Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         60. Energiapolitiikka
         70. Kotouttaminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2018

20. Elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaPDF-versio

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Selvitysosa:Kasvupolitiikan toteuttamiseksi elinkeino- ja innovaatiopolitiikalla vahvistetaan kilpailukyvyn ja talouden kasvun edellytyksiä. Olennaista on varmistaa, että Suomi on vetovoimainen toimintaympäristö kasvua hakeville yrityksille, korkeatasoiselle osaamiselle ja ulkomaisille investoinneille. Toimenpiteillä tuetaan yritysten jatkuvaa uudistumista ja elinkeinorakenteen monipuolistumista sekä suomalaisten yritysten menestymistä globaaleilla markkinoilla. Nämä yhdessä luovat perustan talouskasvulle, uusien työpaikkojen syntymiselle ja hyvinvoinnille.

Kansainvälisesti kilpailukykyisen toimintaympäristön rakentamista tuetaan pääomamarkkinoita kehittämällä, kasvuhakuisten yritysten rahoituksen saatavuutta parantamalla sekä uusien investointien ja osaamisen houkuttelulla.

Innovaatiojärjestelmää uudistetaan OECD:n suositukset huomioiden. Uudistumista ja elinkeinoelämän monipuolistumista tuetaan vahvistamalla kansainvälisesti kilpailukykyisten osaamiskeskittymien ja ekosysteemien muodostumista Suomeen. Maakuntauudistuksen yhteydessä huolehditaan valtakunnallisten ja maakunnallisten kasvupalveluiden yhteensovittamisesta. Tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi vahvistetaan elinkeinoelämän, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyötä sekä parannetaan tutkimuksen ja innovaatioiden kaupallistamisen edellytyksiä. Yrityksiä kannustetaan uudistamiseen hyödyntäen uusia arvonluonnin lähteitä ja digitalisaatiota.

Suomalaisten yritysten menestymistä globaaleilla markkinoilla tuetaan auttamalla yrityksiä tunnistamaan globaaleja liiketoimintamahdollisuuksia, rakentamalla globaaleja verkostoja sekä kannustamalla yrityksiä tuottamaan suomalaisiin vahvuuksiin perustuvia ratkaisuja globaaleihin asiakastarpeisiin ja kanavoimaan niistä lisäarvoa kotimaahan. Tähän pyritään luomalla kilpailuetua uusista arvonluonnin lähteistä ja edelläkävijämarkkinoista sekä kehittämällä ratkaisuja globaaleihin asiakastarpeisiin strategisesti merkittävillä kasvualoilla, kuten bio-, hyvinvointi- ja terveysaloilla sekä hyödyntämällä digitalisaatiota ja puhtaita ratkaisuja. Uutta kasvua haetaan myös arktisen liiketoiminnan mahdollisuuksista.

Innovaatiotoiminnan, kansainvälistymisen, ulkomaisten investointien ja matkailun edistämistoiminnot kootaan 1.1.2018 alkaen Business Finland -toimijan vastuulle. Uudistuksessa Innovaatiorahoituskeskus Tekesin ja Finpron toiminnot yhdistetään kokonaisuuteen, joka rakentuu virastosta ja asiakastoiminnoista vastaavasta yhtiöstä.

Hallitusohjelman keskeisenä tavoitteena on kasvurahoitus ja yritysten rahoitusaseman ja oman pääoman vahvistaminen. Tehokkaasti toimiva yritysrahoitusmarkkina on edellytys, jotta Suomeen saadaan lisää kasvavia ja kansainvälistyviä yrityksiä. Julkisella yritysrahoituksella on tärkeä tehtävä rahoitusmarkkinoiden toiminnassa olevien puutteiden korjaamisessa. Yleinen periaate on markkinaehtoisuus ja yksityisen rahoituksen täydentäminen sekä katalysointi. Julkista yritysrahoitusta ja valtion riskinjakoa tarvitaan erityisesti aloittavissa yrityksissä, innovatiivisissa kasvuyrityksissä sekä viennin rahoituksessa. Viennin rahoituksessa tavoitteena on varmistaa suomalaisille yrityksille tasavertaiset toimintaedellytykset suhteessa keskeisiin kilpailijamaihin.

Elinkeino- ja innovaatiopolitiikan toimintatapoja ja yhteistyötä uudistetaan hyödyntämällä digitalisaatiota ja kokeiluja.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti elinkeino- ja innovaatiopolitiikan tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa sekä kasvupolitiikan edellytysten vahvistamiseksi seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2018:

  2015
toteutuma
2016
toteutuma
2017
arvio
2018
arvio
         
Suomi on kansainvälisesti kilpailukykyinen toimintaympäristö elinkeinotoiminnalle        
— Alkaviin yrityksiin tehtyjen yksityisten riskisijoitusten määrä (milj. euroa) 97 95 > 120 > 120
— Ulkomaisessa omistuksessa olevien tytäryhtiöiden henkilöstön määrän kasvu Suomessa (%) 1,5 - > 0 > 0
Yritykset uudistuvat ja elinkeinorakenne monipuolistuu        
— Yritysten t&k-menojen kehitys (%) - 8,2 - 1,2 > 0 > 0
Suomalaiset yritykset menestyvät globaaleilla markkinoilla        
— Suomen osuus vientimarkkinoista, vuosimuutos (%) - 0,65 - 0,38 > 0,72 > 0,34

Elinkeino- ja innovaatiopolitiikan toteuttamiseen osallistuvat ministeriön lisäksi Geologian tutkimuskeskus, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Innovaatiorahoituskeskus Business Finland ja Business Finland Oy, Tekes Pääomasijoitus Oy, Finnvera Oyj, Suomen Vientiluotto Oy, Suomen Teollisuussijoitus Oy sekä useat valtionapuyhteisöt.

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)

Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus jatkaa toimenpiteitä Suomen viennin ja yritysten kansainvälistymisen edistämiseksi. On varmistettava, että suomalaisilla yrityksillä on tasavertaiset toimintaedellytykset keskeisten kilpailijamaiden kanssa. Vuonna 2016 Suomen vienti kasvoi 1,3 prosenttia, ja ennusteiden mukaan kasvuvauhti jatkuu lähivuosina hyvänä. Esimerkiksi valtiovarainministeriön syksyllä 2017 julkaiseman taloudellisen katsauksen mukaan tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu vienti kasvaa tänä vuonna 4,7 prosenttia ja ensi vuonna 3,7 prosenttia. Valiokunta on tyytyväinen, että viennissä markkinaosuuksien menettäminen näyttää päättyvän. Ulkomaankaupan myönteiseen kehitykseen on vaikuttanut ennen kaikkea hyvä talouskehitys Suomen vientimarkkinoilla.

Valiokunta näkee pk-yritysten kansainvälistymisessä ja viennissä merkittäviä kasvumahdollisuuksia. Korkeintaan 250 henkilöä työllistävien pk-yritysten osuus Suomen viennistä on ollut kasvussa vuodesta 2011 lähtien. Suomessa on arviolta jo noin 62 000 pk-yritystä, jotka vievät tavaroita tai palveluja tai harjoittavat muuten liiketoimintaa ulkomailla. Tästä huolimatta Suomessa pk-yritysten osuus viennistä on pienempi kuin esimerkiksi Ruotsissa, Hollannissa tai Tanskassa. Syksyllä 2017 julkaistun selvityksen (TEM-analyysejä 82/2017, Pk-yritysten kansainvälistyminen) mukaan kansainvälisistä pk-yrityksistä yli 60 prosenttia uskoo suhdanteiden parantuvan seuraavan vuoden aikana ja noin puolet odottaa myös viennin kasvavan. Kansainvälisistä pk-yrityksistä noin 45 prosenttia aikoo panostaa vientiin nykyistä enemmän.

Valiokunta painottaa, että pk-yritysten on saatava helposti tarvitsemansa julkiset kansainvälistymispalvelut, ja on huolestunut saatavuuden ongelmista. Saadun selvityksen mukaan laajempaa palveluiden tarjontaa toivoo noin kolmasosa kansainvälisistä pk-yrityksistä. Suomessa on noin 3 000—5 000 pk-yritystä, jotka ovat valmiit kansainvälistymään, mutta eivät ole syystä tai toisesta tähän vielä lähteneet. Valiokunta pitää hyvänä uuden Business Finlandin perustamisen (tarkemmin momentin 32.20.06 kohdalla) tarkoitusta selkeyttää ja yksinkertaistaa yrityksille tarjottavia julkisia kansainvälistymispalveluja. Uudistus voi onnistuessaan vaikuttaa siihen, että nykyistä suurempi osuus uusista yrityksistä harjoittaisi ensimmäisten toimintavuosiensa aikana kansainvälistä liiketoimintaa ja olemassa olevat, varsinkin pk-yritykset, hyödyntäisivät nykyistä tehokkaammin kansainvälisten markkinoiden liiketoimintamahdollisuuksia ja kasvattaisivat liiketoimintaansa nykyistä nopeammin globaaleilla markkinoilla.

Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus jatkaa toimenpiteitä Venäjälle suuntautuvan viennin edellytysten parantamiseksi ja tehostaa toimenpiteitä yritysten käytännön ongelmien ratkaisemiseksi. Suomalaisilla tuotteilla ja teknologialla on hyvän maineen takia jatkuvasti kysyntää Venäjällä. Suomalaiset yritykset voivat erottautua mm. korkealuokkaisilla tuotteilla, luotettavilla toimitusketjuilla ja hyvällä asiakaspalvelulla. Suomalaisilla yrityksillä on kasvumahdollisuuksia mm. niillä aloilla, jotka tuottavat haasteita Venäjälle (mm. ympäristöosaaminen, teollisuuden modernisointi, metsäsektori, meriteollisuus, terveysteknologia ja -palvelut).

Suomen tavaravienti Venäjälle kääntyi kasvuun vuoden 2016 loppupuolella. Positiivinen käänne johtui suurelta osin öljyn hinnan noususta ja tästä seuranneesta ruplan kurssin vahvistumisesta. Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan vienti Venäjälle kasvoi vuoden 2017 tammi—elokuussa 20 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Vienti kasvoi lähes kaikissa tavararyhmissä, mutta nopeinta kasvu oli kone- ja laiteviennissä. Vienti on edelleen vuosina 2008 ja 2012 saavutettuja huipputasoja matalammalla. Venäjä oli tammi—elokuussa Suomen viidenneksi suurin vientimaa, ja sen osuus Suomen kokonaisviennistä oli 5,7 prosenttia. Venäjällä toimii yli 400 suomalaista yritystä, joista valtaosa Pietarin ja Leningradin alueella.

Keväällä 2017 julkaistun kyselyn mukaan vientiä harjoittavista yrityksistä yli puolet uskoo vientinsä Venäjälle kasvavan seuraavien kuuden kuukauden aikana. Yritykset mainitsivat suurimmiksi ongelmikseen Venäjän liiketoiminnassa Venäjän talouden epävakaisuuden, ruplan kurssin ja poliittisen tilanteen. Hieman yli puolet yrityksistä arvioi, että Venäjän protektionistisilla toimilla on ollut vaikutusta yrityksen toimintaan. Yrityksiin vaikuttivat mm. kotimaisten tuotteiden suosiminen Venäjällä ja paikallisen työvoiman käyttövaatimukset. Saadun selvityksen mukaan muita ongelmia olivat mm. vaikeudet viennin rahoituksessa ja maksujen välityksessä, Venäjän kielen ja kaupan osaajien vähyys, suomalaisten viranomaisten (Tulli ja Evira) erilaiset tulkinnat sekä Venäjän viranomaisten yllättävät ja epäasiallisiksi koetut menettelyt.

01. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 30 714 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kansainvälisten jäsenmaksujen maksamiseen

2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tehtävänä on tuottaa ja levittää geologista tietoa, joka edistää maankamaran luonnonvarojen kestävää käyttöä. Tutkimuskeskuksen tavoitteena on tiedon, osaamisen ja innovaatioiden avulla tukea elinkeinoelämän ja alueiden kilpailukykyä sekä tukea kustannustehokasta yhteiskuntasuunnittelua. Tutkimuskeskusta kehitetään kansallisena geotietokeskuksena sekä eurooppalaisena huippuosaajana mineraalivarojen kestävän käytön tutkimuksessa.

GTK edistää investointeja ja elinkeinotoimintaa osana kestävän kehityksen taloutta. Uusilla innovaatioilla ja geotiedon hyödynnettävyydellä lisätään kustannustehokkuutta ja vahvistetaan elinkeinopolitiikassa määriteltyjä tavoitteita ja kasvun kärkialueita.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Geologian tutkimuskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2018:

Vaikuttavuus
  • — Mineraalitalous luo kestävää kasvua: mineraalisten raaka-aineiden hyödyntämisen ja jatkojalostuksen kautta syntyy ratkaisuja kehittyviin materiaalitarpeisiin
  • — Uusia luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä edistäviä cleantech-ratkaisuja syntyy
  • — Geologia yhdyskuntien kestävän rakentamisen tehostajana: geologisen tiedon hyödyntäminen alueiden käytön suunnittelussa ja rakentamisessa sekä niihin liittyvissä ympäristökysymyksissä parantuvat.

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2016
toteutuma
2017
tavoite
2018
tavoite
       
Tulosalueiden osuus kustannuksista (%)      
— mineraalivarat ja raaka-ainehuolto 56,2 56 56
— energiahuolto ja ympäristö 22,0 22 22
— maankäyttö ja rakentaminen 21,8 22 22
Yhteisrahoitteinen toiminta      
— kustannusvastaavuus (%) 62,6 50 50
— osuus ydintoiminnan htv-kertymästä (%) 20,1 20 20
— hankkeiden lukumäärä (kpl) 104 95 95
Maksullinen toiminta      
— tulot (milj. euroa) 7,4 7,8 7,8
— ylijäämä (1 000 euroa) 210 550 550
— ylijäämä (% tuotoista) 2,8 7 7
— htv-kertymät 42,5 60 60
Tuotokset ja laadunhallinta

Tutkimuskeskukselle asetetaan seuraavat alustavat tulostavoitteet:

  • — Investointikynnyksen madaltaminen ja elinkeinotoiminnan edellytysten edistäminen, mineraaliraaka-aineisiin, turpeeseen, geoenergiaan ja pohjavesivaroihin liittyvä tiedon kasvu
  • — GTK palvelutarjoajana ja tutkimuskumppanina lisää yhteistyötään yritysten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa erityisesti cleantech-alaan, mineraalitalouteen, digitalisaatioon sekä yhdyskuntarakentamiseen liittyvän toiminnan volyymin kasvun kautta
  • — Strateginen tutkimus ja verkostoituminen vahvistavat GTK:n kyvykkyyttä asiakasratkaisujen tuottajana yhteistyökumppanina
  • — Digitalisaation mahdollisuudet ja systeemiset hyödyt sovelletaan viraston kaikkiin prosesseihin, innovatiivisiin tietopääoman kasvattamisen toimintamalleihin ja asiakasratkaisuihin
  • — Geologisen tietovarannon kasvu ja käytettävyyden parantaminen tuovat systeemisiä hyötyjä, uusia tiedon käyttötapoja ja ne vastaavat asiakkaiden muuttuviin tietotarpeisiin
  • — Laadunhallinta varmistaa asiakastyytyväisyyden. GTK:n yritysasiakkuuksien ja -kumppanuuksien määrä on kasvanut ja asiakastyytyväisyys on hyvällä tasolla.

