Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäasiainministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
         01. Hallinto
         02. Valvonta
         03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta
         10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
         60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
         70. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
         80. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta
         90. Raha-automaattiyhdistyksen avustukset
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2014

Pääluokka 33

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastoon kuuluvien etuuksien tilapäiseen suorittamiseen saa käyttää muun saman rahaston etuuden maksamiseen varattua määrärahaa seuraavilta momenteilta: 33.10.50, 51, 52, 53, 54, 55, 60 ja 33.20.51, 52, 56.

Selvitysosa:

Toimintaympäristö

Hyvinvointi ja vauraus luodaan työllä ja kaikkien osallisuudella. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus nojaa talouden tasapainoiseen kehitykseen. Väestön ikärakenteen muuttumisen myötä julkisen talouden menot kasvavat. Samaan aikaan työikäisten määrä vähenee ja kansantalouden kasvumahdollisuudet heikkenevät. Euroopan integraatio syvenee ja laajenee, ihmisten liikkuvuus rajojen yli kasvaa ja maiden sisällä monikulttuurisuus lisääntyy.

Sosiaali- ja terveyspalvelut, eläkkeet ja muu sosiaaliturva on kyettävä tarjoamaan kaikille, vaikka olosuhteet muuttuvat. Sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden ehtona on korkea työllisyysaste, terveet ja toimintakykyiset kansalaiset sekä vaikuttavat ja tehokkaat sosiaali- ja terveyspalvelut.

Talousarvioesityksen lähtökohdat

Hallituksen tavoitteena on köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen; julkisen talouden vakauttaminen sekä kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Tulo-, hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseksi vahvistetaan ja uudistetaan peruspalveluita, turvataan ikäihmisille ihmisarvoinen vanhuus, ehkäistään sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia, vahvistetaan mielenterveys- ja päihdepalveluita sekä parannetaan toimeentuloturvaa ja estetään asuinalueiden eriytymistä.

Pääosa, kaksi kolmannesta, sosiaalimenoista rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden sosiaaliturvamaksuin, kuntien verovaroin sekä asiakasmaksuin. Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan osuus sosiaalimenoista on vajaa viidennes. Pääluokan suurimmat menoerät ovat siirtomenot kotitalouksille, kunnille ja kuntayhtymille.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan strategiset tavoitteet
  • — Hyvinvoinnille vahva perusta
  • — Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin
  • — Elinympäristö tukemaan terveyttä ja hyvinvointia.

Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi hallituksen tasa-arvopolitiikkaa sekä edistää sukupuolinäkökulman huomioonottamista kaikessa valtioneuvoston päätöksenteossa. Ministeriössä se toteutetaan vuosille 2012—2015 vahvistetun toiminnallisen tasa-arvo-ohjelman mukaisesti. Valmistelussa on mm. kolmikantainen samapalkkaisuusohjelma, yhteistyö työelämän osapuolten kanssa naisten urakehityksen edistämiseksi ja poikkihallinnollinen naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista jatketaan lainvalmistelussa, talousarvion laadinnassa sekä muissa tasa-arvon kannalta merkittävissä hankkeissa.

Sosiaali- ja terveysministeriön strategisissa hankkeissa toteutetaan sukupuolivaikutusten arviointi, erityisesti poikkihallinnollisessa, syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävässä toimenpideohjelmassa ja sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) toimeenpanossa.

Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa soveltuvin osin alueiden kehittämislain (1651/2009) periaatteita. Euroopan unionin rakennerahastovarojen (EAKR- ja ESR-ohjelmat) alueellisessa kohdentamisessa neuvotellaan aluekohtaiset sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan hankkeisiin tulevat voimavarat vastuuministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, kanssa. Voimavarojen tarkoituksenmukainen hyödyntäminen varmistetaan käyttösuunnitelmalla.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet strategioittain
Hyvinvoinnille vahva perusta

Sosiaaliturvalla lisätään ihmisten hyvinvointia tukemalla terveyttä ja toimintakykyä, antamalla turvaa muuttuvissa elämäntilanteissa, vahvistamalla sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja vakauttamalla yhteiskunnallisia oloja. Sosiaaliturva edistää myös vakaata talouden kasvua ja kilpailukykyä vahvistamalla työkykyä ja tarjoamalla työllistymis-, koulutus- ja kuntoutumismahdollisuuksia.

