Talousarvioesitys 2018

Tiede- ja innovaatiopolitiikan tavoitteena on tutkimus- ja kehittämistoiminnan (t&k) laadun ja vaikuttavuuden paranta­minen, julkisen tutkimuksen rakenteellinen ja toiminnallinen uudistaminen sekä elinkei­norakenteen monipuolistaminen. Tätä kautta tuottavuus ja työllisyys paranevat ja Suomen kansainvälinen kilpailukyky korkean jalostusarvon tuotannossa vahvistuu.

Politiikkatoimia ohjaavat hallitusohjelma ja sen kärkihankkeet (v. 2015—2019) sekä tutkimus- ja innovaationeuvoston linjaus (v. 2015—2020). Hallitus päätti vuosia 2018—2021 koskevassa julkisen talouden suunnitelmassa uudistuksista innovaatiojärjestelmään ja panostuksista t&k-investointien vahvistamiseen. Rahoitusta kohdennetaan talouden kannalta tärkeimpiin, uudistumista ja kasvua tukeviin kohteisiin. Hallituksen tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa suuntaavat kärkihankkeet ovat edenneet suunnitellusti.

Sekä julkisen- että yksityisen sektorin rahoituksen vähenemisestä johtuen Suomen t&k-intensiteetti (t&k-menot/bkt) laski 2,8 prosenttiin v. 2016. Vuonna 2017 sen arvioidaan alenevan edelleen 2,6 prosenttiin, mikä olisi jo kahdeksas perättäinen laskevan intensiteetin vuosi (vrt. 3,8 % v. 2009). Lähivuosina t&k-intensiteetti pysyy vakaana. Valtion t&k-rahoituksen suhde bruttokansantuotteeseen oli v. 2015 vielä yhdessä prosentissa, mutta laskee 0,8 prosenttiin v. 2017. Vaikka valtion t&k-rahoitus kasvaa hieman v. 2018, säilyy intensiteetti edellisen vuoden tasolla BKT:n kasvaessa tätä nopeammin.

OECD:n arviointi Suomen innovaatiojärjestelmästä ja sen kehittämistarpeista julkaistiin kesäkuussa 2017. Raportti osaltaan ohjaa tiede- ja innovaatiopolitiikan lähivuosien kehittämistä. Politiikan pitkän tähtäimen linjauksia valmistellaan, julkisten tutkimusorganisaatioiden ja elinkeinoelämän yhteistyötä vahvistetaan ja t&k-rahoitusta lisätään soveltavassa tutkimuksessa, tuotekehityksessä ja innovaatiotoiminnassa.

Uudistettu tutkimus- ja innovaationeuvosto hyväksyi v. 2017 ensimmäisen työohjelmansa. Neuvosto on käynnistänyt laajan visio- ja tiekarttatyön. Syksyllä 2017 valmistuvassa visiossa määritellään yleistasolla tiede- ja innovaatiopolitiikan lähiajan ja pidemmän aikavälin kehittämistoimet. Visio rakentuu neljästä pääteemasta: osaamispohjan varmistaminen; uudistumista tukevat strategiset valinnat; osaamisalustojen ja kasvuekosysteemien kehittäminen; kansainvälisyys laadun ja vaikuttavuuden edellytyksenä.

Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla luodaan uusi yksityisten ja julkisten toimijoiden kumppanuuksiin (PPP) perustuva yhteistyömalli. Infrastruktuureja ja kehitysympäristöjä tuetaan etenkin cleantechissä, biotaloudessa sekä muilla hallituksen linjaamilla painoaloilla. Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategiaa ja tiekarttaa (v. 2016—2018) toteutetaan monen hallinnonalan sekä yksityisten ja julkisten toimijoiden yhteistyönä. Parhaillaan valmistellaan tekoälyohjelmaa, jolla vahvistetaan tekoälyn ja robotiikan hyödyntämistä ja siihen liittyvää innovaatiotoimintaa Suomessa. Julkisten tietovarantojen sekä tutkimusaineistojen, -menetelmien ja -tulosten avointa saatavuuden ja hyödyntämisen edistämistä jatketaan. Hallitus on sitoutunut datalähtöisen tutkimuksen kehittämisohjelman (2017–2021) toteutukseen ja osoittaa voimavaroja alan tutkimusinfrastruktuurin nostamiseksi kansainväliselle tasolle.

Kevään 2017 julkisen talouden suunnitelmassa Tekesille osoitettiin lisärahoitusta PPP-kumppanuuksiin perustuviin ”kasvumoottoreihin” 20 milj. euroa sekä vuodelle 2018 että 2019. Suomen Akatemialle osoitettiin yhteensä 50 milj. euroa vuosille 2018—2019 yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteydessä toimivien lippulaivatutkimuskeskittymien toteuttamiseen, joiden tavoitteena on koota yliopistojen ja tutkimuslaitosten korkeatasoista eri alojen osaamista kansainvälisesti kilpailukykyisiksi tutkimuskeskittymiksi. Tämän lisäksi molempien edellisten pääomittamiseen varauduttiin 60 milj. eurolla, mihin tähtäävä jatkovalmistelu on käynnissä.

