Talousarvioesitys 2012

40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä

Valtuus

Luottolaitosten varoista myönnettävien eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) 4 §:n mukainen turvavarastointilainojen korkohyvityksen enimmäismäärä on 5 prosenttia. Uusia turvavarastolainoja saa hyväksyä vuonna 2012 enintään 8 400 000 euroa.

Turvavarastolain (970/1982) 7 §:n mukaisia varastoavustuksia saa myöntää vuonna 2012 enintään 34 000 euroa.

Selvitysosa:Työ- ja elinkeinoministeriön keskeisten toimintalinjausten toteutuminen rakentuu lainsäädännön ja muun toimintaympäristön kilpailukykyisyyden perustalle.

Laadukas sisämarkkinalainsäädäntö ja sen tehokas kansallinen toimeenpano ovat edellytyksenä sisämarkkinoiden toimivuudelle. Yksi keskeisimmistä tavoitteista on digitaalisten sisämarkkinoiden edistäminen. Lisäksi kansalaisten, yritysten ja viranomaisten toimintaa sisämarkkinoilla tukevia informaatio- ja ongelmanratkaisupalveluja kehitetään niin, että yritykset ja kansalaiset pystyvät entistä paremmin hyötymään sisämarkkinoista. Palveludirektiivin toimeenpano ja toimivuuden seuranta jatkuu vuoden 2012 aikana.

Yritysten hallinnollisen taakan vähentämistä jatketaan. Uuden lainsäädännön yritysvaikutusten arvioinnissa tavoitteena on toimiva ja yritysten kilpailukykyä tukeva säädösympäristö. Yritysten yhteiskuntavastuullisuus korostuu kilpailuetua tuottavana tekijänä.

Moderni kilpailupolitiikka on elinkeinopolitiikan olennainen osa ja kilpailukyvyn parantamisen välttämätön ehto. Uudistetulla kilpailulailla mahdollistetaan se, että Kilpailuvirasto voi keskittyä aiempaa selkeämmin olennaisiin kilpailua rajoittaviin järjestelyihin. Julkisen ja yksityisen sektorin keskinäistä asemaa arvioidaan ja kehitetään siten, että osapuolet voivat toimia kilpailuneutraalisti markkinoilla. Valtiontukisääntelyn näkökulmasta on ensiarvoista tunnistaa aidosti elinkelpoiset yritykset toimijoista, joiden kannattavuus perustuu jatkuvaan julkiseen rahoitukseen.

Taloudellisten yleishyödyllisten palvelujen toteuttamistavoiksi kehitetään uusia toimintamalleja. On tärkeää varmistaa, että suomalaiset viranomaiset ja elinkeinonharjoittajat ovat hyvin informoituja jatkuvasti kehittyvistä EY:n valtiontukisääntelyn periaatteista ja velvoitteista. Julkisten hankintojen sääntelyllä ja ilmoitusmenettelyn kehittämisellä luodaan mahdollisuuksia aiempaa nopeampiin ja joustavampiin sähköisiin hankintamenettelyihin.

Yritysten kattava ja luotettava taloudellinen informaatio antaa eri sidosryhmille riittävät tiedot niiden taloudellisesta tilasta. Erityisesti pörssiin listattuja yhtiöitä koskeva luotettava ja ajantasainen tieto on tehokkaasti toimivien pääomamarkkinoiden välttämätön ehto. Hallinnollisia kustannuksia pyritään keventämään pienten ja keskisuurten yritysten osalta. Tilintarkastajajärjestelmää ja sen valvontaa selvitetään työryhmätyönä.

Toimiva ja kilpailukykyinen aineettomien oikeuksien järjestelmä varmistaa yritysten innovaatioiden ja muun aineettoman omaisuuden suojan ja hyödyntämisen sekä oikeuksien tehokkaan täytäntöönpanon. Vuoteen 2015 ulottuvan aineettomien oikeuksien strategian toimeenpanoa jatketaan uudistetun toimenpideohjelman avulla. Keskeistä on vahvistaa edelleen oikeuksien hyödyntämistä ja täytäntöönpanoa turvaamalla Patentti- ja rekisterihallituksen asema kansainvälisiä patentoitavuustutkimuksia tekevänä viranomaisena, tiivistämällä yhteistyötä innovaatiopolitiikan toimijoiden kanssa ja kehittämällä kansainvälisesti kilpailukykyinen tuomioistuinjärjestelmä. Yritysten ja yhteisöjen rekisterihallinto on olennainen osa Suomen perusrekisterijärjestelmää, jossa tavoitteena on lisätä sähköistä asiointia ja helpottaa yritysten ilmoittamisvelvollisuutta.