Verotuksen, maksujen, sosiaalietuuksien, tulonsiirtojen ja palvelujen on muodostettava kokonaisuus, joka kannustaa työntekoon ja varmistaa, että työntekijä voi siirtyä terveenä eläkkeelle. Kannustava sosiaaliturva rohkaisee ihmisiä myös itse edistämään hyvinvointia. Tavoitteena on, että

  • — terveys ja hyvinvointi otetaan osaksi kaikkea päätöksentekoa
  • — pidennetään työuria työhyvinvoinnilla
  • — tasapainotetaan elämän eri osa-alueet
  • — sosiaaliturvan rahoitus on kestävää.

Hyvinvoinnille vahva perusta -tunnusluvut

 2000
toteutunut
2009
toteutunut
2010
toteutunut
2011
toteutunut
2012
toteutunut
2013
arvio
2014
arvio
        
Ennakkoarviointimenetelmä on käytössä kunnan päätöksenteossa, väestöllä painotettu %-osuus kunnista......39451)5055
Terveydenedistämisaktiivisuus toteutuu kunnassa (% tavoitearvosta)       
— kuntajohdossa......61651)6870
— perusterveydenhuollossa....54..606970
— liikuntatoimessa....55..626568
— perusopetuksessa..63..66651)6870
25-vuotiaan eläkkeellesiirtymisiän odote58,859,860,460,560,961,061,2
— miehet58,659,760,360,460,961,061,2
— naiset58,959,960,460,560,860,961,1
Työkyvyttömyyseläkkeiden ikävakioitu alkavuus2) 25—62-vuotiailla (työeläkkeet), yhteensä8,77,67,27,26,36,36,2
— miehet9,17,77,27,16,26,26,1
— naiset8,37,57,27,46,56,46,4
Sairauspäivien osuus tehdyistä työ- ja sairauspäivistä (palkansaajat), %4,04,64,54,64,54,44,4
— miehet3,64,14,03,93,83,73,6
— naiset4,55,24,95,25,25,05,0
Työterveyshuollon piiriin kuuluvien työntekijöiden osuus palkansaajana toimivasta työvoimasta, %9292....949495
Työpaikkatapaturmien taajuus (palkansaajat), milj. työtuntia kohden30,029,030,231,130,03)29,529,3
Korvatut ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt (palkansaajat)..5 7015 4844 4294 5101)4 5004 400
Vanhempainpäivärahoista isille maksettujen päivien osuus, %4,26,77,18,38,79,211,0
Sosiaalimenot/bkt, %25,130,430,630,031,21)32,132,5
Sosiaalimenot, €/asukas (vuoden 2010 hinnoin)7 4629 91610 16610 14310 4001)10 70010 800
Sosiaalimenojen rahoitus, %       
— verovaroin43,145,046,146,045,61)45,244,8
— työnantajat37,637,335,835,435,61)35,836,0
— muu19,317,718,118,618,81)19,019,2
Sosiaali- ja terveystoimen menojen osuus kuntien kokonaismenoista, %50,955,054,454,855,01)49,550,0

1) Arvio

2) Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus kuvaa, kuinka suuri osa ei-eläkkeellä olevista työeläkevakuutetuista on siirtynyt vuoden aikana työkyvyttömyyseläkkeelle (esitetään useimmiten promilleina). Ikävakioitu alkavuus kertoo työkyvyttömyyseläkkeen alkavuudessa tapahtuvista muutoksista siten, että väestön ikärakenteen muuttuminen ei vaikuta siihen.

3) Ennakkotieto

Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin

Jokaisella on oikeus perustoimeentulon turvaan ja riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Ihmisarvoinen elämä on turvattava kaikissa olosuhteissa. Nämä oikeudet ja yhdenvertaisuusperiaate on kirjattu Suomen perustuslakiin. Julkisen vallan vastuu perusoikeuksista ei poista yksilön vastuuta valinnoista. Yksilön ja yhteiskunnan oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainoilla edistetään sosiaalista kestävyyttä.

