Talousarvioesitys 2012

50. (32.50 ja 30.10, osa) Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka

Selvitysosa:Alueiden kehittämistoimintaa suuntaavat lain alueiden kehittämisestä (1651/2009) lisäksi valtioneuvoston määrittelemät alueiden kehittämistavoitteet, niitä tarkentavat ministeriöiden aluestrategiat ja maakuntien liittojen valmistelemat maakuntaohjelmat sekä niiden toteuttamissuunnitelmat. Näitä kansallisia tavoitteita tukee EU:n rakennerahasto-ohjelmien toteuttamiseksi vuosiksi 2007—2013 määritelty rakennerahastostrategia. Vuonna 2011 alkavan hallituskauden aluekehittämisen tavoitteet on päätetty syksyllä 2011.

Eri hallinnonalojen aluekehittämisen strategiat ja talousarviomäärärahojen suuntaaminen vaikuttavalla tavalla vahvistavat aluepolitiikan strategista roolia valtioneuvoston ja eri hallinnonalojen päätöksenteossa.

Keskushallinnossa alueiden kehittämisen rahoitusta ja toimenpiteiden toteutusta seuraa ja arvioi valtioneuvoston asettama poikkihallinnollinen alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta. Pääosa alueellisista kehittämistoimista kanavoituu elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskukset) kautta. Kuntien palveluiden saatavuuden turvaamisen ja kehittämisen kannalta on keskeistä aluehallintovirastojen (AVI) toiminta.

Maakuntaohjelma ja sen vuosittainen toteuttamissuunnitelma ilmaisevat alueen kehittämistavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Nämä asiakirjat nivovat yhteen ELY-keskusten ja AVIen eri sektoreiden toiminnan alueen kehittämiseksi. Maakuntaohjelman painoarvoa kokoavana ohjelmana vahvistetaan. Valtion aluehallintoviranomaiset valmistelevat yhteistyössä maakunnan liittojen kanssa ehdotukset strategisiksi tulossopimusasiakirjoiksi, joista keskushallinnon kanssa käytäviin tulosneuvotteluihin osallistuvat myös maakunnan liitot.

Ohjelmaperusteinen aluekehitystyö jatkuu. Alueelliset kehittämistoimenpiteet kootaan sekä kansallisiin ohjelmiin että osaksi EU:n rahoittamia ohjelmia. Talouden taantumasta johtuvia äkillisiä alueellisia elinkeinoelämän ja työllisyyden muutoksia hoidetaan eri määrärahoihin jätettyjen rakennemuutosvarausten avulla.

Kansallinen alueellinen kehittäminen

Vuonna 2012 valtion tuella toteutettavia kansallisia erityisohjelmia ovat osaamiskeskusohjelma sekä alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO). Osaamiskeskusohjelman tavoitteena on parantaa kansainvälisesti kilpailukykyisen, korkeaa osaamista vaativan yritys- ja tutkimustoiminnan sijoittumisen ja kehittämisen edellytyksiä. KOKO:n tavoitteena on parantaa kaikkien alueiden kilpailukykyä ja tasapainottaa aluekehitystä tukemalla alueiden sisäistä ja alueiden välistä vuorovaikutusta ja verkottumista.

Kansallisina erityispolitiikkoina jatkavat kaupunki-, maaseutu- ja saaristopolitiikat. Kaupunkipolitiikkaa ja saaristolakiin (494/1981) perustuvaa saaristopolitiikkaa ohjataan valtioneuvoston hyväksymillä kaupunki- ja saaristopoliittisilla periaatepäätöksillä. Maaseutupolitiikkaa on linjattu valtioneuvoston eduskunnalle antamassa maaseutupoliittisessa selonteossa 2009—2020. Maaseutupolitiikkaa ohjataan selontekoa konkretisoivalla valtioneuvoston hyväksymällä maaseutupoliittisella periaatepäätöksellä. Erityistoimenpiteinä jatkuvat edelleen Kainuun hallintokokeilu ja metropolipolitiikka.