Uuden kuluttajapoliittisen ohjelman toimeenpano käynnistetään. Kuluttajanäkökulman huomioon ottamista yhteiskuntapolitiikan eri lohkoilla vahvistetaan tiivistämällä yhteistyötä viranomaisten, elinkeinoelämän sekä kuluttaja- ja kansalaisjärjestöjen kesken. Kuluttajahallinnon ja kuluttajansuojalainsäädännön kehittäminen jatkuu.

Toimivat työmarkkinat, ajanmukainen työlainsäädäntö ja hyvä työelämän laatu ovat yritysten kilpailuetuja. Yritysten tasapuolisista kilpailuedellytyksistä huolehditaan muun muassa työlainsäädännön keinoin.

Työssä jaksamisen ja oppimisen edellytysten parantaminen nähdään entistä selkeämmin myös yritysten tuloksellisuutta lisäävänä arvona ja työssä jatkamista edistävänä asiana. Keskeisenä tavoitteena on, että yrityksissä tunnetaan entistä paremmin työelämän laadun ja tuottavuuden väliset yhteydet ja että pitkäjänteisen henkilöstön ja toimintatapojen kehittämisen merkitys työpaikoilla tunnistetaan. Hallinnonalan alueelliset toimijat (ELY-keskukset) määrittelevät toimintatapamallit työelämän laadun ja työorganisaatioiden kehittämiseksi. Malleissa tuodaan esille yhteistyö muiden sidosryhmien ja palvelutarjoajien kanssa. Tiedon jakamista työorganisaatioille jatketaan monikanavaisesti ja asiakaslähtöisesti.

Politiikkalohkon tehtäviin kuuluu myös poikkeusoloihin varautuminen. Toiminnan linjaamiseksi aloitetaan huoltovarmuuden uuden tavoitepäätökseen valmistelu.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä -tulosalueelle strategisista lähtökohdista johdetut yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2012:

• Kaikkien toimijoiden toimintaolosuhteet markkinoilla ovat tasavertaiset ja kilpailumahdollisuudet parantuneet.
• Kuluttajien asema on turvallinen, ja kuluttajat sekä yrittäjät luottavat markkinoiden toimivuuteen.
• Yritysten hallinnollinen taakka vähenee 25 prosentilla vuoden 2012 loppuun mennessä vuoden 2006 tasosta (2 mrd. euroa).
• Ajanmukaiset teollisoikeusjärjestelmät edistävät innovaatioita sekä tavaroiden ja palvelujen kaupallistamista.

01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 837 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös Kuluttaja-lehden hinnan alentamiseen enintään 100 000 euroa.

Selvitysosa:Kuluttajavirasto edistää kuluttajamarkkinoiden toimivuutta. Tavoitteena on, että yritykset toimivat vastuullisesti ja että kuluttajat voivat luottaa markkinoiden toimivuuteen ja häiriötilanteiden nopeaan selvittämiseen. Toiminta kohdentuu kuluttajan kannalta merkityksellisiin asioihin ja ongelmiin. Kuluttajaviraston ylijohtaja toimii kuluttaja-asiamiehenä.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Kuluttajavirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2012:

Toiminnallinen tuloksellisuus

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

02. Kilpailuviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 6 162 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon EU:n komissiolta saatavat matkakustannusten korvaukset.

Selvitysosa:Kilpailuviraston toiminta-ajatuksena on terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun turvaaminen ja talouden tehokkuuden lisääminen sekä yksityisessä että julkisessa toiminnassa.

Virasto puuttuu kilpailulain ja EU:n kilpailusääntöjen vastaisiin kilpailun rajoituksiin ja vaikuttaa yleisesti kilpailun toimivuuteen. Lisäksi virasto valvoo yrityskauppoja ja hoitaa sen vastuulle kuuluvat kansainväliset tehtävät. Kilpailun edistämisellä ja kilpailuvalvonnalla turvataan avoin ja toimiva kilpailu sekä yrityksille yhtäläiset kilpailuolosuhteet.

