ja operoinnin aloittamiseen, simulaattorijärjestelmät sekä muita pienempiä hankintakokonaisuuksia
  • — hankitaan ilmasta ilmaan, ilmasta maahan ja ilmasta merenpintaan aseita operatiivisen valmiuden aloittamiseen tarvittava määrä
  • — hankitaan ostajan hankintavelvollisuuteen kuuluvia järjestelmiä mm. radiojärjestelmän salauslaitteita tai datalinkkijärjestelmän osia
  • — suunnitellaan ja toteutetaan hankkeen tarvitsema toimitila-, sotilasalue-, tietosuoja- ja turvarakentaminen
  • — hankitaan suorituskyvyn edellyttämät johtamisjärjestelmäkokonaisuudet.

Vuosittain sitomattomana siirtyvään määrärahaan ja sitomattomana siirtyvään tilausvaltuuteen tehtävät valuutta- ja kustannustasotarkistukset säilyttävät rahoituksen ostoarvon tilanteessa, jossa mm. kaikista ase- ja varaosahankinnoista ei ole tarkoituksenmukaista tehdä sopimusta hankinnan alkuvaiheessa.

Tilausvaltuus kaikkine taloudellisine seurannaisvaikutuksineen toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Ennakoitu valuuttakurssimuutoksen vaikutus (tappio) 271 198
Ennakollinen indeksitarkistus 99 638
Hankkeen rahoitusprofiilin päivitys vastaamaan hankintasopimuksia -506 350
Ostovoimatarkistus (2023) 18 711
Yhteensä -116 803

2023 talousarvio 1 405 697 000
2022 II lisätalousarvio -1 454 872 000
2022 talousarvio 1 522 500 000
2021 tilinpäätös 1 479 000 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)

Momentille esitetään noin 1,4 mrd. euroa, joka on noin 117 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Momentin rahoitusprofiili on päivitetty vastaamaan F-35-järjestelmän hankintasopimusta, joten rahoituksesta on vähennetty noin 506 milj. euroa.

Määräraha sisältää noin 100 milj. euron ennakoidun indeksikorotuksen ja vajaan 19 milj. euron suuruisen ostovoimatarkistuksen, joka korjaa käyttämättömänä siirtyvän määrärahan vastaamaan sen vuoden tilannetta, jolloin kassameno toteutuu. Lisäksi määrärahaan sisältyy ennakoitu valuuttakurssimeno noin 271 milj. euroa, joka perustuu oletukseen, että euron kurssi dollariin nähden olisi yhden suhde yhteen.

Valiokunta toteaa, että momentin käyttöä on avattu valiokunnalle riittävällä tarkkuudella, ja pitää määrärahaa perusteltuna. Kustannusten hillitsemiseksi olisi erittäin tärkeää pysyä suunnitellussa aikataulussa. Hankkeen hintariskit ovat lähinnä ennakoitua nopeammassa inflaatiossa ja valuuttakurssimuutoksissa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 405 697 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) monitoimihävittäjien, aseiden, ampumatarvikkeiden ja muiden järjestelmien hankintaan sekä niiden testaukseen, käyttöönottoon ja koulutukseen

2) palvelujen ostoihin, hallintomenoihin ja käyttöönottovaiheen ylläpitoon

3) varaosien, vaihtolaitteiden ja tuotetukipalvelun hankintaan

4) hankintaan välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä auditointeihin

5) tilojen ja sotilasalueiden suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöönottovaiheen vuokrakustannuksiin sekä vuokrien ennakkomaksuihin

6) tietosuoja- ja turvarakentamiseen sekä muihin turvallisuushankintoihin

7) enintään vuosittain 80 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen

8) indeksi- ja valuuttakurssimenoihin.

Käyttösuunnitelma (1 000 euroa)

     
01. Monitoimihävittäjien hankinta 2021 -tilausvaltuuden (HX 2021) käytöstä aiheutuvat menot 1 016 150
02. Monitoimihävittäjien hankinnan muu rahoitus (enintään) 18 711
03. Indeksimenot 99 638
04. Valuuttakurssimenot 271 198
Yhteensä   1 405 697

Määrärahaa käytetään hankintasopimuksen mukaisiin ennakko- ja etappimaksuihin.

Momentille nettobudjetoidaan maksuperusteisena hankintaan välittömästi liittyvät tulot ja hankinnasta maksettujen ennakoiden viivästysajan korot. Monitoimihävittäjien hankinnasta kertyviä satunnaisia tuloja saa käyttää aseiden, ampumatarvikkeiden ja varaosien hankintaan.

Valtuus

1) Vuonna 2023 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksytyn tilausvaltuuden käyttämättä olevaa määrää vastaavasti valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

2) Aiemmin hyväksytystä tilausvaltuudesta saa aiheutua valtiolle menoja valtuudessa olevasta vuosittaisesta enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

Tilausvaltuuden maksatusmäärärahat ja niihin liittyvät indeksien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluvaksi maksuperusteisena.

 

II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)

Momentille myönnetään lisäystä 12 256 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 28 406 000 euroa Monitoimihävittäjien hankinnan muuhun rahoitukseen tehdystä ostovoimatarkistuksesta, joka kohdentuu vuoden 2022 siirtomäärärahaan, sekä vähennyksenä 16 150 000 euroa hankinnan menojen maksuaikataulun mukaisena muutoksena, jota vastaava määräraha budjetoidaan vuodelle 2024.


2023 II lisätalousarvio 12 256 000
2023 talousarvio 1 405 697 000
2022 tilinpäätös 330 028 000
2021 tilinpäätös 1 479 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)

Momentille myönnetään lisäystä 12 256 000 euroa.

50. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen (kiinteä määräraha)

Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)

Momentille myönnetään 8 015 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen

2) Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK) myönnettävään valtionavustukseen sille laissa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (556/2007) säädettyjen julkisten hallintotehtävien hoitamisesta aiheutuviin toimintamenoihin ja varautumistoiminnan kuluihin

3) kaatuneiden muiston vaalimistyöstä aiheutuviin menoihin

4) sotilaallisen kriisinhallinnan veteraanien kuntoutukseen ja tukitoimiin.

Selvitysosa:

Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toiminnalliset tulostavoitteet

2021
toteutuma
2022
ennakoitu
2023
tavoite
       
Taloudellisuus      
MPK:n julkisten hallintotehtävien vuosikustannukset / ko. toiminnan koulutuspäivien määrä (euroa) 109 76 76
Tuottavuus      
MPK:n julkisten hallintotehtävien mukaisen koulutuksen koulutuspäivien määrä / ko. toimintaan kohdistettu MPK:n palkatun henkilöstön henkilötyövuosimäärä 633 1 428 1 409
Tuotokset (vaikuttavuus ja tehokkuus)      
MPK:n julkisten hallintotehtävien mukaisen koulutuksen koulutuspäivien määrä (pv) 40 487 100 000 100 000
Laadunhallinta      
MPK:n koulutuksen laadun parantamiseksi annettavan kouluttajakoulutuksen määrä koulutuspäivinä (pv) 3 907 4 000 4 000
MPK:n kurssityytyväisyys      
Oppilastyytyväisyys (asteikolla 1—5) 4,53 4,0 4,0
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen      
Työtyytyväisyys (asteikolla 1—5) 4,09 4,0 4,0

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Sotilaallisen kriisinhallinnan veteraanien kuntoutus ja tukitoimet -120
Toimintaympäristön muutokseen liittyvä koulutustarpeen kasvu sekä vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittäminen 3 163
Yhteensä 3 043

2023 talousarvio 8 015 000
2022 II lisätalousarvio 3 163 000
2022 talousarvio 4 972 000
2021 tilinpäätös 4 708 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)

Momentille esitetään 8,015 milj. euroa, joka on 100 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2022. Momentin määrärahaa korotettiin runsaalla 3 milj. eurolla vuoden 2022 toisessa lisätalousarviossa vastaamaan muuttuneen toimintaympäristön vaatimuksiin ja kansalaisten kasvaneeseen kiinnostukseen vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta.

Valiokunta pitää määrärahalla järjestettävää toimintaa kustannustehokkaana. Vapaaehtoisella maanpuolustustoiminnalla on keskeinen rooli reserviläisten omaehtoisen harjoittelun järjestämisessä ja turvaamisessa. Suurin osa määrärahasta (7,5 milj. euroa) on tarkoitus osoittaa Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK), jonka tavoitteena on mm. kaksinkertaistaa järjestämänsä koulutuspäivät 100 000 vuorokauteen vuonna 2023.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan MPK:n korotettu määräraha on riittävä. Myös keskeisten reserviläisjärjestöjen (RUL, RES, NVL ja MPKL) rahoitustilanne on parantunut. Lisäksi myönteistä on, että naisten osuus on noussut lähes 25 prosenttiin koulutettavista, kun se aiemmin oli noin 20 prosenttia. Valiokunta pitää puolustusvaliokunnan (PuVL 7/2022 vp) tavoin tärkeänä, että MPK huolehtii siitä, että sillä ei ole päällekkäistä resursseja kuluttavaa toimintaa jäsenjärjestöjensä kanssa.

Valiokunta korostaa lisäksi, että rahoituksen kohdentamista tulee edelleen kehittää siten, että kokonaisturvallisuus otettaisiin nykyistä laajemmin huomioon koulutuksessa. Tukea myönnetään sotilaallisia valmiuksia palvelevaan koulutukseen, mutta varautumis- ja turvallisuuskoulutus (VARTU) jää tuen ulkopuolelle.

Sotilaallisen kriisinhallinnan veteraanien kuntoutus ja tuki.Valiokunta nostaa lisäksi esiin, että sotilaallisen kriisinhallinnan veteraanien kuntoutukseen ei ole esitetty rahoitusta vuodelle 2023.

Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus huolehtii siitä, että kriisinhallintaoperaatioihin osallistuneiden kuntoutuksesta ja henkisestä tuesta huolehditaan pitkäjänteisesti. Lähtökohtaisesti tukitoimet kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriön pääluokkaan, kuten muutkin vastaavat avustukset. Puolustusministeriö on kuitenkin pitänyt asiaa erittäin tärkeänä ja on siksi vapaaehtoisesti tukenut kuntoutustoimintaa omasta pääluokastaan vuonna 2022 ja on siihen valmis myös vuonna 2023.

Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa kriisinhallinnan veteraanien kuntoutukseen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)

Momentille myönnetään 8 215 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen

2) Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK) myönnettävään valtionavustukseen sille laissa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (556/2007) säädettyjen julkisten hallintotehtävien hoitamisesta aiheutuviin toimintamenoihin ja varautumistoiminnan kuluihin

3) kaatuneiden muiston vaalimistyöstä aiheutuviin menoihin

4) sotilaallisen kriisinhallinnan veteraanien kuntoutukseen ja tukitoimiin.

 

II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)

Momentilta vähennetään 285 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys on siirtoa momentille 27.10.18, jolla mahdollistetaan Puolustusvoimien aseiden ja ampumatarvikkeiden käyttö Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen järjestämässä koulutuksessa.


2023 II lisätalousarvio -285 000
2023 talousarvio 8 215 000
2022 tilinpäätös 7 158 734
2021 tilinpäätös 4 708 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)

Momentilta vähennetään 285 000 euroa.