Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Yhdistelmä ajantasaisesta talousarviosta
      Lausumaosa
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
     Yleiset määräykset
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       22. Tasavallan presidentti
       23. Valtioneuvoston kanslia
       24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
       25. Oikeusministeriön hallinnonala
       26. Sisäasiainministeriön hallinnonala
       27. Puolustusministeriön hallinnonala
       28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
       29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
         01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot
         10. Yleissivistävä koulutus
         20. Ammatillinen koulutus
         30. Aikuiskoulutus
         40. Korkeakouluopetus ja tutkimus
         70. Opintotuki
         80. Taide ja kulttuuri
         90. Liikuntatoimi
         91. Nuorisotyö
       30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
       31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala
       32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
       33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
       35. Ympäristöministeriön hallinnonala
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2014

Pääluokka 29

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013)

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet budjetoidaan vuonna 2014 myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä. Valtuusmenettelyn piiriin kuuluvat valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan kuitenkin maksuperusteisesti.

Selvitysosa:

Hallinnonalan toimintaympäristö

Maailmantalouden suhdanteet vaikuttavat vahvasti Suomeen. Osaamisen, hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn varmistaminen edellyttää panostamista varhaiskasvatukseen, koulutukseen, tutkimukseen, luovuuteen, kulttuuriin ja innovaatiotoimintaan. Nuorisotyöttömyys on erityinen haaste koulutus- ja nuorisopolitiikalle. Ministeriö on laatinut vuoteen 2020 ulottuvan toimintastrategian, joka osaltaan vastaa toimintaympäristön haasteisiin.

Päivähoidossa olevien lasten määrä on kasvanut vuodesta 2004 lähtien, ja vuonna 2011 noin 63 prosenttia 1—6 -vuotiaista oli päivähoidon piirissä. Hoitojärjestelmän muutosten myötä vanhempien työssäkäynnin ennustetaan lisääntyvän, jolloin myös päivähoidon kysyntä saattaa kasvaa.

Lukioon ja ammatilliseen peruskoulutukseen siirtyvä ikäluokka pienenee. Korkea-asteelle siirtyvien ikäluokassa ei tapahdu olennaisia muutoksia. Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten osuudet kasvavat kaikilla koulutusasteilla. Aikuiskoulutuksen kysyntä kasvaa.

Luovan työn, toiminnan ja tuotannon sekä kulttuurisisältöjen digitaalisen käytön merkitys kasvaa tietoyhteiskuntakehityksen myötä. Luovan talouden työllistävä vaikutus lisääntyy. Yhteiskunnan edelleen moninaistuessa ja eriytyessä nousee haasteeksi yhteisöllisyyttä, hyvinvointia ja terveyttä edistävän kansalaistoiminnan vahvistaminen. Kulttuurin ja liikunnan palvelutuotannon roolin ennakoidaan kasvavan kansalaistoiminnassa.

Alueiden erilaistuminen on haaste tasa-arvoisten palveluiden ylläpitämiseksi maanlaajuisesti. Lisäksi lasten ja nuorten oppimisen ja hyvinvoinnin vahvistaminen korostuu ikäluokkien pienentyessä ja kansantalouden huoltosuhteen muuttuessa epäedullisemmaksi.

Peruspalvelujen turvaaminen edellyttää kuntarakenteen ja kuntien palvelurakenteiden uudistamisen jatkamista.

Hallinnonalan yhteiskunnallinen vaikuttavuus
Koulutus- ja tiedepolitiikka

Korkea sivistystaso, toimivat päivähoitopalvelut sekä laadukas ja maksuton koulutus ovat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusta. Tasapuoliset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen on turvattava koko maassa. Tavoitteena on väestön koulutus- ja osaamistason kohottaminen siten, että suomalaiset ovat maailman osaavin kansa vuonna 2020. Toisen asteen koulutuksen palvelukykyä edistetään. Suomalaisten koulutustasoa kehitetään siten, että tavoitevuonna 2020 työikäisestä aikuisväestöstä 88 prosenttia on suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon ja 30 prosenttia korkeakoulututkinnon. Vastaavasti 30-vuotiaista 94 prosenttia olisi suorittanut perusasteen jälkeisen ja 42 prosenttia korkeakoulututkinnon.

Jo lähitulevaisuudessa osaavan työvoiman saatavuudesta tulee pulaa ainakin joillain aloilla. Erityisen suuria saatavuusongelmia tulee olemaan sosiaali- ja terveysalalla, mutta myös esimerkiksi joillain tekniikan ja liikenteen aloilla. Koulutusjärjestelmään kohdentuvilla toimenpiteillä pidennetään työuria niiden alkupäästä ja kohdennetaan koulutustarjontaa siten, että se vastaa työvoiman alakohtaiseen tarpeeseen. Tavoitteena on, että nuorten kokonaiskoulutuspolku on aikaisempaa lyhyempi ja että he kouluttautuvat aloille, joilla työllistymisen edellytykset ovat hyvät. Koulutuksen ala- ja aluekohtaista tarjontaa suunnataan uudelleen väestökehityksen ja työvoiman tarpeen mukaisesti.

Varmistetaan nuorisotakuun toteutuminen ja toteutetaan nuorten aikuisten osaamisohjelmaa. Edistetään nuorten oppisopimuskoulutusta ja nuorten oppilaitosmuotoisen koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen yhdistämistä.

Tavoitteena on, että

  • — Varhaiskasvatukseen osallistuvien määrä on 95 % 4-vuotiaista vuoteen 2020 mennessä
  • — Esiopetukseen osallistuneiden osuus 6-vuotiaista on 100 %
  • — Kaikki perusasteen päättävät aloittavat perusasteen jälkeiset opinnot
  • — Puolet uusista ylioppilaista jatkaa opintojaan samana vuonna
  • — Korkeakouluista valmistuneiden keskimääräinen ikä laskee
  • — Koulutuksen läpäisyä parannetaan kaikilla koulutusasteilla.

Työvoiman saatavuuteen vaikutetaan nuorten koulutuksen lisäksi aikuiskoulutuspalveluita kehittämällä. Aikuiskoulutuksella tuetaan työssä jaksamista ja työssä viihtymistä. Tavoitteena on, että vuosittain 60 prosenttia aikuisista osallistuu koulutukseen ja aikuiskoulutuksen osallistumispohja laajenee.