Verkostoituminen sekä alueellisesti ja kansallisesti että kansainvälisesti on perinteisen alueellisen tai sektorikohtaisen politiikan rinnalla muodostunut uudenlaiseksi tavaksi toimia yhteistyössä. Verkostoituminen näkyy esimerkiksi maakuntarajat ylittävissä hankkeissa ja varojen käytössä. Verkostoitumispolitiikan työvälineitä ovat muun muassa osaamiskeskusohjelma ja alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma.

Rakennerahastopolitiikka

Kansallisen rakennerahastostrategian yleisenä tavoitteena on vahvistaa sekä kansallista että alueellista kilpailukykyä, työllisyyttä ja hyvinvointia. Tavoitteisiin pyritään muun muassa tukemalla toimia, joilla voidaan kansallisesti ja alueellisesti menestyksekkäästi vastata kiristyvään kansalliseen ja kansainväliseen kilpailuun, ennakoida ja reagoida joustavasti maailmantalouden muutoksiin, luoda houkuttelevia yritys-, osaamis-, työ- ja asuinympäristöjä sekä tasoittaa alueiden välisiä kehittyneisyyseroja. Strategiassa on otettu huomioon Eurooppa-neuvostossa hyväksytyt koheesiopolitiikan strategiset suuntaviivat, aiempien ohjelmakausien kokemukset ja hyvät käytännöt sekä toimintaympäristön haasteet.

Rakennerahastostrategiaa toteutetaan toimenpideohjelmilla, jotka ovat samalla keskeisiä alue-, yritys- ja työllisyyspolitiikan toteuttamisen välineitä. Vuonna 2012 toteutetaan Manner-Suomessa viittä EU:n osarahoittamaa alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -ohjelmaa kaudelle 2007—2013, yhdeksää EU:n alueellisen yhteistyön ohjelmaa ja kolmea Eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineestä (ENPI) rahoitettavaa ohjelmaa. Ohjelmien tavoitteena on tuottaa lisäarvoa kansalliseen alue-, elinkeino- ja työllisyyspolitiikkaan. Ohjelmat kytkeytyvät tiiviisti Lissabonin strategian kansalliseen toimeenpanoon yrittäjyyden, osaamisen, innovaatiotoiminnan, työllisyyden edistämisen ja työvoiman kehittämisen kautta.

Maaseutupolitiikka

Hallituksen vuonna 2010 antamassa maaseutupoliittisessa selonteossa ja eduskunnan kannanotossa korostetaan maaseudun infrastruktuurin ja palveluiden sekä maaseudun elinkeinoelämän kehittämistä, tutkimusta ja koulutusta. Lisäksi kannanotossa painotetaan eri hallinnonalojen viranomaisyhteistyön vahvistamista maaseutupoliittisissa kysymyksissä. Maaseutupoliittista selontekoa syventävä valtioneuvoston periaatepäätös annettiin helmikuussa 2011. Poliittisten linjausten toteuttamiseen sekä vuosia 2009—2013 koskevan maaseutupoliittisen kokonaisohjelman toimeenpanoon käytetään momentille 32.50.62 budjetoituja määrärahoja.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti alueiden kehittämisen ja rakennerahastopolitiikan -tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa konsernistrategian tavoitelinjauksista ja muista tulosalueen strategioista johdetut yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2012:

Rakennerahasto-ohjelmien rahoitusta varaudutaan käyttämään EU:n lainsäädännön puitteissa tarpeellisessa määrin äkillisten rakennemuutostilanteiden tarpeisiin.

EU:lta saatavat tulot ohjelmakauden 2007—2013 osalta budjetoidaan momentille 12.32.50.

43. Maakunnan kehittämisraha (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 15 566 000 euroa.

Määräraha on lain eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta (1652/2009) 2 §:n 4 kohdassa tarkoitettu maakunnan kehittämisraha.

