Talousarvioesitys 2020
02. Suojelupoliisin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 49 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös säädettyjen korvausten maksamiseen teleyrityksille.
Selvitysosa:Uusi siviilitiedustelulainsäädäntö on tullut voimaan 1.6.2019. Siihen liittyen Suojelupoliisille ehdotetaan voimavaroja, joilla toteutetaan uuden lainsäädännön mukaiset toimivaltuudet ja lainsäädännön tehokas sekä asianmukainen soveltaminen. Suojelupoliisilla on aiempaa paremmat mahdollisuudet vastata toimintaympäristön nopeaan muutokseen.
Tähän kehitykseen pyritään vastaamaan Suojelupoliisin toimintaedellytysten varmistamisella ja suorituskyvyn kehittämisellä.
Suojelupoliisin tehtävä ja toiminta eroavat muun poliisin toiminnasta. Suojelupoliisi estää ennalta valtion turvallisuuteen kohdistuvia uhkia. Lisäksi se tuottaa valtionjohdolle ja muille viranomaisille päätöksentekoa tukevaa turvallisuus- ja tiedustelutietoa. Esitutkinta tai sellaisen aloittamiseen tähtäävä tiedonhankinta eivät ole olleet Suojelupoliisin toiminnassa ensisijaisia, ja uuden tiedustelulainsäädännön myötä Suojelupoliisin esitutkintavaltuudet ovat poistuneet kokonaan.
Suojelupoliisi on ainoa siviili- ja poliisiviranomainen, joka vaihtaa tietoa ja tekee yhteistyötä ulkomaisten tiedustelu- ja turvallisuuspalveluiden kanssa. Suojelupoliisin operatiivisen toiminnan ja tiedonhankinnan kohteena on myös vieraiden valtioiden toiminta, joka nauttii kansainvälisen oikeuden mukaista rikosoikeudellista koskemattomuutta.
Uusi tiedustelulainsäädäntö korostaa tiedustelun merkitystä Suojelupoliisin toiminnassa. Suojelupoliisista on tullut kotimaan turvallisuuspalvelu ja ulkomaantiedustelupalvelu. Se on saanut oikeuden tiedonhankintaan ulkomailla ja oikeuden hankkia tietoa Suomen rajan ylittävästä tietoliikenteestä tietoverkoissa. Suojelupoliisi säilyi kuitenkin sisäministeriön alaisena poliisiyksikkönä, ja sen toimivaltuudet myös rikoksen estämiseksi säilyivät.
Suojelupoliisi tuottaa ennakoivaa ja merkityksellistä tiedustelutietoa kansallisen turvallisuuden ylläpitämiseksi. Suojelupoliisi hankkii valtion turvallisuuteen liittyvää tietoa omalla operatiivisella toiminnallaan ja kumppaneittensa avulla. Tietoa kerätään lisäksi avoimista lähteistä, poliisin käytössä olevista rekistereistä sekä kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön avulla. Kerättyjen tietojen pohjalta laadituista analyyseistä tuotetaan operatiivisia tai niitä laajempia strategisia raportteja sekä uhka-arvioita. Raportit toimitetaan tiedoksi ja päätösten tueksi ylimmälle valtionjohdolle, ministeriöille, poliisijohdolle, poliisiyksiköille ja muille yhteistyökumppaneille. Analyysin ja raportoinnin rooli on korostunut entisestään uusien tiedusteluvaltuuksien käyttöönoton myötä. Uusi tiedustelulainsäädäntö parantaa entisestään Suojelupoliisin mahdollisuuksia hoitaa yhteiskunnallista velvoitettaan.
Suojelupoliisin tehtäviin kuuluu edelleen myös valtionjohtoon kohdistuvien uhkien arviointi ja niistä raportointi. Lisäksi Suojelupoliisi tekee kaikki suomalaiset turvallisuusselvitykset puolustushallinnon turvallisuusselvityksiä lukuun ottamatta. Turvallisuusselvitys tehdään valtion turvallisuuden tai erittäin merkittävän yksityisen taloudellisen edun kannalta tärkeisiin tehtäviin valittavista työntekijöistä.
Sisäministeriö asettaa Suojelupoliisille seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:
Edelleen jatkuva terrorismintorjunnan toimintaympäristön muutos asettaa koko viraston toiminnalle erityisiä ja aiempaa suurempia vaatimuksia. Terrorismintorjunnan pääpaino on terrorististen hankkeiden ennalta estämisessä. Tämä tarkoittaa terrorismin torjunnan kohdehenkilöiden tunnistamista ja priorisoitujen kohteiden seurantaa. Suojelupoliisi jakaa analysoimaansa tiedustelutietoa yhteistyökumppaneille sovitun menettelyn mukaan.
Vastatiedustelun tavoitteena on tunnistaa Suomeen kohdistuvat laittoman tiedustelutoiminnan, hybridivaikuttamisen, taloudellisen turvallisuuden ja joukkotuhoaseisiin liittyvät uhat ja estää niiden toteutuminen oman tiedonhankinnan ja kansallisen ja kansainvälisen tiedonvaihdon ja yhteistyön avulla.