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

  2016
toteutuma
2017
tavoite
2018
tavoite
       
Henkilötyövuosien kehitys 459 430 400
Kokonaistyötyytyväisyys (1—5) 3,55 3,65 3,70

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio

2018
esitys
       
Bruttomenot 45 626 42 557 41 714
Bruttotulot 13 255 11 000 11 000
Nettomenot 32 371 31 557 30 714
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 2 832    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 3 126    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio

2018
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 7 357 7 800 7 800
— muut tuotot 85 - -
Tuotot yhteensä 7 442 7 800 7 800
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 5 095 5 550 5 550
— osuus yhteiskustannuksista 2 137 1 700 1 700
Kustannukset yhteensä 7 232 7 250 7 250
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 210 550 550
Kustannusvastaavuus, % 103 108 108

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio

2018
esitys
       
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot      
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 2 496 1 550 1 550
— EU:lta saatava rahoitus 709 400 400
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 2 010 1 250 1 250
Tuotot yhteensä 5 215 3 200 3 200
       
Hankkeiden kokonaiskustannukset 8 331 6 400 6 400
       
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) -3 116 -3 200 -3 200
Omarahoitusosuus, % 37 50 50

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kaivosresurssien palkkausmenot (siirto momentilta 32.01.01) 40
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -40
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -16
Lomarahojen alentaminen (Kiky) 52
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -212
Palkkaliukumasäästö -148
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) 14
Toimintamenojen tuottavuussäästö -166
Toimintamenosäästö (HO 2015) -350
Työajan pidentäminen (Kiky) 13
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -29
Vuokrien indeksikorotus 9
Vuokrien indeksikorotusta vastaava säästö -10
Yhteensä -843

2018 talousarvio 30 714 000
2017 talousarvio 31 557 000
2016 tilinpäätös 32 665 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 30 714 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kansainvälisten jäsenmaksujen maksamiseen

2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

 

I lisätalousarvioesitys HE 73/2018 vp (31.5.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 228 000 euroa.

Selvitysosa:Lisämäärärahan tarve aiheutuu palkkausten tarkistuksista.


2018 I lisätalousarvio 228 000
2018 talousarvio 30 714 000
2017 tilinpäätös 31 557 000
2016 tilinpäätös 32 665 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 15/2018 vp (27.6.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 228 000 euroa.

06. Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 82 671 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös hanke- ja ohjelmatoiminnan, aktivoinnin tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen sekä ennakointitoimintaan ja kansainvälistymisen edistämiseen.

Määrärahasta voidaan suorittaa ennakkomaksuja Business Finland -yhtiölle siltä Innovaatiokeskus Business Finlandille ostettavien palvelujen osalta.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä. Business Finland -uudistus, jossa Innovaatiorahoituskeskus Tekesin ja Finpron toiminnot yhdistetään uudeksi toimijaksi, tukee hallituksen tavoitteita kaksinkertaistaa pk-yritysten vienti, kansainvälistää innovaatiojärjestelmä, selkeyttää yrityspalvelujärjestelmää ja luoda vahva kansallinen toimija yritysten kasvun ja kansainvälistymisen tueksi täydentäen myös maakunnallisia kasvupalveluita.

Innovaatiorahoituskeskus Business Finland edistää elinkeinojen kehittymistä teknologian, innovaatioiden ja kasvurahoituksen keinoin. Tämä uudistaa elinkeinoja, kasvattaa jalostusarvoa, tuottavuutta ja työelämän laatua, lisää vientiä sekä luo työllisyyttä ja hyvinvointia. Tulokset saavutetaan asiakkaiden tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla sekä kansainvälisen liiketoiminnan kehittämisellä, johon Innovaatiorahoituskeskus Business Finland kannustaa rahoituksellaan, ohjelmatoiminnalla, kansainvälistymis- sekä muilla neuvontapalveluilla hyödyntäen myös kansainvälisiä kumppanuuksia. Lisäksi Innovaatiorahoituskeskus Business Finland edistää toiminnallaan Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja ja pääomasijoituksia sekä Suomeen suuntautuvaa ulkomaista matkailua.

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa asiakkaita ovat yritykset sekä tutkimus- ja julkiset organisaatiot. Kansainvälistymispalveluja suunnataan erityisesti pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien vahvistamiseen sekä toimintaedellytysten kehittämiseen Suomessa ja ulkomailla. Ulkomaisten investointien ja pääomien hankinnassa kohteena ovat erityisesti osaamisintensiiviset alat, korkean lisäarvon tuotanto ja t&k&i-investoinnit. Matkailun edistämisessä vahvistetaan ja parannetaan Suomen matkailumaakuvaa, matkailutuotteiden vientiä ja kysyntää toimijoiden kanssa yhdessä sekä tuetaan matkailuyritysten kansainvälistymistä. Lisäksi toteutetaan Nopeaa kasvua ja työllisyyttä matkailusta: Matkailu 4.0 -kokonaisuuden toimenpiteitä.

Resursseja vahvistetaan asiakaspalvelussa ja ulkomaan toiminnoissa. Yhteistyö ulkoasiainhallinnon edustustojen kanssa vahvistaa Team Finland -verkoston palvelukykyä maailmalla.

Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin toiminnan vaikuttavuus syntyy useamman vuoden aikajänteellä, mutta toiminnan vaikutuksia seurataan vuosittaisilla suuntaa-antavilla mittareilla.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Business Finlandille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2018:

Vaikuttavuus

  2016
toteutuma
2017
tavoite
2018
tavoite
       
Kansainvälistymis- ja innovaatiorahoituspalvelujen asiakkaana olevien pk-yritysten (sis. midcap) kasvuennusteet tavoitevuonna      
— Uusi vienti (milj. euroa)/ ko. asiakkaiden lukumäärä 5,7 5,5 5,5
— Uusi liikevaihto (milj. euroa)/ ko. asiakkaiden lukumäärä 7,2 7,0 7,0
Matkailutulo kasvaa      
— Kansainväliset matkailutulot (matkailutase, milj. euroa) 2 455 2 500 2 800
— Rekisteröidyt ulkomaiset yöpymiset (1 000 vrk) 5 768 6 180 6 500
Ulkomaisilla investoinneilla luodaan talouskasvua, lisätään työpaikkoja ja vahvistetaan osaamispohjaa      
— Ulkomaisten investointien työllistävyys (työpaikkojen lukumäärä, arvio) 749 700 730
— Ulkomaisten investointien määrä (milj. euroa) 554 390 400

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2016
toteutuma
2017
tavoite
2018
tavoite
       
Toiminnallinen tehokkuus      
Innovaatiorahoitus- ja -asiakkuustyön kokonaiskustannus/myönnetty rahoitus (%) 6,0 < 6,5 < 6,5
       
Tuotokset ja laadunhallinta      
Asiakaspalautteen yleisarvio (1—5)     > 4,0
Sidosryhmätyytyväisyys Visit Finland -toimintoon (1—5) 3,9 > 4,0 > 4,0

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

  2016
toteutuma
2017
tavoite
2018
tavoite
       
Henkilötyövuosien kehitys (Innovaatiorahoituskeskus) 267 372 50
Kokonaistyötyytyväisyys (1—5) - - > 3,5

Tulostavoitteiden saavuttamiseen käytetään toimintamenojen lisäksi momentin 32.01.40 määrärahoja.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Innovaatiotoiminnan edistäminen 37 931 000
Hanke- ja ohjelmatoiminta 5 260 000
Kansainvälistymispalvelut 19 100 000
Suomeen suuntautuvien ulkomaisten investointien ja pääomasijoitusten edistäminen 4 400 000
Suomeen suuntautuvan matkailun edistäminen 15 480 000
Enterprise Europe Network 500 000
Yhteensä 82 671 000

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio

2018
esitys
       
Bruttomenot 39 496 43 623 82 771
Bruttotulot 372 100 100
Nettomenot 39 124 43 523 82 671
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 18 668    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 17 696    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Enterprise Europe Network (siirto momentilta 32.01.40) 500
Finpron yhdistäminen Business Finlandiin (siirto momentilta 32.50.41) 38 980
Maakuntauudistus: palkkaus- ja muut menot (siirto momentilta 32.01.02) 525
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -20
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -8
Lomarahojen alentaminen (Kiky) -81
Palkkaliukumasäästö -102
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -51
Toimintamenojen tuottavuussäästö -196
Toimintamenosäästö (HO 2015) -260
Työajan pidentäminen (Kiky) -79
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -52
Vuokrien indeksikorotus 6
Vuokrien indeksikorotusta vastaava säästö -14
Yhteensä 39 148

Momentin nimike on muutettu.


2018 talousarvio 82 671 000
2017 I lisätalousarvio -1 370 000
2017 talousarvio 43 523 000
2016 tilinpäätös 38 152 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 176/2017 vp (16.11.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 83 621 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Muutos talousarvioesityksen 82 671 000 euroon nähden on 950 000 euroa, missä on otettu huomioon kertaluonteisena lisäyksenä 1 750 000 euroa Business Finland -muutoksen aiheuttamiin menoihin ja vähennyksenä 800 000 euroa, joka aiheutuu vuoden 2017 kolmannessa lisätalousarvioesityksessä tehdystä muutoksesta Matkailu 4.0 -kokonaisuuden käynnistämisen aikaistamiseksi.


2018 talousarvio 83 621 000
2017 I lisätalousarvio -1 370 000
2017 talousarvio 43 523 000
2016 tilinpäätös 38 152 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)

Business Finland -uudistuksessa on tarkoitus yhdistää vuoden 2018 alusta lukien Tekesin ja Finpron toiminnot kokonaisuuteen, joka rakentuu virastosta ja asiakastoiminnoista vastaavasta yhtiöstä. Business Finland -toimijan vastuulle kootaan innovaatiotoiminnan, kansainvälistymisen, ulkomaisten investointien ja matkailun edistämisen toiminnot. Business Finlandin toimintamenoihin esitetään 83 621 000 euron suuruista nettomäärärahaa. Uudella toimijalla on käynnistysvaiheessa palveluksessaan noin 600 henkilöä.

Business Finland -uudistuksella tavoitellaan parannusta useisiin sellaisiin epäkohtiin, jotka valtiovarainvaliokunta on viime vuosina nostanut esille. Yhdistämisen tarkoituksena on luoda valtakunnallinen toimija, joka selkeyttää ja yksinkertaistaa yrityksille tarjottavia julkisia kansainvälistymispalveluja sekä tukee kansainvälistä tutkimus-, kehitys- ja innovaatioyhteistyötä sekä maakunnallisia kasvupalveluita. Tarkoituksena on keventää hallintoa, poistaa päällekkäisyyksiä ja siirtää vapautuvia resursseja asiakastyöhön. Onnistuessaan uudistus parantaa innovatiivista uudistumista ja kansainvälistä kasvua tavoitteleville yrityksille suunnattujen palveluiden asiakaslähtöisyyttä, kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta.

Yhtenä kehittämiskohteena valiokunta näkee yritysten vientiä ja kansainvälistä kasvua tukevan ulkomaanverkoston vahvistamisen. Tällä hetkellä resursointi on useita kilpailijamaita heikompi (esim. Ruotsi, Norja, Tanska, Hollanti ja Irlanti). Tärkeää on vahvistaa Business Finlandin ulkomaanverkostoa siellä, missä erityisesti pk-yritykset sitä eniten tarvitsevat. Huolestuttavaa on, että tällä hetkellä resurssit ovat vähäiset sellaisilla Euroopan lähimarkkinoilla, jonne yrityksillä on matalin kynnys lähteä kansainvälistymään ja tavoittelemaan kasvua. Valiokunnan mielestä resursseja on syytä suunnata kotimaasta kohdemaihin, vahvistaa edustustojen kaupallista osaamista ja edellyttää edustajilta aktiivista vienninedistämistä.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että Tekesin ja Finpron yhdistämisessä on kysymys merkittävästä rakenteellisesta ja toiminnallisesta uudistuksesta, jolloin muutosjohtamisen onnistuminen on välttämätöntä. On tärkeää huolehtia siitä, että uuden toiminnan käynnistämiseen varataan riittävät resurssit eikä palveluiden laatu heikkene myöskään siirtymävaiheen aikana. Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus seuraa tarkoin uudistuksen onnistumista ja reagoi tarvittaessa tilanteeseen nopeasti.

Business Finlandin yhtenä tärkeänä tehtävänä on edistää Suomeen suuntautuvaa matkailua. Valiokunnan arvion mukaan Finpron ja Tekesin yhdistämisellä voidaan parantaa matkailun edistämistoimia. Esimerkiksi Visit Finland voi hyödyntää entistä paremmin nykyisen Tekesin ohjelmatoimintaa oman työnsä tukena.

Valiokunta on erittäin tyytyväinen, että vuoden 2018 talousarvioesityksessä matkailun edistämiseen on esitetty määrärahalisäyksiä. Uuteen ns. Matkailu 4.0 -kokonaisuuteen on esitetty lisäyksenä 8 milj. euroa, josta 5,4 milj. euroa on tarkoitus kohdentaa työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan. Matkailu 4.0 on eri hallinnonalojen ja Matkailun yhteistyöryhmän valmistelema toimenpiteiden kokonaisuus, jonka avulla on tarkoitus edistää matkailun kasvua ja uudistumista. Valiokunta pitää perusteltuna, että lisärahoitusta kohdennetaan mm. matkailumarkkinointiin, matkailuyritysten digiosaamisen parantamiseen ja tarjonnan ympärivuotisuuden kehittämiseen. Tärkeää on, että matkailun edistämisen kokonaisuus on suunnitelmallista ja pitkäjänteistä ja että edistämistoimissa kyetään riittävän aikaisessa vaiheessa varautumaan matkailukysynnän tuleviin muutoksiin.

