Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         10. Poliisitoimi
         20. Rajavartiolaitos
         40. Maahanmuutto
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2020

10. PoliisitoimiPDF-versio

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Selvitysosa:Poliisi turvaa oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä, ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta, estää ennalta, paljastaa ja selvittää rikoksia sekä saattaa ne syyteharkintaan. Poliisi toimii turvallisuuden ylläpitämiseksi yhteistyössä muiden viranomaisten sekä yhteisöjen ja asukkaiden kanssa ja huolehtii tehtäviinsä kuuluvasta kansainvälisestä yhteistyöstä.

Poliisin tuloksellisella sekä perus- ja ihmisoikeusmyönteisellä toiminnalla vaikutetaan osaltaan siihen, että Suomi olisi maailman turvallisin maa. Poliisi tuottaa turvallisuuden tunnetta suorittamalla lakisääteiset tehtävänsä laadukkaasti ja oikea-aikaisesti, olemalla ihmisten arjessa näkyvä ja tavoitettavissa sekä säilyttämällä kansalaisten luottamus korkealla. Toimintavalmius ja varautumisen taso on hyvä. Tavoitteena on, että uhkaavat ilmiöt tunnistetaan ja ne kyetään paljastamaan ja estämään. Mahdollisimman moni rikos ehkäistään juurisyyt tunnistamalla. Laitonta maahantuloa ja maassaoloa torjutaan tehokkaasti.

Poliisitoimessa painotetaan poliisin toimintavalmiutta, myös heikon palvelutason alueilla, ennalta estävyyttä sekä tehokasta rikostorjuntaa, erityisesti yksilön ja yhteiskunnan kannalta haitallisimpien rikosten osalta. Yhteiskuntarauhan säilyttämiseksi pyritään torjumaan sellaiset hankkeet ja rikokset, jotka voivat vaarantaa valtio- ja yhteiskuntajärjestystä tai valtakunnan sisäistä tai ulkoista turvallisuutta yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Poliisin analyysitoimintojen tuottaman toimintaympäristöanalyysin pohjalta tunnistettuja turvallisuutta heikentäviä ilmiöitä torjutaan priorisoidusti ennalta estävästi.

Lupapalvelujen saatavuutta ja palvelujen ylläpitoa ylläpidetään sähköisinä asiointipalveluina ja niitä täydentävinä käyntiasioinnin palveluna julkisoikeudellisen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuudesta huomioiden.

Poliisin näkyvyyttä ja palvelujen esteetöntä saatavuutta lisätään digitalisaatiolla ja teknisillä ratkaisuilla. Samalla varmistetaan, että poliisi pystyy vastaamaan kiireellisen avun tarpeeseen nykytasolla. Vuoden 2019 poliisimiesten määrä pyritään säilyttämään.

Keskeiset toimintaympäristömuutokset liittyvät kansainväliseen ja kotimaiseen turvallisuustilanteeseen, aiemman laajamittaisen maahantulon seurauksiin ja laittomaan maahantuloon liittyvään rikollisuuteen, digitalisaation ja ICT:n nopeaan kehittymiseen sekä muihin uhkakuviin. Esimerkiksi hybridivaikuttamisen keinot valtiollisen vaikuttamisen välineenä ovat lisääntyneet ja kyberrikollisuuden mahdollisuudet kasvaneet digitalisaation ja ICT:n kehityksen myötä. Järjestäytynyt rikollisuus ja rikollisuuden kansainvälistyminen vaikuttavat moninaisesti kansalliseen turvallisuustilanteeseen. Toimintaa priorisoidaan taloudellisten resurssien puitteissa.

Turvallisuustoimintaympäristön nopeat muutokset edellyttävät kykyä ennakoida ja varautua arvaamattomiin tilanteisiin. Yksittäisten terrorististen väkivallan tekojen uhka on kohonnut Suomessa. Poliisi reagoi muutoksiin kohdistamalla toimenpiteet ja voimavarat turvallisuuden kannalta kriittisiin asioihin yhdessä muiden toimijoiden kanssa turvallisuusriskien analysointiin, tietojohtoisuuteen ja oikeaan tilannekuvaan perustuen. Poliisin käytettävissä olevalla kalustolla, välineillä, taktisella osaamisella ja koulutuksella vastataan tämän päivän ennakoitavissa oleviin turvallisuusuhkiin ja toimintaympäristön vaatimuksiin. Poliisin henkilöstön osaaminen varmistetaan niin, että kansainvälisen yhteistyön prosessit ja tiedonvaihdon työkalut mahdollistavat tehokkaan, rajat ylittävän yhteistyön vakavan rikollisuuden torjunnassa.

Poliisi huolehtii kansainvälisen poliisiyhteistyön kehittämisestä ja ylläpitämisestä osallistumalla laajasti sitä varten perustettujen kahden- ja monenvälisten rakenteiden työhön. Erityisen tärkeää on keskinäinen yhteistyö Suomen ja Euroopan unionin jäsenvaltioiden, lähialueiden maiden sekä Europolin välillä. Poliisi huolehtii tehokkaasta tietojenvaihdosta ja harjoittaa muuta aktiivista operatiivista yhteistyötä muiden maiden ja eräiden kansainvälisten järjestöjen kanssa sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseksi. Kansainvälisellä yhteistyöllä torjutaan Suomeen ulottuvaa ja Suomesta käsin toimivaa kansainvälistä rikollisuutta ja terrorismia. Suomeen kohdistuvaa rikollisuutta pyritään torjumaan jo lähtömaissa.

Suojelupoliisin tehtävänä on sisäministeriön ohjauksen mukaisesti hankkia tietoa kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi sekä havaita, estää ja paljastaa sellaisia toimintoja, hankkeita ja rikoksia, jotka voivat uhata valtio- ja yhteiskuntajärjestystä tai valtakunnan sisäistä tai ulkoista turvallisuutta. Sen tulee myös ylläpitää ja kehittää yleistä valmiutta yhteiskunnan turvallisuutta uhkaavan toiminnan havaitsemiseksi ja estämiseksi.

Tunnusluku/mittari 2018
toteutuma
2019
arvio
2020
tavoite
       
Rikoslakirikosten määrä, enintään 436 884 439 870 444 000
Katuturvallisuusindeksin arvo, vähintään (1999=100)1) 100,8 100,2 100,2
Liikenneturvallisuusindeksin arvo, vähintään (1999=100)2) 217,3 - 217,0
Kansalaisten luottamus poliisin toimintaan, keskiarvo, vähintään asteikolla 1—43) 3,5 - 3,5
Kansalaisten kokema turvallisuuden tunne, keskiarvo, vähintään asteikolla 1—44) 3,02 - 3,0
Terroritekojen määrä, kpl - - -
Kansalaisten luottamus Suojelupoliisiin, %5) 88 85 85
Suojelupoliisin toiminnan onnistuminen, %5) 79 80 80

1) Katuturvallisuusindeksissä painotetaan poliisille ilmoitettujen ryöstöjen, pahoinpitelyjen, vahingontekojen sekä ratti- ja liikennejuopumuksien lukumäärät ja lasketaan yhteen. Saatu summaluku suhteutetaan alueen asukaslukuun. Mitä suurempi indeksiluku, sitä parempi tilanne on verrattuna valtakunnalliseen keskiarvoon vuodelta 1999.

