Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
     7. Kuntatalous
   Numerotaulu

Talousarvioesitys 2018

7. KuntatalousPDF-versio

7.1. Vero- ja maksuperustemuutosten vaikutus kuntatalouteen

Kunnallisvero

Ansiotuloveroperusteisiin tehdään v. 2018 hallitusohjelman mukaisesti indeksitarkistus kuluttajahintaindeksin muutosta vastaavasti. Työn verotusta kevennetään yhteensä 300 milj. eurolla, mistä kuntien osuus on 105 milj. euroa. Tuloverolakiin lisätään säännös, jonka mukaan työntekijälle ei synny veronalaista tuloa työnantajan kustantamasta ja intressissä olevasta koulutuksesta. Toimenpiteellä ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta ansiotuloveron kertymään. Verovapaiden matkakustannusten korvausten maksamisessa sovellettavaa kahden vuoden tilapäisyyden aikarajaa pidennetään kolmeen vuoteen, toimenpiteellä ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta ansiotuloveron kertymään. Asuntolainan korkojen vähennyskelpoisen osuuden pienentämistä jatketaan hallitusohjelman mukaisesti siten, että v. 2018 asuntolainan koroista on vähennyskelpoista 35 %. Määräaikaisen lapsivähennyksen voimassaolo päättyy vuoden 2017 lopussa. Yhteensä muutosten arvioidaan pienentävän kunnallisveron tuottoa 26 milj. eurolla v. 2018. Hallitusohjelman mukaisesti kuntien verotulomenetykset kompensoidaan täysimääräisesti.

Kiinteistövero

Hallitusohjelman mukaan kiinteistöveroa korotetaan hallituskaudella vuosittain siten, että kiinteistöveron tuotto kasvaa yhteensä 100 milj. eurolla eli n. 25 milj. euroa vuosittain. Tämän korotusohjelman lisäksi hallitus on erillisellä päätöksellä korottanut veroa 50 milj. eurolla v. 2017. Lisäksi vuodesta 2018 lähtien usean tuulivoimayksikön muodostamaan tuulivoimapuistoon kunta voi soveltaa voimalaitoksen kiinteistöveroprosenttia, jos puiston nimellisteho on yhteenlaskettuna vähintään 10 megavolttiampeeria. Tämän arvioidaan lisäävän kiinteistöveron tuottoa n. 5 milj. eurolla. Kiinteistöveroa korotetaan vuodelle 2018 aikaisempien päätösten lisäksi 25 milj. eurolla, jolla kompensoidaan varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen alentamisen vaikutusta. Korotukset yhteensä v. 2018 ovat siten 55 milj. euroa.

Yhteisövero

Kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta korotetaan 60 milj. euroa vuoden 2018 tasossa arvioituna korottamalla jako-osuutta 1,03 prosenttiyksiköllä vuodesta 2018 lähtien. Jako-osuuden korotus kompensoi osaltaan varhaiskasvatusmaksujen alentamisesta aiheutuvaa tulomenetystä kunnille. Varainsiirtovero poistetaan tietyissä yhtiömuodon muutoksissa, minkä arvioidaan lisäävän kuntien yhteisöverotuottoa n. 1 milj. eurolla v. 2018.

Talousarvioesitykseen liittyvien veroperustemuutosten vaikutukset kuntien verotuloihin v. 2018 (milj. euroa)

   
Ansiotuloveroperusteiden indeksitarkistus -77
Työn verotuksen keventäminen -105
Asuntolainan korkovähennyksen rajaaminen 13
Lapsivähennyksen voimassaoloajan päättyminen 38
Kiinteistöveron korotus hallitusohjelman mukaisesti 25
Kiinteistöveron korotus varhaiskasvatusmaksujen alentamisen kompensoimiseksi 25
Tuulivoimapuistojen kiinteistövero 5
Varainsiirtoveron poistaminen tietyissä yhtiömuodon muutoksissa 1
Kuntien yhteisöveron jako-osuuden korotus (varhaiskasvatusmaksukompensaatio) 60
Yhteensä 15

Maksuperustemuutokset

Pieni- ja keskituloisten sekä monilapsisten perheiden varhaiskasvatusmaksuja alennetaan vuodesta 2018 alkaen syksyllä 2017 annettavan hallituksen esityksen mukaisesti.

