Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
         20. Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka
              01. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot
              06. Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin toimintamenot
              28. Materiaalitehokkuuden edistäminen
              40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen
              41. Erityisavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusinfrastruktuuriin
              42. Kasvuekosysteemien ja innovatiivisten julkisten hankintojen kehittäminen
              43. Cleantech- ja biotalousratkaisujen sekä innovaatioiden kaupallistamisen tukeminen
              44. Kiertotalouden investointi- ja kehittämistuki
              46. Laivanrakennuksen innovaatiotuki
              47. Finnvera Oyj:n tappiokorvaukset
              48. Korko- ja muu tuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille
              49. Valtionavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n toimintaan
              50. Avustus kansainvälisen teknologiapalkinnon maksamiseen
              51. Naisille suunnattu innovaatiopalkinto
              80. Lainat Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan
              82. Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan
              83. Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan
              87. Pääomalainat teollisuuden uudistumiseen ja yritysvetoisten liiketoimintaekosysteemien kehittämiseen
              (88.) Pääomasijoitus Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle
              89. Pääomasijoitus Tekes Pääomasijoitus Oy:lle
         30. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka
         40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä
         50. Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka
         60. Energiapolitiikka
         70. Kotouttaminen
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2018

40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha)PDF-versio

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 250 900 000 euroa.

Valtuus

Vuonna 2018 saa tehdä uusia rahoituspäätöksiä enintään 270 515 000 euron arvosta.

Mikäli vuoden 2017 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2018 enintään 20 000 000 eurolla.

Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää:

1) valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan

2) kansallisiin ja Euroopan unionin rahoitusosuuksiin eurooppalaisissa yhteistyöhankkeissa

3) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä kunnallisten ja muiden julkisten organisaatioiden julkisen toiminnan innovatiivisiin kehittämishankkeisiin

4) yritysten, kuntien ja kuntayhtymien, yleishyödyllisten yhteisöjen sekä valtion budjettitalouden organisaatioiden työelämän kehittämishankkeisiin

5) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä tekevien tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, jotka edistävät teknologisen, liiketoiminnallisen sekä muun elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kehittymisen kannalta merkittävän osaamisen syntymistä, kehittymistä ja laaja-alaista hyödyntämistä

6) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien tutkimusorganisaatioiden kansallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin ja hankkeisiin, hankkeiden valmisteluun sekä osaamisen ja strategisten toimintaedellytysten kehittämiseen

7) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien tutkimusorganisaatioiden kansainväliselle organisaatiolle maksettaviin jäsen- ja ohjelmamaksuihin sekä laitetoimituksiin ja Business Finlandin puolesta tehtävistä matkoista muille kuin Business Finlandin henkilöstölle aiheutuviin matkakustannuksiin

8) julkisista hankinnoista annetun lain (1397/2016) 5 §:ssä määriteltyjen hankintayksiköiden julkisen toiminnan laatua ja kustannustehokkuutta kohottaviin innovaatioihin liittyvien julkisten hankintojen valmisteluun ja toteutukseen

9) kansainvälisille organisaatioille innovaatioyhteistyön ja -ohjelmien jäsen- ja osallistumismaksuihin

10) valtionavustuslain (688/2001) ja Euroopan komission asetuksen (EY 651/2014) sekä valtioneuvoston asetuksen (1547/2016) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille Suomessa tapahtuvaan audiovisuaalisten teosten käsikirjoittamisen, kehittämisen, tuotannon ja levityksen kustannuksiin sekä myynnin edistämiseen. Avustusta voidaan myöntää myös ulkomaisille toimijoille.

Avustusta voidaan maksaa myös palveluseteleinä.

Momentilta voidaan maksaa ennen vuotta 2010 momentilta 32.20.20 tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot.

Momentilta voidaan maksaa ennakkomaksuja pienille ja keskisuurille yrityksille, kun ennakkomaksulla vähennetään muun julkisen rahoituksen tarvetta siltarahoitukseen.

Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Tutkimus-, kehitys- ja innovaatio (t&k&i)-rahoitusta kohdistetaan erityisesti elinkeinorakenteiden uudistumista nopeuttaviin riskipitoisiin hankkeisiin. Rahoituksella kannustetaan yrityksiä ja muita yhteisöjä sekä valtion budjettitalouteen kuuluvia organisaatioita tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä yhteisiin ohjelmiin, joiden avulla pyritään nopeuttamaan kehitystä sekä kasvattamaan jalostusarvoa ja tuottavuutta sekä edistämään työelämän kehitystä. Rahoitusta myönnettäessä otetaan huomioon rahoituksen vaikutus hankkeen toteutukseen, hankkeen vaikuttavuus, tavoiteltava liiketoiminta sekä kehitettävän innovaation tai osaamisen uutuusarvo, tulosten hyödyntäminen, käytettävät voimavarat, taloudelliset edellytykset ja verkottuminen sekä hankkeiden välilliset vaikutukset elinkeinoelämässä ja yhteiskunnassa.

Audiovisuaalisen tuotannon kannustimella vauhditetaan audiovisuaalisen tuotannon kasvua, alan yritystoimintaa, työllisyyttä, kansainvälistymistä, mukaan lukien ulkomaisten investointien edistäminen, sekä alan ekosysteemien monipuolistumista Suomessa.

Tukea myönnetään erityisesti:

  • — riskipitoisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeisiin ja ohjelmiin, joilla tähdätään uuden teknologian ja osaamisen luomiseen ja hyödyntämiseen sekä energiatalouden, ympäristö- ja hyvinvointiteknologioiden kehittämiseen teollisuudessa ja palveluissa
  • — nuorten innovatiivisten yritysten liiketoimintojen kehittämiseen
  • — pienille ja keskisuurille yrityksille uuden teknologian, osaamisen, teollisoikeuksien sekä innovaatiopalvelujen hankkimiseen
  • — innovatiivisten tuotantotapojen kehittämiseen ja kokeilemiseen pilotti- tai demonstraatiomittakaavassa sekä koetuotantoon
  • — kunnallisten organisaatioiden, valtion budjettitalouteen kuuluvien organisaatioiden, yritysten ja muiden yhteisöjen sellaisten innovatiivisten hankintojen suunnitteluun ja toteuttamiseen, joilla tilaaja tavoittelee toimintansa tai palvelujensa laadun ja kustannustehokkuuden merkittävää parantamista ja jotka edellyttävät tarjoajilta uuden tuotteen, tuotantomenetelmän, palvelun tai muun innovatiivisen ratkaisun kehittämistä
  • — työelämän kehittämishankkeisiin
  • — audiovisuaalisen tuotannon tekemiseen Suomessa.

Tulostavoitteiden saavuttamiseen käytetään myös momenttien 32.20.06, 32.20.43, 32.20.83 ja 32.20.89 määrärahoja ja valtuuksia.

Eurooppalaisia yhteistyöhankkeita koskevat EU-tulot on merkitty momentille 12.32.99.

Business Finlandin t&k&i-rahoituksen vaikuttavuustavoitteiden toteutumista seurataan ensisijaisesti riippumattomilla vaikuttavuusarvioinneilla sekä vuosittain suuntaa-antavilla seurantamittareilla.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Business Finlandin t&k&i-rahoitukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2018:

Vaikuttavuus

 2016
toteutuma
2017
arvio
2018
tavoite
    
1. Globaalisti kilpailukykyinen elinkeinoelämä: Suomeen kehittyy paljon kilpailukykyisiä ja kasvuhakuisia toimijoita kumppaniverkostoineen. Uudet tuotteet ja palvelut pääsevät kansainvälisille markkinoille ja onnistuneet läpimurrot kasvattavat arvonlisää ja vientiä.   
Alkavat ja pk-yritykset    
Business Finland tukee t&k&i-rahoituksella alkavien yritysten liiketoimintaosaamisen vahvistumista ja kannustaa suuren määrän yrityksiä merkittävään kansainväliseen kasvuun innovaatioiden avulla sekä kehittymään houkutteleviksi sijoituskohteiksi yksityisille sijoittajille.    
— Pk-yritysten uusi vienti/Business Finlandin t&k&i-rahoitus (paras neljännes ylittää tavoitearvon) (kerroin)30> 22> 22
— Rahoitettujen hankkeiden synnyttämä vuosittainen vienti/Business Finlandin tki-rahoitus (kerroin)26> 10> 10
2. Houkutteleva innovaatioympäristö: Suomalainen huippuosaaminen, kokeilualustat ja verkostot kutsuvat ja innostavat läpimurtoihin. Maailman tuloksellisin palvelukokonaisuus ja toimiva Team Finland -yhteistyö mahdollistavat innovatiivisten yritysten menestymisen Suomessa.   
Suuret yritykset   
Business Finland kannustaa t&k&i-rahoituksella suuret yritykset rohkeaan ja kansantalouden kannalta merkittävään uudistumiseen sekä osaamista ja liiketoimintamahdollisuuksia kumppaneille synnyttävään yhteistyöhön   
— Suurten yritysten kokonaisverkottuminen Business Finlandin t&k&i-projekteissa (%)176170170
Julkiset tutkimusorganisaatiot   
Business Finland vauhdittaa t&k&i-rahoituksella taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti hyödyllisten osaamisten, verkostojen ja tutkimustulosten synnyttämistä ja siirtymistä elinkeinoelämän hyödynnettäväksi   
— Yritysten arvio tutkimustulosten ja osaamisten kaupallisen hyödyntämisen todennäköisyydestä (%)72> 70> 75