2) Liikenneturvallisuusindeksi on rekisteröityjen autojen ja moottoripyörien määrä jaettuna liikenteessä kuolleiden ja loukkaantuneiden painotetulla lukuarvolla.

3) Kansalaisten luottamusta poliisin toimintaan mitataan Poliisibarometri-tutkimuksen kysymyksellä "Missä määrin luotatte seuraavien viranomaisten toimintaan...?", 1 = erittäin vähän, 2 = melko vähän, 3 = melko paljon, 4 = erittäin paljon. Lähde: Poliisibarometri. Joka toinen vuosi tehtävä kansalaishaastattelu.

4) Kansalaisten turvallisuuden tunnetta mitataan Poliisibarometri-tutkimuksen kysymyksellä "Kuinka vakavana ongelmana pidätte rikollisuutta lähiympäristössä?", 1 = erittäin vakava, 2 = melko vakava, 3 = ei kovin vakava, 4 = ei lainkaan vakava. Lähde: Poliisibarometri.

5) Lähde: TNS Gallup

01. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 759 392 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) poliisihallinnosta Ahvenanmaan maakunnassa annetun asetuksen (1177/2009) 2 §:n nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle

2) säädettyjen korvausten maksamiseen teleyrityksille.

Selvitysosa:Sisäministeriö asettaa poliisille seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:

Valvonta- ja hälytystoiminta sekä liikenneturvallisuus

Kiireellisten hälytyspalvelujen saatavuus ja toimintavalmiusaika säilytetään hyvällä tasolla. Poliisin resursointia harvaan asutuilla ja heikon palvelutason alueilla ylläpidetään. Poliisin resurssit kohdennetaan enenevissä määrin poliisin toiminnallisiin painopistealueisiin. Poliisin toiminnassa painotetaan ennalta estävää toimintaa.

Liikennevalvonnan vaikuttavuus pyritään säilyttämään. Edelleen kehitetään valvonnan kohdentamista, poliisiyksiköiden liikenneanalyysiä, tietojohtoisuuteen perustuvaa liikennevalvonnan suunnittelua ja johtamista kaikilla liikennevalvonnan osa-alueilla sekä lisäämällä automaattista liikennevalvontaa. Poliisin paljastamien rattijuopumusten, törkeiden liikenneturvallisuuden vaarantamisen taso sekä raskaan liikenteen valvonnan taso säilytetään v. 2018 tasolla.

Laittoman maahantulon tilanne säilytetään Suomessa hallittuna ja toimenpiteet laittoman maahantulon torjumiseksi ovat uskottavia ja tehokkaita. Maasta poistamispäätösten täytäntöönpano pidetään tehokkaana niiltä osin kuin poliisi voi siihen vaikuttaa.

Valvonta 2018
toteutuma
2019
arvio
2020
tavoite
       
Tuottavuus      
Tuottavuus (ABC-tehtävät/htv) 859 846 844
Liikennevalvonnan tuottavuus, kpl/htv 1 190 1 215 1 175
Taloudellisuus      
Henkilötyövuodet 1 250 1 264 1 268
Valvonnan kustannukset, 1 000 euroa 128 242 131 500 132 200
Taloudellisuus (kustannukset/ABC-tehtävät), euroa 119,5 123 124
Palvelukyky ja laatu      
Onnistuminen kotiväkivaltaan puuttumisessa, keskiarvo vähintään, arvosana 1—4 3,0 - 3,0
Onnistuminen liikennevalvonnassa, keskiarvo vähintään, arvosana 1—4 3,08 - 3,0
Onnistuminen poliisin partioinnissa ja muussa näkyvässä toiminnassa, keskiarvo vähintään, arvosana 1—4 3,0 - 3,0
Liikennevalvontaan käytetty työaika, htv 487,4 428,51) 488
— josta raskaan liikenteen valvontaan käytetty työaika, htv 47,1 41,5 47,5
Automaattisen liikennevalvonnan suoritteet, kpl 606 005 600 000 640 000
Törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen, tapaukset enintään, kpl 4 046 4 215 4 200
Henkilövahinkoon johtaneet liikenneonnettomuudet enintään, kpl 4 400 4 029 3 800
Rattijuopumusrikosten määrä enintään, kpl 19 738 20 552 20 500
Suoritteet      
Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden (yjt) tehtävämäärä, kpl 1 074 192 1 069 639 1 070 000
— josta oma-aloitteiset tehtävät, % 37,2 37,3 37,3
Oma-aloitteellisuus (%) eräissä taajamavalvontaan liittyvissä tehtävissä (03 Pahoinpitely, tappelu | 15 Vahingonteko | 34 Päihtynyt henkilö | 35 Häiriökäyttäytyminen ja ilkivalta) 9,5 9,5 9,5

1) Vähenee EU-puheenjohtajuuden tehtävien ja koulutustarpeiden takia, huomioitu myös seuraamusmäärissä.

Hälytystoiminta 2018
toteutuma
2019
arvio
2020
tavoite
       
Tuottavuus      
Tuottavuus (A- ja B-hälytystehtävät, määrä/htv) 258 244 237
Taloudellisuus      
Henkilötyövuodet 2 042 2 065 2 133
Hälytystoiminnan kustannukset, 1 000 euroa 188 928 193 000 193 900
Taloudellisuus (kustannukset/hälytystehtävät A+B), euroa 358 382 384
Palvelukyky ja laatu      
Toimintavalmiusaika A-luokan tehtävissä, min 9,4 9,6 9,6
Toimintavalmiusaika A- ja B-luokan tehtävissä, min 18,2 17,9 18,0
Toimintavalmiusaika alle 20 min (%, A+B -tehtävistä) 70,2 70,5 70,5
Toimintavalmiusaika alle 45 min (%, A+B -tehtävistä) 91,9 92,1 92,0
Onnistuminen kiireellisissä hälytystehtävissä, keskiarvo vähintään, arvosana 1—4 3,24 - 3,2
Suoritteet      
Perheväkivaltaan liittyvät hälytystehtävät enintään, kpl 25 185 21 261 21 500
A ja B hälytystehtävien määrä enintään, kpl 527 482 504 703 505 000
A, B ja C hälytystehtävien määrä enintään, kpl 1 074 192 1 069 639 1 070 000
Rikostorjunta

Turvallisuustilanteen muutos tarkoittaa rikostorjunnassa voimakasta panostusta henkilökohtaiseen koskemattomuuteen eli henkeen ja terveyteen kohdistuneitten rikosten, seksuaalirikosten sekä yhteiskunnan ja elinkeinoelämän rakenteita murentavien rikosten torjunnan suorituskyvyn varmistamiseen. Erityisesti huomioidaan lapsiin kohdistuvat rikokset ja lähisuhdeväkivallan vähentäminen sekä ohjaus muihin viranomaispalveluihin. Rikosten luonteen muuttuessa yhä monimutkaisemmiksi vaatii niiden selvittäminen enemmän keinoja ja osaamista. Lisäksi toimintaympäristön muutos edellyttää resurssien kohdentamista ennalta estävään toimintaan ja erityisesti akuutteihin ja aikaa vieviin ilmiöihin, kuten väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin sekä vihapuheen torjuntaan.