Perusopetuksen päättäneiden välitön sijoittuminen koulutukseen (%)

 20092010
2011
2012
arvio
2013
arvio
2014
arvio
       
Ammatilliseen koulutukseen sijoittuneet 44,043,844,344,645,045,5
— perustutkintoon johtava koulutus1)41,240,741,241,541,842,5
— valmistavat koulutukset2)2,83,13,13,13,23,0
Lukiokoulutukseen sijoittuneet1)50,250,449,651,752,052,0
Perusopetuksen lisäopetukseen sijoittuneet3)2,52,52,52,52,52,5
— peruskouluissa2,02,02,02,02,02,0
— kansanopistoissa0,50,50,50,50,50,5
Tutkintoon johtavat koulutukset yhteensä91,491,190,893,293,894,5
Lisäopetus ja valmistavat koulutukset yhteensä5,35,65,65,65,75,5
Yhteensä96,796,796,498,899,5100,0

1) Lähde: Tilastokeskus.

2) Lähde: valtionosuusjärjestelmän tilastot (myös vuoden 2012 luku on toteumatieto). Sisältää vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen, talouskouluopetuksen sekä ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen (ammattistartin).

3) Peruskoulujen yhteydessä järjestettävän lisäopetuksen luvut ovat Tilastokeskuksen oppilasmäärätilastojen perusteella tehtyjä arvioita. Kansanopistoissa järjestettävän lisäopetuksen luvut ovat valtionosuustilaston oppilasmäärien perusteella tehtyjä arvioita.

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden keski-ikä (mediaani)1)

 20092010
2011
2012
arvio
2013
arvio
2014
arvio
       
Ammattikorkeakoulututkinto25,225,225,225,024,924,9
Ylempi korkeakoulututkinto27,327,927,627,327,027,0

1) Lähde: Tilastokeskus. Ammattikorkeakoulujen osalta nuorten koulutus.

Tavoiteajan kuluessa valmistuneiden osuus (%) aloittaneista1)

 20092010
2011
2012
arvio
2013
arvio
2014
arvio
       
Lukiokoulutus (3 vuotta)79,479,280,381,082,083,0
Ammatillinen perustutkinto (3 vuotta)59,760,661,062,063,064,0
Ammattikorkeakoulututkinto (5 vuotta)59,964,060,561,063,063,0
Alempi ja ylempi korkeakoulututkinto (7 vuotta)51,451,049,946,049,052,0

1) Lähde: Tilastokeskus. Mukana vain opetushallinnon alainen koulutus. Ei sisällä näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavaa koulutusta, eikä oppisopimuskoulutusta. Tarkoittaa alemmissa ja ylemmissä korkeakoulututkinnoissa tavoitetutkinnon suorittaneiden osuutta, ylin tutkinto, johon uusi opiskelija on saanut tutkinnon suorittamisoikeuden. Vuoden 2011 luku on ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen osalta arvio.

Opiskelijat ja tutkinnot1)

 2009201020112012
arvio
2013
arvio
2014
arvio
       
Päivähoito      
— lapset  204 750206 350208 300 209 700211 000
Esiopetus      
— opiskelijamäärä57 75058 77058 91059 70060 00061 000
Perusopetus      
— uudet opiskelijat56 77057 88059 10059 20060 50060 500
— päättötodistuksen saaneet65 09064 96063 44061 20061 00060 000
— opiskelijamäärä536 780530 680526 930522 000522 000519 000
Lukiokoulutus      
— uudet opiskelijat38 06037 87036 79038 00038 00038 000
— suoritetut ylioppilastutkinnot2)32 65032 70032 81033 00033 00033 000
— opiskelijamäärä 108 390107 400106 320110 000110 000110 000
Ammatillinen peruskoulutus (oppilaitosmuotoinen)      
— uudet opiskelijat59 74059 99061 00061 50063 00062 800
— suoritetut tutkinnot36 93037 22040 51041 70042 80043 700
— opiskelijamäärä3)143 930149 200150 560150 300151 300151 000
Ammatillinen peruskoulutus (oppisopimuskoulutus)4)      
— uudet opiskelijat 6 8358 4387 9008 5008 900
— suoritetut tutkinnot 5 9225 9856 0006 2006 400
— opiskelijamäärä3) 23 09923 37823 20023 90024 600
Ammatillinen lisäkoulutus5)      
— uudet opiskelijat 32 63431 80132 80026 00027 000
— suoritetut tutkinnot 16 00616 15316 70015 40015 600
— opiskelijamäärä oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa 33 58635 19036 20035 70035 100
— opiskelijamäärä oppisopimuskoulutuksessa 36 47033 35633 40027 00028 500
Ammattikorkeakoulun perustutkinnot      
— aloittaneet6)33 67633 97834 96334 90032 90032 900
— suoritetut tutkinnot20 04420 58121 31222 12122 06022 060
— opiskelijamäärä 129 282131 595131 838131 369128 000126 000
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot      
— aloittaneet2 3082 7222 7392 8002 9002 900
— suoritetut tutkinnot9411 2531 5211 7081 7501 750
— opiskelijamäärä 5 5576 5807 3217 8348 0008 000
Yliopiston perustutkinnot7)      
— uudet opiskelijat20 16919 98820 11919 85319 80019 800
— suoritetut alemmat korkeakoulututkinnot10 77512 30013 27513 01413 50014 200
— suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot10 53514 38412 51513 82914 50015 023
— opiskelijamäärä145 033144 321144 441143 505142 300141 300
Yliopiston tohtorintutkinnot1 6421 5181 6531 6491 6351 635

1) Opetushallinnon alainen koulutus. Päivähoidon, perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen uusia opiskelijoita, perusopetuksen päättötodistuksen saaneita ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen tutkinnon suorittaneita sekä ulkomaalaisia opiskelijoita koskevat luvut ovat vuoden 2012 osalta arvioita. Esiopetuksen, perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen peruskoulutuksen (pl. oppisopimuskoulutus) opiskelijamäärät ovat valtionosuusjärjestelmän mukaisia opiskelijamääriä.

2) Ei sisällä IB-lukioiden eikä Reifeprüfung-tutkintoja.

3) Sisältää myös muun kuin tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat.

4) Sisältää ammatilliseen perustutkintoon johtavan oppisopimusmuotoisen koulutuksen sekä opetussuunnitelmaperusteisena että näyttötutkintoon valmistavana koulutuksena.

5) Uudet opiskelijat ja suoritetut tutkinnot sisältävät ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavan oppilaitosmuotoisen ja oppisopimusmuotoisen koulutuksen.

6) AMK-tutkinnon aloittaneilla tarkoitetaan v. 2010 lähtien opiskelijoita, jotka ovat kyseisenä tilastovuonna ensimmäistä kertaa kirjautuneeet amk-tutkintoon johtavan koulutuksen läsnäoleviksi ko. ammattikorkeakouluun.