Määrärahaa saa käyttää:

1) alueiden kehittämistä ja alueen kuntien välisen elinkeinopoliittisen yhteistyön edistämistä koskeviin kehittämishankkeisiin

2) käyttöomaisuuden hankkimiseen tai sen muutos- tai parannustöihin perusrakenteen kehittämistä varten

3) alueiden kehittämisestä annetun lain (1651/2009) 24 §:n mukaisiin määräaikaisiin erityisohjelmiin

4) useampaa kuin yhtä aluetta koskeviin tai valtakunnallisesti tärkeisiin alueiden kehittämistä koskeviin ohjelmiin ja hankkeisiin

5) enintään 14 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen maakunnan kehittämisrahasta rahoitettavien ohjelmien ja hankkeiden toteuttamiseen

6) henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien tila- ja muiden kustannusten maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määräraha suunnataan erityisesti alueellisiin osaamispanostuksiin. Kullekin erityisohjelmalle on asetettu omat määrälliset tai laadulliset vaikuttavuustavoitteet.

Osaamiskeskusohjelma keskittyy ohjelmaan nimettyjen 13 osaamisklusterin ja 22 osaamiskeskuksen kehittämiseen. Ohjelman tavoitteena on tukea alueiden välistä erikoistumista, työnjakoa ja yhteistyötä kilpailukykyisten osaamiskeskusten synnyttämiseksi. Ohjelma edistää alueiden valmiuksia hyödyntää kansallisesti ja kansainvälisesti kilpailtua tutkimus- ja kehittämisrahoitusta. Toimenpiteissä painotetaan huippuosaamiseen perustuvien yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Lisäksi toiminnalla vahvistetaan yritysten liiketoimintaosaamista ja käyttäjälähtöisyyttä sekä osaamisalojen välistä yhteistyötä.

Ohjelman toimenpiteisiin ja siinä käynnistettyihin hankkeisiin on osallistunut keskimäärin 7 000 yritystä vuodessa. Ohjelmassa toteutettujen hankkeiden kokonaisvolyymi on ollut vuoteen 2010 mennessä 120 milj. euroa. Hankkeet ovat myötävaikuttaneet 1 700 uuden työpaikan ja 270 uuden yrityksen syntymiseen vuosina 2007—2010.

Maakunnan kehittämisraha jaetaan maakunnan liitoille osaamiskeskusten esittämien toimintasuunnitelmien perusteella käytettäväksi osaamiskeskuksen perusrahoitukseen.

Alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) on aluelähtöinen aluekehittämisen ohjelma, jota toteutetaan 52 ohjelma-alueella, joihin kuuluu 316 kuntaa Manner-Suomen 320 kunnasta. Kansallisella tasolla KOKOn tavoitteena on valituissa seitsemässä teemassa syventää ja parantaa kuntien eri toimijoiden välistä strategista yhteistyötä ohjelma-alueiden sisällä ja ohjelma-alueiden välillä. Tavoitteiden toteutumista seurataan laadullisella arvioinnilla.

Suurkaupunkipolitiikalla, osana muuta kaupunkipolitiikkaa, vahvistetaan suurimpien kaupunkiseutujen kansainvälistä kilpailukykyä, yhdyskuntarakenteen eheyttä ja ehkäistään niiden sosiaalista ja alueellista eriytymistä. Pääkaupunkiseudun erityiskysymyksiä varten on käynnistetty metropolipolitiikka, joka kohdistuu metropolialueen maankäytön, asumisen ja liikenteen, elinkeinopolitiikan ja kansainvälisen kilpailukyvyn, monikulttuurisuuden, maahanmuuton ja kaksikielisyyden sekä sosiaalisen eheyden kysymyksiin.