Pelkän sosiaaliturvan varassa elävillä on suuri riski liukua köyhyyteen. Huolena on nuorten syrjäytyminen, lasten ja lapsiperheiden eriarvoistuminen ja syrjäytymisen siirtyminen yli sukupolvien. Väestön ikärakenteen muuttuessa vanhuksia on enemmän, dementia ja muut pitkäaikaissairaudet yleistyvät ja monisairaiden potilaiden lukumäärä kasvaa. Se merkitsee sosiaali- ja terveyspalvelumenojen nousua ja henkilöstön lisätarvetta, ellei palvelujen tuottavuus parane. Sosiaali- ja terveydenhuolto pysyy tulevaisuudessakin työvoimavaltaisena. Tuottavuutta voidaan parantaa uudistamalla palvelujen organisointia ja tuotantotapoja. Tavoitteena on, että

  • — vähennetään hyvinvointi- ja terveyseroja
  • — asiakaskeskeisyys otetaan palvelujen lähtökohdaksi
  • — uudistetaan palvelujen rakenteet ja toimintatavat
  • — vahvistetaan sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin -tunnusluvut

 2000
toteutunut
2009
toteutunut
2010
toteutunut
2011
toteutunut
2012
toteutunut
2013
arvio
2014
arvio
        
Terveytensä huonoksi tai keskinkertaiseksi kokeneiden osuus (25—64 v.), %       
— miehet37,635,036,835,633,432,932,3
  — 0—12 vuotta koulutusta42,440,538,840,238,638,037,3
  — 13 vuotta tai enemmän koulutusta29,327,030,127,625,625,124,7
— naiset33,734,032,932,132,832,432,0
  — 0—12 vuotta koulutusta38,636,336,538,637,638,038,5
  — 13 vuotta tai enemmän koulutusta29,430,529,427,526,925,724,5
Nuorten koettu terveys: päivittäin vähintään kaksi oiretta (8.—9. lk), %16191717171)1615
Vastasyntyneen elinajanodote77,779,880,080,480,61)80,881,0
— miehet74,176,576,777,277,51)77,778,0
— naiset81,083,183,283,583,71)83,984,0
25-vuotiaan elinajanodote       
— miehet49,752,452,652,91)53,21)53,553,8
   — perusasteen koulutus47,449,249,750,01)50,41)50,851,2
   — keskiasteen koulutus50,152,352,452,61)52,81)53,053,2
   — korkea-asteen koulutus54,055,655,956,11)56,31)56,556,7
— naiset56,159,059,059,11)59,21)59,359,4
   — perusasteen koulutus54,656,956,656,61)56,61)56,656,6
   — keskiasteen koulutus57,259,059,159,21)59,31)59,459,5
   — korkea-asteen koulutus58,460,260,360,41)60,61)60,760,9
Niiden 75—84-vuotiaiden osuus, jotka kykenevät liikkumaan ulkona yksin ilman vaikeuksia, %2)       
— miehet7684841)87861)8687
— naiset7278781)79801)8082
Päivittäin tupakoivien osuus, %       
— miehet (25—64-v.)28,323,324,123,421,02019
— naiset (25—64-v.)19,916,515,314,914,51312
— pojat (8.—9. lk)25171717151)1413
— tytöt (8.—9. lk)22141414131)1211
Alkoholin kokonaiskulutus, l/as.8,810,210,010,19,69,69,6
Ylipainoisten osuus (BMI 25 tai yli) 25—64 v., %       
— miehet58,465,562,765,063,36262
— naiset41,246,848,348,347,94645
Itsemurhien takia menetetyt elinvuodet (PYLL) ikävälillä 25—80 v. (100 000 asukasta kohti)       
— miehet1 1709509218681)875852829
— naiset3683412912551)2771)269262
Pienituloisten3) osuus, %       
— koko väestö10,513,213,713,213,21)13,313,3
— lapset8,811,511,811,111,11)11,211,2
Yleisen asumistuen saajat (ruokakunnat), lkm170 352161 842164 154167 364180 665190 000189 000
Toimeentulotukea saaneet, lkm       
— kotitaloudet271 686238 755240 257239 212240 2001)250 000250 000
— henkilöt454 353377 688375 152371 898372 3101)388 000388 000
— pitkäaikaisesti tukea saaneiden osuus 25—64-vuotiaasta väestöstä, %2,42,12,22,22,21)1,8..
  — miehet2,72,42,52,52,51)2,2..
  — naiset2,01,71,81,81,81)1,6..
Gini-kerroin (käytettävissä olevat tulot)4), %24,925,525,925,926,01)26,126,1