7) Sisältää alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijat ja tutkinnot.

Taide- ja kulttuuripolitiikka

Taide ja kulttuuri edistävät väestön hyvinvointia ja elämänlaatua sekä vahvistavat kulttuurista pääomaa. Vahvistamalla kulttuurin perustaa, luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä, kansalaisten kulttuuriosallistumisen mahdollisuuksia ja kulttuurin taloutta, edistetään sivistystä, luovuutta, osaamista ja innovatiivisuutta, alueiden elinvoimaisuutta sekä työllisyyden ja kansantalouden kehitystä.

Keskeiset kulttuuripolitiikan alat ovat taide- ja taiteilija-, kulttuuriperintö-, kirjasto-, kulttuurivienti-, tekijänoikeus- ja audiovisuaalinen politiikka sekä kunnallinen kulttuuritoiminta.

Kulttuuriosallistuminen on Suomessa lisääntynyt ja väestöryhmien väliset osallistumiserot ovat tasoittuneet. On kuitenkin ryhmiä, joissa osallistuminen on hyvin vähäistä. Kulttuuripalvelut keskittyvät suurimpiin kaupunkeihin, jolloin palveluiden saatavuus vaihtelee maan eri osissa. Kirjastoissa ja teattereissa kävijöiden osuus koko väestöstä on suurinta EU-maissa ja kotimaisten elokuvien katsojaosuus on Suomessa selvästi yli keskitason verrattuna muiden maiden vastaavaan kansalliseen osuuteen. Tietoisuus taiteen ja kulttuurin myönteisistä vaikutuksista väestön hyvinvointiin ja kulttuurilähtöisten menetelmien hyödyntäminen yhteiskunnallisen toiminnan eri alueilla on lisääntynyt.

Sekä taide- ja kulttuuriammateissa että taiteen ja kulttuurin toimialalla työskentelevien määrä on kasvanut edelleen viime vuosien aikana. Kulttuuristen ja taiteellisten ilmaisu- ja osallistumismuotojen ja kulttuurin kulutustarpeiden moninaistuminen sekä digitalisoituminen leimaavat taiteen ja kulttuurin kehitystä. Digitaalisuus vaikuttaa läpileikkaavasti kulttuurin ja taiteen tuotantoon, jakeluun, säilyttämiseen ja kuluttamiseen.

Kulttuuripolitiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet ovat:

1. Kulttuurin perusta vahvistuu

Vahvistetaan kulttuurin perustaa edistämällä kulttuurin ja tiedon infrastruktuuria ja saatavuutta, kulttuuriperinnön ja -ympäristöjen säilymistä, taide-, kulttuuriperintö- ja mediakasvatusta sekä kansallisen, alueellisen ja paikallisen taide- ja kulttuurihallinnon toimivuutta ja kulttuurin kansainvälistymistä ottaen huomioon toimintaympäristön globaalit, teknologiset ja kestävän kehityksen haasteet.

2. Luovan työn tekijöiden toimintaedellytykset paranevat

Parannetaan luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä kehittämällä taiteen ja kulttuurin tukijärjestelmiä, monipuolistamalla taiteilijoiden toimeentulomahdollisuuksia, kehittämällä toimivaa tekijänoikeusjärjestelmää sekä vahvistamalla kulttuuri- ja luovien alojen yrittäjyyden edellytyksiä.

3. Kaikkien väestöryhmien osallistumismahdollisuudet kulttuuriin lisääntyvät

Vahvistetaan kaikkien väestö- ja kansalaisryhmien osallisuutta kulttuuriin ja kulttuuriosallistumisen mahdollisuuksia parantamalla kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti taide- ja kulttuuripalveluiden ja kulttuuriperinnön saatavuutta ja saavutettavuutta sekä edistämällä kulttuurisen moninaisuuden kehitystä (ml. kulttuuripalvelut).

4. Kulttuurin talous ja luova talous vahvistuvat

Vahvistetaan kulttuurin taloutta ja luovan talouden kehitysedellytyksiä ja työllisyysvaikutuksia kehittämällä ja laajentamalla kulttuurin rahoitus- ja tietopohjaa, panemalla toimeen hallitusohjelman luovia aloja ja kulttuurivientiä koskevia kärkihankkeita sekä parantamalla tekijänoikeuksien hyödyntämistä.

Kulttuuripolitiikan tunnuslukuja

 2011
toteutuma
2012
toteutuma
2014
arvio
    
1. Kulttuurisen perustan vahvistaminen   
Valtionosuuden piirissä olevien teattereiden   
— laskennalliset henkilötyövuodet2 4692 4692 469
— esitysten määrä12 19813 46713 000
Valtionosuuden piirissä olevien orkestereiden   
— laskennalliset henkilötyövuodet1 0331 0331 033
— konserttien määrä1 8611 9071 900
Suomen Kansallisoopperan   
— kuukausipalkkaisen henkilöstön määrä538532525
— esitysten määrä292283237
Suomen Kansallisteatterin   
— henkilöstön määrä346326325
— esitysten määrä597698650
Valtionosuuden piirissä olevien museoiden laskennalliset henkilötyövuodet 1 1831 1831 183
2. Luovan työn tekijät   
Vuosiapurahan saajien/hakijoiden määrä286/1 971303/2 131300/2 100
Pääkaupunkiseudulla asuvien osuus valtion taidetoimikuntien apurahojen saajista,  %555750
Taiteilijaeläkkeiden kokonaismäärä (31.12.)1 0481 0441 042
— Uusien taiteilijaeläkkeiden saajien määrä suhteessa hakijoiden määrään, %13,3311,9611,96
Kulttuuriammateissa työskentelevät (työvoimatutkimus)81 72583 46385 000
3. Kulttuuri ja kansalaiset   
Valtionosuuden piirissä olevien teattereiden kävijät, 1 000 henk.2 5072 3932 400
Suomen Kansallisteatterin yleisökontaktit, 1 000 henk.167185170
Valtionosuuden piirissä olevien orkestereiden kuulijat, 1 000 henk.777772775
Suomen Kansallisoopperan yleisökontaktit, 1 000 henk.264278280
Museoiden kävijät valtionosuuden piirissä olevissa ja muissa päätoimisesti hoidetuissa museoissa, 1 000 henk.4 9845 1835 100
Kotimaisten elokuvien teatteriensi-illat323528
Kotimaisten elokuvien katsojat elokuvateattereissa, 1 000 henk.1 2252 3621 500
Pää- ja sivukirjastojen määrä, kpl794787787
Yleisten kirjastojen kokonaislainaus, 1 000 kpl97 42894 91495 000
Fyysiset kirjastokäynnit, 1 000 kpl52 79752 82953 000
Kirjastojen verkkokäynnit, 1 000 kpl56 87456 73357 000
Kirjastojen järjestämien tapahtumien osallistujat, 1 000 henk.-650700
4. Kulttuuri ja talous   
Kulttuurialan yritysten toimipaikat21 577..22 000
Liikuntapolitiikka