Kärkihankerahoituksesta 30 milj. euroa on suunnattu Suomen Akatemian kautta huippututkimukseen ja tutkimustulosten yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vahvistamiseen. Akatemia jatkaa rahoitusta, joka tukee yliopistojen strategioiden mukaista profiloitumista. Tutkimusinfrastruktuurien ja niiden rahoituksen edistämiseksi toteutetaan infrastruktuurien tiekartan (2014—2020) arviointi, joka valmistuu vuoden 2018 alussa. Akatemiaan kuuluva strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) rahoittaa tutkimusta, joka tuottaa ratkaisuja yhteiskunnan haasteisiin, uudistaa elinkeinoelämää sekä edistää työelämän ja julkisen sektorin kehittämistä. STN tarjoaa kansallista vastinrahoitusta Horisontti 2020 -rahoitusta saaneisiin hankkeisiin.

Opetus- ja kulttuuriministeriön ja korkeakoulujen v. 2016 tekemät sopimukset toiminnan tavoitteista ulottuvat vuoteen 2020. Neuvotteluissa sovittiin korkeakoulujen yhteiset tavoitteet, korkeakoulukohtaiset toimenpiteet, toiminnan vahvuusalat, tutkintotavoitteet ja määrärahat. Korkeakoulujen rahoitusmallit uudistettiin v. 2017 tavoitteena vahvistaa toiminnan tuloksellisuutta, laatua ja vaikuttavuutta. Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten välisen yhteistyön ja työnjaon kehittämistä jatketaan v. 2017 valmistuneen arvioinnin pohjalta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on hyväksynyt korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyden edistämislinjaukset vuosille 2017—2025. Suomen Akatemia on puolestaan hyväksynyt kansainvälisen yhteistyön laadun, vaikuttavuuden ja uudistumisen edistämisen linjauksen vuosille 2017—2021. Linjauksia toteutetaan osana valtioneuvoston yhteistä Talent Boost -ohjelmaa, jolla mm. houkutellaan kansainvälisiä osaajia Suomeen. Team Finland -verkoston palveluja kehitetään viennin edistämiseksi, pk-yritysten kansainvälistämiseksi ja ulkomaisten investointien houkuttelemiseksi. Tekes vauhdittaa yritysten kasvua yhdistämällä monia, osin myös uusia rahoituspalveluja uudeksi kansainvälistymisen kasvupaketiksi. Team Finland Knowledge -verkosto perustetaan tukemaan suomalaisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen yhteistyötä valituissa maissa. Vaikka Suomen saama osuus EU:n t&k-rahoituksesta on suurempi kuin suhteellinen EU-maksuosuutemme, tavoitteena on hankkia EU-rahoitusta jatkossa aiempaa enemmän.

Tekesin ja Finpron yhdistäminen on mittava innovaatiojärjestelmän rakenteellinen ja toiminnallinen uudistus. T&k- ja innovaatiotoiminnan, kansainvälistymisen, ulkomaisten investointien ja matkailun edistäminen kootaan 1.1.2018 alkaen Business Finland -organisaatioon.

Kärkihankerahoituksesta 59 milj. euroa on kohdennettu Tekesin instrumentteihin, jotka tukevat t&k-tulosten kaupallistamista ja yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemista. Vuonna 2016 käynnistynyt innovaatiosetelikokeilu on osoittautunut onnistuneeksi. Setelit ovat tuoneet runsaasti uusia yrityksiä t&k- ja innovaatiotoiminnan pariin. Tekes on myös valmistellut innovaatiopankkia, joka valmistuu v. 2017. Tavoite on vauhdittaa tutkimustulosten ja patenttien käyttöönottoa ja kaupallistamista tuomalla digitaaliselle alustalle yhteen tutkimusorganisaatiot, aineettomien oikeuksien omistajat ja uusien ratkaisujen hyödyntäjät.

Uuden osaamisperustaisen liiketoiminnan edellytyksiä parannetaan rakentamalla digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristöjä ja innovaatio- ja kehitysalustoja sekä hyödyntämällä avointa dataa ja tietovarantoja. Innovaatiotoimintaan kannustavien hankintojen osuutta kaikista hankinnoista pyritään lisäämään. Tämän tueksi perustetaan julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus. Elinkeinoelämän monipuolistumista ja yrittäjyyttä vahvistetaan kanavoimalla julkista rahoitusta pääomamarkkinoille.

Opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla on laadittu syksyllä 2017 valmistuva Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030. Visiossa määritellään korkeakoulutuksen ja tutkimuksen tavoitetila ja kehittämisedellytykset vuoteen 2030 ja se on laadittu yhdessä korkeakouluyhteisön ja sidosryhmien kanssa. Päämääränä on, että Suomen korkeakoulujärjestelmä pysyy jatkossakin kansainvälisesti laadukkaana ja vaikuttavana.