Rikoslakirikosten selvitystaso (pl. liikennerikokset) säilyy nykytasolla. Rikosprosessiketjun nopeuttamiseksi ja vaikuttavuuden lisäämiseksi jatketaan toiminnan kehittämistä, myös syyttäjäyhteistyössä. Poliisin rikostorjunnan tuloksellisuus säilyy nykytasolla, koska rikosten esikäsittelyn ja tutkinnan nopeutetun menettelyn kehittämisellä lisätään rikostorjunnan tehokkuutta. Poliisin mahdollisuudet panostaa mm. sarjoittamistyötä edellyttävään rikosten paljastamiseen sekä ns. pimeänä poliisin tietoon tulleiden rikosten selvittämiseen ovat entistä haasteellisemmat. Poliisin rikostorjunnan operatiivisen toimintakyvyn arvioimiseksi ja siihen reagoimiseksi ylläpidetään ajantasaista tilannekuvaa, mm. tutkinta-ajoista ja selvitysasteen kehityksestä.

Vuonna 2020 jatketaan väkivaltaisiin ääriliikkeisiin liittyvien rikosten ja viharikosten aktiivista torjuntaa muiden viranomaisten ja järjestöjen kanssa yhteistyössä. Toimintaa vahvistetaan verkossa tapahtuvan rikollisuuden tutkinnan ja torjunnan alueella ml. lasten seksuaalinen hyväksikäyttö internetissä. Lisäksi jatketaan vakavien sekä vaarallisten vihjeiden tunnistamiskyvyn ja tiedonkulun parantamista tavoitteena käytössä olevan tiedon tehokas hyödyntäminen, tarkemman analyysin mahdollistaminen sekä viranomaisten reagointinopeuden ja ennalta estämiskyvyn parantaminen.

Talousrikostorjunnan vaikuttavuuden lisäämiseksi pyritään reaaliaikaiseen rikostutkintaan, avoinna olevien juttujen määrän vähentämiseen, tutkinta-aikojen lyhentämiseen ja takaisin saadun rikoshyödyn määrän kasvuun entistä tiiviimmällä poliisi-syyttäjä -esitutkintayhteistyöllä ja tehokkailla rikoshyödyn jäljittämistoimenpiteillä. Yhteistyötä keskeisten yhteistyötahojen kuten verohallinnon, ulosoton ja pesänhoitajien kanssa kehitetään.

Tietoverkkorikollisuuden torjunnassa pannaan täytäntöön kansallisen kyberstrategian täytäntöönpano-ohjelmassa esitetyt toimenpide-ehdotukset erityisesti ennalta estävän toiminnan osalta sekä osallistutaan uuden kansallisen kyberstrategian ja sen toimeenpano-ohjelman valmisteluun. Kyberrikostorjuntakeskuksen toimintakyvyn vahvistuessa vaikeutetaan vakavan ja järjestäytyneen tietoverkkorikollisuuden toimintamahdollisuuksia. Osallistutaan kansainvälisiin ja kansallisiin kyberharjoituksiin yhteistoiminnan kehittämiseksi poliisin ja muiden viranomaisten välillä.

Poliisi paljastaa edelleen törkeää huumausainerikollisuutta ja kiinnittää huomiota käyttäjien tehokkaaseen hoitoonohjaukseen viranomaisyhteistyössä. Verkossa tapahtuvan huumausainerikollisuuden torjumiseksi poliisi panostaa verkkotiedusteluun. Poliisi pyrkii vaikeuttamaan järjestäytyneen rikollisuuden toimintaa ja integroitumista yhteiskuntarakenteisiin hallinnollisessa torjuntamenettelyssä sekä tukee henkilöiden irtautumista järjestäytyneen rikollisuuden ryhmistä (Exit-toimenpiteet).

Rikostorjunta 2018
toteutuma
2019
arvio
2020
tavoite
       
Tuottavuus      
Tuottavuus (selvitetyt rikoslakirikokset/htv) 72 70 70
Taloudellisuus      
Henkilötyövuodet 3 699 3 740 3 773
Rikostorjunnan kustannukset, 1 000 euroa 346 690 354 700 356 500
Taloudellisuus (kustannukset/selvitetyt rikoslakirikokset), euroa 1 300 1 345 1 354
Palvelukyky ja laatu      
Rikoslakirikosten selvitystaso (pl. liikennerikokset), %, vähintään 48,6 48,5 48,5
Rikoslakirikosten tutkinta-aika (pl. liikennerikokset), ka, vrk 130 131 135
Omaisuusrikosten selvitystaso, %, vähintään 37,1 37,0 37,0
Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten selvitystaso, %, vähintään 84,2 84,0 84,0
Päätettyjen talousrikosjuttujen sisälläoloaika, ka, vrk, enintään 466 451 430
Onnistuminen väkivaltarikosten selvittämisessä ja torjunnassa, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) 3,06 - 3,0
Onnistuminen talousrikosten torjunnassa, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) 2,76 - 2,7
Onnistuminen huumerikosten selvittämisessä/paljastamisessa, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) 2,91 - 2,9
Onnistuminen asuntomurtojen selvittämisessä, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) 2,85 - 2,8
Onnistuminen autovarkauksien selvittämisessä, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) 2,77 - 2,7
Onnistuminen viharikosten selvittämisessä, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) 3,10 - 3,1
Onnistuminen tietoverkkorikollisuuden torjunnassa, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) 3,58 - 3,6
IT-tutkintaan käytetyt henkilötyövuodet 40,2 39,1 40,0
Suoritteet      
Kaikki selvitetyt rikokset, määrä, sis. liikennerikkomukset 684 843 666 545 680 000
Selvitetyt rikoslakirikokset, määrä 266 785 263 644 265 000
Haltuun saatu rikoshyöty kaikissa rikoksissa (netto), milj. euroa 40,3 16,0 25,0
Haltuun saatu rikoshyöty talousrikoksissa (netto), milj. euroa 27,4 11,8 19,0
Päätettyjen talousrikosten määrä, kpl 1 767 1 696 1 900
Avoinna olevien talousrikosten määrä, kpl 2 508 2 470 2 400
Päätettyjen järjestäytyneen rikollisuuden juttujen määrä, kpl 637 480 520
Henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten määrä, kpl 36 168 36 313 36 000
Poliisin tietoon tulleet törkeät huumausainerikokset, määrä 972 1 244 1 100

1) Lähde: Poliisibarometri

Lupahallinto

Poliisin lupahallinto vaikuttaa hallinnollisen päätöksenteon ja valvonnan keinoin rikoksia ennalta estävästi sekä yleistä järjestystä ja turvallisuutta turvaavasti. Pääasiallisena palvelun tarjoamisen tapana ovat sähköiset palvelut, ja sähköisen asioinnin käyttöaste säilyy suunnitelmallisesti korkealla tasolla. Poliisi turvaa maksullisen lupahallinnon riittävän palvelutason, tehokkaat menettelyt ja näitä vastaavat resurssit kustannusvastaavuudesta huolehtien. Lupahallinnon toiminnot ja prosessit uudistuvat hallinnollisesti kevyemmiksi. Poliisi huolehtii sähköisten lupapalveluiden ja asianhallinnan ylläpitämisestä ja kehittämisestä siten, että palvelut ovat asiakasystävällisiä, teknistä kehitystä tarkoituksenmukaisesti hyödyntäviä ja toiminnallisesti tehokkaita.