Valtuuden ja määrärahan käytön arvioitu jakautuminen (1 000 euroa)

 MäärärahaValtuus
   
Avustukset tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatiotoimintaan156 300183 515
— alkaville yrityksille 57 500
— pk-yrityksille 65 515
— suuryrityksille 60 500
Julkisen tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitus77 80070 800
Euroopan avaruusjärjestön (ESA) ohjelmamaksut16 80016 200
Yhteensä250 900270 515

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

 20182019202020212022—Yhteensä
vuodesta
2018 lähtien
       
Ennen vuotta 2018 tehdyt sitoumukset211 40099 80031 2009 5003 000354 900
Vuoden 2018 sitoumukset39 500114 50073 50028 00015 015270 515
Menot yhteensä250 900214 300104 70037 50018 015625 415

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

  
Arviomäärärahan tarkistus-420
Audiovisuaalisen kannustinjärjestelmän käyttöönotto (siirto momentilta 29.80.31)3 000
Innovatiiviset hankinnat (HO)870
Innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus (siirto momentille 32.20.42)-3 000
Kertaluonteisen valtuuslisäyksen poistuminen (TA 2016)-1 700
Tutkimuksen ja yritysten yhteistyö, ekosysteemikehitys, innovatiiviset hankinnat, innovaatioseteli, TF explorer (HO)8 000
Säästöpäätös-30 350
Yhteensä-23 600

2018 talousarvio250 900 000
2017 I lisätalousarvio10 000 000
2017 talousarvio274 500 000
2016 tilinpäätös335 351 786

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)

Valiokunta korostaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan merkitystä Suomen talouskasvulle ja on huolissaan sekä julkisen että yksityisen t&k-panostuksen riittävyydestä. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan kokonaismenot ovat laskeneet selvästi 2010-luvulla, mikä on voinut heikentää Suomen innovaatiokykyä ja elinkeino- ja innovaatiopolitiikalle asetettujen tavoitteiden toteuttamista. Saadun selvityksen mukaan Suomi ei ole enää t&k-intensiteetiltään kärkimaiden joukossa, mutta kuitenkin edelleen sekä EU:n että OECD-maiden keskitason yläpuolella.

Valiokunta on tyytyväinen, että vuoden 2018 talousarvioesityksessä valtion t&k-rahoitukseen esitetään 30 milj. euron lisäystä vuoden 2017 varsinaiseen talousarvioon nähden (yhteismäärä 1 828 milj. euroa). Tätä aikaisemmin valtion rahoitus on laskenut vuodesta 2011 alkaen. Valiokunta muistuttaa, että t&k-toiminnan valtion rahoituksen leikkaukset voivat merkitä innovaatiovelan kasvua suhteessa kilpailijamaihin sekä näkyä innovaatiokyvyn heikentymisenä hyvinkin pitkällä aikajänteellä. Saadun selvityksen mukaan Suomessa valtion tuki yritysten t&k-toimintaan on kansainvälisesti tarkastellen vähäistä.

