Talousarvioesitys 2018
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala (pääluokka 33)
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 15,0 mrd. euroa, joka on 0,36 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa. Suurimmat määrärahalisäykset aiheutuvat valinnanvapauskokeiluista ja kilpailukykysopimuksesta sekä opiskelijoiden siirrosta yleiseen asumistukeen. Lisäksi sosiaaliturva- ja toimeentuloturvaetuuksien tarvearvioiden tarkistukset muuttavat määrärahatarvetta.
Hallinnonalan määrärahoista käytetään eläkemenoihin 31 %, perhe- ja asumiskustannusten tasaukseen sekä perustoimeentulotukeen 29 %, työttömyysturvaan 18 %, maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoimintaan 1 % sairausvakuutukseen 14 %, avustuksiin terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen 2 %, veteraanien tukemiseen 1 %, kuntien järjestämään sosiaali- ja terveydenhuoltoon 2 %, tutkimus- ja kehittämistoimintaan 1 % sekä hallintoon ja valvontaan 1 %.
Osana terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittämistä ehdotetaan uuden sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen käyttöä hallinnoivan lupaviranomaisen perustamiseen 1,8 milj. euron määrärahaa. Kansallisesti ja kansainvälisesti arvokkaita sote-tietovarantoja on käytetty vähän suhteessa niiden mahdollistamaan hyötyyn. Uusi lupaviranomainen mahdollistaa tietojen käyttöluvat ns. yhden luukun periaatteella ja tietojen entistä paremman hyödyntämisen tulevan sote-uudistuksen tietojohtamisessa ja tietojen käytössä. Saattohoidon kehittämiseen ehdotetaan 1,0 milj. euron määrärahaa, jolla on tarkoitus yhtenäistää hoidon perusteet palliatiiviselle hoidolle ja saattohoidolle riippumatta potilaan asuinpaikasta.
Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut
Perhe- ja asumiskustannusten tasaukseen, perustoimeentulotukeen ja eräisiin palveluihin ehdotetaan määrärahoja 4,3 mrd. euroa, mikä on n. 200 milj. euroa enemmän kuin v. 2017 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys aiheutuu pääosin opiskelijoiden siirrosta yleisen asumistuen piiriin ja sen vuositason vaikutuksen huomioimisesta.
Asumistuessa on huomioitu asumismenon sitominen elinkustannusindeksiin vuokraindeksin sijasta sekä enimmäisasumismenojen jäädyttäminen vuodelle 2018 ja osa-asunnon normin käyttöönotto. Uudistukset vähentävät asumistukimenoja yhteensä 28 milj. eurolla v. 2018 ja 46,7 milj. eurolla vuodesta 2019 alkaen. Perustoimeentulotukimenoja uudistukset lisäävät 11,6 milj. eurolla v. 2018 ja 18,7 milj. eurolla vuodesta 2019 alkaen. Lisäksi v. 2017 voimaan tullut enimmäisasumismenojen jäädyttäminen 5 %:lla vähentää määrärahatarvetta asumistuessa 21,6 milj. eurolla v. 2018.
Lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen nostamiseen osoitetaan 9,5 milj. euroa, mikä tarkoittaa n. 5 euron lisäystä kuukaudessa. Äitiysavustuksen päivittämiseen lisätään 1,65 milj. euroa vuositasolla. Tällä pystytään kehittämään muun muassa äitiyspakkauksen sisältöä.
Työllisyyden edistäminen
Työttömyysturvaan ehdotetaan määrärahoja 2,7 mrd. euroa, mikä on 168 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa. Vähennys aiheutuu pääasiassa työttömyysasteen ennustetusta alenemisesta.
Työllisyyden lisäämiseksi ja työttömyyden keston lyhentämiseksi otetaan käyttöön aktiivimalli omavastuupäivin. Työttömiä kannustetaan työhön ja osallistumaan työllistymistä edistäviin palveluihin myös lyhyeksi aikaa. Työttömyyden alussa olevien omavastuupäivien määrä vähenee seitsemästä päivästä viiteen päivään. Työttömyyden tarkastelujakso on kolme kuukautta ja kunakin tarkastelujaksona työttömyysturvaan tulee yksi kuukausittainen omavastuupäivä, jonka voi välttää olemalla aktiivinen. Aktiivisuusvaatimus täyttyy, jos on yhden viikon työssäoloehtoon luettavassa työssä tai yhteensä 18 tuntia työssä tarkastelujakson aikana tai on viisi päivää työllistymistä edistävässä palvelussa. Uudistuksen arvioidaan vähentävän määrärahatarvetta STM:n pääluokassa 9,5 milj. euroa v. 2018.
Työllisyyden edistämiseksi helpotetaan yritystoiminnan aloittamista työttömyyden aikana sekä edistetään ammatillisten valmiuksien parantamista ja yritystoiminnan aloittamista tukevia opintoja mahdollistamalla lyhytkestoinen opiskelu työttömyysetuutta menettämättä. Muutokset lisäävät määrärahatarvetta 13,5 milj. euroa v. 2018. Lisäksi ammatillisen kuntoutuksen kehittämiseen ja kriteerien uudistamiseen on varauduttu 4,0 milj. euron määrärahalla.