Määrärahasta jätetään osa erityisohjelmiin sitomatta maakunnan liittojen ja asianomaisten ministeriöiden käytettäväksi.

Maakunnan kehittämisrahaan kohdistuu merkittävä vähennys, sillä menosäästöjen aikaansaamiseksi momentin määräraha alenee 18 milj. euroa kuluvaan vuoteen verrattuna. Määrärahasta osoitetaan osaamiskeskusohjelman toimeenpanoon 8 miljoonaa euroa (tänä vuonna 10 milj. euroa), jolloin ns. ohjelmiin sitomaton osuus on 5,6 miljoonaa euroa (tänä vuonna 22,2 milj. euroa). Tämä merkitsee noin 75 prosentin pudotusta ns. sitomattomaan kehittämisrahaan.

Momentin määrärahaa on käytetty myös koheesio- ja kilpailukykyohjelmaan eli ns. KOKO-ohjelmaan, joka on ollut keskeinen väline alueiden omaehtoiselle kehittämiselle ja alueiden väliselle yhteistyölle. KOKO-ohjelman jatko on nyt epävarmaa, sillä ohjelman jatkaminen ei ole mahdollista kovin pienillä resursseilla.

Valiokunta pitää valitettavana, että näin mittava määrärahaleikkaus toteutetaan hyvin nopealla aikataululla, jolloin toiminnan hallittu sopeuttaminen uuteen tilanteeseen on vaikeaa. Maakunnan kehittämisraha on ollut nopea ja toimiva tapa käynnistää alueiden kehittämisen kannalta merkittäviä selvityksiä ja kehittämishankkeita. Jatkossa maakunnan kehittämisrahan vaikutus maakunnille jää marginaaliseksi.

Valiokunta viittaa hallitusohjelmaan, jonka mukaan maakuntien kehittämisrahaa tarkastellaan alueiden elinkeinojen elinvoimaa tukevien muiden mahdollisuuksien rinnalla. Paikallisen kehittämisen merkitys korostuu siten tulevina vuosina, mikä on tärkeää ottaa huomioon myös seuraavan EU-ohjelmakauden valmistelussa.

Käynnissä olevien hankkeiden rahoitukseen valiokunta lisää momentille 2 000 000 euroa, josta osoitetaan 150 000 euroa Russia-hankkeen edistämiseen.

62. (30.10.63) Maaseudun kehittäminen(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 3 223 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtakunnallisen maaseudun kehittämisen ja tutkimuksen sekä maa- ja elintarviketalouden rahoituksesta annetun lain (1477/2007) ja valtionavustuslain (688/2001) mukaisessa laajuudessa valtakunnallisten maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen mukaan lukien hankkeisiin sisältyvät kulutusmenot

2) valtakunnallisen maaseudun kehittämisen ja tutkimuksen sekä maa- ja elintarviketalouden rahoituksesta annetun lain (1477/2007) mukaisen maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän menojen maksamiseen

3) edellä mainitun lainsäädännön edellyttämässä laajuudessa myös julkisyhteisöjen toteuttamiin hankkeisiin, joissa määrärahaa voidaan käyttää hankkeiden toteuttamiseen tarvittavan enintään 20 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyen esitykset lain eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta (1652/2009) ja valtakunnallisen maaseudun kehittämisen ja tutkimuksen sekä maa- ja elintarviketalouden tutkimuksen rahoituksesta annetun lain (1477/2007) muuttamisesta.