Liikunta lisää osallisuutta ja hyvinvointia. Liikunnallinen elämäntapa on osa sivistysperustaa. Huippu-urheilu antaa elämyksiä ja lisää myös kiinnostusta oman liikuntaharrastuksen aloittamiseksi. Liikuntapolitiikan päämääränä on liikunnan edistäminen ja tämän myötä osallisuuden kasvattaminen sekä liikunnan avulla väestön hyvinvoinnin lisääminen. Liikunnalla ja urheilulla on myös taloudellisia sekä työ- ja toimintakykyä lisääviä vaikutuksia.

Liikuntapolitiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet ovat:

1. Liikunta ja urheilu lisäävät osallistumista

Suomalaiset osallistuvat liikunta- ja urheiluseurojen toimintaan melko aktiivisesti. Seuratoimintaan osallistumisessa, sitoutumisessa ja liikunta-aktiivisuudessa on kuitenkin eroja eri väestöryhmien kesken. Huippu-urheilu on osa suomalaista kulttuuria, sen perusta luodaan liikunta- ja urheiluseuratoiminnassa. Tavoitteena on lisätä liikunnan kansalaistoiminnan laatua ja elinvoimaisuutta sekä kansalaistoimintaan osallistumista paikallisesti etenkin sellaisilla väestöryhmillä, joiden osallistumisen esteenä ovat sosiaaliset, taloudelliset tai kulttuuriset tekijät. Tavoitteena on myös lisätä suomalaisten urheilijoiden menestymistä huippu-urheilussa, vammaishuippu-urheilun integroitumista sekä Suomessa järjestettävien urheilun suurtapahtumien vaikuttavuutta.

2. Liikunnallinen elämäntapa yleistyy

Kunnat luovat edellytyksiä liikunnalle. Liikunta kuuluu sivistyksellisiin perusoikeuksiin, jonka saavutettavuuden turvaamiseen vaikuttavat etenkin maassa tapahtuva muuttoliike, kuntarakenteen uudistuminen sekä liikuntahallinnossa ja -kulttuurissa tapahtuvat muutokset. Liikunnalla on myönteisiä vaikutuksia ihmisen hyvinvoinnille, terveydelle sekä työ- ja toimintakyvylle. Tavoitteena on koko väestön fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan harrastamisen kasvu turvaamalla liikunnan yhdenvertainen ja tasa-arvoinen saavutettavuus ja luomalla edellytyksiä liikuntatoimintaan osallistumiselle koko maassa. Kohderyhmänä ovat etenkin lapset ja nuoret sekä sellaiset väestöryhmät, joiden liikunta-aktiivisuus on alhaista.

3. Liikunta-alan tietopohja ja osaaminen vahvistuu

Osaamisen ja asiantuntemuksen kasvattaminen liikunnan toimialalla luo parhaat edellytykset väestön liikunta-aktiivisuuden lisäämiseksi, liikunnan kansalaistoiminnan elinvoimaisuuden turvaamiseksi sekä huippu-urheilumenestyksen kasvattamiseksi. Liikunta-alalla tehtävän päätöksenteon tukena tulee käyttää riittävän luotettavasti tuotettua tietopohjaa. Tavoitteena on, että liikuntapoliittisten toimenpiteiden valmistelu sekä päätöksenteko eri tasoilla perustuvat relevanttiin tietopohjaan, kuten alan tutkimus-, selvitys- ja arviointitietoon.

Liikuntapolitiikan tunnuslukuja

 2011
toteutuma
2012
toteutuma
2014
arvio
    
Seuraliikunta väh. 1 krt/vko, Nuorten terveystapatutkimus   
— poikia50,0550,0552
— tyttöjä46,546,548
Arvokisamitalit olympialajeissa   
— Olympiakisat 3 
— MM-kisat134 
— EM-kisat23 
Dopingrikkomukset138 
Kuntien liikunnan edistämisaktiivisuus, kuvaa toiminnan suunnittelua ja johtamista/Tea-viisari   
— koko maan väestöpainotettu keskiarvo556265
Vapaa-ajan liikuntaa vähintään 4 krt/vko harrastavat 15—64 -vuotiaat %1)   
— miehet293035
— naiset313335
Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunta ja fyysinen aktiivisuus % (Kouluterveyskysely) 2)   
Hengästyttävää liikuntaa korkeintaan 1 h/viikko   
— 8—9 lk353532
— lukion 1—2 lk313128
— ammattiin opiskelevat 1—2 lk484846

1) Liikuntaa vähintään 30 minuutin ajan niin, että ainakin lievästi hengästyy tai hikoilee.

2) Aineisto vuodelta 2011: Lounais-, Länsi-, Sisä- ja Pohjois-Suomi sekä Ahvenanmaa; vuosi 2012 välivuosi.

Nuorisotyö ja -politiikka

Nuorisotyön ja -politiikan tavoitteena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Nämä tavoitteet koskevat kaikkia Suomessa asuvia alle 29-vuotiaita. Tavoitteiden lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. Keskeisenä ohjelma-asiakirjana on valtioneuvoston joka neljäs vuosi hyväksymä lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma, joka toteuttaa myös EU:n nuorisoalan yhteisiä tavoitteita.

Kiristyvä taloustilanne kasvattaa nuorten välistä eriarvoisuutta ja edellyttää uudenlaisia ratkaisuja nuorisotyössä ja -politiikassa. Nuorten mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnassa ovat viime vuosien aikana parantuneet. Alueelliset erot ovat edelleen huomattavia. Nuorten osallistuminen tapahtuu nykyisin aiempaa enemmän perinteisen järjestötoiminnan ulkopuolella, erityisesti verkkoyhteisöissä.

Nuorisopolitiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet ovat:

1. Nuorten aktiivinen kansalaisuus kasvaa

Edistetään nuorten tavoitteellista toimintaa yhteiskunnassa. Luodaan edellytyksiä nuorten osallistumiselle ja vaikuttamiselle sekä harrastustoiminnalle.