Nuoret, joilla ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta eivätkä ole työssä tai koulutuksessa (eivätkä hoitovapaalla, eläkkeellä tai varusmies- tai siviilipalveluksessa), %4,35,14,84,74,71)4,74,7
— 18—24 v. pojat5,46,56,05,85,81)5,85,8
— 18—24 v. tytöt3,13,63,63,63,61)3,63,6
Naisten säännöllisen työajan ansioiden osuus miesten vastaavista ansioista, %80,681,882,883,283,15)83,383,5
Väestön terveyden seuranta toteutuu perusterveydenhuollossa (% tavoitearvosta)....33..324040
Hoitoon pääsy       
— erikoissairaanhoitoa yli 6 kk jonottaneita, lkm66 0003 7481 2457519381 0001 000
— odotusaika terveyskeskuslääkärin vastaanotolle kestää yli 14 pv (% väestöstä)..667277818080
— suun terveydenhuolto: yli 6 kuukautta jonottaneita, lkm..7 60012 10014 0007 2057 2007 200
— psykiatrian erikoissairaanhoitoa yli 3 kk odottaneita alle 23-vuotiaita, lkm..8413673645050
Potilasvahinkokeskuksen korvaamien potilasvahinkojen määrä..2 3592 2042 2142 0732 1002 100
Terveydenhuoltoon liittyvät infektiot6)       
— vastustuskykyiset mikrobitartunnat (MRSA veri/likvor), tapauksia/v...302842303030
— antibioottiripulitapaukset (Clostridium diff.) tapauksia/v...5 7004 8135 3825 2565 2005 200
Vanhusten palveluja saavat 75 vuotta täyttäneistä, %       
— säännöllinen kotihoito2)11,811,311,812,211,913,113,6
  — miehet8,78,48,99,38,910,210,7
  — naiset13,212,813,413,913,515,015,6
— tehostettu palveluasuminen1,75,15,65,96,31)6,77,1
  — miehet1,13,33,73,94,21)4,54,8
  — naiset2,06,06,77,17,71)8,28,8
— vanhainkodit ja terveyskeskusten vuodeosasto8,45,44,74,43,91)3,42,9
  — miehet5,63,83,33,12,81)2,42,1
  — naiset9,66,35,55,14,51)3,93,3
— omaishoidontuki3,04,14,24,44,54,74,9
Vaikeavammaisten palveluasuminen, as./v.1 8944 0084 3104 6304 8444 9844 991
Terveyskeskusten lääkärivaje, %..6,86,06,56,366
Merkittävimpien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmien kuin lääkärien vaje, %....3,6..3,23,23,2
Ehkäisevien terveyspalvelujen henkilöstömitoitus, % kansallisesta suosituksesta       
— äitiysneuvolalääkärit..55..62641)6666
— lastenneuvolalääkärit..13..20251)2830
— koululääkärit..4..681)1012
— äitiysneuvolan terveydenhoitajat..52..59601)6262
— lastenneuvolan terveydenhoitajat..29..34381)4042
— kouluterveydenhoitajat..60..75781)8082
Laajat terveystarkastukset toteutuvat (%-osuus terveyskeskuksista)       
— äitiysneuvolassa..50..87881)8990
— lastenneuvolassa..47..84861)8688
— kouluterveydenhuollossa..49..75771)7981
Yli vuoden työttömänä olleet, lkm86 80041 30054 00057 20061 20071 80077 500
— miehet47 50023 80032 90034 10036 00042 60046 000
— naiset39 30017 50021 10023 10025 10029 20031 500
Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0—17-vuotiaat, %0,91,31,31,41,41)1,51,5
— pojat1,01,31,41,41,51)1,51,5
— tytöt0,91,21,31,31,41)1,41,5
Asunnottomat, lkm10 0008 1507 8807 5707 8508 0908 170
— miehet8 2506 5606 4905 9905 9506 0006 070
— naiset1 7501 5901 3901 5801 8902 0902 100
Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset, lkm37 55435 56935 56342 57140 46039 00038 000
Maahanmuuttajataustaisten osuus sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä, %1,92,93,63,73,83,94,0

1) Arvio

2) Vuoden 2000 sarakkeessa on vuoden 2001 tieto.

3) Köyhyysrajan alittaneisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuus (käytettävissä olevat rahatulot ovat alle 60 % kaikkien kotitalouksien mediaanitulosta kulutusyksikköä kohden).