Poliisin lupahallinto tuottaa lupapalvelut kokonaistaloudellisesti ja kustannustehokkaasti. Vuoden 2017 alusta käyttöönotetulla resurssimallilla varmistetaan henkilöresurssien oikea mitoitus suhteessa lupahallinnon tehtäviin. Vuosina 2017—2018 lupahallinnon resursseja on vähennetty resurssimallin mukaisesti. Resurssimallia koskevien periaatteiden mukaisesti oikeaa voimavarojen tasoa arvioidaan aina kehittämistyön vaikutuksia suunniteltaessa. Vuoden 2018 lopulla alkanut henkilökorttihakemusten määrän raju kasvu jatkui vuonna 2019 ja tämä on edellyttänyt lisäresurssien jakamista poliisin lupahallinnon maksullisten asioiden käsittelyyn. Sakkolain muutoksen johdosta poliisi käsittelee 1.6.2019 alkaen kaikki ajokiellot, mikä tarkoittaa noin 17 000 uutta ajokieltoasiaa vuosittain.

Maksullinen lupahallinto (lupapalvelu) 2018
toteutuma
2019
arvio
2020
tavoite
       
Tuottavuus      
Tuottavuus (poliisin käsittelemät maksulliset asiat/maksullinen lupa-htv) 3 090 3 234 2 943
Taloudellisuus      
Henkilötyövuodet (maksullinen) 359 402 402
Lupahallinnon tuottoennuste/arvio, 1 000 euroa 48 304 63 783 50 000
Lupapalvelujen kustannukset (maksullinen), 1 000 euroa 48 304 63 783 50 000
Taloudellisuus (kustannukset/poliisin käsittelemät maksulliset asiat), euroa 44 49 42
Lupahallinnon kustannusvastaavuus, % 111 100 100
Palvelukyky ja laatu      
Onnistuminen lupahallinnossa, arvosana 1—41) 3,37 - 3,4
Sähköisen asioinnin toteutuma-aste (%) 34,3 34,3 50,0
Sähköisen asioinnin käyttöaste (%) 72,3 80,0 80,0
Ajanvarauksen käyttöaste (varausten määrä/asiakaskäyntimäärä), %2) 42,5 45,0 45,0
Käyntiasioinnin asiakasmäärän kehitys 757 208 750 000 750 000
Suoritteet      
Poliisin käsittelemät maksulliset lupa-asiat yhteensä, kpl 1 109 192 1 300 000 1 183 000

1) Lähde: Poliisibarometri

2) Ajanvarausten määrä/asiakaskäyntimäärä

Poliisikoulutus

Poliisin henkilöstö- ja osaamistarpeeseen vastataan molemmilla kansalliskielillä annettavalla tutkinto- ja täydennyskoulutuksella. Tutkintokoulutuksen opetussuunnitelmia kehitetään jatkuvasti toimintaympäristön muutosten edellyttämällä tavalla. Uusien poliisi (AMK) -tutkinto-opiskelijoiden määrä pidetään 400 aloittavan opiskelijan tasolla vuonna 2020. Sisäministeriön suoraa ohjausta vahvistetaan. Koulutuksessa painotetaan kansainvälisen poliisiyhteistyön, monikulttuurisuuden ja uusien tietojärjestelmien edellyttämää ammattitaitoa. Koulutuksen tuottavuutta parannetaan laajentamalla verkko-opetuksen käyttöä. Poliisiammattikorkeakoulu tuottaa tutkimustietoa poliisitoiminnan, sisäisen turvallisuuden ja oppilaitoksen opetuksen kehittämiseen.

Poliisikoulutus 2018
toteutuma
2019
arvio
2020
tavoite
       
Taloudellisuus      
Poliisiammattikorkeakoulun kokonaiskustannukset, 1 000 euroa 26 617 26 000 26 500
Henkilötyövuodet 191 192 195
Poliisi (AMK) -tutkintokoulutuksen opintopisteen hinta, enintään, euroa 220 190 190
Poliisi (ylempi AMK) -tutkintokoulutuksen opintopisteen hinta, enintään, euroa 298 250 250
Palvelukyky ja laatu      
Poliisi (AMK) -tutkinnosta tavoiteajassa valmistuneet, % 92 94 92
       
Suoritteet      
Poliisi (AMK) koulutukseen hakevien lukumäärä aloituspaikkaa kohden 9,6 9,5 9,2
Poliisi (AMK) koulutuksen aloittaneiden määrä, hlöä 400 400 400
Poliisi (AMK) koulutuksesta valmistuvien määrä, hlöä 237 313 360
Julkaisut, kpl 45 40 45

Yhteiset palvelut - tukitoiminnot ja muut tehtävät

2018
toteutuma
2019
arvio
2020
tavoite
       
Yhteiset palvelut - tukitoiminnot1)      
Taloudellisuus      
Henkilötyövuodet 1 546 1 563 1 569
       
Yhteiset palvelut - muut tehtävät2)      
Taloudellisuus      
Henkilötyövuodet 698 707 710
Muiden tehtävien kustannukset, 1 000 euroa 63 702 64 660 64 979

1) Tukitoiminnot = taloushallinto, henkilöstöhallinto, materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tutkimus- ja analyysitoiminto, koulutus, työhyvinvointi, konsernipalvelut, ohjaustoiminnot

2) Muut tehtävät = vartijat, vankilatoiminnot, vankikuljetukset, virka-avut, löytötavaratoiminto, kantelu- ja valitusasiat, lupahallinnon erillistoiminnot

Henkiset voimavarat

Poliisin henkilöstömäärä sovitetaan taloudellisiin reunaehtoihin. Hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti jatketaan toimenpiteitä, joilla pyritään turvamaan henkilöstölle terveelliset, turvalliset ja toiminnallisesti tarkoituksenmukaiset tilat.

Henkiset voimavarat 2018
toteutuma
2019
arvio
2020
tavoite
       
Henkilötyövuodet1) 9 814 9 955 10 054
Naisia, %-osuus 29,8 30,0 30,2
Poliisimiehet, htv 7 202 7 320 7 320
Naisia, %-osuus 17,7 20,0 20,2
Opiskelijat, htv2) 263 272 328
Naisia, %-osuus 29,5 30,0 30,2
Muu henkilöstö, htv 2 349 2 363 2 346
Naisia, %-osuus 66,9 67,0 67,2
Naisten %-osuus alipäällystössä, päällystössä ja päällikkötasolla 12,8 12,9 13,0
Sairauspoissaolot, pv/htv 9,5 9,5 9,5
Työtyytyväisyysindeksi 3,3 - 3,5

1) Lähde PolStat, kaikki momentit. Vuoden 2018 toteutumassa poliisin momentilta 26.10.01 palkattujen osuus yht. 9 775,9 htv, muilta momenteilta palkattujen osuus yht. 38,1 htv. Vuoden 2019 arvioissa muilta momenteilta palkattujen osuus yht. 40 htv. Vuoden 2020 tavoitteessa muilta momenteilta palkattavien osuus yht. 40 htv.