Kilpailuviraston tulot on budjetoitu momentille 12.32.99 lukuun ottamatta tälle momentille nettobudjetoituja EU:n komissiolta saatavia matkakustannusten korvauksia.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Kilpailuvirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2012:

Toiminnallinen tuloksellisuus

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 370 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja kansainväliseen toimintaan liittyviin projekteihin.

Momentille budjetoidaan hakemus-, ilmoitus- ja käsittelymenettelyistä johtuen tulot pääsääntöisesti maksuperusteisena.

Selvitysosa:Teollisoikeuksien ja yritys- ja yhteisötoiminnan asiantuntijaorganisaationa Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) edistää ja kehittää yrittäjyyttä, innovatiivisuutta ja yhteisöllistä toimintaa Suomessa ja kansainvälisesti.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti PRH:lle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2012:

Toiminnallinen tuloksellisuus

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

¹⁾ Yritys- ja yhteisölinjan tietojärjestelmän uusiminen alentaa kustannusvastaavuutta.

Määräraha on tarkoitettu yhdistysrekisterille, jonka maksut eivät ole kustannusvastaavia yhteiskuntapoliittisista syistä.

Laskelmat perustuvat olettamukselle, että tavaramerkkien ja mallien maksuja korotetaan keskimäärin 10 %. Jos kysyntä muuttuu oleellisesti, tulee kustannuksia ja maksuja arvioida uudelleen tilanteen mukaisesti.

04. Kuluttajatutkimuskeskuksen toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 123 000 euroa.

Selvitysosa:Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Kuluttajatutkimuskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2012:

Toiminnallinen tuloksellisuus

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

31. Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 5 511 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) talous- ja velkaneuvonnasta annetun lain (713/2000) mukaisen korvauksen maksamiseen talous- ja velkaneuvontapalvelujen tuottajille

2) enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan projektihenkilöstön palkkaukseen Kuluttajavirastoon

3) talous- ja velkaneuvojien koulutukseen ja materiaalin tuottamiseen ja raportointijärjestelmän kehittämiseen ja ylläpitoon.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Talous- ja velkaneuvonnan tavoitteena on helpottaa velallisen asemaa luottojen järjestelyssä sekä tukea velallisen elämänhallinnan paranemista ja ehkäistä syrjäytymistä.

Palveluiden järjestämisestä maksettava korvaus määrätään työ- ja elinkeinoministeriön vahvistamien perusteiden mukaan siten, että se vastaa palvelun tuottamisesta aiheutuvia tarkoituksenmukaisia menoja. Korvaus maksetaan aluehallintoviraston kanssa sopimuksen tehneelle kunnalle tai muulle palveluntuottajalle. Korvauksen maksatuksesta kunnille huolehtii Kuluttajavirasto ja muulle palveluntuottajalle aluehallintovirasto. Talous- ja velkaneuvontaan käytettiin vuonna 2010 yhteensä 164 henkilötyövuotta (neuvojat 136 htv ja 28 htv avustajat). Valtion korvaus talous- ja velkaneuvonnan kuluista kattoi noin 62 %.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti toiminnalle seuraavan tulostavoitteen vuodelle 2012:

• Uusien asiakkaiden keskimääräinen jonotusaika on korkeintaan 60 päivää (toteutuma 2010: 39 päivää; erot yksikköjen välillä ovat suuret)

Momentin määräraha on 4,5 milj. euroa, joka on 200 000 euroa kuluvaa vuotta vähemmän. Vähennys johtuu siitä, ettei eduskunnan viime vuonna lisäämä määräraha sisälly talousarvioesitykseen.

Talous- ja velkaneuvonnan määrärahatilanne on ollut useina vuosina varsin tiukka ja taloustilanteen heikentyessä palvelu- ja määrärahatarve kasvavat. Asiakasmäärien lisääntyessä jonotusajat ovat pidentyneet ja samalla asiakkaiden ongelmat ovat muuttuneet monimutkaisemmiksi. Myös alueelliset erot ovat kasvaneet. Saadun selvityksen mukaan kunnat rahoittavat vapaaehtoisesti yli 50 prosenttia kuluista 21 neuvontayksikön alueella, kun vastaavasti osa kunnista ei rahoita palveluja lainkaan.