Suojelupoliisin tiedusteluprioriteetit uudistetaan kokonaisuudessaan ja ne ohjaavat viraston toimintaa. Suojelupoliisin rooli kansainvälisessä tiedusteluyhteistyössä vahvistuu ja Suojelupoliisi tuottaa valtionjohdolle entistä selkeämpää lisäarvoa.
Suojelupoliisi kehittää yhteistoimintaa kumppaneidensa kanssa luodakseen entistä paremmat edellytykset operatiiviselle toiminnalle. Suojelupoliisin raportointi tuottaa merkityksellistä tietoa ja ajankohtaista analyysia valtiojohdolle ulko- ja turvallisuuspoliittisen päätöksenteon tueksi. Toiminnan vaikuttavuuden mittareita valmistellaan yhdessä sisäministeriön kanssa.
Suojelupoliisi parantaa turvallisuusselvitysmenettelyiden vaikuttavuutta seuraamalla toimintaympäristön muutoksia, saattamalla keskeiset organisaatiot selvitysmenettelyn piiriin ja kehittämällä taustatarkastuksia esimerkiksi ulkomaansidonnaisuuksien osalta. Turvallisuusselvitysrekisterin käyttöä tehostetaan ja laajennetaan.
Toimintaympäristön muutos, uusi lainsäädäntö ja uudet tehtävät edellyttävät uusia toimintatapoja ja toimintakulttuurin uudistamista. Uuden tiedustelulainsäädännön myötä Suojelupoliisista on kehittynyt turvallisuus- ja tiedustelupalvelu, ja siviilitiedustelutiedon tuottaminen kotimaassa, ulkomailla ja kyberympäristössä on alkanut.
Suojelupoliisin uuden tietojärjestelmäkokonaisuuden keskeisimmät ratkaisut saadaan tuotantokäyttöön ja niiden kehittämistä jatketaan Suojelupoliisin suorituskyvyn parantamiseksi.
Suojelupoliisi toteuttaa henkilöstöstrategiaansa, jonka avulla varmistetaan viraston toimintaedellytykset nopeasti muuttuvassa tilanteessa. Virasto panostaa henkilöstön osaamisen kehittämiseen, rekrytointiin ja perehdytykseen. Henkilöstön hyvinvoinnista huolehditaan muutosprosessissa.
| Suojelupoliisi | 2018 toteutuma |
2019 arvio |
2020 tavoite |
| Toiminnan tuloksellisuus | |||
|---|---|---|---|
| Tuotetut raportit | 100 | 120 | 140 |
| Turvallisuusinformaatiotilaisuudet | 278 | 200 | 200 |
| Turvallisuusselvitykset, kpl1) | 60 072 | 47 650 | 46 000 |
| — Perusmuotoiset ja laajat | 25 833 | 17 500 | 21 000 |
| — Suppeat | 34 239 | 28 500 | 25 000 |
| Kansalaisuusasialausunnot | 66 | 80 | 100 |
| Oleskelu- ja työlupa-asioita koskevat lausunnot | 462 | 500 | 500 |
| Viisumihakemuksia koskevat lausunnot | 2 594 | 2 500 | 2 500 |
| Turvapaikkalausunnot2) | 10 | 15 | 20 |
| Voimavarojen hallinta | |||
| Toimintamenorahoitus | 30 506 | 43 898 | 49 000 |
| Henkilötyövuodet | 376 | 412 | 500 |
| Poliisit, htv | 184 | 211 | 250 |
| Muu henkilöstö, htv | 192 | 201 | 250 |
| Sairauspoissaolot, pv/htv | 7,2 | 7,2 | 7,2 |
| Työtyytyväisyysindeksi | 3,6 | 3,6 | 3,6 |
1) Lukuun on laskettu myös valmiisiin turvallisuusselvityksiin tehdyt turvallisuusselvitykset.
2) Luvut eivät sisällä UNHCR-lausuntoja eikä EU:n sisäisiä siirtoja.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2018 toteutuma |
2019 varsinainen talousarvio |
2020 esitys |
|
| Bruttomenot | 35 834 | 48 008 | 54 800 |
|---|---|---|---|
| Bruttotulot | 5 328 | 4 110 | 5 800 |
| Nettomenot | 30 506 | 43 898 | 49 000 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 4 072 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 8 443 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| EU-puheenjohtajuuskauden turvallisuuskustannukset, kertaerän poisto | -60 |
| Henkilömäärän kasvusta johtuva lisätilojen käyttöönotto ja väistötilan kustannukset | -1 419 |
| Operatiivisen toiminnan kulut | 1 730 |
| Siviilitiedustelun tietojärjestelmä | 8 360 |
| S-TUVE-verkkopalvelumaksu (siirto momentilta 26.01.20) | 204 |
| Supon SSK-hanke (v. 2019 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) | -5 074 |
| Toimitilahankkeen henkilöresurssit | -200 |
| Toimitilakustannukset | 800 |
| Varakonesali | 700 |
| Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -6 |
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -58 |
| Lomarahojen alentaminen (Kiky) | 271 |
| Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa | -110 |
| Palkkausten tarkistukset | -49 |
| Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | 69 |
| Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -56 |
| Yhteensä | 5 102 |
| 2020 talousarvio | 49 000 000 |
| 2019 talousarvio | 43 898 000 |
| 2018 tilinpäätös | 34 877 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)
Momentille esitetään 49 milj. euroa, joka on 5,102 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahaan sisältyy Suojelupoliisille vuonna 2019 myönnetty pysyvä 10 milj. euron lisäys, jolla varmistetaan 1.6.2019 voimaantulleen siviilitiedustelulainsäädännön tehokas ja asianmukainen soveltaminen.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan talousarvioesitys muodostaa hyvän pohjan viraston pitkäjänteiselle kehittämiselle. Lähitulevaisuudessa Suojelupoliisin tarkoituksena on myös hankkia ajanmukaiset toimitilat. Lisäksi on myönteistä, että voimakkaassa muutoksessa oleva virasto on katsonut tärkeäksi panostaa henkilöstön hyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen.
Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 49 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös säädettyjen korvausten maksamiseen teleyrityksille.
IV lisätalousarvioesitys täydentävä HE 97/2020 vp (11.6.2020)
Suojelupoliisi oikeutetaan tekemään vuokrasopimus viraston toimitilahankkeesta (Helsingin kaupunki, kaupunginosa 3) siten, että siitä aiheutuu menoja vuonna 2024 ja vuoden 2024 jälkeen enintään 582 000 000 euroa.
Selvitysosa:Momentti lisätään vuoden 2020 neljänteen lisätalousarvioesitykseen.
Suojelupoliisille myönnetään valtuus tehdä uudisrakennusta koskeva vuokrasopimus. Sopimuksesta aiheutuva sitoumus 50 vuoden ajalle arvioituna on 581,5 milj. euroa. Toimitilan kokonaisvuokra on 11,63 milj. euroa vuodessa ja sopimuksesta aiheutuva lisämäärärahatarve on 9,5 milj. euroa vuodessa. Vuokrasopimus olisi toistaiseksi voimassa oleva ja sopimuksen irtisanomisaika on 12 kk. Jos irtisanominen tapahtuisi aikana, jolloin vuokrassa on vielä erityisrakentamisen jäännösarvoa, lankeaisi sen osuus heti maksettavaksi.
Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
| 2020 IV lisätalousarvio | — |
| 2020 talousarvio | 49 000 000 |
| 2019 tilinpäätös | 43 915 000 |
| 2018 tilinpäätös | 34 877 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 13/2020 vp (24.6.2020)
Suojelupoliisille esitetään valtuutta tehdä uudisrakennusta koskeva vuokrasopimus, josta aiheutuu menoja arviolta 581,5 milj. euroa 50 vuoden ajan vuodesta 2024 alkaen. Vuokrasopimus on voimassa toistaiseksi ja sen irtisanomisaika on 12 kk. Jos irtisanominen tapahtuisi aikana, jolloin vuokrassa on vielä erityisrakentamisen jäännösarvoa, lankeaisi sen osuus heti maksettavaksi. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan toimitilahanke on käytännössä lähes kokonaan erityisrakentamista, jonka jäännösarvo on yhteensä 99,1 milj. euroa. Tästä suojatilojen osuus on 44,6 milj. euroa ja maanpäällinen osuus 54,5 milj. euroa. Jäännösarvo kuoleentuu 10 vuoden aikana. Hankkeesta aiheutuva vuokrakustannusten nousu 9,5 milj. eurolla vuodessa on huomioitu viimeisimmässä julkisen talouden suunnitelmassa (VNS 1/2020 vp).
Valiokunta pitää hanketta kalliina, mutta saamansa selvityksen mukaan perusteltuna. Uudisrakentamisen kustannuksia arvioitaessa tulee ottaa huomioon, että myös nykyisin käytössä olevissa tiloissa tulisi tehdä perusteellinen uudistaminen ja lisäksi tarvittaisiin uusia tiloja viime vuosina lisääntyneiden tehtävien myötä kasvaneelle henkilökunnalle. Niin ikään suorituskyvyn kehittäminen ja ylläpito vaativat ajanmukaiset, turvalliset, terveelliset sekä toiminnallisesti tarkoituksenmukaiset tilat.
Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)
Suojelupoliisi oikeutetaan tekemään vuokrasopimus viraston toimitilahankkeesta (Helsingin kaupunki, kaupunginosa 3) siten, että siitä aiheutuu menoja vuonna 2024 ja vuoden 2024 jälkeen enintään 582 000 000 euroa.
VII lisätalousarvioesitys HE 192/2020 vp (29.10.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 120 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu palkkausten tarkistuksista.
| 2020 VII lisätalousarvio | 120 000 |
| 2020 IV lisätalousarvio | — |
| 2020 talousarvio | 49 000 000 |
| 2019 tilinpäätös | 43 915 000 |
| 2018 tilinpäätös | 34 877 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 45/2020 vp (27.11.2020)
Momentille myönnetään lisäystä 120 000 euroa.