Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2018
   Yleisperustelut
        1. Yhteenveto
     2. Talouden näkymät
     3. Hallituksen finanssipolitiikka
     4. Talousarvioesityksen tuloarviot
     5. Talousarvioesityksen määrärahat
     6. Hallinnon kehittäminen
     7. Kuntatalous
     8. Budjetin ulkopuolinen valtiontalous
     9. Valtion tuotto- ja kululaskelma ja tase
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut

Talousarvioesitys 2018

1. YhteenvetoPDF-versio

Talouden näkymät

Maailmankauppa on kehittynyt myönteisesti viime vuoden lopulta lähtien. Kauppaa ovat kiihdyttäneet erityisesti kehittyvät taloudet, mutta jatkossa euroalueen myönteisen kehityksen osuus korostuu. Yhdysvaltain hyvä talouskehitys jatkuu keskuspankin rahapolitiikan normalisoituessa. Maailmankaupan ennustetaan kasvavan 3,5 % v. 2017 ja 3,8 % v. 2018.

Suomen talous on nopeassa kasvuvaiheessa. Vuonna 2017 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 2,9 % eli selvästi nopeammin kuin v. 2016. Yksityisen kulutuksen kasvu jatkuu työllisyyden kohenemisen tukemana. Yksityisten investointien painopiste on siirtymässä rakentamisesta teollisuuden tuotannollisiin investointeihin. Viennin kasvuedellytykset paranevat, koska vientikysyntä kasvaa ja yritysten kustannuskilpailukyky kohenee. Ulkomaankauppa kääntyy BKT:n kasvua tukevaksi vuosia jatkuneen negatiivisen jakson jälkeen.

Vuonna 2018 talouskasvu jatkuu edelleen vahvana, vaikka BKT:n kasvu hidastuu 2,1 prosenttiin. Kasvun hidastuminen johtuu pitkälti yksityisestä kulutuskysynnästä, sillä ostovoiman kasvu jää vuotta 2017 hitaammaksi. Inflaation nopeutuminen 1,5 prosenttiin laskee palkansaajien ostovoimaa, vaikka työllisyyden paraneminen tukeekin sen kasvua. Investoinnit lisääntyvät kone- ja laitehankintojen ansiosta vuotta 2017 nopeammin. Bruttokansantuotteen kasvun säilyminen kohtuullisen nopeana parantaa työllisyyttä, mutta työttömien määrä pienenee silti hitaasti. Työttömyysasteen arvioidaan alenevan 8,1 prosenttiin v. 2018.

Talouspolitiikan linja

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen tavoitteena on nostaa Suomen talous kestävän kasvun ja kohenevan työllisyyden uralle sekä turvata julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan rahoitus. Velkaantuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen taitetaan vaalikauden loppuun mennessä, ja velaksi eläminen lopetetaan v. 2021. Hallitus sitoutuu julkisen talouden 10 mrd. euron kestävyysvajeen kattamiseen tarvittavien säästöjä ja rakenteellisia uudistuksia koskevien päätösten tekemiseen hallituskauden aikana. Verotuksen painopistettä siirretään työn ja yrittämisen verotuksesta erityisesti haittaveroihin. Kokonaisveroaste ei nouse vaalikauden aikana. Hallitusohjelman mukaisesti julkisen talouden tasapainottaminen on käynnistetty välittömästi.

Määrärahat

Talousarvioesityksen määrärahoiksi ehdotetaan 55,7 mrd. euroa, mikä on n. 0,2 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa. Hintatason nousu ja talousarvioesityksen rakennemuutokset huomioiden hallinnonalojen määrärahat alenevat 0,3 % vuoden 2017 varsinaisen talousarvioon verrattuna.

Määrärahatasoa nostaa mm. kasvavat panostukset kärkihankkeisiin sekä nousevat eläkemenot. Määrärahatasoa toisaalta alentavat hallitusohjelman mukaiset sopeutustoimet sekä alenevat maahanmuuttomenot ja työttömyysturvamenot.

Tuloarviot

Valtion budjettitalouden tuloiksi ilman nettolainanottoa arvioidaan 52,7 mrd. euroa v. 2018. Verojen ja veroluontoisten maksujen osuus on 44,0 mrd. euroa. Vuoden 2017 varsinaiseen talousarvioon verrattuna verotulojen arvioidaan kasvavan n. 2,3 mrd. euroa ja tulot ilman lainanottoa lisääntyvät vastaavasti 2,8 mrd. euroa. Vuoden 2017 ensimmäisessä lisätalousarviossa varsinaisten tulojen arviota korotettiin nettomääräisesti yhteensä 482 milj. euroa. Tähän vaikutti osaltaan aiemmin odotettua myönteisemmin kehittynyt taloudellinen aktiviteetti.

