Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Ulkoasiainhallinto
         10. Kriisinhallinta
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2014

Pääluokka 24

ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Selvitysosa:

Toiminta-ajatus

Suomen turvallisuus, hyvinvointi ja menestyksen edellytykset perustuvat laaja-alaiseen yhteistyöhön muiden valtioiden ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Suomen ulkopolitiikan tavoitteena on kansainvälisen vakauden, turvallisuuden, rauhan, oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen vahvistaminen sekä oikeusvaltion, demokratian ja ihmisoikeuksien edistäminen.

Ulkoasiainministeriön toiminnan keskiössä ovat ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä ulkopoliittisesti merkittävät asiat. Toiminta perustuu hyviin kahdenvälisiin suhteisiin, vahvaan vaikuttamiseen Euroopan unionissa sekä tehokkaaseen monenkeskiseen yhteistyöhön osana kansainvälistä yhteisöä. Ministeriö edistää Suomen kaupallistaloudellisia etuja ja vastaa kehityspolitiikasta ja kehitysyhteistyöstä sekä vaikuttaa globalisaation hallintaan, kehittää kansainvälistä ja EU-oikeutta ja ihmisoikeuksia sekä huolehtii julkisuusdiplomatiasta. Ministeriön edustustoverkko palvelee suomalaisia ja koko suomalaista yhteiskuntaa. Edustustoverkon merkitys ja kattavuus korostuu kansainvälisessä vaikuttamisessa.

Ulkoasiainministeriön arvot ovat yhteistyö, luovuus ja tuloksellisuus. Hallitusohjelman ja ministeriön omien linjausten mukaisesti periaatteena on tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutuminen ministeriön kaikessa toiminnassa.

Toimintaympäristö ja hallinnonalan strategiset prioriteetit

Suunnittelukaudella 2014—2018 ulkopoliittisen vaikuttamisen tarve kasvaa niin ulkomailla kuin kotimaassa. Maailmanpolitiikassa ja -taloudessa jatkuu rakenteellinen siirtymä kehittyviin maihin ja taloudellisten ulkosuhteiden merkitys korostuu. Tämän siirtymän rinnalle ovat nousseet mm. EU:n talouskriisi seurauksineen sekä arabimaista liikkeelle lähtenyt yhteiskunnallinen murros EU:n lähialueilla. Suomalaiset odottavat kehitysyhteistyöltä selvempiä tuloksia. Myös kansalaisten, muun valtionhallinnon ja yritysten odotukset Suomen ulkoasiainhallinnon palveluita kohtaan ovat lisääntyneet.

Toimintaympäristön muutos edellyttää ulkoasiainhallinnolta:

1) Paremmin kohdennettua toimintatapaa. Voimavaroja on keskitettävä erityisesti maihin ja alueisiin, joiden poliittinen ja taloudellinen merkitys on Suomen kannalta kasvamassa. Niukkenevat resurssit on ohjattava Suomen kannalta tärkeisiin vaikuttamishankkeisiin, ja vastaavasti on vähennettävä luonteeltaan rutiininomaista asioiden ja prosessien seurantaa. Mahdollisuuksiin tarttuminen edellyttää ulkoasiainhallinnolta myös entistä suurempaa nopeutta ja ketteryyttä resurssien kohdentamisessa.

2) Entistä laajempaa ulkopolitiikan välineistöä. EU:n yhteinen ulkopolitiikka ja monenkeskinen yhteistyö säilyvät tärkeinä, mutta näiden rinnalla on vahvistettava mm. avointa sääntöihin perustuvaa talous- ja kauppajärjestelmää, Suomen suhteita kehittyviin maihin, pohjoismaista yhteistyötä sekä yhteistyötä ei-valtiollisten toimijoiden kanssa.

Painopisteet:

Lähialueet ja Euroopan turvallisuus

Suomen lähialueiden merkitys säilyy suurena. Pohjoismaisen yhteistyön merkityksen odotetaan kasvavan. Suomen kannalta on jatkossakin tärkeää pyrkiä integroimaan Venäjä eurooppalaiseen yhteistyöhön. Suomelle merkityksellinen EU:n ulkoisen toiminnan vahvistaminen etenee hitaasti. Yhdysvaltain ulko- ja turvallisuuspolitiikassa painopiste siirtyy yhä enemmän Aasiaan. Suomelle ja EU:lle on tärkeää ylläpitää Yhdysvaltojen kiinnostusta Euroopan turvallisuuteen ja siinä tehtävään yhteistyöhön. Yhteistyössämme Naton kanssa on tarkasteltava uusia yhteistyön muotoja operaatiotoiminnan vähentyessä.

Tavoitteet:

  • — Vahvistetaan EU:n ulkoista toimintaa sekä yhteistä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa.
  • — Kehitetään yhteistyötä Venäjän kanssa kahdenvälisesti, EU-tasolla ja monenkeskisesti, pyrkien näin vaikuttamaan Venäjän kehitykseen.
  • — Syvennetään kahdenvälisiä ja EU:n suhteita Yhdysvaltoihin sekä tuetaan Yhdysvaltain sitoutumista monenkeskiseen yhteistyöhön sekä Euroopan vakauteen ja turvallisuuteen.
  • — Kehitetään yhteistyötä Naton kanssa sekä EU-Nato -yhteistyötä.
EU:n toimintakyvyn ja yhteisen ulkopolitiikan vahvistaminen

EU:n ulkosuhteiden ja Euroopan ulkosuhdehallinnon vahvistaminen on Suomelle tärkeää. Euroopan unionissa huomio on kiinnittynyt unionin sisäisiin ongelmiin ja talous- ja velkakriisin hallintaan. Talousongelmat muodostavat riskin EU:n sisäiselle yhtenäisyydelle ja toimintakyvylle sekä unionin ulkopoliittiselle vaikutusvallalle.

Tavoitteet:

  • — Edesautetaan yhteisen strategian ja sisällön luomista EU:n ulkopolitiikkaan. Tuetaan EU:n ulkosuhdehallinnon kehittämistä. Tavoitteena on ulkosuhteissaan vaikuttavampi, tehokkaampi, johdonmukaisempi ja yhtenäisempi EU. EU:n yhtenäistä ulkoista toimintaa vahvistetaan mm. EU:n liittymisellä Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Tuetaan EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikan sekä puolustusyhteistyön kehittämistä tavoitteellisella tavalla, mukaan lukien tukemalla EU:n tehokasta valmistautumista aiheen käsittelyyn joulukuun 2013 Eurooppa-neuvostossa.
  • — Myötävaikutetaan EU:n laajentumisprosessin etenemiseen ja osallistutaan aktiivisesti EU:n naapuruuspolitiikan kehittämiseen, erityisesti EU:n itäisissä kumppanimaissa. Tuetaan EU:n strategisia kumppanuuksia koskevan politiikan vahvistamista.
  • — Tuetaan kestävien ratkaisujen löytämistä EU:n talous- ja velkakriisiin, sekä pyritään sitä kautta ylläpitämään unionin yhtenäisyyttä ja toimintakykyä.
Globalisaation hallinta ja monenkeskisen järjestelmän vahvistaminen

Globaalihallinnan ja kansainvälisen arkkitehtuurin muutokset aiheuttavat uudistumispaineita myös YK-järjestelmälle. Monenkeskisten toimijoiden on jatkossa entistä selvemmin pystyttävä osoittamaan toimintansa tuloksia ja kustannustehokuutta. Globaalihallinnan kehittämiseksi on tärkeää sitoutua monenkeskiseen järjestelmään ja vahvistaa nykyisten mekanismien hyödyntämistä uusien luomisen sijaan tässä työssä. Kansainvälinen yhteisö ei ole kyennyt tehokkaasti käsittelemään finanssimarkkinoiden toimintaa, luonnonvarojen hyödyntämistä tai hauraiden valtioiden ongelmia.

Tavoitteet:

  • — Toimitaan aloitteellisesti globaalihallintaan liittyvissä kysymyksissä, Suomen kannalta tärkeillä aloilla (mm. kestävä kehitys, asevalvonta- ja riisunta, avoin sääntöihin perustuva talous- ja kauppajärjestelmä, globaalitalouden vakaus ja tasapaino, ympäristö, ilmasto, ihmisoikeudet, naisten oikeuksien edistäminen ja arktiset kysymykset). Tässä toiminnassa EU-vaikuttamisen sekä monenkeskisen ja transatlanttisen yhteistyön rooli on keskeinen. Uudistettu YK-strategia ohjaa vaikuttamistyötä.
  • — Tuetaan YK-järjestelmän toimintakyvyn ja aseman vahvistamista sekä YK:n reformeja. Vahvistetaan monenkeskisten toimijoiden tuloksellisuutta, vaikuttavuutta ja avoimuutta.
  • — Vahvistetaan Suomen kykyä seurata uusia kansainvälisen yhteistyön mekanismeja sekä vaikuttaa niihin (mm. G-maita koskevat järjestelyt, ei-valtiolliset toimijat ja verkostot).
Taloudellisten ulkosuhteiden edistäminen

Talouskriisi varjostaa näkymiä Euroopassa ja monissa kehittyneissä maissa. Kehittyvien maiden suhteellinen painoarvo jatkaa samanaikaisesti kasvuaan ja kilpailu näillä markkinoilla kiihtyy. Taloudellisten ulkosuhteiden edistämisen tulee olla yksi Suomen ulkopolitiikan keskeisiä alueita. Panostaminen Euroopan ulkopuolisiin kasvumarkkinoihin Aasiassa, latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa on tärkeää Suomen taloudellisen hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Uusien mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää taloudellisissa ulkosuhteissa myös strategisempaa otetta sekä tiiviimpää yhteistyötä eri julkisrahoitteisten toimijoiden kesken. Ulkoasiainministeriö voi kauppapoliittisin ja VKE-toimenpitein edistää merkittävästi taloudellista hyvinvointia ja työllisyyden kasvua.

Tavoitteet:

  • — Kesällä 2013 valmistuva taloudellisten ulkosuhteiden strategia, mukaan lukien kauppapolitiikka, markkinoillepääsy ja viennin edistäminen, ohjaa Team Finland -toimintaa ja ulkoasiainhallinto vastaa osaltaan sen toimeenpanosta.
  • — Vahvistetaan Suomen maakuvaa erityisesti EU:n ulkopuolisilla markkinoilla, julkisuusdiplomatian ja promootiotoiminnan kautta.
  • — Panostetaan EU:n kahden- ja alueiden välisiin vapaakauppasopimusneuvotteluihin Suomelle taloudellisesti tärkeiden maiden kuten Yhdysvaltojen kanssa, sekä useammanvälisiin sektorikohtaisiin sopimusjärjestelyihin erityisesti WTO-järjestelmän sisällä.
Köyhyyden vähentäminen, kestävän kehityksen, ihmisoikeuksien ja laaja-alaisen turvallisuuden edistäminen

Vaikka maailma on kokonaisuudessaan vaurastunut, on kehitys ollut maailmanlaajuisesti epätasaista. Eriarvoisuus sekä maiden sisällä että välillä on kasvanut. Arabimaista käynnistynyt yhteiskunnallinen murros avaa mahdollisuuden demokratian vahvistamiseen EU:n lähialueilla. Väestönkasvu, nuorisotyöttömyys, ääriliikkeiden toiminta, ruokakriisi, ympäristöongelmat, eriarvoisuutta ylläpitävät rakenteet (mm. huono hallinto, pääomapako ja korruptio) sekä valtioiden sisäiset ja alueelliset konfliktit muodostavat esteen kehitysmaiden kehittymiselle ja vaikuttavat myös Suomeen ja Eurooppaan mm. lisääntyvän maahanmuuton ja turvallisuusongelmien kautta. Ongelmia ei ratkaista yksin kehitysyhteistyön keinoin, vaan tarvitaan kokonaisvaltaisia ja johdonmukaisia toimia. Toiminnan perustana ovat Suomen vahvuudet kuten rauhanvälitys, oikeusvaltiokehitys, laadukas koulutus, hyvä hallinto, ekologinen kestävyys, tasa-arvo ja pohjoismainen malli.