2) Opiskelijoilla tarkoitetaan käytettävissä olevaan työvoimaan luettavat opiskelijat, jotka ovat työssäoppimisjaksolla työ- tai kenttäharjoittelussa.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
       
Bruttomenot 785 279 834 898 829 392
Bruttotulot 68 704 81 803 70 000
Nettomenot 716 575 753 095 759 392
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 22 854    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 44 348    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot 61 030 55 506 57 247
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 55 145 55 506 57 247
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 5 885 - -
Kustannusvastaavuus, % 111 100 100

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Eduskunnan lisäys -770
EU-puheenjohtajuuskauden 2019 turvallisuuskustannukset -2 500
Julkisen hallinnon yhteisen asiakaspalvelun pilotoinnin päättyminen (siirto momentilta 28.40.03) 13
Keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskuksen järjestelmäpäivitys -400
Keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskuksen resurssien vahvistaminen (-5 htv) -433
Nettipoliisitoiminnan vahvistaminen 1 900
Pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmä -800
Poliisihallituksen Monibiometriatunnistus-hanke (v. 2019 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) -2 000
Poliisimiesten määrän nosto vuoteen 2023 mennessä 7 500 htv tasolle (HO 2019) 7 500
Rahanpesudirektiivin täytäntöönpano 800
Reservipoliisijärjestelmän perustaminen (kertaluonteinen) -2 174
Sakon muuntorangaistus 2 000
S-TUVE-verkkopalvelumaksu (siirto momentilta 26.01.20) 4 245
Suorituskyvyn parantaminen (kalustoinvestoinnit) -1 000
Ydintoiminnan turvaamiseen tarvittava tasokorotus (7 200 poliisimiestä) -1 647
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -266
JTS-miljardin tuottavuussäästö -1 969
Lomarahojen alentaminen (Kiky) 7 060
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -2 608
Palkkausten tarkistukset -896
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) 1 855
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -1 613
Yhteensä 6 297

2020 talousarvio 759 392 000
2019 I lisätalousarvio 1 600 000
2019 talousarvio 753 095 000
2018 tilinpäätös 738 069 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 89/2019 vp (21.11.2019)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 763 152 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Muutos talousarvioesityksen 759 392 000 euroon nähden on 3 760 000 euroa, missä on otettu huomioon lisäyksenä 3 000 000 euroa poliisin toimitilahankkeisiin, 810 000 euroa turvallisuusverkon palvelumaksujen hinnankorotuksesta johtuen ja vähennyksenä 50 000 euroa siirtona momentille 33.02.20 aiheutuen Ahvenanmaan oikeuslääketieteellisiin ruumiinavauksiin liittyvistä vainajien kuljetuksista ja oikeuslääketieteellisistä tutkimuksista.


2020 talousarvio 763 152 000
2019 IV lisätalousarvio 4 880 000
2019 I lisätalousarvio 1 600 000
2019 talousarvio 753 095 000
2018 tilinpäätös 738 069 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)

Momentille esitetään 763,152 milj. euroa, joka on 10,057 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa.

Talousarvioesitykseen sisältyy 7,5 milj. euron lisämääräraha poliisien määrän nostamiseen 7 500 henkilötyövuoden tasolle hallitusohjelman mukaisesti. Määräraha kasvaa asteittain siten, että se on 18 milj. euroa vuonna 2023. Valiokunnan saaman selvityksen perusteella poliisien määrän lisäämiseksi ei ole tarpeen nostaa poliisikoulutettavien määrää, vaan nykyinen 400 opiskelijan vuosittainen sisäänottotaso on edelleen riittävä.

Hallitus esittää myös muita pysyviä lisäyksiä mm. lähiöpoliiseille ja ennaltaehkäisevään toimintaan (2,5 milj. euroa), palvelutasoon haasteellisilla ja harvaanasutuilla alueilla (3,3 milj. euroa), valtion yhteisen turvallisuusverkko TUVEn menojen kasvuun (2 milj. euroa) ja nettipoliisitoiminnan vahvistamiseen (1,9 milj. euroa).

Valiokunta pitää erittäin tarpeellisena, että poliisin määrärahoja ja poliisien määrää esitetään lisättäväksi kehyskaudella. Tämä helpottaa myös toiminnan suunnittelua. Pitkän tähtäimen strategista suunnittelua edesauttaisi entisestään se, että poliisin resurssit voitaisiin turvata vieläkin pitkäjänteisemmin jopa yli hallituskauden.

Poliisin vaste ja kyky reagoida äkillisiin tilanteisiin on suoraan verrannollinen kentällä olevien poliisien määrään. Määrärahojen lisäämisen myötä poliisin toimintavalmiusajan odotetaan paranevan, jolloin yhä suurempi osa kansalaisista saa kiireellisen avun nopeammin kuin ennen. Poliisipartioiden toimintaa voidaan myös kohdentaa erityisesti niille alueille, joissa palvelutaso on heikoin. Resursseja joudutaan kuitenkin edelleen suuntaamaan keskeisimpiin ydintehtäviin ja poliittisesti määriteltyihin painopistealueisiin.

Erityisen tarpeelliseksi valiokunta katsoo poliisin perustyön ohella ennalta estävän ja lähiöpoliisien toiminnan vahvistamisen. Keskeistä on myös puuttua aiempaa tehokkaammin verkossa tapahtuvaan rikollisuuteen, kuten lasten ja nuorten hyväksikäyttöön. Samoin tärkeää on varautua palvelunestohyökkäysten, tietojen kalastelun ja tietomurtojen yleistymiseen ja siihen, että ne voivat olla osa erilaisia hybridiuhkia. Lisäksi valiokunta painottaa mm. liikennevalvontaa, mukaan lukien raskaan liikenteen valvontaa, joka liittyy myös harmaan talouden torjuntaan.

Valiokunta korostaa, että poliisin käytettävissä olevan kaluston, välineiden, taktisen osaamisen ja koulutuksen on vastattava vallitseviin vaatimuksiin. Poliisin peruskaluston ylläpidosta ja riittävyydestä on huolehdittava operatiivisen henkilöstön määrän kasvaessa. Sisäministeriö arvioi lisämäärärahatarpeen olevan noin 10 milj. euroa vuodessa.

Ajoneuvokaluston käyttöaste nousi poliisin hallintorakenteen kehittämishanke PORA III:n myötä. Sen yhteydessä poliisiyksiköiden lukumäärää vähennettiin ja siirryttiin enenevässä määrin liikkuvaan toimistoon. Ajokilometrejä kertyy siten aiempaa nopeammin, mikä lyhentää kaluston käyttöikää.

Valiokunta toteaa, että poliisin toimitilojen kustannusten nousu on edelleen toteutetusta PORA III -hankkeesta huolimatta ongelmallista ja se vie enenevän osan toimintamenoista. On tärkeää huolehtia siitä, ettei toimitilakustannusten eikä myöskään aiemmin mainittujen ICT-menojen kasvu vaaranna poliisien määrän lisäämistä tulevina vuosina. Sisäministeriö arvioi lisämäärärahan tarpeeksi kiinteistöjen ja ICT-menojen osalta noin 25 milj. euroa vuonna 2023.