Sekä valtion että yksityisen sektorin t&k-rahoituksen vähenemisen vaikutukset ovat kohdistuneet erityisesti soveltavaan ja innovaatiohakuiseen tutkimukseen, mikä näkyy etenkin VTT:hen ja Tekesiin kohdennettuina leikkauksina. Valiokunta pitää kehitystä huolestuttavana, sillä vaikuttavuusarvioiden mukaan Tekesin ja VTT:n julkisella rahoituksella on saavutettu hyviä tuloksia. Valtion t&k-panostusten leikkaukset ovat vähentäneet yksityisen sektorin t&k-rahoitusta, koska esim. noin kaksi kolmasosaa VTT:n tutkimuksesta tehdään yhteisrahoitteisissa hankkeissa. Sekä VTT:n että Tekesin rahoituksen leikkausten johdosta mahdollisuus tehdä yhteishankkeita on kaventunut, mikä siis tarkoittaa samalla yritysten oman rahoituspanoksen vähenemistä. Toisaalta on tutkitusti todettu, että Tekesin yhden euron panostus on tuottanut kaksi euroa yritysten tuotekehitys- ja innovaatiosijoituksia.

Pysyäkseen kilpailukykyisenä Suomi tarvitsee nykyistä enemmän uusia innovaatioita ja niiden kanavoimista käytännön toimintaan. Innovaatioilla voimme lisätä talouskasvua ja vientiä sekä korjata elinkeinoelämän rakenteita. Myönteistä on, että kansainvälisesti tarkastellen innovaatiotoimintaa harjoittavien yritysten määrä on Suomessa hyvällä tasolla ja suomalaiset yritykset tuovat markkinoille uusia tuotteita enemmän kuin useat muut Euroopan maat. Erityisesti uusien palveluiden osalta Suomi pärjää vertailussa hyvin. Merkittävänä haasteena Suomen innovaatiokyvyn kohottamiselle on pk-yritysten vähäinen panostus t&k-toimintaan.

Valiokunta nostaa esille lokakuussa 2017 julkaistun tekoälyä tarkastelleen työryhmän raportin (TEM:n julkaisuja 41/2017), jonka mukaan Suomella on hyvät mahdollisuudet kehittyä tekoälyn soveltamisen kärkimaaksi. Tekoäly on yksi merkittävimmistä teknologiamurroksista maailmalla. Se tulee vaikuttamaan merkittävästi sekä valtioiden että yritysten kilpailukykyyn. Tekoälyyn kohdistuneet panostukset niin valtioiden kuin yritysten toimesta ovat kasvaneet nopeasti erityisesti Yhdysvalloissa ja Kiinassa, ja myös Euroopassa kehitys on kiihtymässä. Valiokunta painottaa, että tekoälyn luoman merkittävän talouskasvupotentiaalin hyödyntäminen edellyttää nopeita päätöksiä ja tehokasta toimeenpanoa. Suomelle on tärkeää kohdistaa rajalliset resurssit tuloksellisesti, harjoittaa kansainvälistä yhteistyötä ja hyödyntää Suomen rajojen ulkopuolella tapahtunutta kehitystä ja syntyneitä innovaatioita.

Valiokunta pitää myönteisenä, että Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän toimivuudesta teetettiin OECD:n kansainvälinen arviointi ja että näiden suositusten pohjalta Suomessa on käynnistetty innovaatiojärjestelmän uudistaminen. Kesäkuussa 2017 julkaistussa tutkimuksessa tuotiin esille useita merkittäviä puutteita ja kehittämishaasteita. Arvioinnin mukaan Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän kilpailukyky on heikentynyt viime vuosien aikana. OECD kehottaa Suomea mm. tehostamaan tutkimus- ja innovaatiopolitiikan ohjausta ja vaikuttavuutta sekä lisäämään elinkeinoelämän kannalta olennaisen tutkimuksen rahoitusta. Myös tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan kansainvälistymiseen on panostettava aiempaa voimakkaammin. Talouden monipuolistamiseksi OECD kehottaa priorisoimaan radikaaleja innovaatiohankkeita, joissa on mahdollisuuksia uusien korkean lisäarvon tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. Suositusten mukaan pk-yritysten tutkimus- ja innovaatiotoimintaa tulee lisätä sekä syventää yhteistyötä suurten yritysten kanssa.