Suomen majoitusliikkeissä yövyttiin tammi—syyskuussa 2017 lähes 17 milj. kertaa. Määrä on 5,1 prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana. Kotimaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät 1,4 prosenttia ja ulkomaalaisten 14,8 prosenttia. Venäläisten yöpymisiä kirjattiin 16,8 prosenttia enemmän, ja he ovat edelleen suurin Suomeen suuntautuva matkailijaryhmä. Seuraavaksi suurimpia olivat saksalaiset, ruotsalaiset ja britit. Tärkeimmistä Suomeen suuntautuvista matkailijaryhmistä kiinalaisten yöpymiset lisääntyivät eniten (36,9 %) viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

Valiokunta korostaa matkailun merkitystä talouskasvulle ja työllisyydelle ja näkee hyvästä kehityksestä huolimatta matkailussa edelleen merkittävää kasvupotentiaalia. Tärkeää on, että Suomen lisääntyvä kiinnostavuus matkailumaana kyetään hyödyntämään nopeilla, oikein suunnatuilla ja asiakaslähtöisillä toimenpiteillä. Saadun selvityksen mukaan Suomen matkailutulo (14 mrd. euroa) on mahdollista kasvattaa jopa 20 mrd. euroon vuoteen 2025 mennessä. Esitetyn arvion mukaan esimerkiksi Helsinkiin suuntautuva matkailu on mahdollista kaksinkertaistaa. Tämä tarkoittaisi arvion mukaan noin 30 000 uuden työpaikan syntymistä. Koska Helsingin vetovoimaa lisää hyvä yhteys Tallinnaan, valiokunta kannustaa tiivistämään pääkaupunkien yhteistyötä.

Valiokunta painottaa matkailusektorin merkittäviä työllisyysvaikutuksia ja pitää huolestuttavana, että vaikeus saada osaavaa työvoimaa rajoittaa alan kasvua merkittävästi. Matkailualan yli 29 000 yritystä työllistävät noin 140 000 henkilöä. Lisäksi alan vuokratyövoiman osuus on suuri. Alle 26-vuotiaiden työntekijöiden osuus on noin 30 prosenttia, ja matkailu työllistää nuoria myös alueilla, joilla työllistyminen voi muuten olla vaikeaa esimerkiksi syrjäisen sijainnin takia. Saadun selvityksen mukaan matkailukysynnän lisäys synnyttää matkailualalla keskimäärin enemmän työpaikkoja kuin kysynnän lisäys muilla toimialoilla.

Matkailun edistämisessä tulee pyrkiä siihen, ettei Suomi enää menettäisi markkinaosuuksia esim. muille Pohjoismaille. Valiokunta on tyytyväinen, että tällä hetkellä kansainvälinen matkailu kasvaa Suomessa muita Pohjoismaita nopeammin. Tammi—elokuussa 2017 ulkomaalaisten yöpymiset kasvoivat Suomessa 15,2 prosenttia, Ruotsissa 4,2 prosenttia, Norjassa 1,6 prosenttia ja Tanskassa 0,4 prosenttia. Pitkällä ajanjaksolla Suomen matkailuelinkeino on kuitenkin menettänyt merkittävästi markkinaosuuksia muihin Pohjoismaihin verrattuna. Vuosien 2009—2016 aikana ulkomaalaisten yöpymisten määrä on Pohjoismaissa (pl. Islanti) kasvanut 19,4 prosenttia. Suurinta kasvu on ollut Ruotsissa 35,6 prosenttia ja Tanskassa 30,4 prosenttia. Norjassa kasvua on ollut 14,7 prosenttia ja Suomessa 4,8 prosenttia.

Pitkällä ajanjaksolla matkailun edistämisen edellytykset eivät ole olleet Suomessa erityisen hyviä, koska saadun selvityksen mukaan vuosina 2008—2016 muissa Pohjoismaisessa kokonaispanostus (valtio ja yksityissektori) kansallisen matkailuorganisaation (ns. Visit-organisaation) toimintaan on ollut kaksin- tai kolminkertainen Suomen panostukseen verrattuna. Vuonna 2016 kokonaispanostus oli Tanskassa 30,1 milj. euroa, Norjassa 39,8 milj. euroa, Ruotsissa 27 milj. euroa ja Suomessa 13,5 milj. euroa. Valtioiden rahoituksen vertailua hankaloittaa mm. se, että Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa yksityissektori osallistuu Visit-organisaation rahoitukseen selvästi enemmän kuin Suomessa. Valtioiden rahoituksen kehityksen osalta voidaan kuitenkin todeta, että vuonna 2010, samaan aikaan kun Suomessa leikattiin merkittävästi silloisen Matkailun edistämiskeskuksen rahoitusta, muissa Pohjoismaissa valtio panosti enemmän kansallisen matkailuorganisaation toiminnan tukemiseen.

Valiokunta lisää momentille 400 000 euroa vuoden 2017 lopussa päättyvän Merellinen Saaristo -kasvuohjelman jatkamiseen ja ohjelman tulosten hyödyntämiseen. Lisärahan avulla voidaan edistää rannikkoseutujen ja saariston matkailua. Rannikkoseudulla tarkoitetaan koko rannikkolinjaa Torniosta Virojoelle.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 84 021 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös hanke- ja ohjelmatoiminnan, aktivoinnin tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen sekä ennakointitoimintaan ja kansainvälistymisen edistämiseen.

Määrärahasta voidaan suorittaa ennakkomaksuja Business Finland -yhtiölle siltä Innovaatiokeskus Business Finlandille ostettavien palvelujen osalta.

 

I lisätalousarvioesitys HE 73/2018 vp (31.5.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 679 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 170 000 euroa siirtona momentilta 32.01.02 Work in Finland -sivuston päivittämiseen, 760 000 euroa siirtona momentilta 28.70.20 tuottavuutta edistävien tekoälysovellusten kehittämiseen ja 249 000 euroa palkkausten tarkistuksiin sekä vähennyksenä 500 000 euroa EEN-ohjelmatoiminnan kansallisen rahoitusosuuden siirtona momentille 32.20.40.


2018 I lisätalousarvio 679 000
2018 talousarvio 84 021 000
2017 tilinpäätös 42 153 000
2016 tilinpäätös 38 152 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 15/2018 vp (27.6.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 679 000 euroa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 215/2018 vp (25.10.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 2 500 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys on siirtoa momentilta 32.30.51 Talent Boost — Kasvua kansainvälisistä osaajista -toimenpideohjelmaan.


2018 II lisätalousarvio 2 500 000
2018 I lisätalousarvio 679 000
2018 talousarvio 84 021 000
2017 tilinpäätös 42 153 000
2016 tilinpäätös 38 152 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 29/2018 vp (23.11.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 2 500 000 euroa.

28. Materiaalitehokkuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) materiaalitehokkuutta edistävään selvitys-, kokeilu-, menetelmäkehitys- ja informaatiotoimintaan

2) EU:n rahoittamien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien hankkeiden osarahoitukseen

3) enintään 130 000 euroa yritysten materiaalikatselmusten kehittämisen yhteydessä suoritettaviin avustusluonteisiin vähämerkityksisiin kustannusosuuksiin, jotka liittyvät yritysten materiaalikatselmuskokeiluihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Materiaalitehokkuus on luonnonvarojen säästeliästä käyttöä, tehokasta sivuvirtojen hallintaa, jätteen määrän vähentämistä ja materiaalien kierrätystä sekä haitallisten ympäristövaikutusten vähentämistä. Määrärahaa käytetään kansallisen materiaalitehokkuusohjelman toimeenpanoon liittyviin hankkeisiin, joilla edistetään materiaalitehokkuutta parantavien ratkaisujen kehittymistä siten, että yritysten kilpailukyky paranee ja haitalliset ympäristövaikutukset vähenevät. Määrärahaa käytetään myös yritysten materiaalikatselmuskokeiluihin.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
  • — Materiaalien tehokkaampi käyttö lisää energiatehokkuutta ja kilpailukykyä sekä edistää kestäviin tuotanto- ja kulutustapoihin siirtymistä.

2018 talousarvio 400 000
2017 talousarvio 400 000
2016 tilinpäätös 500 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) materiaalitehokkuutta edistävään selvitys-, kokeilu-, menetelmäkehitys- ja informaatiotoimintaan

2) EU:n rahoittamien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien hankkeiden osarahoitukseen

3) enintään 130 000 euroa yritysten materiaalikatselmusten kehittämisen yhteydessä suoritettaviin avustusluonteisiin vähämerkityksisiin kustannusosuuksiin, jotka liittyvät yritysten materiaalikatselmuskokeiluihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 250 900 000 euroa.

Valtuus

Vuonna 2018 saa tehdä uusia rahoituspäätöksiä enintään 270 515 000 euron arvosta.

Mikäli vuoden 2017 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2018 enintään 20 000 000 eurolla.

Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää:

1) valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan

2) kansallisiin ja Euroopan unionin rahoitusosuuksiin eurooppalaisissa yhteistyöhankkeissa

3) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä kunnallisten ja muiden julkisten organisaatioiden julkisen toiminnan innovatiivisiin kehittämishankkeisiin

4) yritysten, kuntien ja kuntayhtymien, yleishyödyllisten yhteisöjen sekä valtion budjettitalouden organisaatioiden työelämän kehittämishankkeisiin

5) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä tekevien tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, jotka edistävät teknologisen, liiketoiminnallisen sekä muun elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kehittymisen kannalta merkittävän osaamisen syntymistä, kehittymistä ja laaja-alaista hyödyntämistä

6) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien tutkimusorganisaatioiden kansallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin ja hankkeisiin, hankkeiden valmisteluun sekä osaamisen ja strategisten toimintaedellytysten kehittämiseen

7) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien tutkimusorganisaatioiden kansainväliselle organisaatiolle maksettaviin jäsen- ja ohjelmamaksuihin sekä laitetoimituksiin ja Business Finlandin puolesta tehtävistä matkoista muille kuin Business Finlandin henkilöstölle aiheutuviin matkakustannuksiin

8) julkisista hankinnoista annetun lain (1397/2016) 5 §:ssä määriteltyjen hankintayksiköiden julkisen toiminnan laatua ja kustannustehokkuutta kohottaviin innovaatioihin liittyvien julkisten hankintojen valmisteluun ja toteutukseen

9) kansainvälisille organisaatioille innovaatioyhteistyön ja -ohjelmien jäsen- ja osallistumismaksuihin

10) valtionavustuslain (688/2001) ja Euroopan komission asetuksen (EY 651/2014) sekä valtioneuvoston asetuksen (1547/2016) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille Suomessa tapahtuvaan audiovisuaalisten teosten käsikirjoittamisen, kehittämisen, tuotannon ja levityksen kustannuksiin sekä myynnin edistämiseen. Avustusta voidaan myöntää myös ulkomaisille toimijoille.

Avustusta voidaan maksaa myös palveluseteleinä.

Momentilta voidaan maksaa ennen vuotta 2010 momentilta 32.20.20 tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot.

Momentilta voidaan maksaa ennakkomaksuja pienille ja keskisuurille yrityksille, kun ennakkomaksulla vähennetään muun julkisen rahoituksen tarvetta siltarahoitukseen.

Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Tutkimus-, kehitys- ja innovaatio (t&k&i)-rahoitusta kohdistetaan erityisesti elinkeinorakenteiden uudistumista nopeuttaviin riskipitoisiin hankkeisiin. Rahoituksella kannustetaan yrityksiä ja muita yhteisöjä sekä valtion budjettitalouteen kuuluvia organisaatioita tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä yhteisiin ohjelmiin, joiden avulla pyritään nopeuttamaan kehitystä sekä kasvattamaan jalostusarvoa ja tuottavuutta sekä edistämään työelämän kehitystä. Rahoitusta myönnettäessä otetaan huomioon rahoituksen vaikutus hankkeen toteutukseen, hankkeen vaikuttavuus, tavoiteltava liiketoiminta sekä kehitettävän innovaation tai osaamisen uutuusarvo, tulosten hyödyntäminen, käytettävät voimavarat, taloudelliset edellytykset ja verkottuminen sekä hankkeiden välilliset vaikutukset elinkeinoelämässä ja yhteiskunnassa.

Audiovisuaalisen tuotannon kannustimella vauhditetaan audiovisuaalisen tuotannon kasvua, alan yritystoimintaa, työllisyyttä, kansainvälistymistä, mukaan lukien ulkomaisten investointien edistäminen, sekä alan ekosysteemien monipuolistumista Suomessa.

Tukea myönnetään erityisesti:

  • — riskipitoisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeisiin ja ohjelmiin, joilla tähdätään uuden teknologian ja osaamisen luomiseen ja hyödyntämiseen sekä energiatalouden, ympäristö- ja hyvinvointiteknologioiden kehittämiseen teollisuudessa ja palveluissa
  • — nuorten innovatiivisten yritysten liiketoimintojen kehittämiseen
  • — pienille ja keskisuurille yrityksille uuden teknologian, osaamisen, teollisoikeuksien sekä innovaatiopalvelujen hankkimiseen
  • — innovatiivisten tuotantotapojen kehittämiseen ja kokeilemiseen pilotti- tai demonstraatiomittakaavassa sekä koetuotantoon
  • — kunnallisten organisaatioiden, valtion budjettitalouteen kuuluvien organisaatioiden, yritysten ja muiden yhteisöjen sellaisten innovatiivisten hankintojen suunnitteluun ja toteuttamiseen, joilla tilaaja tavoittelee toimintansa tai palvelujensa laadun ja kustannustehokkuuden merkittävää parantamista ja jotka edellyttävät tarjoajilta uuden tuotteen, tuotantomenetelmän, palvelun tai muun innovatiivisen ratkaisun kehittämistä
  • — työelämän kehittämishankkeisiin
  • — audiovisuaalisen tuotannon tekemiseen Suomessa.

Tulostavoitteiden saavuttamiseen käytetään myös momenttien 32.20.06, 32.20.43, 32.20.83 ja 32.20.89 määrärahoja ja valtuuksia.

Eurooppalaisia yhteistyöhankkeita koskevat EU-tulot on merkitty momentille 12.32.99.