Määrärahalla rahoitetaan valtakunnallista maaseudun kehittämis- ja tutkimustoimintaa, erityisesti laajojen verkostojen muodostumista. Määrärahalla tuetaan lisäksi valtioneuvoston maaseutupoliittisen selonteon ja valtioneuvoston periaatepäätöksen sekä viidennen, vuosia 2009—2013 koskevan maaseutupoliittisen kokonaisohjelman tavoitteiden toteuttamista. Määrärahaa käytetään myös määräaikaisten maaseutuprofessuurien osarahoittamiseen. Määrärahan jakamisessa otetaan huomioon valtakunnallisen maaseudun kehittämisen ja tutkimuksen sekä maa- ja elintarviketalouden tutkimuksen rahoituksesta annettu asetus (35/2009). Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, sihteeristön ja teema- ja työryhmien työ tehdään virkatyönä siltä osin kuin työ tehdään ministeriöissä. Muut yhteistyöryhmän toiminnasta aiheutuvat menot maksetaan tästä määrärahasta.

Määrärahasta on tarkoitus osoittaa kylätoiminnan valtakunnalliseen kehittämiseen 1 050 000 euroa. Kylätoiminnan valtionavun tavoitteena on rahoituspohjan vakauttaminen ja välttämättömän kehitystyön jatkumisen turvaaminen.

Hallitusohjelman mukaisesti maa- ja metsätalousministeriön maaseutupolitiikkajaosto ja maaseudun kehittämisen määrärahat (3 milj. euroa) siirretään ensi vuoden alusta työ- ja elinkeinoministeriöön.

Momentilta rahoitetaan myös kylätoiminnan valtakunnallista kehittämistä, johon on arvioitu käytettävän 850 000 euroa. Kylätoiminnalla edistetään asukkaiden toimeentuloa, sosiaalista hyvinvointia sekä lähipalveluiden järjestämistä. Suomen Kylätoiminta ry on valtakunnallinen yhteistyöelin, joka on mukana EU:n Leader-ohjelmassa sekä myös monien muiden paikallisten kehittämisjärjestöjen toiminnassa.

Valiokunta katsoo, että kylätoiminnalla on tärkeä tehtävä osana maaseudun kehittämistä ja lisää momentille 200 000 euroa kylätoiminnan valtakunnalliseen kehittämiseen.

63. Kainuun kehittämisraha(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 46 189 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Kainuun hallintokokeilusta annetun lain (343/2003) 6 ja 10 §:n mukaisten menojen maksamiseen

2) aiempina vuosina momenteilta 34.06.51 ja 34.06.64 tehdyistä päätöksistä vuonna 2012 aiheutuvien menojen maksamiseen siltä osin kuin ne ovat kohdistuneet Kainuun hallintokokeilualueelle

3) toimintamenojen maksamiseen. Momentille budjetoidaan toimintamenojen vakiosisällön mukaiset tulot sekä Liikenneviraston toimenpiteissä ulkopuolisten rahoittajien maksamat maksuosuudet

4) enintään 35 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen sekä henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien tila- ja muiden kustannusten maksamiseen

5) enintään 4 119 000 euroa Paltamon työllisyyskokeilusta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksuperusteisena.

Valtuus. Vuonna 2012 saa tehdä päätöksiä siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja vuosina 2013—2014 enintään 2 500 000 euroa. Mikäli vuoden 2011 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2012.

Selvitysosa:Momentille on otettu kansallinen kehittämisraha Kainuun hallintokokeilusta annetun lain 6 §:n nojalla kokeilualueen kehittämistä varten. Lain 10 §:ssä luetellaan Kainuun kehittämisrahan käyttötarkoitukset.

Kainuun kehittämisrahan käytön tavoitteena on muun muassa alueen työttömyyden alentaminen lähemmäs valtakunnan tasoa, tienpidon tason ylläpitäminen, julkisen liikenteen palvelukyvyn turvaaminen, metsä- ja muun ympäristön hoito sekä elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantaminen.

Täydentävän esityksen (HE 119/2011 vp) selvitysosa:Lisäys talousarvioesityksen 44 439 000 euroon nähden on 1 750 000 euroa, missä on otettu huomioon lisäyksenä 2 000 000 euroa siirtona momentilta 32.30.51 suunnattavaksi työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin Kainuun hallintokokeilualueella sekä vähennyksenä 250 000 euroa Paltamon työllisyyskokeilun arviointitutkimukseen varatun rahoituksen siirtona momentille 33.03.63.