Valtiontalouden tasapaino ja velka

Valtion talousarvioesitys vuodelle 2018 on 3,0 mrd. euroa alijäämäinen, mikä katetaan ottamalla lisää velkaa. Alijäämä pienenee selvästi verrattuna vuodelle 2017 arvioidusta. Kansantalouden tilinpidon käsittein valtiontalouden alijäämän arvioidaan olevan v. 2018 n. 2,0 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Vuoden 2018 lopussa valtionvelan (ml. rahastotalouden velan) arvioidaan olevan n. 110 mrd. euroa, mikä on n. 47 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Valtionvelan korkomenoiksi arvioidaan n. 1,2 mrd. euroa, mikä on vajaa 100 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa.

Budjettitalouden tuloarviot, määrärahat ja tasapaino, milj. euroa

 2016
tilinpäätös
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
Muutos, %
2017—2018
     
Ansio- ja pääomatuloverot9 3829 0299 5115
Yhteisövero3 2683 5674 19418
Arvonlisävero17 10717 13117 9115
Muut verot12 03011 93612 3814
Muut tulot7 7508 2438 7056
Yhteensä49 53849 90652 7026
Nettolainanotto ja velanhallinta1)2 4745 5862 973-47
Tuloarviot yhteensä52 01255 49255 6750
     
Kulutusmenot14 83914 86115 2733
Siirtomenot36 68938 01938 0720
Sijoitusmenot1 2911 2351 038-16
Muut menot1 6001 3771 292-6
Määrärahat yhteensä54 41955 49255 6750
     
Tilinpäätösalijäämä (ml. edelliset vuodet)-6 945   

1) Sisältää nettoutettuna velanhallinnan menoja 245 milj. euroa v. 2016, -50 milj. euroa v. 2017 ja -50 milj. euroa v. 2018.

Työllisyys

Työllisyyden lisäämiseksi ja työttömyyden keston lyhentämiseksi otetaan käyttöön aktiivimalli omavastuupäivin. Uudistuksen arvioidaan vähentävän työttömyysturvan määrärahatarvetta 9,5 milj. euroa v. 2018. Työllisyysmäärärahoja lisätään 25 milj. eurolla aktiivimalliin toimeenpanoon. Työttömyysturvan käyttö yritystoiminnan aloittamiseen sekä lyhytkestoiseen opiskeluun mahdollistetaan, minkä johdosta työttömyysturvamäärärahoihin kohdennetaan yhteensä 13,5 milj. euroa lisäystä.

Nuorisotyöttömyyden helpottamiseksi ja osaamistarpeisiin vastaamiseksi ammatillisen koulutuksen tarjontaa lisätään 1 000 opiskelijavuodella, mihin ehdotetaan 9,4 milj. euron lisämäärärahaa. Ohjaamotoiminnan vakinaistamiseen ja psykososiaalisen tuen palvelupakettiin ehdotetaan 8 milj. euron määrärahaa. Nuorten, joiden toimintakyky on selvästi alentunut, on jatkossa mahdollista saada ammatillisen kuntoutuksen palveluita ilman sairausdiagnoosia, minkä vuoksi sairausvakuutuslaista johtuviin menoihin ehdotetaan 4 milj. euron lisäystä. Palkkatuen tarjontaa alle 30-vuotiaille lisätään. Nuoria ohjataan TE-toimistoista esim. yksityisten palvelutuottajien tuottamiin palveluihin. Palveluntuottajalle maksetaan tuloksesta eli nuorten etenemisestä koulutukseen tai työhön, mihin varataan 15 milj. euroa.

Eriarvoisuus

Vähimmäismääräisen sairauspäivärahan, vanhempainpäivärahan ja kuntoutusrahan määrää nostetaan siten, että päiväraha olisi kaikissa tilanteissa nettona riittävän suuri, jotta tuensaajan ei tarvitsisi turvautua perustoimeentulotukeen. Näin turvataan perusturvan ensisijaisuus suhteessa toimeentulotukeen. Vähimmäispäivärahojen korotus lisää valtion menoja 8 milj. eurolla 2018. Takuueläkkeen korottamiseen arviolta n. 15 eurolla kuukaudessa osoitetaan 18 milj. euroa. Lapsilisän yksinhuoltajakorotusta korotetaan n. 5 eurolla kuukaudessa, jonka määrärahavaikutus on 9,5 milj. euroa.

Osaaminen

Koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin ehdotetaan 25 milj. euroa lisämäärärahaa. Ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoa tuetaan 15 milj. euron lisärahoituksella.

Turvallisuus

Poliisin ja suojelupoliisin toimintamenoihin ehdotetaan lisäyksiä ydintoimintojen turvaamiseen ja terrorismin ehkäisyyn. Turvallisuusympäristön muutoksen edellyttämän valmiuden parantamiseen ehdotetaan puolustusvoimien toimintamenoihin 50 milj. euron lisämäärärahaa.

Maahanmuuttomenot

Turvapaikanhakijatilanteesta johtuvat menoarviot vähenevät 132 milj. euroa vuodelle 2017 budjetoidusta. Turvapaikanhakijamääräksi oletetaan 7 000 hakijaa vuosina 2017 ja 2018. Myönteisen turvapaikkapäätöksen saavien osuus arvioidaan 41 prosentiksi.