2. Nuorten sosiaalinen vahvistaminen lisääntyy

Parannetaan nuorten arjen hallintaa ja ehkäistään syrjäytymistä. Tavoitteena on saada jokainen nuori mukaan yhteiskunta- ja työelämään.

3. Nuorten kasvu- ja elinolot paranevat

Pyritään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa saamaan nuorten elinolot samalle tasolle muiden väestöryhmien kanssa.

Nuorisotyön ja -politiikan tunnuslukuja

 2011
toteutuma
2012
toteutuma
2014
arvio
    
Nuorten aktiivinen kansalaisuus   
— Nuorten aloitekanava, kattavuus kunnista45 %50 %65 %
— Nuorisovaltuustojen tms. kattavuus kunnista70 %70 %80 %
— Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut, osuus kunnista73 %74 %83 %
Nuorten sosiaalinen vahvistaminen   
— Työpajojen kattavuus kunnista80 %82 %85 %
— Nuoria (alle 29 v.) työpajoissa12 98214 40014 500
— Nuorisotyöttömät (alle 25 v.)30 03632 08032 000
— Etsivän nuorisotyön tavoittamat nuoret10 04114 61415 000
— Etsivä nuorisotyö, kattavuus kunnista77 %87 %100 %
Nuorten kasvu- ja elinolojen parantaminen   
— Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, kattavuus kunnista60 %81 %100 %
Yksinäiset peruskouluikäiset (ei ole ystävää/Kouluterveyskysely THL)9 %9 %8 %
Alakuloiset ja surulliset peruskouluikäiset (minkälainen on mielialasi/Kouluterveyskysely THL)13 %13 %12 %
Kirkollisasiat

Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on turvata toimintaedellytykset evankelis-luterilaiselle ja ortodoksiselle kirkolle sekä muille uskonnollisille yhdyskunnille, edistää mahdollisuuksia uskonnon tunnustamiseen ja harjoittamiseen sekä muilla tavoin edistää uskonnonvapauden toteutumista. Hautaustoimen yleisessä järjestämisessä lähtökohtana on uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden sekä arvokkuuden ja kunnioittavuuden toteutuminen.

Kansainvälinen yhteistyö

Vahvistetaan suomalaisen koulutuksen ja osaamisen vientiä hyödyntämällä olemassa olevaa kansainvälistä kiinnostusta sekä suomalaisten koulutuksen järjestäjien ja muiden toimijoiden korkeaa osaamista.

Vaikutetaan Euroopan unionissa sekä kansainvälisissä järjestöissä Suomen tavoitteiden edistämiseen koulutus- ja tutkimuspolitiikkaa, kulttuuri-, audiovisuaali-, liikunta- sekä nuorisopolitiikkaa koskevissa asioissa.

Valtionosuusmäärärahat opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla (1 000 euroa)

Mom.Toimintamuoto2012201320142013/2014
muutos
      
29.10.30Yleissivistävä koulutus812 198851 818844 023-7 795
29.10.34Koulurakentaminen78 00058 00046 400-11 600
29.20.30Ammatillinen koulutus715 160723 774719 867-3 907
29.30.30Vapaa sivistystyö164 144164 818164 618-200
29.30.31Ammatillinen lisäkoulutus154 361142 175138 075-4 100
29.30.32Oppisopimuskoulutus131 003116 494117 343849
29.30.33Nuorten aikuisten osaamisohjelma-27 00052 00025 000
29.30.51Ammatilliset erikoisoppilaitokset21 06119 27915 879-3 400
29.40.30Ammattikorkeakoulut424 371411 754404 277-7 477
29.80.30Kirjastot4 6134 5134 713200
29.80.31 ja 52Teatterit ja orkesterit74 41881 16380 651-512
29.80.32 ja 52Museot35 84536 81136 8110
29.80.33Kuntien kulttuuritoiminta1061061060
29.80.34Kirjastorakentaminen5 3005 0005 500500
29.90.50 ja 52Liikunnan koulutuskeskukset17 77317 77318 030257
29.90.50Kuntien liikuntatoimi19 05819 14719 20053
29.91.50Kuntien nuorisotyö8 0948 0998 321222
Yhteensä 2 665 5052 687 7242 675 814-11 910
      
Arvio valtionosuuksien ja -avustusten jakautumisesta    
Kunnat ja kuntayhtymät 1 071 5331 080 4651 075 667-4 788
— Kunnat -445 758-449 473-447 4821 992
— Kuntayhtymät1 517 2911 529 9391 523 159-6 780
Yksityiset 1 593 9721 607 2591 600 137-7 122

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) muuttamiseksi eräiden yksikköhintojen leikkaamiseksi sekä siten, että opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla valtionosuusindeksin korottaminen jätetään säästösyistä tekemättä vuodeksi 2014.

Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat

Arpajaislain (1047/2001) mukaisesti raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuotto käytetään urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämiseen. Veikkausvoittovarat muodostavat keskeisen rahoituslähteen tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön sektoreilla. Arpajaislain mukaan em. pelejä toimeenpanevan rahapeliyhteisön asianomaisen tilikauden voittoa sekä voittovaroista myönnetyistä lainoista kertyviä kuoletuksia ja korkoja vastaavaksi arvioitu määräraha otetaan vuosittain valtion talousarvioon.

Veikkaus Oy:n varsinainen tuottoarvio vuodelle 2014 on 517,5 milj. euroa. Varsinaisen tuottoarvion lisäksi Veikkaus Oy:n jakamattomien voittovarojen rahastoa puretaan yhteensä 23,3 milj. euroa, jolloin veikkausvoittovaroja on käytettävissä vuonna 2014 yhteensä 540,8 milj. euroa eli noin 1,7 % enemmän vuoden 2013 talousarvioon verrattuna. Lisäyksessä on otettu huomioon jakamattomien voittovarojen rahaston ylimääräinen purku 10,0 milj. euroa taiteen edunsaajille Kansallisgallerian toiminnan rahoittamisen johdosta. Tuottoarvio on kohdennettu edunsaajille jakosuhdelain mukaisesti.

Voittovaroista ehdotetaan myönnettäväksi momentilta 29.40.53 tieteen tukemiseen 103,2 milj. euroa, momentilta 29.80.52 taiteen tukemiseen 237,1 milj. euroa, momentilta 29.90.50 liikunnan tukemiseen 147,4 milj. euroa ja momentilta 29.91.50 nuorisotyön tukemiseen 53,1 milj. euroa.

Tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön valtionrahoituksen määräksi luvuissa 29.40, 80, 90 ja 91 vuodelle 2014 ehdotetaan 984,3 milj. euroa, josta 540,8 milj. euroa eli 54,9 % myönnetään veikkausvoittovaroista.

Veikkausvoittovarat ja samoihin tarkoituksiin myönnetyt muut määrärahat, milj. euroa

 2006
TP
2007
TP
2008
TP
2009
TP
2010
TP
2011
TP
2012
TP
2013
TA
2014
TAE
          
Kirjastojen käyttökustannusten valtionosuus90,8110,6115,2119,5---- 
— veikk.varat39,936,524,713,1---- 
— budj.varat50,974,190,5106,41)--- 
          
Tiede261,3270,6283,7332,1355,1388,3409,9398,8309,2
— veikk.varat79,576,677,186,995,8100,3101,2102,2103,2
— budj.varat181,8194,0206,6245,2259,3288,0308,7296,6205,9
          
Taide274,3281,6311,2363,9400,6425,1432,6434,9454,0
— veikk.varat150,4152,3164,5191,3209,3220,3222,4224,8237,1
— budj.varat123,9129,3146,7172,6191,3204,8210,2210,1216,9
          
Liikunta99,1101,4106,7127,6137,6142,5153,6152,4147,6
— veikk.varat97,8100,1104,0124,3135,8141,9150,9152,3147,4
— budj.varat1,31,32,73,31,80,62,80,10,1
          
Nuoriso39,942,747,055,669,365,271,874,174,5
— veikk.varat35,236,037,444,751,351,551,952,653,1
— budj.varat4,76,79,610,918,013,719,921,521,4
          
Veikkausvoittovarat yhteensä ilman kirjastoa362,9365,0383,2447,2492,3514,1526,4531,9540,8
Veikkausvoittovarat yhteensä402,8401,5407,9460,3492,3514,1526,4531,9540,8

1) Kirjastojen käyttökustannusten valtionosuus on siirretty vuodesta 2010 lukien rahoitettavaksi valtiovarainministeriön pääluokasta.

Eräisiin käyttötarkoituksiin varatut määrärahat veikkausvoittovaroista ja muilta talousarvion momenteilta (euroa)

 Veikkaus-
voittovarat
Yleiset
budjettivarat
Yhteensä
    
Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot3 052 0002 013 0005 065 000
Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat70 673 000139 807 000210 480 000
Valtionosuus ja -avustus teattereille ja orkestereille40 231 00040 420 00080 651 000
Valtionosuudet museoille19 380 00017 431 00036 811 000
Liikunnan koulutuskeskukset19 680 00030 00019 710 000
Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen ja etsivä nuorisotyö6 000 00021 000 00027 000 000
Hallinnonalan tietohallinto

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tietohallintostrategian 2006—2015 toteuttamista jatketaan. Tietohallintostrategian linjausten mukaisesti opetuksen, tutkimuksen ja kulttuurin yhteistä tietopohjaa vahvistetaan ja uudet palvelut toteutetaan sähköisinä. Hallinnonalalla siirrytään kaikessa hallinnon sisäisessä ja virastojen välisessä toiminnassa sähköiseen asiointiin ja sähköiseen hallintoon. Tietohallinnon kustannustehokkuutta parannetaan edelleen. Keskeisiä keinoja ovat yhteisten palvelujen ja muiden resurssien käytön lisääminen ja yhteistyö hankintojen toteuttamisessa.

Tuottavuuden parantaminen

Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallitusohjelmaan kirjattua hallituksen talouspoliittista strategiaa. Tuottavuutta parannetaan muun muassa vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman mukaisilla toimenpiteillä. Hallitusohjelman mukaan mittaluokaltaan toimintojen tehokkuuden lisäämiselle asetetut tavoitteet säilytetään taloudelliselta kokonaisvaikutukseltaan ennallaan. Tuottavuustoimenpiteitä selvitetään yksityiskohtaisemmin asianomaisten lukujen yhteydessä.

Talousarvioesitykseen liittyvät sukupuolivaikutukset

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan määrärahoista yli puolet on siirtomenoja, joiden vaikutukset sukupuolten asemaan riippuvat rahoituksen saajien päätöksistä.

Naisten ja miesten koulutustaso eroaa nuorissa ikäryhmissä varsin huomattavasti naisten eduksi. Perusopetuksen suorittamatta jättäminen, pelkän perusopetuksen varaan jääminen sekä ammatillisen tai korkeakoulutuksen keskeyttäminen on tyypillistä erityisesti poikaoppilaille ja miesopiskelijoille. Perusopetuksen laadun parantamisen, joustavan perusopetuksen käytäntöjen sekä ammatilliseen koulutukseen valmistavan koulutuksen arvioidaan pienentävän erityisesti ilman ammatillista koulutusta jäävien osuutta väestöstä ja siltä osin sukupuolten koulutustasoeroja.

Tyttöjen ja poikien segregoituneet opiskeluvalinnat pitävät yllä työelämän segregaatiota. Jatketaan toimia, joilla vaikutetaan tyttöjen ja poikien opiskeluvalintoihin.

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan toiminnot suuntautuvat lähtökohtaisesti sukupuolineutraalisti. Liikuntatoimen valtionavustuspolitiikan lähtökohtana on liikuntalain mukainen tasa-arvon edistäminen, ja tämä otetaan huomioon avustuskriteereissä. Nuorisotyössä rahoitusta suunnataan tarvittaessa eriytetysti tyttöjä ja poikia koskeviin hankkeisiin. Monikulttuurisuuden lisääntyessä eriytetyn toiminnan tarve nuorisotyössä kasvaa. Kulttuuriala on sekä toimijoiden että palvelujen käytön ja harrastamisen osalta naisvaltaista, mutta miesten osuus kulttuuripalveluiden käyttäjinä on noussut 2000-luvulla. Toisaalta naisten toimeentulo taiteen aloilla on keskimäärin miehiä heikompaa, ja asia on tarkoitus huomioida luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä parannettaessa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa tilastoinnin ja tutkimusten avulla hallinnonalansa toimintojen sukupuolivaikutuksia ja ottaa nämä huomioon talousarviota laadittaessa.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

 2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
    
29.01.51Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan (kiinteä määräraha)  
 — perusparannusvaltuus1,2-
29.10.34Valtionosuus ja -avustus oppilaitosten perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)  
 — yleissivistävän koulutuksen perustamishankevaltuus12,015,0
29.40Korkeakouluopetus ja tutkimus  
 — Suomen Akatemian tutkimushankevaltuus282,6280,0
29.40.02Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)  
 — vuokrasopimusvaltuus-0,25
29.80.34Valtionosuus ja -avustus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)  
 — perustamishankevaltuus4,504,50
29.80.75Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v)  
 — perusparannus- ja pienhankevaltuus1,601,30