Hallitus on päättänyt kompensoida varhaiskasvatusmaksujen alentamisen kuntataloutta heikentävää vaikutusta lisäämällä peruspalvelujen valtionosuutta 25 milj. eurolla sekä korottamalla kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta 60 milj. eurolla ja kiinteistöveroa 25 milj. eurolla.

Hallitus vahvistaa kuntataloutta antamalla kunnille mahdollisuuden maksutulojen lisäämiseen. Hallitus antaa eduskunnalle vuoden 2017 aikana esityksen laeiksi jätelain ja ympäristönsuojelulain muuttamisesta, minkä arvioidaan lisäävän vuodesta 2018 alkaen vuosittain kuntien maksutuloja n. 5 milj. eurolla.

7.2. Kuntien valtionavut

Kuntien ja kuntayhtymien valtionavut 2016—2018 (milj. euroa) ja muutos 2017—2018 (%)

  2016 2017 2018 Muutos %
v. 2017 vs. 2018
           
Momentti Laskennalliset valtionosuudet 9 955 9 526 9 391 -1,4 %
28.90.30 VM 9 028 8 607 8 458 -1,7 %
useita momentteja OKM 928 919 933 1,5 %
  siitä kuntayhtymät 1 041 904 929 2,8 %
  Muut valtionavut        
25.50.20 OM, Vaalimenot 0 0 30
OM yhteensä 0 0 30
Palosuojelurahasto Kunnille maksettavat avustukset 5 5 5
SM yhteensä 5 5 5
28.70.05 Maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon tuki ja ohjaus   21 72
28.90.31 VM, kuntien yhdistymisavustukset 26 27 8
28.90.34 VM, Paikallisten kuntakokeilujen rahoitus 1    
VM yhteensä 26 48 80
useita momentteja OKM, harkinnanvaraiset avustukset 222 253 276
  siitä kuntayhtymien osuus 18 34 38
OKM yhteensä 222 253 276
30.20.03 Maaseutuviraston toimintamenot: korvaus Ahvenanmaan maakunnan kunnille maatalouden tukien toimeenpanosta aiheutuvien tehtävien hoitamisesta 0,05 0,05 0,05
30.20.20 Eläinlääkintähuolto ja kasvintuhoojien torjunta: korvaus kuntien järjestämästä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnasta 4 4 4
30.20.41 EU-tulotuki ja EU-markkinatuki: koulujakelujärjestelmä 1 1 1
MMM yhteensä 5 5 6
31.10.41. Valtionavustus eräiden lentopaikkojen investointi ja ylläpitömenoihin 1 1 1
31.30.63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen 34 34 34
31.30.42. Valtionavustus koulutuksesta 1 1 1
LVM yhteensä 36 36 36
32.30.51 Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut / kunnille maksettavan palkkatuen määrä 62 24 26
32.70.30 Valtion korvaukset kunnille kansainvälistä suojelua saavien palvelujen järjestämisestä 131 232 247
TEM yhteensä 193 256 273
33.03.31 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 12 22 19
33.20.31 Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä 32 27 27
33.20.50, 51 ja 52 Kunnille maksettava palkkatuki 0 62 74
33.50.51 Sotilasvammakorvaukset 34 33 31
33.50.56 ja 33.50.57 Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot ja valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan 25 40 32
33.60.30 Valtion korvaus terveydenhuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin 1 1 1
33.60.31 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tuki ja eräät muut menot 1 0 0
33.60.32 Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen 18 20 15
33.60.33 Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin menoihin 93 94 95
33.60.34 Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin 15 15 15
33.60.35 Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin 315 25 0
33.60.36 Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi 0,5 0,5 0,5
30.60.37 Korvaukset kunnille kiireellisen sosiaalihuollon kustannuksiin 0 0 5
33.60.38 Valtionavustus valinnanvapauden pilottihankkeiden kustannuksiin 0 19 99
33.60.40 Valtion korvaus lääkärihelikopteritoimintaan 29 29 29
33.60.63 Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan 3 3 3
33.60.64 Valtion korvaus rikoasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin 6 6 6
33.80.50 Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen hallintomenoihin 15 17 16
STM yhteensä 599 414 468
Laki öljysuojarahastosta 1406/2004 Korvaukset alueiden pelastustoimille öljyntorjuntavalmiuden hankinta- ja ylläpitokustannuksiin 14 14 6
Valtion asuntorahasto Aiesopimuskuntien kunnallistekniikan rakentamisavustusvaltuus 15 15 15
Valtion asuntorahasto Asuinaluekohtainen avustus 4 0 0
Valtion asuntorahasto Asumisneuvoja-avustus 1 1 1
35.10.61 Vesien- ja ympäristönhoidon edistäminen 1 1 1
35.20.30 Vuokra-asukkaiden talousongelmien ehkäiseminen 0 0 1
YM yhteensä 34 30 23
  Muut valtionavut yhteensä, milj. euroa 1 120 1 047 1 196 14,2 %
   