Toimet valtiontalouden sopeuttamiseksi vuonna 2018

Määrärahoissa on huomioitu hallitusohjelmassa päätetyt sopeutustoimet, huomioiden niihin myöhemmin tehdyt muutokset. Useiden kuten esimerkiksi opintotukeen ja toimintamenoihin tehtyjen toimien säästövaikutus kasvaa v. 2018. Hallitusohjelman liitteen 6 mukaisten sopeutustoimien vaikutuksena valtion menot alenevat n. 0,3 mrd. eurolla vuodesta 2017.

Veroperustemuutokset

Ansiotuloveroperusteita lievennetään v. 2018 kuluttajahintaindeksin muutosta vastaavasti. Lisäksi työn verotusta kevennetään yhteensä 300 milj. eurolla. Solidaarisuusveron alarajan määräaikaisen alentamisen voimassaoloa jatketaan.

Tupakkaveron korotuksia jatketaan hallitusohjelman mukaisesti vuosina 2018—2019. Korotukset toteutetaan asteittain käyttäytymisvaikutusten hillitsemiseksi. Vuonna 2018 tupakkaveroa korotetaan kaksi kertaa, 1.1.2018 ja 1.7.2018 Autoverotusta kevennetään hallitusohjelman ja jo aiemmin säädetyn mukaisesti yhteensä 182 milj. eurolla vuosina 2016—2019. Alkoholiveroa korotetaan 100 milj. eurolla sekä lämmitys-, työkone ja voimalaitospolttoaineiden energiaveroja nettomääräisesti 45 milj. eurolla v. 2018. Rataveron poiston ja väylämaksujen puolituksen voimassaoloa jatketaan vuoden 2018 loppuun saakka.

Kunnille kompensoidaan yhteisöverotuksen kautta 60 milj. euroa kuntien järjestämän varhaiskasvatuksen maksujen alentamisen vaikutusta. Kompensaatio toteutetaan korottamalla kuntien yhteisöveron jako-osuutta ja alentamalla valtion jako-osuutta vastaavasti.

Vaalikauden kehys ja jakamaton varaus

Vaalikauden kehyksen taso vuodelle 2018 on 44 453 milj. euroa. Talousarvioesityksen kehykseen luettaviksi määrärahoiksi ehdotetaan 44 043 milj. euroa. Näin ollen vuodelle 2018 jää 110 milj. euron jakamaton varaus 300 milj. euron lisätalousarviovarauksen ohella.

Kuvio 1. Valtionvelan kehitys, mrd. euroa ja suhteessa BKT:hen

Kuntatalous

Kuntien valtionapuihin osoitetaan yhteensä 10,6 mrd. euroa v. 2018, ja ne nousevat vuodelle 2017 budjetoidusta n. 0,1 %. Laskennallisiin valtionosuuksiin ehdotetaan yhteensä 9,4 mrd. euroa, mikä on 1,4 % vuodelle 2017 budjetoitua vähemmän. Valtionapujen alenemiseen vaikuttavat useat tekijät, joista merkittävimmät ovat kilpailukykysopimukseen liittyvä valtionosuuden vähennys sekä valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus, joka myös vähentää valtionosuutta. Hallitusohjelman mukaiset kuntien tehtäviä vähentävät toimenpiteet vähentävät sekä kuntien menoja että valtionosuutta. Valtion toimenpiteiden yhteisvaikutus kuntatalouteen on n. 129 milj. euroa heikentävä v. 2018. Kuntatalouteen vaikuttavat v. 2018 merkittävästi myös muut tekijät kuin valtion päätökset, kuten kuntien työvoimakustannuksia alentava kilpailukykysopimus. Kuntatalous on lievästi alijäämäinen kansantalouden tilinpidon mukaan v. 2018, alijäämän kasvaessa hieman vuodesta 2017.

Julkinen talous

Julkisen talouden syvä alijäämä on pienentynyt asteittain viime vuosina. Julkista taloutta ovat vahvistaneet hallituksen päättämät sopeutustoimet sekä viime vuonna virinnyt talouskasvu. Myönteisestä suhdannetilanteesta huolimatta julkinen talous jää edelleen alijäämäiseksi. Julkisen talouden ongelmat ovat rakenteellisia. Lisäksi väestön ikääntymisestä johtuen julkisessa taloudessa vallitsee pidemmällä aikavälillä merkittävä epätasapaino tulojen ja menojen välillä.

Valtiovarainministeriön syyskuun ennusteen mukaan julkisen talouden alijäämä v. 2017 on 1,2 % ja heikkenee hieman v. 2018 ollen arvion mukaan 1,4 % BKT:sta. Näin ollen Suomi täyttää EU lainsäädännön alijäämää koskevan kriteerin.

Suhdannenousun siivittämänä hallituksen asettama tavoite velkasuhteen taittumisesta v.  2019 arvioidaan saavutettavan. Valtionhallinto ja paikallishallinto ovat kuitenkin edelleen alijäämäisiä v. 2021 eli velaksi eläminen jatkuu.