Nuorten velkaantumista ja velkaneuvonnan tarvetta pahentaa erityisesti pikavippitoiminta, jonka volyymi on edelleen kasvamassa. Pienlainoihin liittyvää lainsäädäntöä on viime vuosina kiristetty, mutta uudistuksista huolimatta pikaluotoista aiheutuneiden velkomustuomioiden määrä on kasvanut nopeasti ja voimakkaasti.

Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että velkaantumisen syihin puututaan ja ylivelkaantumista ehkäistään kaikin käytettävissä olevin keinoin. Tavoitteena tulee valiokunnan mielestä olla, että pikaluottojen tarjoaminen kielletään kokonaan vuoden 2013 alusta lukien.

Valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa.

50. Valtionavustus kuluttajajärjestöille(kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 823 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustuksena Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry:n ja Työtehoseura ry:n asuminen ja palveluympäristötiimin tukemiseen Kuluttajaviraston määrittelemistä toiminnoista aiheutuviin kuluihin.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry on kuluttajien etujärjestö, missä ominaisuudessa se neuvoo kuluttajia sekä jakaa ja välittää kuluttajatietoa. Työtehoseuran asuminen ja palveluympäristötiimi edistää tutkimuksella kotitalouksien toimivuutta ja tehokkuutta sekä kuluttajien toimintaedellytyksiä.

Tulostavoitteet:

• Kotitalouksien toimivuus ja tehokkuus sekä kuluttajien omat toimintaedellytykset paranevat järjestöjen myötävaikutuksella.

Vuoden 2011 alusta lukien Suomen Kuluttajaliitto ry ja Kuluttajat - Konsumenterna ry yhdistyivät Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry:ksi. Kuluttajaliiton ensi vuoden määrärahaksi ehdotetaan 504 000 euroa, joka on 150 000 euroa pienempi kuin molempien järjestöjen määrärahat yhteensä vuonna 2011. Määrärahan vähennys johtuu siitä, että momentille kohdistettiin kuluvan vuoden talousarviossa tilapäinen 150 000 euron tasokorotus, joka on nyt poistettu.

Valiokunta lisää momentille 150 000 euroa Kuluttajaliitto - Konsumentbörbundet ry:n toimintaan.

51. Eräät merimiespalvelut(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 2 080 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) merimiespalvelulain (447/2007) nojalla merimiesten hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitettujen palvelujen valtion osuuden maksamiseen

2) merimieslain (423/1978) ja merimiesten vuosilomalain (433/1984) nojalla merimiesten vuosiloma- ja vanhempainvapaamatkakustannuksiin

3) merimieslain nojalla merimiesten työsuhteen alkamiseen ja päättymiseen liittyviin matkakustannuksiin suoritettavan valtion osuuden maksamiseen

4) merityöaikalain (296/1976) mukaisen miehistön vaihtokustannusten korvaamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 450 000 euroa perustuen tarkentuneeseen arvioon matkakustannusten korvausten määrästä.

95. Eräät oikeudenkäyntikulut ja korvaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 20 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ryhmäkannelain (444/2007) mukaisesta ryhmäkanteesta aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen maksamiseen

2) kilpailunrajoituslaissa (480/1992) tarkoitetuissa oikeusprosesseissa Kilpailuviraston vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen.

Selvitysosa:Ryhmäkanneprosessin hoitaminen voi vaatia huomattaviakin resursseja, joita ei ole mahdollista ennakoida. Ryhmäkanteesta aiheutuu oikeudenkäyntikuluja valtiolle, jos kuluttaja-asiamies häviää ajamansa kanteen.

Kilpailuviraston edellytetään kilpailurajoituslain nojalla ryhtyvän toimenpiteisiin kiellettyjen kilpailunrajoitusten rankaisemiseksi esittämällä markkinaoikeudelle seuraamusmaksun määräämistä laissa säädettyjen edellytysten vallitessa. Kilpailuviraston tehtävänä on myös puuttua yrityskauppoihin, jotka estävät kilpailua Suomen markkinoilla tai niiden oleellisella osalla. Kilpailuvirasto voi määrätä yrityskaupoille ehtoja tai tehdä markkinaoikeudelle esityksen yrityskaupan kieltämiseksi. Kilpailuviraston tekemien päätösten ja esitysten käsittelyyn markkinaoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa liittyy riski velvollisuudesta joutua korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikuluja, jos Kilpailuvirasto häviää jutun.