Tilakustannusten hillitsemiseksi valiokunta pitää tarpeellisena mm. arvioida valtionhallinnon eri toimijoiden mahdollisuuksia käyttää yhteisiä tiloja erityisesti harva-alueella. Näin saavutettavalla toimipisteverkostolla voitaisiin myös hyödyntää olemassa olevia terveitä tiloja sekä mahdollisesti samalla lyhentää poliisin hälytysvasteaikoja.Lyhentyneet ajomatkat puolestaan pidentäisivät ajoneuvokaluston käyttöikää.

Valiokunta esittää tässä yhteydessä lisäksi huolensa työsuojelutarkastuksissa ilmenneestä laajasta kuormittumisesta erityisesti rikostutkinnassa ja vartijoiden keskuudessa. Havaittuihin ongelmiin tulee puuttua nopeasti.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 763 152 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) poliisihallinnosta Ahvenanmaan maakunnassa annetun asetuksen (1177/2009) 2 §:n nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle

2) säädettyjen korvausten maksamiseen teleyrityksille.

 

I lisätalousarvioesitys HE 24/2020 vp (20.3.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 5 553 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu koronavirusepidemiaan liittyvistä lisämenoista ja varautumisesta.


2020 I lisätalousarvio 5 553 000
2020 talousarvio 763 152 000
2019 tilinpäätös 759 575 000
2018 tilinpäätös 738 069 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 12/2020 vp (26.3.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 5 553 000 euroa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 43/2020 vp (9.4.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 300 000 euroa.

Selvitysosa: Lisäyksestä 200 000 euroa aiheutuu henkilöstö- ja ajoneuvokuluista ja 100 000 euroa kertamenona välttämättömistä menoista tarvikkeisiin ja tavaroihin, jotka liittyvät päätettyihin ja käyttöönotettuihin valmiuslain mukaisiin rajoituksiin liikkumisessa.


2020 II lisätalousarvio 300 000
2020 I lisätalousarvio 5 553 000
2020 talousarvio 763 152 000
2019 tilinpäätös 759 575 000
2018 tilinpäätös 738 069 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 22/2020 vp (24.4.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 300 000 euroa.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 88/2020 vp (5.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 11 800 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäyksestä 10 000 000 euroa aiheutuu poliisin operatiivisen toimintakyvyn turvaamisesta, 1 000 000 euroa koronavirusepidemiaan liittyvästä Uudenmaan maakunnan määräaikaisesta sulkemisesta ja 800 000 euroa hybridi-autojen latauspisteiden rakentamisesta poliisiasemille sekä valtakunnallisille poliisiyksiköille.


2020 IV lisätalousarvio 11 800 000
2020 II lisätalousarvio 300 000
2020 I lisätalousarvio 5 553 000
2020 talousarvio 763 152 000
2019 tilinpäätös 759 575 000
2018 tilinpäätös 738 069 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 11 800 000 euroa.

 

VII lisätalousarvioesitys HE 192/2020 vp (29.10.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 21 561 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäyksestä 10 000 000 euroa aiheutuu lupatuottojen, lähinnä passitulojen, alenemisesta, 6 000 000 euroa telekuuntelujärjestelmän uudistuksen aloittamisesta, 3 000 000 euroa covid-19 -pandemiaan liittyvistä lisäkustannuksista, 185 000 euroa harmaan talouden ja talousrikollisuuden toimenpideohjelman toteuttamisen vuoden 2020 osuudesta ja 2 376 000 euroa palkkausten tarkistuksista.


2020 VII lisätalousarvio 21 561 000
2020 IV lisätalousarvio 11 800 000
2020 II lisätalousarvio 300 000
2020 I lisätalousarvio 5 553 000
2020 talousarvio 763 152 000
2019 tilinpäätös 759 575 000
2018 tilinpäätös 738 069 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 45/2020 vp (27.11.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 21 561 000 euroa.

02. Suojelupoliisin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 49 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös säädettyjen korvausten maksamiseen teleyrityksille.

Selvitysosa:Uusi siviilitiedustelulainsäädäntö on tullut voimaan 1.6.2019. Siihen liittyen Suojelupoliisille ehdotetaan voimavaroja, joilla toteutetaan uuden lainsäädännön mukaiset toimivaltuudet ja lainsäädännön tehokas sekä asianmukainen soveltaminen. Suojelupoliisilla on aiempaa paremmat mahdollisuudet vastata toimintaympäristön nopeaan muutokseen.

Tähän kehitykseen pyritään vastaamaan Suojelupoliisin toimintaedellytysten varmistamisella ja suorituskyvyn kehittämisellä.

Suojelupoliisin tehtävä ja toiminta eroavat muun poliisin toiminnasta. Suojelupoliisi estää ennalta valtion turvallisuuteen kohdistuvia uhkia. Lisäksi se tuottaa valtionjohdolle ja muille viranomaisille päätöksentekoa tukevaa turvallisuus- ja tiedustelutietoa. Esitutkinta tai sellaisen aloittamiseen tähtäävä tiedonhankinta eivät ole olleet Suojelupoliisin toiminnassa ensisijaisia, ja uuden tiedustelulainsäädännön myötä Suojelupoliisin esitutkintavaltuudet ovat poistuneet kokonaan.

Suojelupoliisi on ainoa siviili- ja poliisiviranomainen, joka vaihtaa tietoa ja tekee yhteistyötä ulkomaisten tiedustelu- ja turvallisuuspalveluiden kanssa. Suojelupoliisin operatiivisen toiminnan ja tiedonhankinnan kohteena on myös vieraiden valtioiden toiminta, joka nauttii kansainvälisen oikeuden mukaista rikosoikeudellista koskemattomuutta.

Uusi tiedustelulainsäädäntö korostaa tiedustelun merkitystä Suojelupoliisin toiminnassa. Suojelupoliisista on tullut kotimaan turvallisuuspalvelu ja ulkomaantiedustelupalvelu. Se on saanut oikeuden tiedonhankintaan ulkomailla ja oikeuden hankkia tietoa Suomen rajan ylittävästä tietoliikenteestä tietoverkoissa. Suojelupoliisi säilyi kuitenkin sisäministeriön alaisena poliisiyksikkönä, ja sen toimivaltuudet myös rikoksen estämiseksi säilyivät.

Suojelupoliisi tuottaa ennakoivaa ja merkityksellistä tiedustelutietoa kansallisen turvallisuuden ylläpitämiseksi. Suojelupoliisi hankkii valtion turvallisuuteen liittyvää tietoa omalla operatiivisella toiminnallaan ja kumppaneittensa avulla. Tietoa kerätään lisäksi avoimista lähteistä, poliisin käytössä olevista rekistereistä sekä kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön avulla. Kerättyjen tietojen pohjalta laadituista analyyseistä tuotetaan operatiivisia tai niitä laajempia strategisia raportteja sekä uhka-arvioita. Raportit toimitetaan tiedoksi ja päätösten tueksi ylimmälle valtionjohdolle, ministeriöille, poliisijohdolle, poliisiyksiköille ja muille yhteistyökumppaneille. Analyysin ja raportoinnin rooli on korostunut entisestään uusien tiedusteluvaltuuksien käyttöönoton myötä. Uusi tiedustelulainsäädäntö parantaa entisestään Suojelupoliisin mahdollisuuksia hoitaa yhteiskunnallista velvoitettaan.

Suojelupoliisin tehtäviin kuuluu edelleen myös valtionjohtoon kohdistuvien uhkien arviointi ja niistä raportointi. Lisäksi Suojelupoliisi tekee kaikki suomalaiset turvallisuusselvitykset puolustushallinnon turvallisuusselvityksiä lukuun ottamatta. Turvallisuusselvitys tehdään valtion turvallisuuden tai erittäin merkittävän yksityisen taloudellisen edun kannalta tärkeisiin tehtäviin valittavista työntekijöistä.

Sisäministeriö asettaa Suojelupoliisille seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:

Tiedonhankinta ja vahva tiedustelukyky

Edelleen jatkuva terrorismintorjunnan toimintaympäristön muutos asettaa koko viraston toiminnalle erityisiä ja aiempaa suurempia vaatimuksia. Terrorismintorjunnan pääpaino on terrorististen hankkeiden ennalta estämisessä. Tämä tarkoittaa terrorismin torjunnan kohdehenkilöiden tunnistamista ja priorisoitujen kohteiden seurantaa. Suojelupoliisi jakaa analysoimaansa tiedustelutietoa yhteistyökumppaneille sovitun menettelyn mukaan.

Vastatiedustelun tavoitteena on tunnistaa Suomeen kohdistuvat laittoman tiedustelutoiminnan, hybridivaikuttamisen, taloudellisen turvallisuuden ja joukkotuhoaseisiin liittyvät uhat ja estää niiden toteutuminen oman tiedonhankinnan ja kansallisen ja kansainvälisen tiedonvaihdon ja yhteistyön avulla.

Suojelupoliisin tiedusteluprioriteetit uudistetaan kokonaisuudessaan ja ne ohjaavat viraston toimintaa. Suojelupoliisin rooli kansainvälisessä tiedusteluyhteistyössä vahvistuu ja Suojelupoliisi tuottaa valtionjohdolle entistä selkeämpää lisäarvoa.

Toimivat kumppanuudet

Suojelupoliisi kehittää yhteistoimintaa kumppaneidensa kanssa luodakseen entistä paremmat edellytykset operatiiviselle toiminnalle. Suojelupoliisin raportointi tuottaa merkityksellistä tietoa ja ajankohtaista analyysia valtiojohdolle ulko- ja turvallisuuspoliittisen päätöksenteon tueksi. Toiminnan vaikuttavuuden mittareita valmistellaan yhdessä sisäministeriön kanssa.

Turvallisuustyö

Suojelupoliisi parantaa turvallisuusselvitysmenettelyiden vaikuttavuutta seuraamalla toimintaympäristön muutoksia, saattamalla keskeiset organisaatiot selvitysmenettelyn piiriin ja kehittämällä taustatarkastuksia esimerkiksi ulkomaansidonnaisuuksien osalta. Turvallisuusselvitysrekisterin käyttöä tehostetaan ja laajennetaan.

Uudistuminen

Toimintaympäristön muutos, uusi lainsäädäntö ja uudet tehtävät edellyttävät uusia toimintatapoja ja toimintakulttuurin uudistamista. Uuden tiedustelulainsäädännön myötä Suojelupoliisista on kehittynyt turvallisuus- ja tiedustelupalvelu, ja siviilitiedustelutiedon tuottaminen kotimaassa, ulkomailla ja kyberympäristössä on alkanut.

Suojelupoliisin uuden tietojärjestelmäkokonaisuuden keskeisimmät ratkaisut saadaan tuotantokäyttöön ja niiden kehittämistä jatketaan Suojelupoliisin suorituskyvyn parantamiseksi.

Henkiset voimavarat

Suojelupoliisi toteuttaa henkilöstöstrategiaansa, jonka avulla varmistetaan viraston toimintaedellytykset nopeasti muuttuvassa tilanteessa. Virasto panostaa henkilöstön osaamisen kehittämiseen, rekrytointiin ja perehdytykseen. Henkilöstön hyvinvoinnista huolehditaan muutosprosessissa.

Suojelupoliisi 2018
toteutuma
2019
arvio
2020
tavoite
       
Toiminnan tuloksellisuus      
Tuotetut raportit 100 120 140
Turvallisuusinformaatiotilaisuudet 278 200 200
Turvallisuusselvitykset, kpl1) 60 072 47 650 46 000
— Perusmuotoiset ja laajat 25 833 17 500 21 000
— Suppeat 34 239 28 500 25 000
Kansalaisuusasialausunnot 66 80 100
Oleskelu- ja työlupa-asioita koskevat lausunnot 462 500 500
Viisumihakemuksia koskevat lausunnot 2 594 2 500 2 500
Turvapaikkalausunnot2) 10 15 20
Voimavarojen hallinta      
Toimintamenorahoitus 30 506 43 898 49 000
Henkilötyövuodet 376 412 500
Poliisit, htv 184 211 250
Muu henkilöstö, htv 192 201 250
Sairauspoissaolot, pv/htv 7,2 7,2 7,2
Työtyytyväisyysindeksi 3,6 3,6 3,6

1) Lukuun on laskettu myös valmiisiin turvallisuusselvityksiin tehdyt turvallisuusselvitykset.

2) Luvut eivät sisällä UNHCR-lausuntoja eikä EU:n sisäisiä siirtoja.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2018
toteutuma
2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
       
Bruttomenot 35 834 48 008 54 800
Bruttotulot 5 328 4 110 5 800
Nettomenot 30 506 43 898 49 000
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 4 072    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 8 443    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
EU-puheenjohtajuuskauden turvallisuuskustannukset, kertaerän poisto -60
Henkilömäärän kasvusta johtuva lisätilojen käyttöönotto ja väistötilan kustannukset -1 419
Operatiivisen toiminnan kulut 1 730
Siviilitiedustelun tietojärjestelmä 8 360
S-TUVE-verkkopalvelumaksu (siirto momentilta 26.01.20) 204
Supon SSK-hanke (v. 2019 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) -5 074
Toimitilahankkeen henkilöresurssit -200
Toimitilakustannukset 800
Varakonesali 700
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -6
JTS-miljardin tuottavuussäästö -58
Lomarahojen alentaminen (Kiky) 271
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -110
Palkkausten tarkistukset -49
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) 69
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -56
Yhteensä 5 102

2020 talousarvio 49 000 000
2019 talousarvio 43 898 000
2018 tilinpäätös 34 877 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 20/2019 vp (12.12.2019)

Momentille esitetään 49 milj. euroa, joka on 5,102 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahaan sisältyy Suojelupoliisille vuonna 2019 myönnetty pysyvä 10 milj. euron lisäys, jolla varmistetaan 1.6.2019 voimaantulleen siviilitiedustelulainsäädännön tehokas ja asianmukainen soveltaminen.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan talousarvioesitys muodostaa hyvän pohjan viraston pitkäjänteiselle kehittämiselle. Lähitulevaisuudessa Suojelupoliisin tarkoituksena on myös hankkia ajanmukaiset toimitilat. Lisäksi on myönteistä, että voimakkaassa muutoksessa oleva virasto on katsonut tärkeäksi panostaa henkilöstön hyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 49 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös säädettyjen korvausten maksamiseen teleyrityksille.