Toisen täydentävän esityksen (HE 128/2011 vp) selvitysosa:Talousarvioesityksessä momentille ehdotettiin 44 439 000 euroa. Eduskunnalle 18.11.2011 annetussa täydentävässä esityksessä momentille ehdotettiin 46 189 000 euroa eli 1 750 000 euroa enemmän ja talousarvioesityksen momentin päätösosan toista kappaletta ehdotettiin muutettavaksi. Tässä toisessa täydentävässä esityksessä talousarvioesityksen momentin vuoden 2011 valtuuden käyttöaikaa ehdotetaan ulotettavaksi vuodelle 2012. Muutoksella ei ole vaikutusta momentin määrärahaan.

64. EU:n rakennerahastojen ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-ohjelmiin ja ENPI CBC -ohjelmiin ohjelmakaudella 2007—2013 (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 526 395 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) EU:n ohjelmakauden 2007—2013 alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitetta toteuttavien Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettavien toimenpideohjelmien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen sekä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (tavoite 3) ja Eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen rajayhteistyöosion (ENPI CBC) valtion rahoitusosuuden maksamiseen

2) EU:n ohjelmakauden 2007—2013 Manner-Suomen ESR-ohjelmaa toteuttavien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen

3) edellä mainittujen ohjelmien toteutukseen liittyvän teknisen avun sekä ohjelmien toteuttamisen kannalta välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen

4) Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittamien ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan enintään 94 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen

5) Euroopan sosiaalirahaston osarahoittamien ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan enintään 350 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen

6) EU:n ohjelmakauden 2000—2006 hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen ja neuvoston asetuksen 1260/1999 39 artiklan (varainhoitoa koskevat oikaisut) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen

7) EU:n ohjelmakauden 2007—2013 hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen ja neuvoston asetuksen 1083/2006 98—102 artiklan (rahoitusoikaisut) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.

Kainuun hallintokokeilusta annetun lain mukaisesti kohdistuu momentin myöntämisvaltuudesta 12 936 000 euroa ja määrärahasta 20 945 000 euroa Kainuun maakuntaan.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Valtuus. Vuonna 2012 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 322 995 000 eurolla. Mikäli vuoden 2011 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vielä vuonna 2012.

Takaisinperinnästä aiheutuvat erät merkitään momentille 12.39.10.

Selvitysosa:Määräraha on osittain alueiden kehittämisen rahoitusta. Myöntämisvaltuudesta yhteensä 168 186 000 euroa on EU:n rakennerahastojen rahoitusosuutta ja 154 809 000 euroa valtion rahoitusosuutta. Määrärahasta yhteensä 273 285 000 euroa on tarkoitus käyttää EU:n rakennerahastojen rahoitusosuuden maksatuksiin ja 253 110 000 euroa valtion rahoitusosuuden maksatuksiin.

Vuoden 2012 myöntämisvaltuutta arvioidaan uusittavan vuodelle 2013 yhteensä 21 000 000 euroa. Rakennerahasto-ohjelmiin kaudelle 2007—2013 varattu myöntämisvaltuus on sidottava kokonaisuudessaan vuoden 2013 loppuun mennessä, jotta varmistetaan ohjelmien täysimääräinen toteutuminen.

Rahoituksen käytössä sovelletaan kunkin hallinnonalan rahoittamassa toiminnassa sovellettavia kansallisia ja EU:n säännöksiä ja rahoitus kohdennetaan kullakin hallinnonalalla mainittujen säännösten ja rakennerahasto-ohjelmien puitteissa asianomaisen ministeriön määrittelemällä tavalla. Maksettavien kustannusten tukikelpoisuuden tulee lisäksi olla kansallisten ja Euroopan unionin säännösten mukaisesti etukäteen tarkastettu, lukuun ottamatta työvoimapoliittisten kustannusten maksamista siirtomenojen osalta.