Palkkatukeen ehdotetaan lisämäärärahaa 14,1 milj. euroa vuodelle 2018.
Sosiaalivakuutusmaksut
Sosiaalivakuutusmaksut, % palkasta
| 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | |
| Työnantajat: | ||||
| Sairausvakuutus | ||||
| Kaikki työnantajat | 2,08 | 2,12 | 1,08 | 0,87 |
| Työttömyysvakuutus1) | ||||
| alempi maksu | 0,80 | 1,00 | 0,80 | 0,70 |
| ylempi maksu | 3,15 | 3,90 | 3,30 | 2,75 |
| Työeläkevakuutus2) | ||||
| Työnantajien keskimääräinen TyEL-maksu | 18,00 | 18,00 | 18,00 | 17,80 |
| Vakuutetut: | ||||
| Sairausvakuutus | ||||
| Sairaushoitovakuutus | ||||
| — Sairaanhoitomaksu | ||||
| Etuudensaajat (Eläke- ja etuustulot) | 1,49 | 1,47 | 1,45 | 1,53 |
| Palkansaajat ja yrittäjät | 1,32 | 1,30 | 0,00 | 0,00 |
| Työtulovakuutus | ||||
| — Päivärahamaksu | ||||
| Palkansaajat | 0,78 | 0,82 | 1,58 | 1,54 |
| alle 14 000 euron vuosituloista | 0,00 | 0,00 | ||
| Yrittäjät | 0,91 | 0,91 | 1,64 | 1,79 |
| alle 14 000 euron vuosituloista | 0,06 | 0,25 | ||
| Työttömyysvakuutus | 0,65 | 1,15 | 1,60 | 1,90 |
| Työeläkevakuutus, alle 53-vuotiaat | 5,70 | 5,70 | 6,15 | 6,35 |
| 53 vuotta täyttäneet | 7,20 | 7,20 | 7,65 | 7,85 |
| Yrittäjät ja maatalousyrittäjät: | ||||
| Työeläkevakuutus, alle 53-vuotiaat | 23,7 | 23,6 | 24,1 | 24,1 |
| 53 vuotta täyttäneet | 25,2 | 25,1 | 25,6 | 25,6 |
1) Työnantajan alempaa maksua maksetaan palkkasumman tiettyyn rajaan saakka. Vuonna 2016 raja on 2 044 500 euroa ja v. 2017 2 059 500 euroa. Sen ylittävältä palkkasumman osalta maksetaan ylempää maksua.
2) Työeläkemaksuissa on huomioitu tilapäinen 0,4 prosenttiyksikön suuruinen alennus vuonna 2016, joka on kohdennettu sekä työntekijöille että pienille työnantajille.
Sairausvakuutus
Sairausvakuutuksen rahoitukseen ehdotetaan määrärahoja 2,1 mrd. euroa, mikä on 169 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys aiheutuu pääosin kilpailukykysopimuksen vaikutuksista. Työnantajan sosiaaliturvamaksun alentaminen ja pienituloisimpien palkansaajien maksurasituksen kevennys lisää määrärahan tarvetta 136 milj. euroa vuoden 2017 varsinaiseen talousarvioon verrattuna.
Vähimmäismääräisen sairauspäivärahan, vanhempainpäivärahan ja kuntoutusrahan määrää nostetaan siten, että päiväraha olisi kaikissa tilanteissa nettona riittävän suuri, jotta tuensaajan ei tarvitsisi turvautua perustoimeentulotukeen. Näin turvataan perusturvan ensisijaisuus suhteessa toimeentulotukeen. Vähimmäispäivärahojen korotus lisää valtion menoja 8 milj. eurolla 2018.
Matkakorvausten ja matkojen välitystoimintaa uudistetaan taksiliikenteen vapautumisen vuoksi 1.7.2018 lukien. Tähän on varattu lisämäärärahaa 2 milj. euroa.
Eläkkeet
Eläkkeisiin ehdotetaan 4,6 mrd. euroa määrärahoja, mikä on 73 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa.
Takuueläkkeen korotukseen kohdennetaan 18 milj. euroa. Takuueläke nousee arviolta 15 euroa kuukaudessa. Nuorten kuntoutusrahaa sekä ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavaa kuntoutuksen vähimmäismäärää korotetaan vastaavasti osatyökykyisten työllisyyden edistämiseksi. Takuueläkkeen korotus vaikuttaa myös eläkkeensaajan asumistuen, eläketuen ja toimeentulotuen menoihin. Eläkettä saavan hoitotuen perustukea korotetaan n. 70 euroon kuukaudessa. Tuella autetaan vammaista tai pitkäaikaisesti sairasta henkilöä selviytymään jokapäiväisessä elämässä. Eläkettä saavan hoitotuen perustuen korottaminen lisää valtion menoja 10 milj. euroa v. 2018.