  Valtionavut yhteensä, milj. euroa 11 075 10 573 10 587 0,1 %

Valtionavut kunnille ja kuntayhtymille ovat yhteensä 10,59 mrd. euroa v. 2018, ja ne lisääntyvät edellisestä vuodesta n. 0,1 %.

Valtiovarainministeriön hallinnonala

Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ehdotetaan n. 8 458 milj. euroa, joka on n. 140 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa. Valtionosuuden vähenemiseen vaikuttavat eniten kilpailukykysopimukseen liittyvän vähennyksen kasvu 119 milj. eurolla ja valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus, joka vähentää valtionosuutta n. 177 milj. euroa. Hallitusohjelman mukainen kuntien tehtävien vähentämisen arvioidaan alentavan kuntien menoja lähes 182 milj. euroa. Suurin yksittäinen toimenpide on erikoissairaanhoidon alueellinen keskittäminen. Kuntien tehtäviä vähentävät toimenpiteet vähentävät valtionosuutta n. 46 milj. euroa. Hallitusohjelman mukaisesti kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ei tehdä vuodelle 2018 indeksikorotusta.

Valtionosuutta lisäävät eniten vuoden 2017 tasoon verrattuna kuntien verotulojen vähenemisen kompensaatio, asukasluvun sekä laskentatekijöiden muutos sekä varhaiskasvatusmaksujen alentamisen kompensaatio. Hallitusohjelman mukaisina tehtävien lisäyksenä on otettu huomioon oppilas- ja opiskelijahuollon kehittäminen sekä perhehoidon kehittäminen.

Valtionosuusprosentti vuodelle 2018 on 25,34, ja siinä on lisäystä vuoden 2017 tasoon 0,11 prosenttiyksikköä.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala

Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto antoivat uuden laatusuosituksen hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi kesäkuussa 2017. Laatusuosituksessa mm. yhdenmukaistetaan henkilöstön mitoittamista niin, että julkisia ja yksityisiä palveluntuottajia koskevat samat vaatimukset, mitoitukseen lasketaan mukaan joustavammin perustein iäkkäiden hoitoon ja huolenpitoon osallistuvaa henkilökuntaa ja myös teknologisia ratkaisuja voidaan hyödyntää aiempaa paremmin. Kuntien menojen arvioidaan vähenevän 16,5 milj. euroa, ja peruspalvelujen valtionosuuteen tehdään vastaavasti 4,2 milj. euron vähennys.

Terveydenhuoltolain muutos päivystysjärjestelmän uudistuksesta ja alueellisen erikoissairaanhoidon keskittämisestä tuli voimaan 1.1.2017 alkaen, jonka nojalla annettiin 24.8.2017 asetukset (i) kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (nk. päivystysasetus), (ii) erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä (nk. keskittämisasetus) sekä (iii) ensihoitopalvelusta. Asetukset tulevat voimaan 1.1.2018 lukien muilta osin, mutta nk. keskittämisasetuksessa on siirtymäaika 1.7.2018 asti. Toimeenpanon tueksi laaditaan yhtenäiset hoidon perusteet keskitettävistä toimenpiteistä ja sairaanhoitopiireille säädetään velvoite raportoida työnjaon toteutumisesta ja säästövaikutuksista kahdesti vuodessa. Muutosten seurauksena kuntien menojen arvioidaan vähenevän 125 milj. euroa v. 2018, mihin liittyen peruspalvelujen valtionosuuteen tehdään 31,7 milj. euron vähennys.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolakia muutetaan ammatillisen koulutuksen reformiin liittyen. Ammatillisesta koulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetut lait kumotaan ja siirrytään yhteen tutkinnon suorittamistapaan, josta säädetään uudessa laissa. Uudistuksen jälkeen oppilas- ja opiskelijahuoltoon oikeutettuja ei ole mahdollista erotella nykyiseen tapaan, jolloin palveluihin oikeutettujen määrä kasvaa huomattavasti. Uusien psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämistä varten peruspalvelujen valtionosuuteen lisätään 5,63 milj. euroa.