Hallinnonalan määrärahat

  TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
LTA III
1000 €
Yhteensä
1000 €
01.Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot123 763000123 763
01.Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
27 77627 776
02.Opetushallituksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
22 66822 668
03.Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
8 6558 655
04.Koulutuksen ja korkeakoulujen arviointi
(siirtomääräraha 2 v)
3 5753 575
21.Kansainvälinen yhteistyö
(siirtomääräraha 2 v)
3 7263 726
22.Eräät käyttöoikeuskorvaukset
(siirtomääräraha 3 v)
18 33818 338
23.Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha
(siirtomääräraha 2 v)
1 9941 994
29.Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
30 80330 803
50.Eräät avustukset
(kiinteä määräraha)
748748
51.Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan
(kiinteä määräraha)
3 2983 298
66.Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille
(arviomääräraha)
2 1822 182
10.Yleissivistävä koulutus957 3169 60015 0000981 916
01.Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
50 924-40050 524
02.Ylioppilastutkintolautakunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
1 9494002 349
20.Yleissivistävän koulutuksen ja lasten päivähoidon kehittäminen
(siirtomääräraha 2 v)
12 71712 717
30.Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin
(arviomääräraha)
844 02315 000859 023
34.Valtionosuus ja -avustus oppilaitosten perustamiskustannuksiin
(siirtomääräraha 3 v)
46 4009 60056 000
51.Valtionavustus järjestöille
(kiinteä määräraha)
1 3031 303
20.Ammatillinen koulutus734 926000734 926
01.Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
8 4948 494
20.Työpaikalla tapahtuva oppiminen
(siirtomääräraha 2 v)
3 0263 026
21.Ammatillisen koulutuksen kehittäminen
(siirtomääräraha 2 v)
1 3391 339
30.Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin
(arviomääräraha)
722 067722 067
30.Aikuiskoulutus529 13810 00000539 138
20.Opetustoimen henkilöstökoulutus ja eräät muut menot
(siirtomääräraha 2 v)
23 14723 147
21.Aikuiskoulutuksen kehittäminen
(siirtomääräraha 2 v)
3 0101 0003 0007 010
30.Valtionosuus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin
(arviomääräraha)
164 8180164 818
31.Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen lisäkoulutukseen
(arviomääräraha)
138 075138 075
32.Valtionosuus ja -avustus oppisopimuskoulutukseen
(arviomääräraha)
124 843-1 000-3 000120 843
33.Nuorten aikuisten osaamisohjelma
(arviomääräraha)
52 00010 00062 000
51.Valtionosuus ammatillisten erikoisoppilaitosten käyttökustannuksiin
(arviomääräraha)
15 87915 879
53.Valtionavustus järjestöille
(kiinteä määräraha)
7 3667 366
40.Korkeakouluopetus ja tutkimus2 661 59016 792002 678 382
01.Suomen Akatemian toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
12 33212 332
02.Arkistolaitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
19 10219 102
03.Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
1 9991 999
04.Varastokirjaston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
1 8691 869
20.Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot
(siirtomääräraha 3 v)
31 9649 45041 414
22.Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoitus
(siirtomääräraha 3 v)
8 5008 500
30.Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin
(arviomääräraha)
404 277404 277
50.Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan
(siirtomääräraha 2 v)
1 887 5937 3421 894 935
51.Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat
(arviomääräraha)
143 809143 809
52.Erityinen valtionrahoitus Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston opetus- ja tutkimustoimintaan
(kiinteä määräraha)
29 14429 144
53.Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tieteen edistämiseen
(arviomääräraha)
103 213103 213
66.Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille
(arviomääräraha)
17 78817 788
70.Opintotuki899 4882 23300901 721
01.Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
705705
52.Opintolainojen valtiontakaus
(arviomääräraha)
30 20030 200
55.Opintoraha ja asumislisä
(arviomääräraha)
781 2562 096783 352
57.Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki
(arviomääräraha)
30 75013730 887
58.Avustus vuokrakustannusten korvaamiseen
(siirtomääräraha 2 v)
5 8775 877
59.Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuki
(arviomääräraha)
50 70050 700
80.Taide ja kulttuuri455 2075500400456 157
01.Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
4 511904 601
03.Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
2 7232502 973
04.Museoviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
19 543025019 793
05.Näkövammaisten kirjaston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
5 8125 812
06.Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
7 451607 511
16.Ylimääräiset taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet
(arviomääräraha)
18 57518 575
20.Museoviraston kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannukset
(siirtomääräraha 2 v)
16 65030016 950
30.Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan
(kiinteä määräraha)
4 7134 713
31.Valtionosuus ja -avustus teattereiden ja orkestereiden käyttökustannuksiin
(arviomääräraha)
41 04041 040
32.Valtionosuudet museoille
(arviomääräraha)
17 43117 431
33.Valtionavustukset kuntien ja alueiden kulttuuritoiminnan kehittämiseen
(arviomääräraha)
106106
34.Valtionosuus ja -avustus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin
(siirtomääräraha 3 v)
4 5004 500
35. Valtionavustus Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden merkkihankkeen perustamiskustannuksiin
(siirtomääräraha 3 v)
1 0001 000
40.Korvaus Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon
(arviomääräraha)
252252
50.Eräät avustukset
(siirtomääräraha 3 v)
1 1601 160
51.Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille
(arviomääräraha)
14 24614 246
52.Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen edistämiseen
(arviomääräraha)
237 069237 069
53.Valtionavustus tilakustannuksiin
(kiinteä määräraha)
29 156029 156
54.Valtionavustus taide- ja kulttuurilaitosten toimitilainvestointeihin
(kiinteä määräraha)
7 2107 210
55.Kulttuuriperinnön digitoinnin tukeminen
(siirtomääräraha 3 v)
2 2002 200
59.Eräät avustukset Kansallisgallerialle
(siirtomääräraha 2 v)
14 67014 670
70.Kaluston hankinta
(siirtomääräraha 3 v)
500500
72.Kansallisgallerian kokoelman kartuttaminen
(siirtomääräraha 3 v)
739739
75.Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito
(siirtomääräraha 3 v)
3 8003 800
95.Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot
(arviomääräraha)
150150
90.Liikuntatoimi147 55840 00000187 558
50.Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen
(arviomääräraha)
147 448147 448
52.Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille ja rahoitus liikuntatieteellisten hankkeiden arviointikustannuksiin
(kiinteä määräraha)
110110
54.Avustus Helsingin Olympiastadionin perusparannukseen
(kiinteä määräraha)
40 00040 000
91.Nuorisotyö74 63100074 631
50.Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat nuorisotyön edistämiseen
(arviomääräraha)
53 08153 081
51.Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö
(siirtomääräraha 2 v)
21 00021 000
52.Saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoiminta
(siirtomääräraha 2 v)
550550
 Yhteensä6 583 61779 17515 0004006 678 192