Teknisen avun toimeenpanemisesta päätetään Euroopan yhteisöjen rakennerahastosäännöksissä ja kansallisissa rakennerahastosäännöksissä säädetyssä menettelyssä.

Rakennerahasto-ohjelmien rahoitusta suunnataan meneillään olevan suhdannetilanteen edellyttämällä tavalla nopeasti yrittäjyyttä, uutta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja luoviin toimenpiteisiin sekä työllisyys- ja koulutustoimenpiteisiin.

¹⁾ Ei sisällä teknistä apua eikä ohjelmareserviä (Kainuuta lukuun ottamatta).

Rakennerahasto-ohjelmien rahoituksesta osa on tarkoitus käyttää äkillisten rakennemuutosten alueilla. Tarkoituksena on, että ohjelmareservin määrä olisi vähintään 5 % kunkin rakennerahasto-ohjelman rahoituksesta. Tavoitteena on helpottaa eri maakuntien, niiden yritysten ja muiden toimijoiden yhteistyötä sekä tukea alueiden mahdollisuuksia kohdentaa varainhoitovuoden kuluessa ohjelmien rahoitusta mahdollisesti nopeastikin muuttuvia tarpeita vastaavasti.

Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (tavoite 3) ja Eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen ohjelmissa (ENPI CBC) tuetaan raja-alueiden ja laajempien yhteistyöalueiden integroitumista sekä laajempien verkostojen syntymistä. Lisäämällä yhteistyötä ja edistämällä kokemusten vaihtoa ja hyvien käytäntöjen leviämistä Euroopan alueellinen yhteistyö ja Eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen (ENPI CBC) -ohjelmat vaikuttavat alueiden, erityisesti raja-alueiden, kilpailukykyyn ja taloudelliseen kehitykseen sekä parantavat raja-alueiden ja rajat ylittävien työmarkkinoiden toimivuutta. Ohjelmia toteutetaan yhteistyössä usean muun maan kanssa. Näiden ohjelmien EU-varat eivät sisälly valtion talousarvioon.

Tulot on merkitty momentille 12.32.50.

Momentin nimike on muutettu.

Momentin määrärahaksi esitetään 526 milj. euroa ja EU:n rakennerahasto-ohjelmien myöntämisvaltuudeksi 323 miljoonaa euroa. Valtio on näin vähentämässä vastinrahoitustaan EAKR- ja ESR-ohjelmista yhteensä 30 miljoonaa euroa, mikä johtuu aiempien vuosien (2009—2011) 20 prosentin ennakkobudjetoinnista sekä hallitusohjelmassa sovituista menosäästöistä. Vastaava vähennys on tarkoitus tehdä myös vuonna 2013.

Valtion rahoituksen väheneminen lisää kuntien rahoitusvastuuta ohjelmien toteuttamisessa, mutta kunnat eivät ole varautuneet korvaamaan vastinrahoitusta omalla rahoituksellaan eikä kuntatalouden tilanne antane siihen muutoinkaan mahdollisuutta. Näin ohjelmien loppuunsaattaminen vaikeutuu. Mikäli Suomi ei pysty varmistamaan riittävää kansallista vastinrahaa, myös EU-rahoitus pienenee.

Valiokunta pitää tärkeänä, että rahoituksen muutokset eivät heikennä Suomen asemaa uuden ohjelmakauden neuvotteluissa ja päätöksenteossa.

Resurssien vähentyessä on entistä tärkeämpää huolehtia siitä, että EU:n rakennerahasto-ohjelmien hallinnointiin liittyviä menettelyjä tehostetaan ja hallinnointiin meneviä kuluja vähennetään. Tämä korostuu tilanteessa, jossa EU:n komissio on siirtämässä hallintovelvoitteita entistä enemmän jäsenmaiden omalle vastuulle.