4) Gini-kerroin kuvaa muuttujan (tässä tapauksessa käytettävissä olevien rahatulojen) epätasaisuutta. Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisemmin tulot ovat jakautuneet.

5) Ennakkotieto

6) Indikaattori korvataan myöhemmin paremmin potilasturvallisuuden tilannetta kuvaavalla indikaattorilla.

Elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta

Elinympäristön tila vaikuttaa ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Heikkenevät luonnonolot, toistuvat luonnonkatastrofit ja koko ekosysteemin tila kaventavat hyvinvoinnin mahdollisuuksia. Sosiaalinen ja ekologinen kestävyys edellyttävät, että hyvä elämä voidaan turvata silloinkin, kun jaettavana ovat niukkenevat voimavarat. Jokaisen sukupolven tulisi jättää perinnöksi elinkelpoisempi ympäristö.

Oikeudenmukainen hyvinvoinnin jakautuminen on haaste paitsi paikallisesti myös maailmanlaajuisesti. Globaalit väestörakenteen muutokset, talouden häiriöt, köyhyys ja eriarvoisuus koettelevat yhteiskuntien yhtenäisyyttä. Eriarvoistumiseen ja asuinalueiden erilaistumiseen liittyy myös turvallisuusriskejä.

Ilmastonmuutos, ympäristöongelmat ja luonnonvarojen niukkeneminen saattavat aiheuttaa monenlaisia terveysuhkia, esimerkiksi pandemioita ja epidemioita. Ne eivät noudata rajoja, voivat levitä nopeasti ja niiden torjunta vaatii viranomaisten yhteistyötä ja varautumista.

Maailmanlaajuiset taloudelliset kriisit ovat osoittaneet toimivien turvaverkkojen sekä rahoitus- ja vakuutusmarkkinoiden merkityksen. Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot on turvattava myös poikkeusoloissa. Tavoitteena on, että

  • — vahvistetaan ympäristön elinkelpoisuutta
  • — varmistetaan yhteiskunnan toimivuus erityistilanteissa.

Elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta -tunnusluvut

 2000
toteutunut
2009
toteutunut
2010
toteutunut
2011
toteutunut
2012
toteutunut
2013
arvio
2014
arvio
        
Koti- ja vapaa-ajan tapaturmissa kuolleet2 2562 5952 5722 4532 4281)2 4042 380
— miehet..1 7501 6491 6101 5941)1 5781 562
— naiset..8459238438351)826818
Vesivälitteiset epidemiat       
— epidemioiden lkm7425255
— sairastuneet henkilöt6 428213387053100100
Ympäristömyrkkyjen pitoisuudet äidinmaidossa (PCDD/F- ja PCB-yhdisteiden kokonaistoksisuusekvivalenttimäärä)15,3..81)81)5,65,85,5
Työeläkevakuutusyhtiöiden, -säätiöiden ja -kassojen vakavaraisuusaste..24,129,622,426,4--
Työeläkerahastot/bkt, %50,272,577,772,277,779,279,3

1) Arvio

Eräiden etuuksien kehitys (euroa/kk)

 200720082009201020112012201320141)
         
Lapsilisä        
— 1. lapsi100100100100100104104104
— 2. lapsi111111111111111115115115
— 3. lapsi131131141141142147147147
— yksinhuoltajakorotus3747474747494949
Lasten kotihoidon tuki        
— hoitoraha294294314314316327337342
— seuraavasta alle 3-v.949494949498101102
— muista alle kouluikäisistä6060606061636566
— hoitolisä168168168168169175180183
Yksityisen hoidon tuki        
— hoitoraha137137160160161167171174
— hoitolisä135135135135135140144146
Osittainen hoitoraha7070709090949698
Vanhempainpäiväraha        
— minimi380380551551553574594603
— keskimäärin, miehet1 6201 7471 8581 9361 9972 0352 0972 181
— keskimäärin, naiset1 1701 2411 3421 3981 4271 4671 5131 563
Sairauspäiväraha        
— minimi (55 päivän jälkeen)380380551551553574594603
— keskimäärin, miehet1 2281 2771 3681 4291 4211 4611 5081 550
— keskimäärin, naiset1 0751 1101 1841 2351 2491 2921 3331 370
Työmarkkinatuki514527551551553674698708
Työttömän peruspäiväraha514527551551553674698708
Työttömien ansiopäiväraha        
— keskimäärin, miehet1 2011 2341 3261 4011 4091 5141 565..
— keskimäärin, naiset9229451 0171 0711 0821 1591 184..
Kansaneläke, yksinäinen525558584584586609630639
Takuueläke    688714739749
Vanhuuseläke (keskim. omaeläke)        
— miehet1 5071 5571 6591 6871 7281 809....
— naiset9711 0001 0711 0971 1331 195....
Työkyvyttömyyseläke (keskim. omaeläke)        
— miehet1 1171 0771 1171 1191 1211 149....
— naiset934891927929934962....
Alkaneet vanhuuseläkkeet (keskim. omaeläke)        
— miehet1 8141 7931 9221 9741 9472 025....
— naiset1 2501 1991 3261 3651 3701 441....
Alkaneet työkyvyttömyyseläkkeet (keskim. omaeläke)        
— miehet1 0441 0181 0901 1261 1741 192....
— naiset841809842884907943....
Toimeentulotuki, perusosa, yksin asuva390399417417419461477..