Tavoitteet:

  • — Kehityspoliittisen ohjelman ja ihmisoikeuspoliittisen selonteon mukaisesti vähennetään äärimmäistä köyhyyttä ja eriarvoisuutta sekä konfliktien ja luonnonkatastrofien aiheuttamaa kärsimystä, edistetään oikeusvaltion, demokratian, ihmisoikeuksien ja naisten aseman vahvistamista oikeusperustaisuutta korostaen ja kestävää kehitystä. Laaditaan ihmisoikeusstrategia käynnissä olevan selontekotyön osana.
  • — Suomi on aktiivinen vuoden 2015 jälkeisen kehitysagendan valmistelussa.
  • — Hyödynnetään täysipainoisesti Suomen Maailmanpankki- ja Afrikan kehityspankkiyhteistyön koordinaatiovastuun (2013—2015) sekä muun johtokuntatyön (UNICEF, EITI) tarjoamia vaikuttamismahdollisuuksia.
  • — Puututaan kehityksen esteisiin edistämällä kehitystä tukevaa politiikkajohdonmukaisuutta Suomessa, EU:ssa ja globaalitasolla.
  • — Edistetään rauhaa ja vakautta vahvistamalla Suomen roolia rauhanvälitystoiminnassa ja nykyisiä yhteistyöverkostoja (ml. Pohjoismaat) ja vahvistamalla kansainvälisen oikeuden noudattamista ja kehittämistä.
  • — Osallistutaan kansainväliseen siviili- ja sotilaalliseen kriisinhallintaan kansainvälistä vastuunkantoa osoittavalla tavalla ja kokonaisvaltaista lähestymistapaa noudattaen.
  • — Edistetään kehitysmaiden osallistumista kansainväliseen kauppaan sekä talouskehityksen laajapohjaisuutta ja köyhyyttä vähentävää vaikutusta.
Joustava ja resurssitehokas ulkoasiainhallinnon toiminta ja palvelut

Ulkoasiainhallinnon toimintaa rajoittavat julkisen talouden supistuvat resurssit, samalla kun ulkopoliittisen vaikuttamisen tarve kasvaa. Myös kansalaisten, muun valtionhallinnon ja yritysten odotukset ulkoasiainhallinnon palveluita kohtaan ovat lisääntyneet. Väheneviä voimavaroja on keskitettävä erityisesti maihin ja alueisiin, joiden poliittinen ja taloudellinen merkitys on Suomen kannalta kasvamassa. Ulkomaanedustustoihin odotetaan ohjautuvan muiden ministeriöiden henkilöresursseja niiden toimialoihin kuuluvissa tehtävissä.

Tavoitteet:

  • — Sopeutetaan ulkoasiainhallinnon toiminta entistä täsmällisemmin käytössä oleviin voimavaroihin. Rajataan toimintaa strategisten prioriteettien mukaisesti, keskittämällä ja keventämällä hallinnonalan sisäisiä prosesseja sekä hyödyntämällä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa kotimaassa ja ulkomailla. Ulkomaanverkoston vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta tehostetaan toiminnan tarkemmalla kohdentamisella sekä edistämällä Suomen kansainvälisiä toimintoja Suomi-talo/Team Finland -toimintamallin kautta.
  • — Jatketaan edustustoverkon kehittämistä kokonaisvaltaisesti, keskittämällä voimavaroja maihin ja alueisiin, joiden poliittinen, kehityspoliittinen ja taloudellinen merkitys on Suomen kannalta kasvamassa. Kehittämistyössä huomioidaan tiiviin pohjoismaisen yhteistyön lisäksi EU:n ulkosuhdehallinnon kehittyminen.
  • — Kehitetään kansalaispalveluja vastaamaan muuttuvaa kysyntää kansalaispalvelustrategia 2015:n mukaisesti.
  • — Kehitetään tietojärjestelmiä vastaamaan ulkoasiainhallinnon laajaa tehtäväkenttää, pyrkimyksenä käyttäjäystävällisyys sekä korkeatasoinen tietoturva.
Sukupuolten välinen tasa-arvo

Ulkoasiainministeriön hallinnonalalla sitoudutaan hallitusohjelman mukaisesti edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa päätöksenteossa hallinnonalan erityispiirteet huomioon ottaen. Ministeriön periaatteena on sukupuolten välisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutuminen ministeriön toiminnassa, kuten rekrytoinneissa, hallinnonalan tehtäviin määrättäessä, johtajapolitiikassa ja palkkauksessa. Tasa-arvonäkökulma on otettu huomioon myös ulkoasiainhallinnon ulkomaanedustuksen korvauslainsäädännön perhepoliittisissa painotuksissa.

Ulkoasiainministeriön hallinnonalan määrärahoista noin 77 % on siirtomenoja, joiden vaikutukset sukupuolten asemaan riippuvat rahoituksen saajien päätöksistä. Hallitusohjelmassa ulkoasiainhallinnon kärkihankkeeksi on nimetty kauppapolitiikan taloudellisten ulkosuhteiden ohjelman kansainvälistyminen ja vienninedistäminen. Kärkihanke keskittyy selvittämään sukupuolten tasa-arvoa globaaleissa arvoketjuissa ja kaupankäyntiä tukevan kehitysyhteistyön roolia naisten ja miesten välisen tasa-arvon ja naisten työllisyyden edistäjänä kehitysmaissa. Selvityksessä tarkastellaan sukupuolijakoa ja siihen perustuvia rajoitteita globaaleissa arvoketjuissa sisältäen teollisuus- ja kehitysmaanäkökulman sekä taloudellisen arvonlisäyksen seurauksena syntyviä vaikutuksia sukupuolten tasa-arvoon. Selvityksen tarkoituksena on analysoida eri tapoja ja instrumentteja, joilla tasa-arvokehitystä ja naisten työllisyyttä kehitysmaissa voidaan tukea kappapolitiikan ja kauppaa tukevan kehitysyhteistyön kautta.

Kehityspolitiikassa edistetään läpileikkaavasti naisten ja tyttöjen oikeuksia sekä sukupuolten välistä tasa-arvoa. YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 "Naiset, rauha ja turvallisuus" kansallisen toimintaohjelman toimeenpanossa kiinnitetään huomiota naisten aseman vahvistamiseen ja osallistumiseen konfliktien ehkäisyyn, ratkaisemiseen ja rauhanrakentamiseen. Ohjelma tukee sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen vahvistamista hallitusohjelman linjausten mukaisesti.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
       
24.30.50 Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle    
  — kehitysyhteistyö- ja lähialueyhteistyövaltuus 168,19 168,19
  — kehitysyhteistyö- ja lähialueyhteistyövaltuus 100,00 100,00
24.30.66 Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)    
  — kehitysyhteistyö- ja lähialueyhteistyövaltuus 1 248,91 716,88

Hallinnonalan määrärahat

    TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
LTA III
1000 €
Yhteensä
1000 €
01. Ulkoasiainhallinto 227 008 154 0 14 500 241 662
01. Ulkoasiainhallinnon toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
202 407 154 14 500 217 061
21. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha
(siirtomääräraha 2 v)
974 974
29. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
19 627 19 627
74. Talonrakennukset
(siirtomääräraha 3 v)
4 000 4 000
10. Kriisinhallinta 73 662 2 800 0 0 76 462
20. Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot
(arviomääräraha)
56 302 2 800 0 59 102
21. Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan
(arviomääräraha)
17 360 17 360
30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö 901 844 48 946 0 20 455 971 245
50. Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle 0 0
66. Varsinainen kehitysyhteistyö
(siirtomääräraha 3 v)
891 844 48 946 20 455 961 245
88. Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) pääoman korottaminen
(siirtomääräraha 3 v)
10 000 10 000
90. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot 93 008 0 0 0 93 008
50. Eräät valtionavut
(kiinteä määräraha)
1 756 1 756
51. Hädänalaisten avustaminen
(arviomääräraha)
45 45
66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet
(siirtomääräraha 2 v)
86 507 86 507
67. Kansainvälisen ilmastosopimuksen alaisen yhteistyön menot
(siirtomääräraha 3 v)
500 500
68. Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyö
(siirtomääräraha 3 v)
3 200 0 3 200
95. Kurssivaihtelut
(arviomääräraha)
1 000 1 000
  Yhteensä 1 295 522 51 900 0 34 955 1 382 377

  Henkilöstön kokonaismäärä1) 1 535 1 544 1 522    

1) Hallinnonalalla arvioidaan olevan lisäksi sotilaalliseen ja siviilikriisinhallintaan palkattua henkilöstöä vuonna 2014 noin 720 henkilöä ja ulkomaanedustuksen toimipisteisiin asemamaasta palkattua henkilöstöä vuonna 2014 noin 1 094 henkilöä.