 

IV lisätalousarvioesitys täydentävä HE 97/2020 vp (11.6.2020)

Valtuus

Suojelupoliisi oikeutetaan tekemään vuokrasopimus viraston toimitilahankkeesta (Helsingin kaupunki, kaupunginosa 3) siten, että siitä aiheutuu menoja vuonna 2024 ja vuoden 2024 jälkeen enintään 582 000 000 euroa.

Selvitysosa:Momentti lisätään vuoden 2020 neljänteen lisätalousarvioesitykseen.

Suojelupoliisille myönnetään valtuus tehdä uudisrakennusta koskeva vuokrasopimus. Sopimuksesta aiheutuva sitoumus 50 vuoden ajalle arvioituna on 581,5 milj. euroa. Toimitilan kokonaisvuokra on 11,63 milj. euroa vuodessa ja sopimuksesta aiheutuva lisämäärärahatarve on 9,5 milj. euroa vuodessa. Vuokrasopimus olisi toistaiseksi voimassa oleva ja sopimuksen irtisanomisaika on 12 kk. Jos irtisanominen tapahtuisi aikana, jolloin vuokrassa on vielä erityisrakentamisen jäännösarvoa, lankeaisi sen osuus heti maksettavaksi.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2020 IV lisätalousarvio
2020 talousarvio 49 000 000
2019 tilinpäätös 43 915 000
2018 tilinpäätös 34 877 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 13/2020 vp (24.6.2020)

Suojelupoliisille esitetään valtuutta tehdä uudisrakennusta koskeva vuokrasopimus, josta aiheutuu menoja arviolta 581,5 milj. euroa 50 vuoden ajan vuodesta 2024 alkaen. Vuokrasopimus on voimassa toistaiseksi ja sen irtisanomisaika on 12 kk. Jos irtisanominen tapahtuisi aikana, jolloin vuokrassa on vielä erityisrakentamisen jäännösarvoa, lankeaisi sen osuus heti maksettavaksi. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan toimitilahanke on käytännössä lähes kokonaan erityisrakentamista, jonka jäännösarvo on yhteensä 99,1 milj. euroa. Tästä suojatilojen osuus on 44,6 milj. euroa ja maanpäällinen osuus 54,5 milj. euroa. Jäännösarvo kuoleentuu 10 vuoden aikana. Hankkeesta aiheutuva vuokrakustannusten nousu 9,5 milj. eurolla vuodessa on huomioitu viimeisimmässä julkisen talouden suunnitelmassa (VNS 1/2020 vp).

Valiokunta pitää hanketta kalliina, mutta saamansa selvityksen mukaan perusteltuna. Uudisrakentamisen kustannuksia arvioitaessa tulee ottaa huomioon, että myös nykyisin käytössä olevissa tiloissa tulisi tehdä perusteellinen uudistaminen ja lisäksi tarvittaisiin uusia tiloja viime vuosina lisääntyneiden tehtävien myötä kasvaneelle henkilökunnalle. Niin ikään suorituskyvyn kehittäminen ja ylläpito vaativat ajanmukaiset, turvalliset, terveelliset sekä toiminnallisesti tarkoituksenmukaiset tilat.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 30/2020 vp (26.6.2020)

Valtuus

Suojelupoliisi oikeutetaan tekemään vuokrasopimus viraston toimitilahankkeesta (Helsingin kaupunki, kaupunginosa 3) siten, että siitä aiheutuu menoja vuonna 2024 ja vuoden 2024 jälkeen enintään 582 000 000 euroa.

 

VII lisätalousarvioesitys HE 192/2020 vp (29.10.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 120 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu palkkausten tarkistuksista.


2020 VII lisätalousarvio 120 000
2020 IV lisätalousarvio
2020 talousarvio 49 000 000
2019 tilinpäätös 43 915 000
2018 tilinpäätös 34 877 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 45/2020 vp (27.11.2020)

Momentille myönnetään lisäystä 120 000 euroa.

20. Maasta poistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Momentille myönnetään 7 608 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) poliisin vastuulla olevien maasta poistettavien henkilöiden maasta poistamiskuljetuksista aiheutuviin menoihin

2) turvapaikanhakijoiden ja maastapoistettavien tulkkaus- ja käännöspalveluista aiheutuviin menoihin

3) Suomeen luovutettavien rikoksentekijöiden noutokuljetuksista aiheutuviin menoihin

4) maasta poistettavien identifioinnista ja tarvittavien matkustusasiakirjojen hankinnoista aiheutuviin menoihin

5) turvapaikanhakijoiden vastaanoton valmiusryhmän käytöstä aiheutuneiden matka- ja majoitusmenojen korvaamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Maasta poistamiskuljetukset 3 808 000
Tulkkaus- ja käännöspalvelut 1 550 000
Noutokuljetukset 250 000
Henkilöllisyyden selvittäminen 300 000
Valmiusryhmän käyttö 1 700 000
Yhteensä 7 608 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Siirtyvien erien taso (HO 2019) -1 560
Yhteensä -1 560

2020 talousarvio 7 608 000
2019 talousarvio 9 168 000
2018 tilinpäätös 9 168 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2019 vp (20.12.2019)

Momentille myönnetään 7 608 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) poliisin vastuulla olevien maasta poistettavien henkilöiden maasta poistamiskuljetuksista aiheutuviin menoihin

2) turvapaikanhakijoiden ja maastapoistettavien tulkkaus- ja käännöspalveluista aiheutuviin menoihin

3) Suomeen luovutettavien rikoksentekijöiden noutokuljetuksista aiheutuviin menoihin

4) maasta poistettavien identifioinnista ja tarvittavien matkustusasiakirjojen hankinnoista aiheutuviin menoihin

5) turvapaikanhakijoiden vastaanoton valmiusryhmän käytöstä aiheutuneiden matka- ja majoitusmenojen korvaamiseen.

 

VII lisätalousarvioesitys HE 192/2020 vp (29.10.2020)

Momentilta vähennetään 6 000 000 euroa.

Vuoden 2019 talousarviossa myönnetystä kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 3 000 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys aiheutuu momentin käyttöarviosta.

Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.


2020 VII lisätalousarvio -6 000 000
2020 talousarvio 7 608 000
2019 tilinpäätös 9 168 000
2018 tilinpäätös 9 168 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 45/2020 vp (27.11.2020)

Momentilta vähennetään 6 000 000 euroa.

Vuoden 2019 talousarviossa myönnetystä kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 3 000 000 euroa.

(21.) KEJO-hankkeen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 29/2019 vp (7.10.2019)

Selvitysosa:Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
KEJO-EHK -hanke (v. 2019 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) -3 330
Tasomuutos -4 000
Yhteensä -7 330

2019 talousarvio 7 330 000
2018 tilinpäätös 1 000 000