Indeksimuutokset ja palkkakerroin
KEL- ja KHI-sidonnaisten etuuksien, pois lukien toimeentulotuki, indeksikorotukset jätetään tekemättä v. 2018 hallituksen aiemman päätöksen mukaisesti.
| 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | |
| Työeläkeindeksi | 2 519 | 2 519 | 2 534 | 2 551 |
| KEL-indeksi | 1 637 | 1 631 | 1 617 | 1 617 |
| KHI-indeksi, % | -0,2 | 0,4 | 0,9 | 1,5 |
| Palkkakerroin | 1,363 | 1,373 | 1,389 | 1,390 |
Veteraanit
Veteraanien tukemiseen ehdotetaan runsaat 181 milj. euroa, mikä on vajaat 46 milj. euroa vähemmän kuin v. 2017 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahoista 88,0 milj. euroa kohdentuu sotilasvammakorvauksiin, 40,0 milj. euroa sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin, 12,6 milj. euroa rintamalisiin ja 32,7 milj. euroa rintamaveteraanien kuntoutukseen. Sotilasinvalidien puolisoiden kuntoutukseen, eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutukseen ja rintama-avustukseen eräille ulkomaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille ehdotetaan yhteensä 6,7 milj. euroa sekä valtion korvaukseksi sodista kärsineiden huoltoon 1,3 milj. euroa.
Rintama-avustuksessa eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille ehdotetaan huomioitavaksi virolaisten vapaaehtoisten rintamasotilaiden rintama-avustuksen korottaminen 590 eurosta 2 000 euroon, joka lisää määrärahatarvetta 50 000 euroa.
Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
Kuntien järjestämään sosiaali- ja terveydenhuoltoon ehdotetaan määrärahoja 287 milj. euroa, joka on 105 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys aiheutuu pääosin valinnanvapauspiloteille esitetystä 100 milj. euron määrärahasta.
Hallituksen hyvinvointi ja terveys -kärkihankkeiden toteuttamiseen osoitetaan 51 milj. euroa vuodelle 2018, jossa on lisäystä 0,8 milj. euroa. Kärkihankkeet sisältävät muun muassa palveluseteli- ja perustulokokeilut sekä asumisperusteisen sosiaaliturvan kohdentumisen arvioinnin. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon nuorten palvelujen toimintaprosessien uudistamiseen nuorisotakuun mukaisesti osoitetaan 1,5 milj. euroa v. 2018.
Turvakotipaikkojen lisäämiseksi toiminnan rahoitukseen ehdotetaan yhteensä 17,6 milj. euron määrärahaa, jossa on lisäystä 4,0 milj. euroa vuoden 2017 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Päihteitä käyttävien äitien hoitoon ehdotetaan varattavaksi 3 milj. euron määräraha. Valtion rahoituksen lääkäri- ja lääkintähelikopteritoimintaan ehdotetaan olevan edellisvuoden tasolla eli 29 milj. euroa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen valmisteluun ja tukeen kohdennettava rahoitus on vuodesta 2017 alkaen keskitetty valtiovarainministeriön pääluokan yhteiselle momentille 28.70.05. Vuodelle 2018 momentin määräraha on n. 180,5 milj. euroa.
Vuonna 2018 ehdotetaan otettavaksi käyttöön uusi valtion korvaus kunnille maassa laittomasti oleskelevien henkilöiden kiireellisen sosiaalihuollon kustannuksiin. Tarkoitukseen ehdotetaan varattavaksi n. 5,3 milj. euron määräraha.
Kuntataloutta, valtionapuja kunnille sekä valtion toimenpiteiden vaikutusta kuntatalouteen käsitellään tarkemmin yleisperustelujen luvussa 7.
Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
Terveyden ja toimintakyvyn edistämiselle ehdotetaan runsaat 35 milj. euroa. Sosiaalialan kehittämisen turvaamiseksi sote-muutoksessa ehdotetaan sosiaalialan osaamiskeskusten toiminnan rahoitukseen 1,0 milj. euron korotusta.
Lomitustoiminta ja sijaisapu
Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminnan menot alenevat 15 milj. euroa edellisvuoden tasosta ja ovat 163 milj. euroa. Lasku johtuu tarvearvion muutoksesta. Lomituspalvelujen hallintomenoihin ehdotetaan 16,1 milj. euron määrärahaa, joka sisältää maatalousyrittäjien jaksamista tukevaan hanketoimintaan 1 milj. euroa. Lisäksi maatalouslomituksen sijaisavun osittaiseen maksualennukseen kohdennetaan 1 milj. euroa.
Virastot ja laitokset
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan virastojen ja laitosten toimintamenomomenteille ehdotetaan 182 milj. euroa, jossa on huomioitu yhteensä 3 milj. euron säästötoimenpiteet. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta ja työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta yhdistetään sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnaksi.
Avustukset terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen
Avustuksiin yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen ehdotetaan 358 milj. euron määrärahaa. Määrärahan kasvu 40 milj. eurolla aiheutuu tarkentuneesta tuottoarviosta ja muiden Veikkaus Oy:n tuotolla rahoitettavien momenttien määrärahatarpeen laskusta.