 Henkilöstön kokonaismäärä3 5153 4723 430  

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 34/2013 vp (13.12.2013)

Nuorisotakuun toteutuminen

Nuorisotakuu käynnistyi kuluvan vuoden alussa, ja sitä toteutetaan poikkihallinnollisesti monien eri toimijoiden toimesta. Myös nuorisotakuun toteuttamiseen osoitettu rahoitus on jakautunut useille eri momenteille budjetin eri pääluokkiin. Valiokunta pitää tärkeänä, että määrärahojen vaikuttavuutta ja nuorisotakuun toteutumista seurataan ja että tarvittaessa määrärahojen kohdentamista voidaan arvioida uudelleen.

Opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokassa koulutustakuu on keskeinen osa koko nuorisotakuun toteuttamista. Valiokunta korostaa panostuksia erilaisiin nivelvaiheen koulutuksiin, joilla on tärkeä asema syrjäytymisvaarassa olevien nuorten opintopolulla. Erityisesti toisen asteen ammatillisen ja lukiokoulutuksen riittävällä ja koko maan kattavalla tarjonnalla ehkäistään nuorten syrjäytymistä.

Valiokunta pitää tärkeänä, että nuorten aikuisten osaamisohjelmaa jatketaan ja siihen osoitetaan lisämäärärahoja. Vuonna 2014 ohjelmaan esitetään käytettäväksi 52 milj. euroa. Tavoitteena on, että vuosittain 4 000 nuorta aikuista aloittaisi ohjelmarahoituksella opintonsa. Valiokunta pitää myös perusteltuna, että ammatillisia perustutkintoja suunnataan nuorten aikuisten osaamisohjelman toteuttamiseen. Erityisesti perustutkintoja tulisi kohdistaa niille nuorille, jotka eivät ole pysyvästi työelämässä eivätkä näin ollen ole potentiaalisia ammattitutkintojen suorittajia.

Nuorisotakuun keskeinen tavoite on estää nuorten syrjäytymistä ja vähentää niitä mittavia kustannuksia, joita syrjäytyminen aiheuttaa yksilötasolla ja koko yhteiskunnalle. Suomalaisten nuorten syrjäytymisen ytimessä ovat päihde- ja mielenterveysongelmat. Nämä nuoret tarvitsevat koulutukseen ja työelämään valmennukseen tiiviisti integroituja kuntouttavia elementtejä kyetäkseen selviytymään.

Valiokunta korostaa vapaan sivistystyön roolia ja katsoo, että vapaan sivistystyön oppilaitoksia on perusteltua hyödyntää nykyistä laajemmin mm. syrjäytymisvaarassa olevien nuorten koulutukseen ja maahanmuuttajien kotoutumiseen.

Valiokunta pitää myös tärkeänä kolmannen sektorin roolia nuorisotakuun toteuttamisessa, sillä sen tekemä matalan kynnyksen työ tavoittaa erityisesti kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia nuoria, jotka ovat jääneet koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Saadun selvityksen mukaan uudet vaihtoehtoiset koulutusmallit ovat osoittautuneet tehokkaiksi; niissä keskeisiä elementtejä ovat nuoren oppimisvaikeuksien tunnistaminen, kokonaisvaltaisen tuen tarjoaminen sekä sopivan väylän löytäminen ammattiin ja työelämään. Matalan kynnyksen palveluja järjestävät mm. Sininauhaliiton jäsenjärjestön Valo-projekti, Vamos ry ja PosiVire. Valiokunta pitää tärkeänä, että toimintamallit juurtuvat ja leviävät alueellisesti kattaviksi. Valiokunta viittaa jäljempänä momentin kohdalla 33.03.63 lausuttuun.

Nuorten työpajatoiminta, etsivä nuorisotyö ja Nuotta-valmennus toteuttavat nuorisolaissa (72/2006) säädettyä nuorten sosiaalista vahvistamista. Kaikkia toimintoja tuetaan erityisvaltionavustuksella, ja ne toteuttavat myös nuorisotakuuta. Valiokunta korostaa eri toimijoiden poikkihallinnollista ja saumatonta yhteistyötä ja pitää välttämättömänä, että kunnissa tehdään sektorirajat ylittävää yhteistyötä nuorisotakuun toteutumiseksi. Nuorisotakuun toteutumiseksi on myös tärkeää, että etsivän nuorisotyön ja työpajan palvelut ovat saavutettavissa valtakunnallisesti kattavasti.

Valiokunta viittaa myös mietinnön yleisperusteluissa todettuun.

Viittomakielen opetus

Valiokunta kiinnittää huomiota viittomakielen osaamisen vahvistamiseen ja toteaa, että erityisesti suomenruotsalaisen viittomakielen säilyminen edellyttää monipuolisia toimia niin varhaiskasvatuksessa ja eri koulumuodoissa kuin myös korkea-asteen koulutuksessa ja tutkimuksessa.

Valiokunta pitää hyvänä, että opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt kuurojen ja viittomakielisten opetusjärjestelyjä koskevan selvityksen laadinnan, mikä kattaa myös suomenruotsalaisen viittomakielen tilanteen. Hallitusohjelman linjausten mukaisesti oikeusministeriö on myös laatinut selvityksen viittomakielisten oikeuksien toteutumisesta ja asettanut vastikään (25.10.2013) työryhmän, jonka tehtävänä on 17.4.2014 mennessä valmistella ehdotus viittomakieliä koskevaksi suppeaksi yleislaiksi sekä tarkastella viittomakielisiä koskevaa erityislainsäädäntöä.

Valiokunta pitää tärkeänä, että viittomakieleen liittyvä osaaminen turvataan ja että lainvalmistelussa otetaan huomioon myös suomenruotsalainen viittomakieli.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 33/2013 vp (20.12.2013)

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla myönnettävät valtionosuudet budjetoidaan vuonna 2014 myöntöpäätöksen perusteella poiketen tulojen ja menojen kohdentamista koskevista yleisistä määräyksistä. Valtuusmenettelyn piiriin kuuluvat valtionosuudet ja -avustukset budjetoidaan kuitenkin maksuperusteisesti.