Hallitusohjelmassa päätetyn mukaisesti perhehoidon kehittämiseen lähinnä ikäihmisten hoidossa kohdistetaan 5 milj. euron valtionosuuden lisäys vuonna 2018.

Aiemman kehyspäätöksen mukaisesti lääkemääräysten voimassaoloa on vuodesta 2017 alkaen pidennetty sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muutoksen myötä yhdestä vuodesta kahteen vuoteen. Toimenpide vähentää lääkemääräyksien uusimiseen liittyvien lääkäri- ja hoitajavastaanottojen määrää sekä potilastietojen päivittämiseen kuluvaa työaikaa vuodesta 2018 alkaen. Kuntien kustannusten arvioidaan vähenevän 3 milj. euroa vuodessa, mihin liittyen valtionosuutta vähennetään 0,76 milj. euroa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala

Vuodesta 2018 alkaen perusopetukseen valmistava opetus koskee vain oppivelvollisuusikäisiä. Kunnat voivat jär­jestää perusopetukseen valmistavaa opetusta, jossa on täysimääräinen valtionosuus. Oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetus uudistuu v. 2018, kun siihen yhdistetään luku- ja kirjoitustaidon opetus sekä perusopetukseen valmistava opetus. Samalla aikuisten perusopetuksen valtionosuus muuttuu täysimääräiseksi aineopetusta lukuun ottamatta.

Osana kuntien tehtävien vähentämistä koskevaa toimenpideohjelmaa lukiokoulutuksen taito- ja taideaineiden sekä terveystiedon opiskelu ei ole enää velvoittavaa niille opiskelijoille, jotka ennen täysi-ikäisyyttä aloittavat lukiokoulutuksen aikuisille tarkoitetun oppimäärän. Vuodesta 2018 alkaen rahoitus määräytyy sen mukaan, suoritetaanko lukio-opintoja nuorille tai aikuisille tarkoitetun oppimäärän mukaan, eikä opiskelijan iällä ole enää vaikutusta rahoitukseen. Neljän pakollisen kurssin poistumisen johdosta todelliset kustannukset alenevat vaiheittain, josta johtuen kokonaisrahoitusta alennetaan siten, että v. 2018 säästö on 0,26 milj. euroa.

Vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetuksen ja muun opetuksen tukemiseen varattua rahoitusta lisätään 2 milj. eurolla opetustarpeen kasvaessa. Valtionavustusta lisätään koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin, esi- ja perusopetuksen erityisopetuksen laadun kehittämiseen sekä näihin edellä mainittuihin liittyvään opetusryhmäkoon pienentämiseen ja koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen.

Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä uudistetaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, mikä toteutetaan hallituksen kärkihankkeena toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformin linjausten mukaisesti. Ammatilliseen koulutukseen kohdennettava valtion rahoitus muuttuu talousarvioperusteiseksi. Kunnilla säilyy omarahoitusosuus ammatillisen koulutuksen rahoituksessa, mutta jatkossa kuntien rahoitusvastuuta ei jaotella enää ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen välillä. Kuntien rahoitusosuus määritellään suhteellisena osuutena talousarvioon otettavasta valtion määrärahasta laissa säädetyn kertoimen avulla siten, että kuntien rahoitusosuus on enintään vuoden 2017 tasossa.