1) Vuoden 2014 lopulliset euromäärät vahvistetaan 14.10.2013.

Vaikuttavuus ja tuloksellisuus

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmaa aidosti tuottavuutta lisäävin toimenpitein. Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta edistävät toimenpiteet koskevat hallinnonalan kaikkia virastoja ja laitoksia. Hallinnonalan vaikuttavuus- ja tuloksellisuushankkeina toteutetaan oikeuslääkinnän tietojärjestelmäprojekti ja vankien terveydenhuollon valvontaa, järjestämistä ja rahoitusta koskeva hanke. Hallinnonala on nimennyt ydintoimintoanalyysin pohjalta 25 vaikuttavuutta ja tuottavuutta edistävää hanketta. Niiden toimeenpano on meneillään. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen toiminnan siirtoa Kuopioon toteutetaan asteittain vuoteen 2018 mennessä.

Hallinnonalan määrärahat

  TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
LTA III
1000 €
Yhteensä
1000 €
01.Hallinto91 558-1540-59590 809
01.Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
40 990-15432041 156
02.Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
2 250552 305
03.Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
4 5481004 648
04.Valtion mielisairaaloiden toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
600600
05.Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisten lastensuojeluyksiköiden toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
548548
21.Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha
(siirtomääräraha 2 v)
1 070-1 0700
25.Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliset sähköiset asiakastietojärjestelmät
(siirtomääräraha 3 v)
16 33016 330
29.Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
20 90020 900
66.Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet
(siirtomääräraha 2 v)
4 3224 322
02.Valvonta43 850270044544 565
03.Säteilyturvakeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
16 2777516 352
05.Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
11 77127029512 336
06.Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
5 502755 577
20.Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menot
(arviomääräraha)
10 30010 300
03.Tutkimus- ja kehittämistoiminta114 62600150114 776
04.Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
67 95315068 103
50.Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin
(siirtomääräraha 2 v)
36 54336 543
63.Eräät erityishankkeet
(siirtomääräraha 3 v)
10 130010 130
10.Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut2 634 4000023 6002 658 000
50.Äitiysavustus ja valtion tuki kansainväliseen adoptioon
(arviomääräraha)
11 80011 800
51.Lapsilisät
(arviomääräraha)
1 486 4001 486 400
52.Eräät valtion korvattavat perhe-etuudet
(arviomääräraha)
3 3003 300
53.Sotilasavustus
(arviomääräraha)
20 00020 000
54.Asumistuki
(arviomääräraha)
726 00020 000746 000
55.Elatustuki
(arviomääräraha)
188 2003 600191 800
56.Vaikeavammaisten tulkkauspalvelut
(arviomääräraha)
39 00039 000
60.Kansaneläkelaitokselle maksettavat sosiaaliturvan yleisrahaston ja palvelurahaston toimintakulut
(arviomääräraha)
159 700159 700
20.Työttömyysturva2 773 62600213 0402 986 666
31.Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä
(arviomääräraha)
26 48626 486
50.Valtionosuus ansiopäivärahasta
(arviomääräraha)
1 004 55012 0001 016 550
51.Valtionosuus peruspäivärahasta
(arviomääräraha)
244 48010 000254 480
52.Valtionosuus työmarkkinatuesta
(arviomääräraha)
1 390 800183 2001 574 000
55.Valtionosuus aikuiskoulutustuesta
(arviomääräraha)
55 1607 84063 000
56.Valtionosuus vuorottelukorvauksesta
(arviomääräraha)
52 15052 150
30.Sairausvakuutus1 289 47200-20 0001 269 472
28.Kansallisen yhteyspisteen ja palveluvalikoimatoimielimen toimintakulut
(siirtomääräraha 2 v)
1 27201 272
60.Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista
(arviomääräraha)
1 288 200-20 0001 268 200
40.Eläkkeet4 524 70000-23 4004 501 300
50.Valtion osuus merimieseläkekassan menoista
(arviomääräraha)
62 00062 000
51.Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista
(arviomääräraha)
603 0002 600605 600