Valiokunta korostaa, että yritystukijärjestelmää on kehitettävä. Yritystuista on vähitellen kehittynyt laaja ja hajanainen kokonaisuus, ja niiden vaikuttavuudesta on viime vuosina esitetty useita kriittisiä arvioita. Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi vuonna 2014, että haitallisia ja talouden dynamiikkaa hidastavia yritystukia (suorat tuet ja verotuet) on noin 850 milj. euroa enemmän kuin uudistavia, tehokkaita ja vaikuttavia tukia. Yhtenä keskeisistä ongelmista on nähty se, etteivät yritystuet tue riittävästi elinkeinoelämän uudistumista ja uusia kasvun kärkiä. Yritystukien uudistamiseksi on syksyllä 2017 asetettu parlamentaarinen työryhmä. Työryhmän tehtävänä on laatia yhteinen tiekartta, jolla yritystukijärjestelmän painopistettä siirretään yritysten ja elinkeinojen pitkän aikavälin tuottavuutta edistävään suuntaan. Uudistuksen on tarkoitus astua voimaan vaiheittain vuosina 2019—2023. Valiokunta pitää hyvänä, että työryhmä huomioi esityksissään myös kansainvälisen kilpailutilanteen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 250 900 000 euroa.

Valtuus

Vuonna 2018 saa tehdä uusia rahoituspäätöksiä enintään 270 515 000 euron arvosta.

Mikäli vuoden 2017 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2018 enintään 20 000 000 eurolla.

Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää:

1) valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan

2) kansallisiin ja Euroopan unionin rahoitusosuuksiin eurooppalaisissa yhteistyöhankkeissa

3) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä kunnallisten ja muiden julkisten organisaatioiden julkisen toiminnan innovatiivisiin kehittämishankkeisiin

4) yritysten, kuntien ja kuntayhtymien, yleishyödyllisten yhteisöjen sekä valtion budjettitalouden organisaatioiden työelämän kehittämishankkeisiin

5) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä tekevien tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, jotka edistävät teknologisen, liiketoiminnallisen sekä muun elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kehittymisen kannalta merkittävän osaamisen syntymistä, kehittymistä ja laaja-alaista hyödyntämistä

6) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien tutkimusorganisaatioiden kansallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin ja hankkeisiin, hankkeiden valmisteluun sekä osaamisen ja strategisten toimintaedellytysten kehittämiseen

7) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien tutkimusorganisaatioiden kansainväliselle organisaatiolle maksettaviin jäsen- ja ohjelmamaksuihin sekä laitetoimituksiin ja Business Finlandin puolesta tehtävistä matkoista muille kuin Business Finlandin henkilöstölle aiheutuviin matkakustannuksiin

8) julkisista hankinnoista annetun lain (1397/2016) 5 §:ssä määriteltyjen hankintayksiköiden julkisen toiminnan laatua ja kustannustehokkuutta kohottaviin innovaatioihin liittyvien julkisten hankintojen valmisteluun ja toteutukseen

9) kansainvälisille organisaatioille innovaatioyhteistyön ja -ohjelmien jäsen- ja osallistumismaksuihin

10) valtionavustuslain (688/2001) ja Euroopan komission asetuksen (EY 651/2014) sekä valtioneuvoston asetuksen (1547/2016) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille Suomessa tapahtuvaan audiovisuaalisten teosten käsikirjoittamisen, kehittämisen, tuotannon ja levityksen kustannuksiin sekä myynnin edistämiseen. Avustusta voidaan myöntää myös ulkomaisille toimijoille.

Avustusta voidaan maksaa myös palveluseteleinä.

Momentilta voidaan maksaa ennen vuotta 2010 momentilta 32.20.20 tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot.

Momentilta voidaan maksaa ennakkomaksuja pienille ja keskisuurille yrityksille, kun ennakkomaksulla vähennetään muun julkisen rahoituksen tarvetta siltarahoitukseen.

Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

 

I lisätalousarvioesitys HE 73/2018 vp (31.5.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 30 500 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2018 saa tehdä uusia rahoituspäätöksiä enintään 271 015 000 eurolla.

Selvitysosa: Määrärahan lisäyksestä 30 000 000 euroa aiheutuu rahoituspäätösten maksatusarvioiden tarkentumisesta. Määrärahan ja valtuuden lisäys 500 000 euroa aiheutuu EEN-ohjelmatoiminnan kansallisen rahoitusosuuden siirrosta momentilta 32.20.06.


2018 I lisätalousarvio30 500 000
2018 talousarvio250 900 000
2017 tilinpäätös335 441 666
2016 tilinpäätös335 351 786

 

Eduskunnan kirjelmä EK 15/2018 vp (27.6.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 30 500 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2018 saa tehdä uusia rahoituspäätöksiä enintään 271 015 000 eurolla.