Business Finlandin t&k&i-rahoituksen vaikuttavuustavoitteiden toteutumista seurataan ensisijaisesti riippumattomilla vaikuttavuusarvioinneilla sekä vuosittain suuntaa-antavilla seurantamittareilla.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Business Finlandin t&k&i-rahoitukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2018:

Vaikuttavuus

  2016
toteutuma
2017
arvio
2018
tavoite
       
1. Globaalisti kilpailukykyinen elinkeinoelämä: Suomeen kehittyy paljon kilpailukykyisiä ja kasvuhakuisia toimijoita kumppaniverkostoineen. Uudet tuotteet ja palvelut pääsevät kansainvälisille markkinoille ja onnistuneet läpimurrot kasvattavat arvonlisää ja vientiä.      
Alkavat ja pk-yritykset      
Business Finland tukee t&k&i-rahoituksella alkavien yritysten liiketoimintaosaamisen vahvistumista ja kannustaa suuren määrän yrityksiä merkittävään kansainväliseen kasvuun innovaatioiden avulla sekä kehittymään houkutteleviksi sijoituskohteiksi yksityisille sijoittajille.      
— Pk-yritysten uusi vienti/Business Finlandin t&k&i-rahoitus (paras neljännes ylittää tavoitearvon) (kerroin) 30 > 22 > 22
— Rahoitettujen hankkeiden synnyttämä vuosittainen vienti/Business Finlandin tki-rahoitus (kerroin) 26 > 10 > 10
2. Houkutteleva innovaatioympäristö: Suomalainen huippuosaaminen, kokeilualustat ja verkostot kutsuvat ja innostavat läpimurtoihin. Maailman tuloksellisin palvelukokonaisuus ja toimiva Team Finland -yhteistyö mahdollistavat innovatiivisten yritysten menestymisen Suomessa.      
Suuret yritykset      
Business Finland kannustaa t&k&i-rahoituksella suuret yritykset rohkeaan ja kansantalouden kannalta merkittävään uudistumiseen sekä osaamista ja liiketoimintamahdollisuuksia kumppaneille synnyttävään yhteistyöhön      
— Suurten yritysten kokonaisverkottuminen Business Finlandin t&k&i-projekteissa (%) 176 170 170
Julkiset tutkimusorganisaatiot      
Business Finland vauhdittaa t&k&i-rahoituksella taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti hyödyllisten osaamisten, verkostojen ja tutkimustulosten synnyttämistä ja siirtymistä elinkeinoelämän hyödynnettäväksi      
— Yritysten arvio tutkimustulosten ja osaamisten kaupallisen hyödyntämisen todennäköisyydestä (%) 72 > 70 > 75

Valtuuden ja määrärahan käytön arvioitu jakautuminen (1 000 euroa)

  Määräraha Valtuus
     
Avustukset tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatiotoimintaan 156 300 183 515
— alkaville yrityksille   57 500
— pk-yrityksille   65 515
— suuryrityksille   60 500
Julkisen tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitus 77 800 70 800
Euroopan avaruusjärjestön (ESA) ohjelmamaksut 16 800 16 200
Yhteensä 250 900 270 515

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2018 2019 2020 2021 2022— Yhteensä
vuodesta
2018 lähtien
             
Ennen vuotta 2018 tehdyt sitoumukset 211 400 99 800 31 200 9 500 3 000 354 900
Vuoden 2018 sitoumukset 39 500 114 500 73 500 28 000 15 015 270 515
Menot yhteensä 250 900 214 300 104 700 37 500 18 015 625 415

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Arviomäärärahan tarkistus -420
Audiovisuaalisen kannustinjärjestelmän käyttöönotto (siirto momentilta 29.80.31) 3 000
Innovatiiviset hankinnat (HO) 870
Innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus (siirto momentille 32.20.42) -3 000
Kertaluonteisen valtuuslisäyksen poistuminen (TA 2016) -1 700
Tutkimuksen ja yritysten yhteistyö, ekosysteemikehitys, innovatiiviset hankinnat, innovaatioseteli, TF explorer (HO) 8 000
Säästöpäätös -30 350
Yhteensä -23 600

2018 talousarvio 250 900 000
2017 I lisätalousarvio 10 000 000
2017 talousarvio 274 500 000
2016 tilinpäätös 335 351 786

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)

Valiokunta korostaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan merkitystä Suomen talouskasvulle ja on huolissaan sekä julkisen että yksityisen t&k-panostuksen riittävyydestä. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan kokonaismenot ovat laskeneet selvästi 2010-luvulla, mikä on voinut heikentää Suomen innovaatiokykyä ja elinkeino- ja innovaatiopolitiikalle asetettujen tavoitteiden toteuttamista. Saadun selvityksen mukaan Suomi ei ole enää t&k-intensiteetiltään kärkimaiden joukossa, mutta kuitenkin edelleen sekä EU:n että OECD-maiden keskitason yläpuolella.

Valiokunta on tyytyväinen, että vuoden 2018 talousarvioesityksessä valtion t&k-rahoitukseen esitetään 30 milj. euron lisäystä vuoden 2017 varsinaiseen talousarvioon nähden (yhteismäärä 1 828 milj. euroa). Tätä aikaisemmin valtion rahoitus on laskenut vuodesta 2011 alkaen. Valiokunta muistuttaa, että t&k-toiminnan valtion rahoituksen leikkaukset voivat merkitä innovaatiovelan kasvua suhteessa kilpailijamaihin sekä näkyä innovaatiokyvyn heikentymisenä hyvinkin pitkällä aikajänteellä. Saadun selvityksen mukaan Suomessa valtion tuki yritysten t&k-toimintaan on kansainvälisesti tarkastellen vähäistä.

Sekä valtion että yksityisen sektorin t&k-rahoituksen vähenemisen vaikutukset ovat kohdistuneet erityisesti soveltavaan ja innovaatiohakuiseen tutkimukseen, mikä näkyy etenkin VTT:hen ja Tekesiin kohdennettuina leikkauksina. Valiokunta pitää kehitystä huolestuttavana, sillä vaikuttavuusarvioiden mukaan Tekesin ja VTT:n julkisella rahoituksella on saavutettu hyviä tuloksia. Valtion t&k-panostusten leikkaukset ovat vähentäneet yksityisen sektorin t&k-rahoitusta, koska esim. noin kaksi kolmasosaa VTT:n tutkimuksesta tehdään yhteisrahoitteisissa hankkeissa. Sekä VTT:n että Tekesin rahoituksen leikkausten johdosta mahdollisuus tehdä yhteishankkeita on kaventunut, mikä siis tarkoittaa samalla yritysten oman rahoituspanoksen vähenemistä. Toisaalta on tutkitusti todettu, että Tekesin yhden euron panostus on tuottanut kaksi euroa yritysten tuotekehitys- ja innovaatiosijoituksia.

Pysyäkseen kilpailukykyisenä Suomi tarvitsee nykyistä enemmän uusia innovaatioita ja niiden kanavoimista käytännön toimintaan. Innovaatioilla voimme lisätä talouskasvua ja vientiä sekä korjata elinkeinoelämän rakenteita. Myönteistä on, että kansainvälisesti tarkastellen innovaatiotoimintaa harjoittavien yritysten määrä on Suomessa hyvällä tasolla ja suomalaiset yritykset tuovat markkinoille uusia tuotteita enemmän kuin useat muut Euroopan maat. Erityisesti uusien palveluiden osalta Suomi pärjää vertailussa hyvin. Merkittävänä haasteena Suomen innovaatiokyvyn kohottamiselle on pk-yritysten vähäinen panostus t&k-toimintaan.

Valiokunta nostaa esille lokakuussa 2017 julkaistun tekoälyä tarkastelleen työryhmän raportin (TEM:n julkaisuja 41/2017), jonka mukaan Suomella on hyvät mahdollisuudet kehittyä tekoälyn soveltamisen kärkimaaksi. Tekoäly on yksi merkittävimmistä teknologiamurroksista maailmalla. Se tulee vaikuttamaan merkittävästi sekä valtioiden että yritysten kilpailukykyyn. Tekoälyyn kohdistuneet panostukset niin valtioiden kuin yritysten toimesta ovat kasvaneet nopeasti erityisesti Yhdysvalloissa ja Kiinassa, ja myös Euroopassa kehitys on kiihtymässä. Valiokunta painottaa, että tekoälyn luoman merkittävän talouskasvupotentiaalin hyödyntäminen edellyttää nopeita päätöksiä ja tehokasta toimeenpanoa. Suomelle on tärkeää kohdistaa rajalliset resurssit tuloksellisesti, harjoittaa kansainvälistä yhteistyötä ja hyödyntää Suomen rajojen ulkopuolella tapahtunutta kehitystä ja syntyneitä innovaatioita.

Valiokunta pitää myönteisenä, että Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän toimivuudesta teetettiin OECD:n kansainvälinen arviointi ja että näiden suositusten pohjalta Suomessa on käynnistetty innovaatiojärjestelmän uudistaminen. Kesäkuussa 2017 julkaistussa tutkimuksessa tuotiin esille useita merkittäviä puutteita ja kehittämishaasteita. Arvioinnin mukaan Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän kilpailukyky on heikentynyt viime vuosien aikana. OECD kehottaa Suomea mm. tehostamaan tutkimus- ja innovaatiopolitiikan ohjausta ja vaikuttavuutta sekä lisäämään elinkeinoelämän kannalta olennaisen tutkimuksen rahoitusta. Myös tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan kansainvälistymiseen on panostettava aiempaa voimakkaammin. Talouden monipuolistamiseksi OECD kehottaa priorisoimaan radikaaleja innovaatiohankkeita, joissa on mahdollisuuksia uusien korkean lisäarvon tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. Suositusten mukaan pk-yritysten tutkimus- ja innovaatiotoimintaa tulee lisätä sekä syventää yhteistyötä suurten yritysten kanssa.

Valiokunta korostaa, että yritystukijärjestelmää on kehitettävä. Yritystuista on vähitellen kehittynyt laaja ja hajanainen kokonaisuus, ja niiden vaikuttavuudesta on viime vuosina esitetty useita kriittisiä arvioita. Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi vuonna 2014, että haitallisia ja talouden dynamiikkaa hidastavia yritystukia (suorat tuet ja verotuet) on noin 850 milj. euroa enemmän kuin uudistavia, tehokkaita ja vaikuttavia tukia. Yhtenä keskeisistä ongelmista on nähty se, etteivät yritystuet tue riittävästi elinkeinoelämän uudistumista ja uusia kasvun kärkiä. Yritystukien uudistamiseksi on syksyllä 2017 asetettu parlamentaarinen työryhmä. Työryhmän tehtävänä on laatia yhteinen tiekartta, jolla yritystukijärjestelmän painopistettä siirretään yritysten ja elinkeinojen pitkän aikavälin tuottavuutta edistävään suuntaan. Uudistuksen on tarkoitus astua voimaan vaiheittain vuosina 2019—2023. Valiokunta pitää hyvänä, että työryhmä huomioi esityksissään myös kansainvälisen kilpailutilanteen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 250 900 000 euroa.

Valtuus

Vuonna 2018 saa tehdä uusia rahoituspäätöksiä enintään 270 515 000 euron arvosta.

Mikäli vuoden 2017 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2018 enintään 20 000 000 eurolla.

Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää:

1) valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan

2) kansallisiin ja Euroopan unionin rahoitusosuuksiin eurooppalaisissa yhteistyöhankkeissa

3) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä kunnallisten ja muiden julkisten organisaatioiden julkisen toiminnan innovatiivisiin kehittämishankkeisiin

4) yritysten, kuntien ja kuntayhtymien, yleishyödyllisten yhteisöjen sekä valtion budjettitalouden organisaatioiden työelämän kehittämishankkeisiin

5) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä tekevien tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, jotka edistävät teknologisen, liiketoiminnallisen sekä muun elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kehittymisen kannalta merkittävän osaamisen syntymistä, kehittymistä ja laaja-alaista hyödyntämistä

6) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien tutkimusorganisaatioiden kansallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin ja hankkeisiin, hankkeiden valmisteluun sekä osaamisen ja strategisten toimintaedellytysten kehittämiseen

7) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien tutkimusorganisaatioiden kansainväliselle organisaatiolle maksettaviin jäsen- ja ohjelmamaksuihin sekä laitetoimituksiin ja Business Finlandin puolesta tehtävistä matkoista muille kuin Business Finlandin henkilöstölle aiheutuviin matkakustannuksiin

8) julkisista hankinnoista annetun lain (1397/2016) 5 §:ssä määriteltyjen hankintayksiköiden julkisen toiminnan laatua ja kustannustehokkuutta kohottaviin innovaatioihin liittyvien julkisten hankintojen valmisteluun ja toteutukseen

9) kansainvälisille organisaatioille innovaatioyhteistyön ja -ohjelmien jäsen- ja osallistumismaksuihin

10) valtionavustuslain (688/2001) ja Euroopan komission asetuksen (EY 651/2014) sekä valtioneuvoston asetuksen (1547/2016) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille Suomessa tapahtuvaan audiovisuaalisten teosten käsikirjoittamisen, kehittämisen, tuotannon ja levityksen kustannuksiin sekä myynnin edistämiseen. Avustusta voidaan myöntää myös ulkomaisille toimijoille.

Avustusta voidaan maksaa myös palveluseteleinä.

Momentilta voidaan maksaa ennen vuotta 2010 momentilta 32.20.20 tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot.

Momentilta voidaan maksaa ennakkomaksuja pienille ja keskisuurille yrityksille, kun ennakkomaksulla vähennetään muun julkisen rahoituksen tarvetta siltarahoitukseen.

Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

 

I lisätalousarvioesitys HE 73/2018 vp (31.5.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 30 500 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2018 saa tehdä uusia rahoituspäätöksiä enintään 271 015 000 eurolla.

Selvitysosa:Määrärahan lisäyksestä 30 000 000 euroa aiheutuu rahoituspäätösten maksatusarvioiden tarkentumisesta. Määrärahan ja valtuuden lisäys 500 000 euroa aiheutuu EEN-ohjelmatoiminnan kansallisen rahoitusosuuden siirrosta momentilta 32.20.06.


2018 I lisätalousarvio 30 500 000
2018 talousarvio 250 900 000
2017 tilinpäätös 335 441 666
2016 tilinpäätös 335 351 786

 

Eduskunnan kirjelmä EK 15/2018 vp (27.6.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 30 500 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2018 saa tehdä uusia rahoituspäätöksiä enintään 271 015 000 eurolla.

41. Erityisavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusinfrastruktuuriin (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 1 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää biotalouden korkealuokkaisten tutkimus- ja pilot-infrastruktuurien rakentamiseen, kehittämiseen ja ylläpitoon sekä näistä aiheutuvien arvonlisäverojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Strategisesti erityisen tärkeissä pilot- ja tutkimusinfrastruktuuri-investoinneissa valtion tuki on 100 %.

Arviomääräraha sisältää korvauksen yhtiölle hankintojen ja arvonlisäverokustannuksiin muun kuin arvonlisäverolain (1501/1993) 1 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun liiketoiminnan muodossa harjoitetun liiketaloudellisen toiminnan osalta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Biotalous ja puhtaat ratkaisut: Bioruukki (maksatusten vähentyminen) -1 000
Yhteensä -1 000

2018 talousarvio 1 500 000
2017 talousarvio 2 500 000
2016 tilinpäätös 1 971 504

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 1 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää biotalouden korkealuokkaisten tutkimus- ja pilot-infrastruktuurien rakentamiseen, kehittämiseen ja ylläpitoon sekä näistä aiheutuvien arvonlisäverojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

42. Kasvuekosysteemien ja innovatiivisten julkisten hankintojen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 5 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) uusien nousevien kasvualojen ja -ekosysteemien tunnistamiseen sekä ekosysteemialoitteiden valmisteluun ja esiselvityksiin

2) uudentyyppisten kumppanuusmallien sekä sektorirajat ylittävien kansallisten kasvustrategioiden, toimenpideohjelmien ja niissä tunnistettujen kasvuekosysteemien toimenpiteiden edistämiseen

3) edelläkävijämarkkinoiden, kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen osaamisen, tutkimus- ja kehittämisympäristöjen yhteiskäyttöä sekä osaamisen vahvistamista ja tutkimustulosten hyödyntämistä edistävien uusien toiminta- ja rahoitusmallien kehittämiseen

4) enintään kuutta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

Kulutusmenot budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena siltä osin kuin on kyse kilpaillusta hankerahoituksesta. Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahalla tunnistetaan Suomen talouskasvun kannalta korkean lisäarvon ja kansainvälisen potentiaalin omaavia nousevia kasvualoja ja -ekosysteemejä yhteistyössä ministeriöiden, rahoittajien, elinkeinoelämän ja muiden sidosryhmien kanssa. Tavoitteena on muodostaa systemaattinen arviointi- ja tietopohja valtioneuvostotason strategisille valinnoille ja tulevaisuuden kasvulinjauksille.

Korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, kuntien, maakuntien, kuntayhtymien, yleishyödyllisten yhteisöjen, valtionvirastojen ja laitosten sekä valtion välillä rakennetaan uudentyyppisiä kumppanuuksia. Tavoitteena on myös edistää edelläkävijämarkkinoiden syntymistä, kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen osaamista, julkisten ja yksityisten tutkimusinfrastruktuurien ja kehitysympäristöjen yhteiskäyttöä ja -rahoitusta sekä osaamisen vahvistamista ja tutkimustulosten kaupallistamista.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
  • — Suomeen syntyy kansainvälisesti vahvoja strategisia kasvuekosysteemejä, jotka luovat uutta kansainvälisesti kilpailukykyistä liiketoimintaa, vientiä ja työpaikkoja sekä houkuttelevat investointeja ja kansainvälisiä osaajia
  • — Suomeen luodaan vetovoimaisia kokeilu- ja kehitysalustoja innovaatiotoiminnalle
  • — Kestävät innovatiiviset julkiset hankinnat luovat markkinoita uusille ratkaisuille, lisäävät vientiä sekä parantavat julkisten palvelujen laatua ja tuottavuutta. Hankinnoilla edistetään myös energia- ja ilmastotavoitteita sekä resurssitehokkuutta ja kiertotaloutta.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Ekosysteemit 2 000
Inka-ohjelman lakkauttaminen (HO 2015) -2 800
Innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus (siirto momentilta 32.20.40) 3 000
Kertaluonteisen lisäyksen poisto (uudelleenbudjetointi) -1 800
Säästöpäätös 500
Yhteensä 900

Momentin nimike on muutettu.


2018 talousarvio 5 000 000
2017 I lisätalousarvio 4 000 000
2017 talousarvio 4 100 000
2016 tilinpäätös 7 024 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 176/2017 vp (16.11.2017)

Määrärahaa saa käyttää myös valtion budjettitalouden piiriin kuuluville organisaatioille sekä korkeakouluille ja vastaaville julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä tekeville tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioille sekä kunnille ja kuntayhtymille kohtien 1)—3) mukaisiin hankkeisiin maksettaviin valtionavustuksiin.

Määrärahaa saa käyttää myös valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden kulutusmenoihin sisältäen työ- ja elinkeinoministeriön kasvuekosysteemien kehittämistoimenpiteiden hankinnat sekä Kestävien innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomaisen osaamiskeskuksen perustamisen, keskuksen toiminnan ja Green deal -mallin pilotoimisen yhdessä muiden hanketoimijoiden kanssa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan kolmannen kappaleen, jolloin talousarvioesityksen momentin päätösosan nykyiset neljäs ja viides kappale muuttuvat viidenneksi ja kuudenneksi kappaleeksi.

Muutos mahdollistaa työ- ja elinkeinoministeriön osallistumisen kasvuekosysteemien ja innovatiivisten julkisten hankintojen kehittämiseen yhteistyössä muiden julkisten toimijoiden kanssa.


2018 talousarvio 5 000 000
2017 III lisätalousarvio
2017 I lisätalousarvio 4 000 000
2017 talousarvio 4 100 000
2016 tilinpäätös 7 024 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 5 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) uusien nousevien kasvualojen ja -ekosysteemien tunnistamiseen sekä ekosysteemialoitteiden valmisteluun ja esiselvityksiin

2) uudentyyppisten kumppanuusmallien sekä sektorirajat ylittävien kansallisten kasvustrategioiden, toimenpideohjelmien ja niissä tunnistettujen kasvuekosysteemien toimenpiteiden edistämiseen

3) edelläkävijämarkkinoiden, kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen osaamisen, tutkimus- ja kehittämisympäristöjen yhteiskäyttöä sekä osaamisen vahvistamista ja tutkimustulosten hyödyntämistä edistävien uusien toiminta- ja rahoitusmallien kehittämiseen

4) enintään kuutta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös valtion budjettitalouden piiriin kuuluville organisaatioille sekä korkeakouluille ja vastaaville julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä tekeville tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioille sekä kunnille ja kuntayhtymille kohtien 1)—3) mukaisiin hankkeisiin maksettaviin valtionavustuksiin.

Määrärahaa saa käyttää myös valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden kulutusmenoihin sisältäen työ- ja elinkeinoministeriön kasvuekosysteemien kehittämistoimenpiteiden hankinnat sekä Kestävien innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomaisen osaamiskeskuksen perustamisen, keskuksen toiminnan ja Green deal -mallin pilotoimisen yhdessä muiden hanketoimijoiden kanssa.

Kulutusmenot budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena siltä osin kuin on kyse kilpaillusta hankerahoituksesta. Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

43. Cleantech- ja biotalousratkaisujen sekä innovaatioiden kaupallistamisen tukeminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 49 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti yrityksille, korkeakouluille, valtion tutkimuslaitoksille ja kunnallisille organisaatioille taloudelliseen toimintaan:

1) tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistamiseen innovaatioiden kaupallistamiseksi

2) pk-yritysten cleantech-ratkaisujen kehittämiseen

3) biotalouden uusien tuotteiden, palveluiden ja liiketoimintamallien kehittämiseen

4) cleantech- ja biotalouden ratkaisujen pilotointiin ja demonstrointiin.

Määrärahaa saa käyttää myös julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä harjoittavien valtion tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja vastaavien tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin.

Momentilta voidaan maksaa ennakkomaksuja pienille ja keskisuurille yrityksille, kun ennakkomaksulla vähennetään muun julkisen rahoituksen tarvetta Business Finlandin myöntämien avustusten siltarahoitukseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Hallitusohjelman strategisten tavoitteiden toimeenpanoa tuetaan kärkihankkeilla. Painopistealueiden kilpailukyky ja työllisyys, osaaminen ja koulutus sekä biotalous ja puhtaat ratkaisut rahoituksesta 49 milj. euroa kohdennetaan cleantech- ja biotalouden ratkaisujen kehittämiseen, pilotointiin ja demonstrointiin sekä tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistamiseen innovaatioiden kaupallistamiseksi vuonna 2018. Biotalouden ja cleantechin uusien innovaatioiden käyttöönottoa vauhditetaan kokeiluhankkeilla ja innovatiivisilla julkisilla hankinnoilla.

Tavoitteet
  • — Uusia työpaikkoja syntyy kestävän luonnonvarojen käytön ja cleantech-yritysten kasvun myötä
  • — Biotalous- ja cleantech-ratkaisuja kehittävien pk-yritysten vienti kasvaa
  • — Business Finland vauhdittaa taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti hyödyllisten osaamisten, verkostojen ja tutkimustulosten synnyttämistä ja siirtymistä elinkeinoelämän hyödynnettäväksi.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Tutkimustulosten kaupallistaminen 25 000 000
Kasvuhakuisten pk-yritysten cleantech-ratkaisut 9 000 000
Biotalouden uudet tuotteet, palvelut ja liiketoimintamallit 13 000 000
Cleantech-pilotit 2 000 000
Yhteensä 49 000 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Biotalous ja puhtaat ratkaisut: Cleantech pilotit -1 000
Biotalous ja puhtaat ratkaisut: Uudet tuotteet, palvelut ja liiketoimintamallit 1 000
Kilpailukyky ja työllisyys: Kasvuhakuisten pk-yritysten cleantech-ratkaisujen vauhdittaminen 1 000
Osaaminen ja koulutus: Tutkimustulosten kaupallistaminen 5 000
Yhteensä 6 000

2018 talousarvio 49 000 000
2017 talousarvio 43 000 000
2016 tilinpäätös 30 000 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)

Valiokunta lisää momentille 150 000 euroa Tampereen teknillisen yliopiston ja Kingspan Insulation Oy:n tutkimushankkeeseen, jonka tarkoituksena on tutkia eristemuoviteollisuudessa erittäin suuren leikkauspurujätteen uusiokäytön mahdollisuuksia mm. eriste- sekä muussa rakennusaineteollisuudessa.

Valiokunta lisää momentille 150 000 euroa Punkalaitumen alueella toteutettavan ja monen eri toimijan (mm. Punkalaitumen kunta) uudenlaiseen yhteishankkeeseen, jonka tavoitteena on vähentää ravinteiden joutumista vesistöihin ja siitä johtuvaa rehevöitymistä. Hankkeen tarkoituksena on löytää teknisesti ja taloudellisesti parhaat prosessit ja valmistustavat ravinteiden jalostamiseksi korkeamman jalostusasteen kierrätysravinteita sisältäviksi valmiiksi lannoitetuotteiksi. Hankkeen mahdollisia hyötyjä ovat mm. kansallisesti hyödynnettävän kaupallisen lannoitteen valmistaminen, paikallisten yritysten toimintaedellytysten parantaminen sekä sellaisten toimintamallien kehittäminen, joita demonstroimalla voidaan parhaassa tapauksessa myydä teknologiaa ja osaamista myös ulkomaille.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 49 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti yrityksille, korkeakouluille, valtion tutkimuslaitoksille ja kunnallisille organisaatioille taloudelliseen toimintaan:

1) tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistamiseen innovaatioiden kaupallistamiseksi

2) pk-yritysten cleantech-ratkaisujen kehittämiseen

3) biotalouden uusien tuotteiden, palveluiden ja liiketoimintamallien kehittämiseen

4) cleantech- ja biotalouden ratkaisujen pilotointiin ja demonstrointiin.

Määrärahaa saa käyttää myös julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä harjoittavien valtion tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja vastaavien tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin.

Momentilta voidaan maksaa ennakkomaksuja pienille ja keskisuurille yrityksille, kun ennakkomaksulla vähennetään muun julkisen rahoituksen tarvetta Business Finlandin myöntämien avustusten siltarahoitukseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

44. Kiertotalouden investointi- ja kehittämistuki (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 2 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kiertotalouden uusien ratkaisujen ja prosessien tuotantoon tai käyttöön liittyvän teknologian tai palvelumallien käyttöönottoon, laajennukseen tai pilotointi- ja demonstraatiohankkeisiin, jotka liittyvät uusiotuotteisiin ja materiaaleihin, jätteiden sivuvirtojen käsittelyyn tai kiertotalouden tuotteistamiseen liittyvään uuteen teknologiaan, palveluun tai niiden ympäristö- ja kansantaloudellisiin vaikutuksiin

2) investointeihin, jotka sisältävät uusia kiertotalouden liiketoimintamalleja, uusia alustoja tai digitaalisia palveluja, toimintamalleja sekä tuote- ja palvelusuunnittelua, joka tukee tuotantoa tai käyttöä, korjaamista, huollettavuutta, päivittämistä, jakamista, vuokraamista taikka muuta kiertotalouden kaupallista käyttöönottoa

3) selvityksiin ja investointeja tukeviin esiselvityksiin ja selvityksiin, jotka tähtäävät kiertotalouden eri toimijoiden investointitoiminnan edistämiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Tukea myönnetään valtionavustuslain (688/2001) nojalla ja vähämerkityksellistä tukea (komission asetus 1407/2013) koskevien EU:n valtiontukisääntöjen mukaan.

Selvitysosa:Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman strategisten tavoitteiden toimeenpanoa tuetaan kärkihankkeilla. Painopistealueen biotalous ja puhtaat ratkaisut rahoituksesta 4 milj. euroa on tarkoitettu käytettäväksi kiertotalouden investointi- ja kehittämistukeen vuosina 2018—2019. Kiertotalouden ydinajatus on säilyttää materiaalit ja niiden arvo talouden kierrossa mahdollisimman pitkään ja korvata uusiutumattomia luonnonvaroja kestävästi tuotetuilla uusiutuvilla materiaaleilla.

Investointi- ja kehittämistuki on tarkoitettu uusiin tulevaisuuden kiertotalousratkaisuihin kansainvälisen edelläkävijyyden ja kansallisen kiertotalouden tiekartan tavoitteiden saavuttamiseksi.


2018 talousarvio 2 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 2 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kiertotalouden uusien ratkaisujen ja prosessien tuotantoon tai käyttöön liittyvän teknologian tai palvelumallien käyttöönottoon, laajennukseen tai pilotointi- ja demonstraatiohankkeisiin, jotka liittyvät uusiotuotteisiin ja materiaaleihin, jätteiden sivuvirtojen käsittelyyn tai kiertotalouden tuotteistamiseen liittyvään uuteen teknologiaan, palveluun tai niiden ympäristö- ja kansantaloudellisiin vaikutuksiin

2) investointeihin, jotka sisältävät uusia kiertotalouden liiketoimintamalleja, uusia alustoja tai digitaalisia palveluja, toimintamalleja sekä tuote- ja palvelusuunnittelua, joka tukee tuotantoa tai käyttöä, korjaamista, huollettavuutta, päivittämistä, jakamista, vuokraamista taikka muuta kiertotalouden kaupallista käyttöönottoa

3) selvityksiin ja investointeja tukeviin esiselvityksiin ja selvityksiin, jotka tähtäävät kiertotalouden eri toimijoiden investointitoiminnan edistämiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Tukea myönnetään valtionavustuslain (688/2001) nojalla ja vähämerkityksellistä tukea (komission asetus 1407/2013) koskevien EU:n valtiontukisääntöjen mukaan.

46. Laivanrakennuksen innovaatiotuki (siirtomääräraha 3 v)

 

II lisätalousarvioesitys HE 215/2018 vp (25.10.2018)

Momentille myönnetään 10 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää laivanrakennuksen innovaatioihin myönnettävästä valtionavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (364/2015) mukaisiin avustuksiin.

Selvitysosa:Määrärahaa on tarkoitus myöntää suunnitteilla olevaan kaasu-sähkö-hybridilaiva -projektiin. Uusi hybridilaiva tulisi liikennöimään Vaasa—Uumaja välillä. Päätös innovaatiotuen myöntämisestä hankkeelle on tarkoitus tehdä vuonna 2018.


2018 II lisätalousarvio 10 000 000
2017 tilinpäätös 30 860 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 29/2018 vp (23.11.2018)

Momentille myönnetään 10 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää laivanrakennuksen innovaatioihin myönnettävästä valtionavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (364/2015) mukaisiin avustuksiin.

47. Finnvera Oyj:n tappiokorvaukset (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 56 159 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Finnvera Oyj:n luotto- ja takaustoiminnasta syntyneiden tappioiden osittaiseen korvaamiseen valtioneuvoston antaman luotto- ja takaustappiositoumuksen mukaisesti.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Valtioneuvosto on antanut valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain (445/1998) 8 §:n nojalla sitoumuksen siitä, että valtio korvaa Finnvera Oyj:n luottotappioita sitoumuksen ehtojen mukaisesti niistä luotoista ja takauksista, jotka yhtiö on myöntänyt 1.1.1999 alkaen. Tätä ennen Kera Oy:n myöntämistä luotoista ja takauksista korvataan luotto- ja takaustappiot Kera Oyj:stä annetun lain (65/1971) nojalla annettujen valtioneuvoston sitoumusten mukaisesti. Valtion luotto- ja takaustappiositoumuksiin perustuva korvausosuus Finnveran Oyj:n luottotappioista on 35—80 % riippuen tukialueesta, yritystyypistä ja käytetystä rahoitusinstrumentista.

Finnvera Oyj korjaa yritysrahoituksessa ilmeneviä markkinapuutteita sekä suuntaa rahoitustaan edistämään yritystoiminnan alkua sekä yritysten kasvua ja kansainvälistymistä.

Luottotappiokorvaukset mahdollistavat sen, että Finnvera Oyj voi myöntää lainoja ja takauksia silloinkin, kun yrityksen vakuudet ovat riittämättömiä. Vuonna 2018 Finnvera Oyj:n arvioidaan tekevän n. 9 000 rahoituspäätöstä ja myöntävän luotto- ja takaustappiositoumuksen piirissä olevia lainoja ja takauksia yritystoimintaan n. 1,0 mrd. euroa. Asiakkaita Finnvera Oyj:llä on n. 28 000, josta alle kymmenen henkilöä työllistävien yritysten osuus on n. 90 %. Finnvera Oyj rahoitti vuonna 2016 yli 2 100 kasvavaa yritystä ja määrän arvioidaan vuonna 2018 säilyvän samalla tasolla. Finnvera Oyj:n arvioidaan myöntävän vuonna 2018 rahoitusta n. 2,2 mrd. euron kokonaishankkeisiin, mistä Finnvera Oyj:n osuus on n. 45 % ja pankkien sekä muun rahoituksen osuus n. 55 %.

Vaikuttavuus

  2016
toteutuma
2017
arvio
2018
arvio
       
Aloittavien yritysten määrä (kpl) 3 383 3 500 3 500
Myötävaikutetut uudet työpaikat (kpl) 8 724 8 500 8 500

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Arviomäärärahan tarkistus -13 558
Finnveran pk-yrityksiä suurempien yritysten rahoituksen laajentaminen tukialueiden I ja II ulkopuolelle 3 890
Tukialueiden ulkopuolisen tappiokorvausprosentin nostaminen 55 prosenttiin 184
Työllisyys ja kilpailukyky: Juniorilainaohjelma 1 000
Yhteensä -8 484

2018 talousarvio 56 159 000
2017 talousarvio 64 643 000
2016 tilinpäätös 36 044 150

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 56 159 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Finnvera Oyj:n luotto- ja takaustoiminnasta syntyneiden tappioiden osittaiseen korvaamiseen valtioneuvoston antaman luotto- ja takaustappiositoumuksen mukaisesti.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

 

I lisätalousarvioesitys HE 73/2018 vp (31.5.2018)

Momentilta vähennetään 26 153 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös Finnvera Oyj:n ja sitä edeltäneen Kera Oyj:n toiminnan rahoittamiseen myönnettävään korkotukeen valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain (445/1998) ja sitä edeltäneen Kera Oyj:stä annetun lain (65/1971) nojalla annettujen valtioneuvoston sitoumusten mukaisesti.

Selvitysosa:Valtioneuvosto on antanut valtion erityisrahoitusyhtiön luotto-, takaus- ja pääomasijoitustoiminnasta annetun lain (445/1998) 8 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla sitoumuksen siitä, että valtio korvaa Finnvera Oyj:lle osan niistä luotto- ja takaustappioista, jotka ovat syntyneet kyseisen lain 3 ja 4 §:ssä tarkoitetussa toiminnassa myöntämistä luotoista ja takauksista. Valtio korvaa Finnvera Oyj:lle 50 % luotto- ja takaustappioiden kokonaismäärästä.

Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 26 622 000 euroa ennakoitua pienemmistä valtiolle maksettavaksi tulevista Finnvera Oyj:n tappiokorvauksista ja lisäyksenä 469 000 euroa korkotukien maksamisen palautuksesta momentille.

Momentin nimike on muutettu.


2018 I lisätalousarvio -26 153 000
2018 talousarvio 56 159 000
2017 tilinpäätös 27 993 447
2016 tilinpäätös 36 044 150

 

Eduskunnan kirjelmä EK 15/2018 vp (27.6.2018)

Momentilta vähennetään 26 153 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös Finnvera Oyj:n ja sitä edeltäneen Kera Oyj:n toiminnan rahoittamiseen myönnettävään korkotukeen valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain (445/1998) ja sitä edeltäneen Kera Oyj:stä annetun lain (65/1971) nojalla annettujen valtioneuvoston sitoumusten mukaisesti.

48. Korko- ja muu tuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 42 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetun lain (1137/1996) sekä julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) mukaisen korkotuen maksamiseen

2) Valtiokonttorille korontasaussopimuksista aiheutuvien korko- ja valuuttariskien suojaukseen tarvittavien toimenpiteiden ja kustannusten maksamiseen

3) julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasausyhtiöstä annetun lain (1136/1996) mukaisesti Suomen Vientiluotto Oy:lle maksettavan hallinnointipalkkion suorittamiseen

4) julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) mukaisesti Suomen Vientiluotto Oy:lle maksettavan alijäämäkorvauksen suorittamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa: Julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen myöntämisen tavoitteena on turvata suomalaisille vientiä harjoittaville yhtiöille kansainvälisesti kilpailukykyinen viennin ja alustoimitusten rahoitusjärjestelmä, lisätä Suomen pääomatavaravientiä ja alustoimituksia sekä edistää viejien, kotimaisten telakoiden ja alihankkijoiden työllisyyttä.

Julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) nojalla Suomen Vientiluotto Oy voi tehdä korontasaussopimuksia ja -päätöksiä enintään 22 mrd. euron pääoma-arvosta sekä myöntää OECD-ehtoisia kiinteä- ja vaihtuvakorkoisia luottoja enintään 22 mrd. euron pääoma-arvosta.

Myöntämisvaltuuden käyttöastetta laskettaessa otetaan huomioon korontasaussopimusten erääntymätön pääoma täysimääräisenä ja tarjousten pääoma-arvosta 50 %.

Toimintaa kuvaavia tunnuslukuja

  2016
toteutuma
2017
arvio
2018
arvio
       
Uusia vientiluottoja koskevia korontasaussopimuksia ja -päätöksiä (milj. euroa) 1 017 6 300 1 100
Myönnettyjen korontasaussopimusten ja -päätösten kanta vuoden lopussa (milj. euroa) 4 200 11 200 12 500

Korontasaussopimuksista valtiolle aiheutuvat menot (1 000 euroa)

  2018 2019 2020 2021 Yhteensä
vuodesta
2018 lähtien
           
Vientiluottojen korkotuki 27 200 38 300 40 300 48 200 154 000
Suojausmenot 15 100 17 800 13 300 8 800 55 000
Menot yhteensä 42 300 56 100 53 600 57 000 209 000

Korontasaussopimuksista sekä korko- ja valuuttariskien suojaamisesta aiheutuvien menojen lisäksi valtiolle tuloutuu korkohyvityksiä ja suojaustuloja, jotka tuloutuvat momentille 12.32.99. Vuonna 2016 valtio sai korkohyvityksiä yhteensä 34,4 milj. euroa ja korontasaustoiminnan ylijäämä oli 19,0 milj. euroa. Korontasaustoiminnasta valtiolle tulevien korkohyvitysten ja suojaustulojen arvioidaan olevan yhteensä 27,9 milj. euroa vuonna 2017 ja 38,1 milj. euroa vuonna 2018.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Lainakannan kasvu, valuuttakurssimuutokset, muutokset suojauskustannuksissa 2 000
Yhteensä 2 000

2018 talousarvio 42 300 000
2017 talousarvio 40 300 000
2016 tilinpäätös 15 443 805

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 42 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetun lain (1137/1996) sekä julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) mukaisen korkotuen maksamiseen

2) Valtiokonttorille korontasaussopimuksista aiheutuvien korko- ja valuuttariskien suojaukseen tarvittavien toimenpiteiden ja kustannusten maksamiseen

3) julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasausyhtiöstä annetun lain (1136/1996) mukaisesti Suomen Vientiluotto Oy:lle maksettavan hallinnointipalkkion suorittamiseen

4) julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) mukaisesti Suomen Vientiluotto Oy:lle maksettavan alijäämäkorvauksen suorittamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

49. Valtionavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n toimintaan (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 89 303 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yleisavustuksena yhtiölle Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain (761/2014) mukaisena rahoituksena:

1) Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n strategiseen, muuhun kuin liiketaloudellisilla perusteilla tapahtuvaan toimintaan. Tämä käsittää muun muassa yhtiön oma- ja yhteisrahoitteisen tutkimus- ja kehitystyön, osaamisen kehittämisen, innovaatiotoiminnan, teknologian lisensioinnin, uusien yritysten perustamisen ja yhteisrahoitteisten tutkimushankkeiden omarahoitusosuutta koskevat menot ja kansallisen mittanormaalijärjestelmän yleisen toteuttamisen, hallinnoinnin ja kehittämisen, kansallisten mittanormaalilaboratorioiden toiminnan ohjauksen, kansallisen kalibrointipalvelun järjestämisen sekä mittatekniikan edistämisen

2) korvaukseen yhtiölle hankintojen ja toimitilavuokrien arvonlisävero-osuuteen sekä toimitilavuokrien piileviin arvonlisäverokustannuksiin muun kuin arvonlisäverolain (1501/1993) 1 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun liiketoiminnan muodossa harjoitetun liiketaloudellisen toiminnan osalta

3) Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom-ohjelma 2014—2018) fuusiotutkimuksen kansallisen koordinaatiotehtävän hoitamiseen

4) Metrijärjestön jäsenmaksuun.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena ja se voidaan maksaa ennakkona.

Selvitysosa:Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n (VTT) tehtävä on riippumattomana ja puolueettomana tutkimuslaitoksena edistää tutkimuksen ja teknologian laaja-alaista hyödyntämistä sekä kaupallistamista elinkeinoelämässä ja yhteiskunnassa. Yhtiö vastaa tehtäväänsä liittyvästä kansainvälisestä toiminnasta. Yhtiöllä voi tehtävänsä toteuttamiseksi olla tytäryhtiöitä. Tehtävänsä toteuttamiseksi yhtiö harjoittaa teknologian soveltavaa tutkimusta ja kehittämistä sekä näihin liittyvää ennakointitoimintaa (strateginen tutkimus), tuottaa teknologiaan ja innovaatioihin perustuvia tutkimus- ja asiantuntijapalveluja (liiketaloudellisilla perusteilla tapahtuva tutkimus), toimii kansallisena metrologialaitoksena tieteellisen metrologian osalta, ylläpitää ja kehittää kansallista metrologiajärjestelmää, mittanormaalijärjestelmää ja kalibrointipalvelua sekä harjoittaa metrologian strategista ja liiketaloudellisilla perusteilla tapahtuvaa tutkimusta.

Strategisesti erityisen tärkeässä tutkimuksessa valtion tuki on 100 %.

VTT keskittää tutkimus- ja kehitystoimintaansa laajoihin ja vaikuttavuudeltaan suuriin, haastelähtöisiin kokonaisuuksiin, joita ovat:

  • — Tulevaisuuden ilmasto: puhtaan ja vähähiilisen energian tuoton, käytön ja varastoinnin ratkaisut
  • — Resurssien riittävyys: uusiutuvien ja uusiutumattomien luonnonvarojen riittävyyden kestävän kehityksen mukaisen käytön ratkaisut
  • — Hyvä elämä: terveyteen, hyvinvointiin ja elinympäristön, mukaan lukien infrastruktuuriin liittyvät ratkaisut
  • — Kokonaisturvallisuus ja riskienhallinta: yksilön, yrityksien ja yhteiskunnan turvallisuuteen liittyvät ratkaisut
  • — Teollisuuden uudistuminen: teollisuuden uudistumista, digitalisoitumista ja kilpailukykyä koskevat ratkaisut.

Vaikuttavuus

  2016
toteutuma
2017
arvio
2018
tavoite
       
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus: Elinkeinoelämän kasvun ja uudistumisen tukeminen      
— VTT:n merkitys innovaatioiden kaupallistamisessa Suomessa (5 v. liukuva ka, %) 36   30—35
—VTT:n mukanaolo ja rooli Suomen kannalta merkittävissä kasvualoitteissa (kpl) - - 3—5
Asiakasvaikuttavuus: Suomalaisten yritysten ja tutkimusyhteisöjen kiinnittyminen kansainvälisiin osaamisverkostoihin      
— VTT:n kanssa toteutettu hanke edisti kansainvälisiin verkostoihin kytkeytymistä (asiakasvaikuttavuuskysely, kehitys %)   Kasvaa Kasvaa
Osaamisen erinomaisuus: Tutkimuslähtöisen liiketoiminnan synnyttäminen      
— VTT:n spin-offien saama pääoma (milj. euroa) 18 15 10
— IPR tuotot (milj. euroa) 2,8 2,5 2,8
— Maksullinen toiminta (milj. euroa) 65 72 74

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

   
Yleisavustus perusrahoitukseen 72 768
Arvonlisäveromenot 16 300
Yleisavustus Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom ohjelma 2014—2018) fuusiotutkimuksen kansallisen koordinaatiotehtävän hoitamiseen 160
Yleisavustukset jäsenmaksuihin 75
Yhteensä 89 303

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
VTT:n perusrahoituksen lisääminen osaamispääoman vahvistamiseksi 2 000
Yhteensä 2 000

2018 talousarvio 89 303 000
2017 talousarvio 87 303 000
2016 tilinpäätös 91 770 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 89 303 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää yleisavustuksena yhtiölle Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain (761/2014) mukaisena rahoituksena:

1) Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n strategiseen, muuhun kuin liiketaloudellisilla perusteilla tapahtuvaan toimintaan. Tämä käsittää muun muassa yhtiön oma- ja yhteisrahoitteisen tutkimus- ja kehitystyön, osaamisen kehittämisen, innovaatiotoiminnan, teknologian lisensioinnin, uusien yritysten perustamisen ja yhteisrahoitteisten tutkimushankkeiden omarahoitusosuutta koskevat menot ja kansallisen mittanormaalijärjestelmän yleisen toteuttamisen, hallinnoinnin ja kehittämisen, kansallisten mittanormaalilaboratorioiden toiminnan ohjauksen, kansallisen kalibrointipalvelun järjestämisen sekä mittatekniikan edistämisen

2) korvaukseen yhtiölle hankintojen ja toimitilavuokrien arvonlisävero-osuuteen sekä toimitilavuokrien piileviin arvonlisäverokustannuksiin muun kuin arvonlisäverolain (1501/1993) 1 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun liiketoiminnan muodossa harjoitetun liiketaloudellisen toiminnan osalta

3) Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom-ohjelma 2014—2018) fuusiotutkimuksen kansallisen koordinaatiotehtävän hoitamiseen

4) Metrijärjestön jäsenmaksuun.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena ja se voidaan maksaa ennakkona.

50. Avustus kansainvälisen teknologiapalkinnon maksamiseen (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustuksena kansainvälisen teknologiapalkinnon maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Kansainvälinen teknologiapalkinto (Millennium-teknologiapalkinto) on joka toinen vuosi myönnettävä 1 milj. euron suuruinen palkinto, jonka tavoitteena on lisätä Suomen kuvaa korkeatasoisena teknologia- ja hyvinvointivaltiona.

Palkinto on tarkoitus antaa henkilölle, yhteisölle tai projektille tulevaisuuteen suuntautuvasta teknologiaan pohjautuvasta ja laajasti vaikuttavasta innovaatiosta, joka edistää elämisen laatua ja humaaneja yhteiskunnallisia arvoja. Palkintohankkeen toteuttajana on Tekniikan Akatemia -säätiö.


2018 talousarvio 1 000 000
2016 tilinpäätös 1 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustuksena kansainvälisen teknologiapalkinnon maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

51. Naisille suunnattu innovaatiopalkinto (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 118 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustuksena naisille suunnatun innovaatiopalkinnon maksamiseen sekä palkintoprosessin käytännön järjestelyistä aiheutuviin kulutusmenoihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Naisille suunnattu innovaatiopalkinto on vuosina 2017—2019 myönnettävä 110 000 euron suuruinen tunnustuspalkinto. Palkinto on perustettu yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden 110-vuotisen historian kunniaksi.

Palkinto on tarkoitus myöntää naiselle tai naisista koostuvalle ryhmittymälle tieteellisesti merkittävästä innovaatiosta teknologian tai talouden alalla.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Palkintoprosessin käytännön järjestelyt 8 000
Uusi naisten innovaatiopalkinto 110 000
Yhteensä 118 000

2018 talousarvio 118 000
2017 talousarvio 118 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 118 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustuksena naisille suunnatun innovaatiopalkinnon maksamiseen sekä palkintoprosessin käytännön järjestelyistä aiheutuviin kulutusmenoihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

80. Lainat Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 96 986 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää vuosina 2009—2015 myönnettyjen jälleenrahoituslainojen korko- ja valuuttariskien suojauksesta Valtiokonttorille aiheutuvien kustannusten maksamiseen.

Selvitysosa:Viennin jälleenrahoitusmalli oli tilapäisesti käytössä vuosina 2009—2012, jonka jälkeen malli korvattiin Finnvera Oyj:n rahoitukseen perustuvalla vienninrahoitusjärjestelmällä (1543/2011). Tilapäisen jälleenrahoitusmallin voimassaolo­aikana myönnettyjen jälleenrahoitusluottojen maksatus jatkui vuoteen 2015 asti.

Viennin jälleenrahoitusmallin tavoitteena oli varmistaa, että suomalaisilla yhtiöillä on käytössään kansainvälisesti kilpailukykyinen viennin ja alustoimitusten rahoitusjärjestelmä, jolla lisätään Suomen pääomatavaravientiä sekä edistetään viejien, kotimaisten telakoiden sekä niiden alihankkijoiden työllisyyttä.

Vientihankkeiden jälleenrahoitusmallissa Suomen Vientiluotto Oy jälleenrahoitti koti- ja ulkomaisen luotto- tai rahoituslaitoksen suomalaiseen pääomatavaravientiin järjestämiä OECD-ehtoisia ostajaluottoja, joissa on Finnvera Oyj:n takuu. Jälleenrahoitus toteutettiin Suomen Vientiluotto Oy:lle myönnetyillä lainoilla. Lainojen maksatus tapahtui samassa aikataulussa Suomen Vientiluotto Oy:n myöntämän jälleenrahoituksen kanssa.

Jälleenrahoitustoiminnasta valtiolle aiheutuvat menot (1 000 euroa)

  2018 2019 2020 2021 Yhteensä
           
Suojausmenot 96 986 89 342 80 933 66 785 334 046
Yhteensä 96 986 89 342 80 933 66 785 334 046

Jälleenrahoitustoiminnan kautta rahoitetuista lainoista valtio saa tuloja lainojen lyhennysten ja korkojen muodossa. Valtio voi saada myös suojaustuloja.

Vuonna 2016 lainojen lyhennykset olivat 304,7 milj. euroa, korkotulot 60,2 milj. euroa ja suojaustulot 42,8 milj. euroa. Vuonna 2017 jälleenrahoituksen arvioidut lainojen lyhennykset, korkotuotot lainoista ja johdannaisista, kurssivoitot lainoista ja johdannaisista ovat yhteensä 404,1 milj. euroa. Vuonna 2018 vastaavien erien arvioidaan olevan 388,8 milj. euroa.

Talousarviovuoden aikana toteutuneiden suojaustulojen ja suojausmenojen yhteenlaskettu nettomäärä kirjataan vuoden päättyessä joko suojaustulona momentille 12.32.99 tai suojausmenona momentille 32.20.80. Jälleenrahoitustoiminnan lainojen lyhennykset ja kurssierot lainoista ja johdannaisista tuloutuvat momentille 15.01.04 ja korkotulot lainoista ja johdannaisista momentille 13.01.05.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Muutokset suojausmenoissa -4 329
Valuuttakurssi- ja korkomuutokset 18 853
Yhteensä 14 524

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2018 talousarvio 96 986 000
2017 talousarvio 82 462 000
2016 tilinpäätös 97 976 810

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 96 986 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää vuosina 2009—2015 myönnettyjen jälleenrahoituslainojen korko- ja valuuttariskien suojauksesta Valtiokonttorille aiheutuvien kustannusten maksamiseen.

 

I lisätalousarvioesitys HE 73/2018 vp (31.5.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 39 300 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös jälleenrahoitustoimintaan myönnettyjen lainojen ennenaikaista takaisinmaksua koskevista järjestelyistä aiheutuvien kustannusten maksamiseen.

Selvitysosa:Lisämäärärahan tarve aiheutuu lainan ennenaikaisesta takaisinmaksusta aiheutuvista kustannuksista. Takaisinmaksussa Vientiluotto Oy maksaa ennenaikaisesti takaisin Suomen valtiolta saamat jälleenrahoitusluotot noin 1,655 mrd. euroa. Takaisinmaksu lisää tuloja momenteilla 13.01.05 noin 7 milj. euroa ja 15.01.04 noin 1,4 mrd. euroa, josta 1,37 mrd. euroa on aikaistettujen lainojen lyhennyksiä ja noin 64 milj. euroa kurssivoittoja.


2018 I lisätalousarvio 39 300 000
2018 talousarvio 96 986 000
2017 tilinpäätös 92 882 703
2016 tilinpäätös 97 976 810

 

Eduskunnan kirjelmä EK 15/2018 vp (27.6.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 39 300 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös jälleenrahoitustoimintaan myönnettyjen lainojen ennenaikaista takaisinmaksua koskevista järjestelyistä aiheutuvien kustannusten maksamiseen.

 

II lisätalousarvioesitys HE 215/2018 vp (25.10.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 85 000 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu ennakoimattomasta valuuttakurssikehityksestä.


2018 II lisätalousarvio 85 000 000
2018 I lisätalousarvio 39 300 000
2018 talousarvio 96 986 000
2017 tilinpäätös 92 882 703
2016 tilinpäätös 97 976 810

 

Eduskunnan kirjelmä EK 29/2018 vp (23.11.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 85 000 000 euroa.

82. Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 10 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain (443/1998) 8 b §:ssä tarkoitettujen luottomuotoiseen vienninrahoitukseen liittyvää varainhankintaa turvaavien lainojen maksamiseen.

Valtuus

Työ- ja elinkeinoministeriö voi myöntää valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain (443/1998) 8 b §:ssä tarkoitettuja vienninrahoitukseen liittyviä lainoja Finnvera Oyj:lle enintään 1 000 000 000 euroa. Lainat saadaan myöntää vakuutta vaatimatta. Lainojen myöntämisen edellytyksenä on se, että rahoitusmarkkinoiden toiminta on sellaisessa tilanteessa, että Finnvera Oyj ei kykene hankkimaan valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a §:ssä tarkoitettuja lainoja ja lainaohjelmia kohtuullisilla ehdoilla. Myönnettävien lainojen takaisinmaksuaika on pääasiallisesti lyhytaikaista, enintään 12 kuukauden pituista. Myönnettävistä lainoista peritään käypää korkoa.

Selvitysosa:Julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) nojalla Suomen Vientiluotto Oy voi myöntää Finnvera Oyj:n varainhankintaan perustuvia vienti- ja alusluottoja. Lain mukaan valtio voi taata Finnvera Oyj:n luottomuotoiseen vienninrahoitukseen liittyvää varainhankintaa. Jos rahoitusmarkkinoiden toiminta on sellaisessa tilanteessa, että Finnvera Oyj ei kykene hankkimaan markkinoilta varoja kohtuullisilla ehdoilla, voidaan yhtiölle myöntää valtion talousarviossa olevien määrärahojen puitteissa pääasiallisesti lyhytaikaista, enintään 12 kuukauden pituista lainaa käypää korkoa vastaan. Lainat on tarkoitus myöntää vakuutta vaatimatta.

Suomen Vientiluotto Oy:n myöntämien vienti- ja alusluottojen tavoitteena on varmistaa, että suomalaisilla yhtiöillä on käytössään vastaavanlainen kansainvälisesti kilpailukykyinen viennin ja alustoimitusten rahoitusjärjestelmä kuin tärkeimpien kilpailijamaidemme viejillä. Tämän rahoitusjärjestelmän avulla parannetaan suomalaisten viejien mahdollisuuksia menestyä pääomatavaraviennin- ja alustoimitusten tarjouskilpailuissa ja sitä kautta myös samalla autetaan vientiyrityksiä, kotimaisia telakoita sekä niiden alihankkijoita työllistämään.

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2018 talousarvio 10 000
2017 I lisätalousarvio
2017 talousarvio 10 000
2016 tilinpäätös

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 10 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain (443/1998) 8 b §:ssä tarkoitettujen luottomuotoiseen vienninrahoitukseen liittyvää varainhankintaa turvaavien lainojen maksamiseen.

Valtuus

Työ- ja elinkeinoministeriö voi myöntää valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain (443/1998) 8 b §:ssä tarkoitettuja vienninrahoitukseen liittyviä lainoja Finnvera Oyj:lle enintään 1 000 000 000 euroa. Lainat saadaan myöntää vakuutta vaatimatta. Lainojen myöntämisen edellytyksenä on se, että rahoitusmarkkinoiden toiminta on sellaisessa tilanteessa, että Finnvera Oyj ei kykene hankkimaan valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a §:ssä tarkoitettuja lainoja ja lainaohjelmia kohtuullisilla ehdoilla. Myönnettävien lainojen takaisinmaksuaika on pääasiallisesti lyhytaikaista, enintään 12 kuukauden pituista. Myönnettävistä lainoista peritään käypää korkoa.

83. Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 141 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtion lainanannosta sekä valtion takauksesta ja valtion takuusta annetun lain (449/1988), valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) ja Euroopan unionin vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä pääosin nuoria innovatiivisia yrityksiä palvelevien yrityskiihdyttämöjen ja riskipääomarahastoa kokoavien yritysten toiminnan käynnistämiseen.

Lainoja voidaan myöntää riskiehtoisena. Mikäli hanke tai sen tulosten taloudellinen hyödyntäminen viivästyy tai epäonnistuu, Business Finlandilla on lainansaajan hakemuksesta oikeus luopua lainasaatavasta tai muutoin muuttaa lainan ehtoja valtioneuvoston asetuksella tarkemmin määriteltävällä tavalla.

Lainat myönnetään pääsääntöisesti vakuutta vaatimatta. Osa rahoituksesta voidaan maksaa ennakkona.

Valtiokonttorilla on oikeus sopia lainansaajan kanssa aiemmin myönnettyjen pääomalainojen ja niille kertyneiden korkojen muuttamisesta vieraan pääoman ehtoisiksi lainoiksi osakeyhtiölain mukaisesti. Valtiokonttori voi myös sopia lainojen erääntymisestä tällaisten muutosten yhteydessä. Muutos voidaan tehdä vain muiden velkojien suostumuksella.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2018 uusia lainoja saa myöntää enintään 156 823 000 eurolla.

Mikäli vuoden 2017 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2018 enintään 50 000 000 eurolla.

Selvitysosa:Lainoilla kannustetaan yrityksiä ja muita yhteisöjä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä yhteisiin teknologia-, tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelmiin, joiden avulla pyritään nopeuttamaan kehitystä sekä kasvattamaan jalostusarvoa ja tuottavuutta.

Rahoitusta myönnetään erityisesti:

  • — yrityksille ja muille yhteisöille tutkimus- ja kehitystyöhön, jonka tavoitteena on edistää kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palvelujen kehittämistä ja parantamista
  • — riskipitoisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeisiin ja ohjelmiin, joilla tähdätään uuden teknologian ja osaamisen hyödyntämiseen sekä energiatalouden, ympäristö- ja hyvinvointiteknologioiden kehittämiseen teollisuudessa ja palveluissa
  • — alkavien innovatiivisten yritysten ja olemassa olevien yritysten uusien liiketoimintojen käynnistämiseen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja tulosten liiketaloudellisen hyödyntämisen edistämiseen
  • — markkinaläheisiin riskipitoisiin kehitys-, pilotointi- ja demonstrointihankkeisiin
  • — innovatiivisten tuotantotapojen kehittämiseen ja kokeilemiseen pilotti- ja demostraatiomittakaavassa sekä koetuotantoon
  • — pienille ja keskisuurille yrityksille teknologiahankintoihin ja teollisoikeuksien sekä innovaatiopalvelujen hankkimiseen tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiohankkeen osana.

Lainojen takaisinmaksuista saatavat tulot on merkitty momentille 15.01.04 ja korot momentille 13.01.05.

Vaikuttavuustavoitteet on esitetty momentin 32.20.40 yhteydessä.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2018 2019 2020 2021 2022— Yhteensä
vuodesta
2018 lähtien
             
Ennen vuotta 2018 tehdyt sitoumukset 74 000 22 000 7 500 2 000 1 000 106 500
Vuoden 2018 sitoumukset 67 000 61 000 19 500 7 000 2 323 156 823
Menot yhteensä 141 000 83 000 27 000 9 000 3 323 263 323

Business Finlandin lainojen lainakanta

  2014 2015 2016
       
Valtiokonttorin hoidossa vuoden lopussa oleva lainakanta (milj. euroa) 721,7 751,5 829,1

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertaluonteisen valtuuden lisäyksen maksatusten loppuminen -3 000
Maksatusmäärärahojen tarkistukset -4 100
Valtuuslisäyksen (I LTA 2017) maksatukset (siirto momentilta 32.20.89) 3 900
Valtuuslisäyksen maksatukset (siirto momentilta 32.20.89) 4 300
Yhteensä 1 100

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2018 talousarvio 141 000 000
2017 I lisätalousarvio 4 300 000
2017 talousarvio 139 900 000
2016 tilinpäätös 141 613 291

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 141 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtion lainanannosta sekä valtion takauksesta ja valtion takuusta annetun lain (449/1988), valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevan asetuksen (1444/2014) ja Euroopan unionin vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä pääosin nuoria innovatiivisia yrityksiä palvelevien yrityskiihdyttämöjen ja riskipääomarahastoa kokoavien yritysten toiminnan käynnistämiseen.

Lainoja voidaan myöntää riskiehtoisena. Mikäli hanke tai sen tulosten taloudellinen hyödyntäminen viivästyy tai epäonnistuu, Business Finlandilla on lainansaajan hakemuksesta oikeus luopua lainasaatavasta tai muutoin muuttaa lainan ehtoja valtioneuvoston asetuksella tarkemmin määriteltävällä tavalla.

Lainat myönnetään pääsääntöisesti vakuutta vaatimatta. Osa rahoituksesta voidaan maksaa ennakkona.

Valtiokonttorilla on oikeus sopia lainansaajan kanssa aiemmin myönnettyjen pääomalainojen ja niille kertyneiden korkojen muuttamisesta vieraan pääoman ehtoisiksi lainoiksi osakeyhtiölain mukaisesti. Valtiokonttori voi myös sopia lainojen erääntymisestä tällaisten muutosten yhteydessä. Muutos voidaan tehdä vain muiden velkojien suostumuksella.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2018 uusia lainoja saa myöntää enintään 156 823 000 eurolla.

Mikäli vuoden 2017 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2018 enintään 50 000 000 eurolla.

 

I lisätalousarvioesitys HE 73/2018 vp (31.5.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 5 800 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2018 uusia lainoja saa myöntää enintään 162 623 000 eurolla.

Selvitysosa:Valtuuden ja määrärahan lisäys 5 800 000 euroa on siirtoa momentilta 32.20.89 ja tarkoitettu käytettäväksi start-up- ja pk-yritysten projekteihin.


2018 I lisätalousarvio 5 800 000
2018 talousarvio 141 000 000
2017 tilinpäätös 141 827 409
2016 tilinpäätös 141 613 291

 

Eduskunnan kirjelmä EK 15/2018 vp (27.6.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 5 800 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2018 uusia lainoja saa myöntää enintään 162 623 000 eurolla.

 

II lisätalousarvioesitys HE 215/2018 vp (25.10.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 15 000 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu rahoituspäätösten maksatusarvioiden tarkentumisesta.


2018 II lisätalousarvio 15 000 000
2018 I lisätalousarvio 5 800 000
2018 talousarvio 141 000 000
2017 tilinpäätös 141 827 409
2016 tilinpäätös 141 613 291

 

Eduskunnan kirjelmä EK 29/2018 vp (23.11.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 15 000 000 euroa.

87. Pääomalainat teollisuuden uudistumiseen ja yritysvetoisten liiketoimintaekosysteemien kehittämiseen (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2018 talousarvio
2017 I lisätalousarvio
2017 talousarvio 5 000 000
2016 tilinpäätös 5 000 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 176/2017 vp (16.11.2017)

Momentille myönnetään 6 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää osakeyhtiölain mukaisten vakuudettomien pääomalainojen myöntämiseen yrityksille ja muille yhteisöille liiketoimintaekosysteemejä uudistavaan toimintaan.

Lainat myönnetään EU:n ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisena käynnistystukena. Lainoja voidaan myöntää myös valtiontukea sisältämättömänä pääomalainana, jolloin ei sovelleta valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevaa asetusta (1444/2014).

Lainoja voidaan myöntää riskiehtoisena. Mikäli hanke tai tavoiteltu liiketoiminta lainanhoitokykyä olennaisesti heikentävällä tavalla epäonnistuu, Business Finlandilla on lainansaajan hakemuksesta oikeus osittain tai kokonaan luopua lainasaatavasta tai muutoin muuttaa lainan ehtoja valtioneuvoston asetuksella tarkemmin määriteltävällä tavalla.

Osa rahoituksesta voidaan maksaa ennakkona.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2018 uusia lainoja saa myöntää enintään 30 000 000 eurolla.

Selvitysosa:Momentti lisätään talousarvioesitykseen.

Pääomalainoilla rahoitetaan käynnistysvaiheessa olevia yrityksiä, jotka toiminnallaan uudistavat teollisuutta ja kehittävät uusia liiketoimintaekosysteemejä. Tavoitteena on uuden, aineettoman pääoman ja osaamisen tehokkaaseen hyödyntämiseen perustuvan, yritystoiminnan edistäminen talouskasvun tukemiseksi.

Rahoitettava toiminta voi liittyä esimerkiksi liiketoimintaekosysteemin operaattorin toimintaan tai tieto- tai testialustojen kehittämiseen.

Lainojen takaisinmaksuista saatavat tulot on merkitty momentille 15.01.04 ja korot momentille 13.01.05.

Vaikuttavuustavoitteet on esitetty momentin 32.20.40 yhteydessä.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2018 2019 2020 2021 2022— Yhteensä
vuodesta
2018 lähtien
             
Vuoden 2018 sitoumukset 6 000 6 000 6 000 6 000 6 000 30 000
Menot yhteensä 6 000 6 000 6 000 6 000 6 000 30 000

2018 talousarvio 6 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 6 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää osakeyhtiölain mukaisten vakuudettomien pääomalainojen myöntämiseen yrityksille ja muille yhteisöille liiketoimintaekosysteemejä uudistavaan toimintaan.

Lainat myönnetään EU:n ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisena käynnistystukena. Lainoja voidaan myöntää myös valtiontukea sisältämättömänä pääomalainana, jolloin ei sovelleta valtioneuvoston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta koskevaa asetusta (1444/2014).

Lainoja voidaan myöntää riskiehtoisena. Mikäli hanke tai tavoiteltu liiketoiminta lainanhoitokykyä olennaisesti heikentävällä tavalla epäonnistuu, Business Finlandilla on lainansaajan hakemuksesta oikeus osittain tai kokonaan luopua lainasaatavasta tai muutoin muuttaa lainan ehtoja valtioneuvoston asetuksella tarkemmin määriteltävällä tavalla.

Osa rahoituksesta voidaan maksaa ennakkona.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2018 uusia lainoja saa myöntää enintään 30 000 000 eurolla.

(88.) Pääomasijoitus Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 35 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Suomen Teollisuussijoitus Oy:n oman pääoman korottamiseen käytettäväksi suomalaisen pääomasijoitusmarkkinan kehittämiseen ja monipuolistamiseen sekä kansainvälistymistä edistävään pääomasijoitustoimintaan.

Selvitysosa:Määräraha on tarkoitus käyttää Kasvurahastojen Rahasto III (KRR III) perustamiseen. Valtion rahoituksella aktivoidaan koti- ja ulkomaista pääomaa Suomen riskipääomamarkkinoille. Perustettava rahasto sijoittaa Suomessa toimiviin venture capital- ja kasvurahastoihin. Kasvurahastojen rahastot edistävät elinkeinopoliittisten tavoitteiden saavuttamista. Sijoitustoiminnan painopiste on suomalaisissa kasvuhakuisissa ja kansainvälistyvissä yhtiöissä. Tesin sijoitus rahastoon olisi 50—60 milj. euroa, kuitenkin enintään puolet rahaston pääomasta.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

  Tavoitteet
   
Vipuvaikutus: KRR III -rahastoon kerätty yksityinen pääoma (milj. euroa) 60—90
Uusien venture capital- ja kasvurahastojen määrä (kpl) 10—14
Vipuvaikutus: KRR III -rahaston kohderahastojen keräämä yksityinen ja kansainvälinen pääoma yhteensä (milj. euroa) >  500
Kohdeyhtiöiden kasvu, liikevaihto (milj. euroa) kasvaa
Kohdeyhtiöiden työpaikat (lkm) kasvaa

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Audiovisuaalisen kannustinjärjestelmän käyttöönotto (kertaluonteisen siirron palautus) 500
Rahoitusmarkkinapaketti vuosille 2014-2017 -30 000
Työllisyys- ja kilpailukyky: KRR III perustaminen 35 000
Yhteensä 5 500

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2017 talousarvio 29 500 000
2016 tilinpäätös 30 000 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 176/2017 vp (16.11.2017)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarvioesityksestä.


2017 talousarvio 29 500 000
2016 tilinpäätös 30 000 000

 

I lisätalousarvioesitys HE 73/2018 vp (31.5.2018)

Vuoden 2016 talousarviossa myönnetty 30 000 000 euron kolmevuotinen siirtomääräraha peruutetaan.

Lisäksi vuoden 2017 talousarviossa myönnetystä 29 500 000 euron kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 15 000 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2017 tilinpäätös 29 500 000
2016 tilinpäätös 30 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 15/2018 vp (27.6.2018)

Vuoden 2016 talousarviossa myönnetty 30 000 000 euron kolmevuotinen siirtomääräraha peruutetaan.

Lisäksi vuoden 2017 talousarviossa myönnetystä 29 500 000 euron kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 15 000 000 euroa.

89. Pääomasijoitus Tekes Pääomasijoitus Oy:lle (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 11 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Tekes Pääomasijoitus Oy:n osakkeiden merkintähinnan ja muun pääoman maksamiseen. Yhtiö voi valtiotukea koskevien säännösten ja määräysten puitteissa ottaa rahastosijoituksissaan suurempaa riskiä tai tyytyä pienempään tuottoon kuin yksityiset sijoittajat.

Selvitysosa:Tekes Pääomasijoitus Oy tekee sijoituksia pääomarahastoihin, joiden sijoitustoiminnan painopiste on alkavissa suomalaisissa kasvuhakuisissa ja kansainvälistyvissä yrityksissä. Sijoituksia voidaan tehdä pääomarahastoihin, jotka sijoittavat suoraan tai soveltuvan rahastorakenteen kautta alkaviin yrityksiin.

Sijoitustoiminnan tavoitteena on monipuolinen alkavien yrityksien pääomasijoitusmarkkina sekä entistä suurempi yksityisten sijoitusten osuus alkavien yrityksien kokonaisrahoituksesta.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

— 2—4 uutta rahastosijoitusta, joissa yksityisen pääoman osuus on pääsääntöisesti vähintään 50 %. Yksityisen pääoman osuus voidaan toteuttaa myös rahaston sijoituskohteen tasolla.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Vähentynyt pääoman tarve (siirto momentille 32.20.83) -4 300
Valtuuslisäyksen (I LTA 2017) maksatukset (siirto momentille 32.20.83) -3 900
Yhteensä -8 200

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2018 talousarvio 11 800 000
2017 I lisätalousarvio -4 300 000
2017 talousarvio 20 000 000
2016 tilinpäätös 30 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 11 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Tekes Pääomasijoitus Oy:n osakkeiden merkintähinnan ja muun pääoman maksamiseen. Yhtiö voi valtiotukea koskevien säännösten ja määräysten puitteissa ottaa rahastosijoituksissaan suurempaa riskiä tai tyytyä pienempään tuottoon kuin yksityiset sijoittajat.

 

I lisätalousarvioesitys HE 73/2018 vp (31.5.2018)

Momentilta vähennetään 5 800 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys on siirtoa momentille 32.20.83 ja johtuu Tekes Pääomasijoitus Oy:n vähentyneestä pääomantarpeesta vuonna 2018.


2018 I lisätalousarvio -5 800 000
2018 talousarvio 11 800 000
2017 tilinpäätös 15 700 000
2016 tilinpäätös 30 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 15/2018 vp (27.6.2018)

Momentilta vähennetään 5 800 000 euroa.