52.Valtion osuus yrittäjän eläkelaista johtuvista menoista
(arviomääräraha)
90 000-7 00083 000
53.Valtion korvaus lapsen hoidon ja opiskelun ajalta kertyvästä eläkkeestä
(arviomääräraha)
3 0003 000
54.Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista
(arviomääräraha)
17 20017 200
60.Valtion osuus kansaneläkelaista ja eräistä muista laeista johtuvista menoista
(arviomääräraha)
3 749 500-19 0003 730 500
50.Veteraanien tukeminen275 334000275 334
30.Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon
(arviomääräraha)
1 4501 450
50.Rintamalisät
(arviomääräraha)
31 30031 300
51.Sotilasvammakorvaukset
(arviomääräraha)
135 121135 121
52.Valtion korvaus sota- ja sotilasinvalidien kuntoutus- ja hoitolaitosten kustannuksiin
(siirtomääräraha 2 v)
66 20766 207
53.Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
3 1003 100
54.Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille
(siirtomääräraha 2 v)
6060
55.Eräät kuntoutustoiminnan menot
(siirtomääräraha 2 v)
3 5003 500
56.Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot
(siirtomääräraha 2 v)
23 98823 988
57.Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
10 60810 608
60.Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto539 881000539 881
30.Valtion korvaus terveydenhuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin
(siirtomääräraha 3 v)
5000500
31.Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin ja eräisiin muihin menoihin
(siirtomääräraha 3 v)
11 50011 500
32.Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen
(kiinteä määräraha)
31 30031 300
33.Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin
(arviomääräraha)
110 440110 440
34.Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin
(arviomääräraha)
13 20013 200
35.Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin
(arviomääräraha)
330 350330 350
36.Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi
(kiinteä määräraha)
480480
40.Valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan menoihin
(siirtomääräraha 3 v)
32 81132 811
63.Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan
(kiinteä määräraha)
3 0003 000
64.Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin
(siirtomääräraha 3 v)
6 3006 300
70.Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen59 42200059 422
01.Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
27 84027 840
20.Rokotteiden hankinta
(siirtomääräraha 3 v)
22 89022 890
21.Terveysvalvonta
(siirtomääräraha 2 v)
930930
22.Tartuntatautien valvonta
(siirtomääräraha 2 v)
660660
50.Terveyden edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
3 1303 130
51.Valtion korvaus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin
(siirtomääräraha 3 v)
2 9002 900
52.Valtionavustus UKK-instituutin toimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
1 0721 072
80.Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta225 040000225 040
40.Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin
(arviomääräraha)
206 000206 000
41.Valtion korvaus turkistuottajien lomituspalvelujen kustannuksiin
(siirtomääräraha 2 v)
1 7001 700
42.Valtion korvaus poronhoitajien sijaisavun kustannuksiin
(siirtomääräraha 2 v)
300300
50.Valtion korvaus maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen hallintomenoihin
(kiinteä määräraha)
17 04017 040
90.Raha-automaattiyhdistyksen avustukset308 000000308 000
50.Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen
(arviomääräraha)
308 000308 000
 Yhteensä12 879 9091160193 24013 073 265

 Henkilöstön kokonaismäärä (htv)1)3 6463 6343 658  

1) Htv-määrä ei sisällä Työterveyslaitoksen osuutta. Vuonna 2014 maksullisen toiminnan osuus on 1 596 henkilötyövuotta ja yhteisrahoitteisen toiminnan osuus 371 henkilötyövuotta.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 d §:n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastoon kuuluvien etuuksien tilapäiseen suorittamiseen saa käyttää muun saman rahaston etuuden maksamiseen varattua määrärahaa seuraavilta momenteilta: 33.10.50, 51, 52, 53, 54, 55, 60 ja 33.20.51, 52, 56.