Rahoitusjärjestelmään sisällytetään myös tutkintotavoitteisen työvoimakoulutuksen rahoitus ja osa tutkintoon johtamattoman työvoimakoulutuksen rahoituksesta, mistä kuntatalouteen kohdentuu arviolta n. 35 milj. euroa. Lisäksi reformin toimeenpanoa tuetaan lisärahoituksella, josta kuntatalouteen kohdentuu arviolta n. 10 milj. euroa.

Nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi ja osaamistarpeisiin vastaamiseksi ammatillisen koulutuksen tarjontaa lisätään 9,4 milj. eurolla, mistä osa kohdistuu kuntiin. Työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen ja oppisopimuskoulutukseen kohdennetun määräaikaisen lisärahoituksen poistumisesta aiheutuu vähennystä kuntatalouteen arviolta n. 12 milj. euroa. Nuorten aikuisten osaamisohjelman asteittainen päättyminen alentaa kuntatalouteen kohdistuvaa rahoitusta arviolta 13 milj. euroa.

7.3. Valtion toimenpiteiden vaikutus kuntatalouteen

Oheinen taulukko sisältää kaikki talousarvioesitykseen sisältyvät valtion toimenpiteet, joilla on vaikutusta kuntatalouteen. Valtion toimenpiteiden vaikutus on nettomääräisesti n. 129 milj. euroa kuntataloutta heikentävä v. 2018. Hallitusohjelma sisältää useita toimenpiteitä, joiden tavoitteena on vähentää kuntien menoja. Näitä ovat mm. erikoissairaanhoidon järjestämisen tehostaminen ja omais- ja perhehoidon kehittäminen. Kunnat voivat kuitenkin omilla päätöksillään vaikuttaa merkittävästi siihen, miten näiden toimien vaikutukset realisoituvat.

Kuntatalouteen vaikuttavat v. 2018 merkittävästi myös muut tekijät kuin valtion päätökset, kuten kuntien työvoimakustannuksia alentava kilpailukykysopimus. Taulukkoon sisältyy kilpailukykysopimuksen vaikutuksista vain valtionosuuden vähennys, n. 119 milj. euroa, jolla jaetaan sopimuksesta julkiselle taloudelle aiheutuvaa kustannusrasitusta valtion- ja kuntatalouden kesken.

Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntien ja kuntayhtymien talouteen, milj. euroa, muutos 2017—20181)

  Menot Tulot Netto
       
1. Toiminnan muutokset ja budjettipäätökset      
VM, Peruspalvelujen valtionosuus      
Ammatillisen koulutukseen uudistukseen liittyvä oppilas- ja opiskeluhuoltopalveluiden laajennus 6 6 0
Kilpailukykysopimukseen liittyvä vähennys 0 -119 -119
Omais- ja perhehoidon kehittämisestä seuraava säästö -35 -9 26
Perhehoidon kehittäminen 5 5 0
Perustoimeentulotuen laskennan ja maksatuksen siirto Kelalle, vähennys kuntien hallintomenoissa -8 -4 4
Pitkäaikaistyöttömien eläketuki -24 -30 -6
Päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistus -125 -32 93
Reseptien voimassaolon pidentäminen -3 -1 2
Vanhuspalvelujen laatusuosituksen tarkistaminen -17 -4 12
Varhaiskasvatuksen henkilöstömitoituksen muutos -2 -1 1
Varhaiskasvatusmaksujen alennuksen kompensointi: Valtio-osuuden korotus 2) 0 25 25
VATI-hankkeen tuottavuussäästö -1 0 1
VM yhteensä -203 -163 40
       
