Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         10. Liikenneverkko
         50. Tutkimus
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2014

Pääluokka 31

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Selvitysosa:Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala palvelee yhteiskuntaa vastaamalla toimivista ja turvallisista liikenne- ja viestintäyhteyksistä kestävin ratkaisuin.

Toimintaympäristö

Sähköisten viestintäverkkojen ja digitaalisten palveluiden merkitys yhteiskunnan toimivuudelle on keskeinen. Yleisten muutostrendien lisäksi toimintaympäristöä muokkaavat vahvasti teknologisen kehityksen ja internetin hyödyntämisen ohella yhä laajentuvan toimialan globaali luonne, muuttuvat käyttötottumukset sekä toiminnan luotettavuuteen ja turvallisuuteen liittyvät haasteet. Julkisen talouden haasteet, kansallisen kilpailukyvyn parantaminen, ilmastopolitiikka, alue- ja yhdyskuntarakenteen samoin kuin elinkeino- ja väestörakenteen muutokset sekä palveluiden turvaaminen edellyttävät poikkihallinnollista yhteistyötä sekä uusia, nykyistä tehokkaampia ja vaikuttavampia keinoja kestävään liikenne- ja viestintäpoliittiseen päätöksentekoon.

Viestintäpolitiikka

Digitaalisen yhteiskunnan kehittäminen edellyttää aktiivista viestintäpolitiikkaa sekä kaikkien ministeriöiden omilla hallinnonaloillaan toteuttamia älystrategioita. Viestintäpolitiikassa toteutetaan omaa älystrategiaa (KIDE-hanke). Yhteiskunnan toiminta perustuu merkittävässä määrin erilaisten sähköisten tieto- ja viestintäverkkojen hyödyntämiseen ja niiden mahdollistamien digitaalisten palveluiden ja sisältöjen käyttöön. Internetin yli tapahtuvat toiminnot ja välitettävät palvelut yleistyvät hyvin nopeasti ja näistä hyvänä esimerkkinä ovat nopeasti kehittyvät ja laajentuvat pilvipalvelut. Suomen talouskehityksen, kasvun ja kilpailukyvyn kannalta on keskeistä pystyä muuttamaan vahva viestintäinfrastruktuuri- ja palveluosaaminen vahvuuksiksi digitaalisen kehityksen laajassa hyväksikäytössä. Kyse ei ole vain erilaisten teknologisten sovellusten tai uusien palveluiden kehittymisestä, vaan myös niiden laajamittaisesta käytöstä ja sen ympärille syntyvästä liike- ja muusta toiminnasta. Huomiota tulee kiinnittää myös siihen, että tietoliikenneyhteydet Suomesta ulkomaille ovat riittävät.

Lähivuosina viestintäpolitiikalla haetaan välineitä toimivaan ja turvalliseen yhteiskuntaan sekä tehoa yritysten ja julkisen sektorin toimintaan. Kasvavassa määrin huomio kohdistuu tieto- ja viestintäteknologian ja digitaalisten palveluiden kasvupotentiaalin hyödyntämiseen työllisyyden ja taloudellisen kasvun edistämisessä. Keskeisessä roolissa on myös sähköisen viestinnän lainsäädännön uudistamishanke (tietoyhteiskuntakaari), jolla pyritään selkeyttämään, ajanmukaistamaan ja parantamaan lainsäädäntöä. EU-tasolla tuetaan digitaalisten sisämarkkinoiden syntymistä Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti. Viestintäpolitiikan tavoitteena on myös huolehtia siitä, että viestinnän peruspalvelut ovat kaikkien saatavilla laadukkaina ja kohtuuhintaisina. Tällaisia peruspalveluita ovat lainsäädännössä määritellyt puhelin-, laajakaista- ja postitoiminnan yleispalvelut sekä Yleisradio Oy:n julkinen palvelu. Laajakaista 2015 -hankkeella edistetään haja-asutusalueiden laajakaistarakentamista. Myös viestintäverkkojen luotettavuus, häiriöttömyys ja turvallisuus on varmistettava kaikissa oloissa ja kyberuhkien torjuntaan on varauduttu riittävästi.

Viestintäpolitiikalla vaikutetaan myös siihen, että monipuolisia, käyttäjien tarpeisiin vastaavia viestintä- ja sisältöpalveluita on mahdollista tarjota toimivilla viestintämarkkinoilla. Lainsäädännön, toimilupa- ja taajuuspolitiikan sekä vastaavin keinoin edistetään viestintäverkkojen kehittämistä, monipuolista palvelutarjontaa ja tervettä kilpailua.

Digitaalisen teknologian murrosvaiheessa on tärkeätä pystyä ennakoimaan tulevaa ja mahdollistamaan kehityksen mukanaan tuomaa potentiaalia kasvun ja hyvinvoinnin lisäämisessä sekä parantamaan tätä kautta yhteiskunnan toimivuutta. Tavoitteena on, että erilaisilla sähköisten palveluiden käyttöä edistävillä hankkeilla, julkisten tietovarantojen avaamisella ja laajalla yhteisyöllä saadaan aikaan toimintatapojen muutos, jolla vastataan yhteiskunnan rakenteellisiin muutoksiin ja vahvistetaan Suomen hyvinvointia ja taloudellista kasvua.

Viestintäpolitiikkaa tukevia määrärahoja ovat Viestintäviraston määrärahat, valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen varatut määrärahat, sanomalehdistön tuki sekä Yleisradio Oy:n rahoitukseen tarkoitettu määräraha.

Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa viestinnän toimialalle seuraavat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet:

  • — Monipuolisia, korkealaatuisia ja kohtuuhintaisia viestintä- ja tietoyhteiskuntapalveluita on saatavilla koko maassa.
  • — Viestinnän ja tietoyhteiskunnan peruspalvelut ja niiden turvallisuus on varmistettu.
  • — Tieto- ja viestintäteknologiaa ja digitaalisia palveluita käytetään täysimääräisesti yhteiskunnan toimivuuden, kansalaisten hyvinvoinnin ja yritysten kilpailukyvyn edistämiseksi.
Liikennepolitiikka

Liikennepolitiikan avulla turvataan sujuvat ja turvalliset matkat ja kuljetukset elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeiden mukaisesti ympäristökysymykset huomioon ottaen. Liikennejärjestelmä kytketään osaksi elinkeinoelämän, talouden, työllisyyden ja alueiden kehittämistä. Tarjottava palvelutaso perustuu asiakastarpeisiin, yhteiskunnallisiin tavoitteisiin sekä käytettävissä oleviin resursseihin. Elinkeinoelämällä tulee olla edellytykset globaalisti kilpailukykyiseen toimintaan ja jokaisella mahdollisuus toimivaan arkeen. Liikennepolitiikan uusien toimintatapojen kehittymistä vauhditetaan monipuolisilla liikennepolitiikan eri osa-alueisiin liittyvillä kokeiluilla laajassa yhteistyössä.

Liikennejärjestelmää kehitetään toimintavarmaksi ja ennakoitavaksi. Maankäytön, asumisen, liikenteen sekä palvelurakenteiden ja elinkeinoelämän toimintaedellytykset yhteensovittaen, tehokkaasti toimien sekä taloudellisen ohjauksen avulla varmistetaan, että kasvun kestävyys taataan, liikenteen haitat minimoidaan ja resurssit käytetään tehokkaasti. Liikennepolitiikassa, liikennepalvelujen hankinnassa ja liikenneolosuhteiden kehittämisessä huomioidaan esteettömyys sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edistäminen tarkoituksenmukaisella tavalla.

Liikenneverkon kunnon osalta ensisijaisesti varmistetaan keskeisen väyläverkon tarkoituksenmukainen kunto sekä koko verkon päivittäinen liikennöitävyys ja hoitotaso. Aiempaa enemmän painotetaan raideliikenteen täsmällisyyttä ja toimintavarmuutta.

Kuljetusjärjestelmän ja liikennepalvelujen logistista varmuutta kehitetään yhteistyönä.

Joukkoliikenteestä luodaan pidemmän aikavälin kuluessa eri osapuolten yhteistyönä kaikille käyttäjäryhmille helppokäyttöinen ja yhtenäinen palvelukokonaisuus, joka sisältää myös käyttäjäystävällisen, yhteentoimivan joukkoliikenteen maksu- ja informaatiojärjestelmän.

Julkisen liikenteen tehostamiseksi sekä julkisten liikennepalvelujen turvaamiseksi myös haja-asutusalueilla on selvitetty avoimen joukkoliikenteen ja julkisin varoin rahoitettavien henkilökuljetusten yhdistämistä ja sitä viedään eteenpäin yhteistyössä eri tahojen kanssa.

Kaupunkiseutujen liikenneolosuhteiden parantamiseksi tehostetaan olemassa olevan kapasiteetin käyttöä sekä edistetään kaupunkiseutujen joukkoliikennettä, erityisesti raideliikennettä ja sen liityntäyhteyksiä ja pyritään löytämään ratkaisu liityntäpysäköinnin järjestämistapoihin sekä parannetaan kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita. Maankäytön, asumisen ja liikenteen kattavien MAL-aiesopimusmenettelyn edistämiseksi valtio rahoittaa pieniä kustannustehokkaita hankkeita kuluvalla hallituskaudella.

Liikenteen turvallisuusvision mukaan kenenkään ei tarvitse kuolla eikä loukkaantua vakavasti liikenteessä. Vision toteutumista edistetään vastuullisuutta korostaviin sekä ennalta ehkäiseviin ja riskianalyysipohjaisiin toimintamalleihin perustuvalla pitkäjänteisellä ja poikkihallinnollisella liikennejärjestelmän kehittämisellä. Yleisesti turvallisuustilanne liikenteessä on kehittynyt myönteisesti. Pitkäjänteisen poikkihallinnollisen turvallisuustyön tuloksena Suomen tieliikenteen turvallisuuskehitys kääntyi 2012 parempaan suuntaan. Tieliikenteessä kuolleiden määrä, 254 henkilöä, oli alhaisin sotien jälkeen. Kaupallisessa lentoliikenteessä, merenkulussa ja rautatieliikenteessä liikennekuolemat ja vakavat loukkaantumiset ovat harvinaisia. Lentoliikenteen, merenkulun ja rautatieliikenteen saavutetun turvallisuustason säilyttäminen edellyttää kuitenkin jatkuvaa määrätietoista turvallisuustyötä.

Liikenteen aiheuttamia haittoja vähennetään vaikuttamalla liikkumistarpeeseen sekä liikkumis- ja kuljetusvalintoihin vero- ja maksupolitiikalla sekä informaatiolla sekä ohjaamalla liikennettä aiempaa enemmän kestävien liikennemuotojen varaan. Edistetään kestävien polttoaineiden ja vähäpäästöisten ajoneuvoteknologioiden sekä käyttäjälähtöisten liikkumismuotojen kehittämistä. Lisäksi kiinnitetään erityistä huomiota myös liikenteen energiatehokkuuden parantamiseen.

Liikennepolitiikkaa tukevia määrärahoja ovat perusväylänpidon määrärahat, liikenneverkon kehittäminen, liikenteen viranomaispalvelut, joukkoliikenteen palvelujen ostot sekä tuet, merenkulkuelinkeinon tukeminen, ilmaliikenteen korvaukset ja tuet sekä tienpidon valtionavut.

Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa liikenteen toimialalle seuraavat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet:

— Matka- ja kuljetusketjut toimivat sujuvasti ja turvallisesti hyvinvointia ja kilpailukykyä edistäen.

— Liikennejärjestelmän toimintavarmuus paranee.

— Joukkoliikenteen palvelutasoa parannetaan, tavoitteena matkustajamäärien kasvu ja yksityisautoilun vähentäminen. Erityisen huomion kohteena on raideliikenteen lisääminen ja palvelutason parantaminen.

— Suomi on liikenneturvallisuudeltaan Euroopan parhaiden maiden joukossa. Tieliikenteen turvallisuus paranee jatkuvasti.

— Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään Suomen kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Liikenteen terveydelle ja luonnolle aiheuttamat haitat minimoidaan.

— Liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen sekä liikennetoimialan toiminnan tehokkuus paranee käyttäen hyväksi monipuolisesti erilaisia keinoja mm. tieto- ja viestintäteknologiaa.

Tutkimus

Hallinnonalalla tutkimustoimintaa harjoittaa Ilmatieteen laitos, joka on keskeisessä roolissa yhteiskunnan ilmastonmuutoksen sopeutumiseen tarvittavan perustiedon tuottamisessa. Tuotettavalla tiedolla edistetään turvallisuutta.

Hallinnonalan yhteiset tavoitteet

Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö asettaa koko hallinnonalalle seuraavat tavoitteet:

  • — Huolehditaan yhteiskunnan turvaamiseen liittyvien tehtävien toteuttamisesta.
  • — Hallinnonalan toiminnan tuottavuutta parannetaan.
  • — Kehitetään liikenne- ja viestintäalalla tarvittavaa osaamista ja asiantuntemusta sekä tuotetaan tietoa lainsäädännön ja poliittisen päätöksenteon pohjaksi.
  • — Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan toimintaa kehitetään edelleen tavalla, joka edistää sekä toimialan yhteiskunnallista vaikuttavuutta että hallinnonalan virastojen ja laitosten toiminnallista tuloksellisuutta, taloudellisuutta ja tuottavuutta. 
  • — Lainsäädäntötyö täyttää valtioneuvoston asettamat laatuvaatimukset.
  • — Inhimillistä pääomaa kehitetään.
Valtion yhtiöt

Liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjauksessa ovat valtion yhtiöt Finavia Oyj ja Finnpilot Pilotage Oy, joiden tavoitteena on tukea liikenteen toimialalle asetettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteiden toteutumista.

Määrärahat ja tuloarviot

Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 2 969 milj. euroa. Politiikkalohkoille ehdotetaan määrärahoja seuraavasti: hallinto ja toimialan yhteiset menot 406 milj. euroa, liikenneverkko 1 701 milj. euroa, liikenteen viranomaispalvelut 52 milj. euroa, liikenteen tukeminen ja ostopalvelut 227 milj. euroa, viestintäpalvelut ja -verkot sekä viestinnän tukeminen 534 milj. euroa sekä tutkimus 48 milj. euroa.

Liikenteen toimialan veronluonteisista maksuista tuottoarvioiltaan suurimpia ovat meriväylien pidon kustannuksia kattava väylämaksu 83,0 milj. euroa, ratavero 13,8 milj. euroa, lentoliikenteen valvontamaksu 11,1 milj. euroa, katsastustoiminnan valvontamaksu 9,6 milj. euroa sekä Kerava—Lahti -oikoradan investointivero 4,2 milj. euroa. Liikenteen toimialalta kerättävistä muista maksuista tuottoarvioltaan suurin on radanpitoon käytettävä ratamaksu 44,3 milj. euroa. Liikenteen turvallisuusviraston maksutulojen arvioidaan olevan yhteensä 84,9 milj. euroa.

Viestinnän toimialalta arvioidaan kerättävän veronluonteisina maksuina 26,8 milj. euroa, josta huutokauppatulojen ja huutokaupattujen taajuusalueiden toimilupamaksutulojen arvioidaan olevan 20,2 milj. euroa. Lisäksi Viestintäviraston arvioidaan saavan muina maksutuloina 20,3 milj. euroa.

Hallinnonalan sekalaisten tulojen arvioidaan olevan 12,3 milj. euroa.

Yhteenvetotarkastelu sukupuolivaikutuksiltaan merkittävästä toiminnasta

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan tavoitteena on tuottaa suoritteita ja julkisia palveluja, joiden käyttämiseen sekä naisilla että miehillä on tasa-arvoiset mahdollisuudet.

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan henkilöstösuunnittelun tavoitteena on oikein mitoitettu ja osaava henkilöstö, joka työskentelee hyvässä työyhteisössä, jonka työilmapiiriä seurataan ja kehitetään hyväksyttyjen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien mukaisesti.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
       
31.10.70 Jäänmurtajan hankinta (siirtomääräraha 3 v)    
  — sopimusvaltuus 125,0 -
31.10.77 Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)    
  — maa- ja vesirakennusvaltuus - 84,0
31.10.78 Eräät väylähankkeet (siirtomääräraha 3 v)    
  — maa- ja vesirakennusvaltuus 150,0 -
31.10.79 Elinkaarirahoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v)    
  — maa- ja vesirakennusvaltuus - 660,0
31.30.46 Alusinvestointien ympäristötuki (siirtomääräraha 3 v)    
  — sopimusvaltuus 30,0 -
31.30.64 Saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)    
  — sopimusvaltuus 1,0 -
31.30.66 Yhteysalusliikennepalvelujen ostosopimukset (siirtomääräraha 3 v)    
  — sopimusvaltuus 0,4 -

Hallinnonalan määrärahat

    TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
LTA III
1000 €
Yhteensä
1000 €
01. Hallinto ja toimialan yhteiset menot 406 341 0 0 0 406 341
01. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
20 721 20 721
21. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha
(siirtomääräraha 2 v)
1 154 1 154
29. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
383 438 383 438
40. Eräät valtionavut
(kiinteä määräraha)
1 028 1 028
10. Liikenneverkko 1 710 020 42 454 48 500 14 111 1 815 085
01. Liikenneviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
86 154 86 154
20. Perusväylänpito
(siirtomääräraha 2 v)
990 484 25 954 500 1 016 938
35. Valtionavustus länsimetron rakentamiseen
(siirtomääräraha 3 v)
55 744 55 744
41. Valtionavustus eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon
(siirtomääräraha 3 v)
1 000 1 000
50. Valtionavustus yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen
(siirtomääräraha 3 v)
8 000 8 000
70. Jäänmurtajan hankinta
(siirtomääräraha 3 v)
46 000 46 000
76. Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset
(arviomääräraha)
34 997 34 997
77. Väyläverkon kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
393 641 16 500 48 000 14 111 472 252
78. Eräät väylähankkeet
(siirtomääräraha 3 v)
25 000 25 000
79. Elinkaarirahoitushankkeet
(siirtomääräraha 3 v)
69 000 69 000
20. Liikenteen viranomaispalvelut 47 613 0 0 600 48 213
01. Liikenteen turvallisuusviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
47 613 600 48 213
30. Liikenteen tukeminen ja ostopalvelut 229 132 451 0 2 000 231 583
42. Valtionavustus koulutuksesta
(siirtomääräraha 3 v)
841 841
43. Meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantaminen
(arviomääräraha)
84 700 2 000 86 700
46. Alusinvestointien ympäristötuki
(siirtomääräraha 3 v)
20 000 0 20 000
50. Lästimaksuista suoritettavat avustukset
(arviomääräraha)
800 151 951
51. Luotsauksen hintatuki
(siirtomääräraha 2 v)
4 200 4 200
63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
102 543 300 102 843
64. Saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostot ja kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
10 745 10 745
66. Yhteysalusliikennepalvelujen ostosopimukset
(siirtomääräraha 3 v)
5 303 5 303
40. Viestintäpalvelut ja -verkot sekä viestinnän tukeminen 529 993 1 409 0 0 531 402
01. Viestintäviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
11 045 11 045
42. Sanomalehdistön tuki
(kiinteä määräraha)
500 500
50. Valtionavustus valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen
(siirtomääräraha 3 v)
10 500 1 409 0 11 909
60. Siirto valtion televisio- ja radiorahastoon
(siirtomääräraha 3 v)
507 948 507 948
50. Tutkimus 47 366 1 530 0 0 48 896
01. Ilmatieteen laitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
47 366 1 530 48 896
  Yhteensä 2 970 465 45 844 48 500 16 711 3 081 520

  Henkilöstön kokonaismäärä 2 296 2 175 2 243