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala      
Ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanon tukeminen 10 10 0
Ammatillisen koulutuksen tarjonnan lisääminen 1000 opiskelijavuodella 6 6 0
Avustukset koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin 13 13 0
Kerhotoiminnan tukeminen ja perusopetuksen laadun kehittäminen -3 -3 0
Kouluttamattomien varannon purku ammatillisessa lisä- ja oppisopimuskoulutuksessa -7 -7 0
Kuntien tehtävien vähentäminen (lukiokoulutus) -0,2 -0,2 0
Maahanmuuttajien valmistavan opetuksen rahoitusjärjestelmämuutoksen vaikutusten kompensoiminen -8 -8 0
Nuorten aikuisten osaamisohjelman asteittainen päättyminen -13 -13 0
Oppisopimuskoulutuksen lisärahoituksen poistuminen -10 -10 0
Osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeet 2 2 0
Perusopetuksen alueellisen eriarvoisuuden torjunta 10 10 0
Saamelaisten kotiseutualueen kuntien saamenkielisten lasten varhaiskasvatuspalveluiden turvaaminen 0,1 0,1 0
Siirto yleissivistävän koulutuksen kehittämisestä Kotkaniemen museon vuokraan ja Olavinlinnan katoksen vuokraan -0,05 -0,05 0
Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja eri järjestämismuotoja yhdistävien koulutusratkaisujen lisärahoituksen poistuminen -3 -3 0
Työvoimakoulutuksena järjestettävän ammatillisen koulutuksen asteittainen siirto OKM:n hallinnonalalle 33 33 0
Varhaiskasvatuksen maksuttomuuskokeilu 5 5 0
Vieraskielisten oppilaiden opetuksen tukeminen 2 2 0
Yleissivistävän koulutuksen innovatiiviset oppimisympäristöt, digitaaliset koulutuspilvipalvelut, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistäminen sekä sen hyödyntäminen 1 1 0
OKM yhteensä 38 37 0
       
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala      
Kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma -7 -2 5
Kärkihanke: Osatyökykyisille väyliä työhön, kuntapilotit -1 -1 0
Koulutus-EVO-korvaukset 1 1 0
Valinnanvapauden pilottihankkeet 80 80 0
Valtion korvaus kunnille ja kuntayhtymille laittomasti maassa olevien kiireelliseen sosiaalihuoltoon 5 5 0
STM yhteensä 78 83 5
       
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala      
Kärkihanke: Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen -1 -1 0
Ohjaamo-toiminnan vakiinnuttaminen 5 5 0
Palkkatuki kunnille ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämisen määräaikainen kokeilu -3 -3 0
TEM yhteensä 1 1 0
       
Ympäristöministeriön hallinnonala      
Jätelain muutos, jolla mahdollistetaan valvontaviranomaisille valvontamaksujen periminen jätelain edellyttämistä tarkastuksista ja valvonnasta. 0 2 2
Ympäristönsuojelulain 205 §:n muutos siten, että kunta voi periä maksun myös onnettomuus-, haitta ja rikkomustilanteissa tehtävistä tarkastuksista 0 1 1
YM yhteensä 0 4 4
       
2. Verotuksen ja maksujen muutokset      
Kiinteistöveron korottaminen hallitusohjelman mukaisesti 0 25 25
Tuulivoimapuistojen kiinteistövero 0 5 5
Tuloveroperustemuutoksista seuraava verotuottomenetys (-131 milj. euroa) ja niiden valtionosuuskompensaatio 0 0 0
Varhaiskasvatusmaksujen alentaminen2) 0 -91 -91
Varhaiskasvatusmaksujen alennuksen kompensointi: Yhteisöveron jako-osuuden muutos2) 0 60 60
Varhaiskasvatusmaksujen alennuksen kompensointi: Kiinteistöveron korotus2) 0 25 25
Verotuksen ja maksujen muutokset yhteensä 0 24 24
       
3. Kustannustenjaon tarkistus      
VM 0 -177 -177
OKM 0 -3 -3
Kustannustenjaon tarkistus yhteensä 0 -180 -180
       
4. Indeksijäädytykset      
Valtionosuusindeksin jäädytys      
— VM 0 -42 -42
— OKM 0 -4 -4
KEL-indeksin jäädytys ja indeksisidonnaisten menojen lisävähennys      
— Vaikutus kuntien osuuteen etuusmenoista -8 0 8
— Vaikutus kuntien verotuloihin 0 17 17
Indeksijäädytykset yhteensä -8 -29 -21
       
Valtion toimenpiteiden vaikutukset yhteensä -94 -223 -129

1) Valtion budjetilla on kuntatalouteen myös välillisiä vaikutuksia, joita ei ole huomioitu tässä taulukossa. Taulukossa luvut on pyöristetty lähimpään täyteen miljoonaan euroon, josta johtuen luvut eivät välttämättä summaudu yhteen.

2) Varhaiskasvatusmaksujen alennuksesta aiheutuvat tulomenetykset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti.