Talousarvioesitys 2012

64. EU:n rakennerahastojen ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-ohjelmiin ja ENPI CBC -ohjelmiin ohjelmakaudella 2007—2013 (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 526 395 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) EU:n ohjelmakauden 2007—2013 alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitetta toteuttavien Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettavien toimenpideohjelmien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen sekä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (tavoite 3) ja Eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen rajayhteistyöosion (ENPI CBC) valtion rahoitusosuuden maksamiseen

2) EU:n ohjelmakauden 2007—2013 Manner-Suomen ESR-ohjelmaa toteuttavien hankkeiden EU- ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen

3) edellä mainittujen ohjelmien toteutukseen liittyvän teknisen avun sekä ohjelmien toteuttamisen kannalta välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen

4) Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittamien ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan enintään 94 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen

5) Euroopan sosiaalirahaston osarahoittamien ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan enintään 350 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen

6) EU:n ohjelmakauden 2000—2006 hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen ja neuvoston asetuksen 1260/1999 39 artiklan (varainhoitoa koskevat oikaisut) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen

7) EU:n ohjelmakauden 2007—2013 hankkeisiin tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen ja neuvoston asetuksen 1083/2006 98—102 artiklan (rahoitusoikaisut) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.

Kainuun hallintokokeilusta annetun lain mukaisesti kohdistuu momentin myöntämisvaltuudesta 12 936 000 euroa ja määrärahasta 20 945 000 euroa Kainuun maakuntaan.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Valtuus. Vuonna 2012 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 322 995 000 eurolla. Mikäli vuoden 2011 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vielä vuonna 2012.

Takaisinperinnästä aiheutuvat erät merkitään momentille 12.39.10.

Selvitysosa:Määräraha on osittain alueiden kehittämisen rahoitusta. Myöntämisvaltuudesta yhteensä 168 186 000 euroa on EU:n rakennerahastojen rahoitusosuutta ja 154 809 000 euroa valtion rahoitusosuutta. Määrärahasta yhteensä 273 285 000 euroa on tarkoitus käyttää EU:n rakennerahastojen rahoitusosuuden maksatuksiin ja 253 110 000 euroa valtion rahoitusosuuden maksatuksiin.

Vuoden 2012 myöntämisvaltuutta arvioidaan uusittavan vuodelle 2013 yhteensä 21 000 000 euroa. Rakennerahasto-ohjelmiin kaudelle 2007—2013 varattu myöntämisvaltuus on sidottava kokonaisuudessaan vuoden 2013 loppuun mennessä, jotta varmistetaan ohjelmien täysimääräinen toteutuminen.

Rahoituksen käytössä sovelletaan kunkin hallinnonalan rahoittamassa toiminnassa sovellettavia kansallisia ja EU:n säännöksiä ja rahoitus kohdennetaan kullakin hallinnonalalla mainittujen säännösten ja rakennerahasto-ohjelmien puitteissa asianomaisen ministeriön määrittelemällä tavalla. Maksettavien kustannusten tukikelpoisuuden tulee lisäksi olla kansallisten ja Euroopan unionin säännösten mukaisesti etukäteen tarkastettu, lukuun ottamatta työvoimapoliittisten kustannusten maksamista siirtomenojen osalta.

Teknisen avun toimeenpanemisesta päätetään Euroopan yhteisöjen rakennerahastosäännöksissä ja kansallisissa rakennerahastosäännöksissä säädetyssä menettelyssä.

Rakennerahasto-ohjelmien rahoitusta suunnataan meneillään olevan suhdannetilanteen edellyttämällä tavalla nopeasti yrittäjyyttä, uutta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja luoviin toimenpiteisiin sekä työllisyys- ja koulutustoimenpiteisiin.

¹⁾ Ei sisällä teknistä apua eikä ohjelmareserviä (Kainuuta lukuun ottamatta).

Rakennerahasto-ohjelmien rahoituksesta osa on tarkoitus käyttää äkillisten rakennemuutosten alueilla. Tarkoituksena on, että ohjelmareservin määrä olisi vähintään 5 % kunkin rakennerahasto-ohjelman rahoituksesta. Tavoitteena on helpottaa eri maakuntien, niiden yritysten ja muiden toimijoiden yhteistyötä sekä tukea alueiden mahdollisuuksia kohdentaa varainhoitovuoden kuluessa ohjelmien rahoitusta mahdollisesti nopeastikin muuttuvia tarpeita vastaavasti.

Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (tavoite 3) ja Eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen ohjelmissa (ENPI CBC) tuetaan raja-alueiden ja laajempien yhteistyöalueiden integroitumista sekä laajempien verkostojen syntymistä. Lisäämällä yhteistyötä ja edistämällä kokemusten vaihtoa ja hyvien käytäntöjen leviämistä Euroopan alueellinen yhteistyö ja Eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen (ENPI CBC) -ohjelmat vaikuttavat alueiden, erityisesti raja-alueiden, kilpailukykyyn ja taloudelliseen kehitykseen sekä parantavat raja-alueiden ja rajat ylittävien työmarkkinoiden toimivuutta. Ohjelmia toteutetaan yhteistyössä usean muun maan kanssa. Näiden ohjelmien EU-varat eivät sisälly valtion talousarvioon.

Tulot on merkitty momentille 12.32.50.

Momentin nimike on muutettu.

Momentin määrärahaksi esitetään 526 milj. euroa ja EU:n rakennerahasto-ohjelmien myöntämisvaltuudeksi 323 miljoonaa euroa. Valtio on näin vähentämässä vastinrahoitustaan EAKR- ja ESR-ohjelmista yhteensä 30 miljoonaa euroa, mikä johtuu aiempien vuosien (2009—2011) 20 prosentin ennakkobudjetoinnista sekä hallitusohjelmassa sovituista menosäästöistä. Vastaava vähennys on tarkoitus tehdä myös vuonna 2013.

Valtion rahoituksen väheneminen lisää kuntien rahoitusvastuuta ohjelmien toteuttamisessa, mutta kunnat eivät ole varautuneet korvaamaan vastinrahoitusta omalla rahoituksellaan eikä kuntatalouden tilanne antane siihen muutoinkaan mahdollisuutta. Näin ohjelmien loppuunsaattaminen vaikeutuu. Mikäli Suomi ei pysty varmistamaan riittävää kansallista vastinrahaa, myös EU-rahoitus pienenee.

Valiokunta pitää tärkeänä, että rahoituksen muutokset eivät heikennä Suomen asemaa uuden ohjelmakauden neuvotteluissa ja päätöksenteossa.

Resurssien vähentyessä on entistä tärkeämpää huolehtia siitä, että EU:n rakennerahasto-ohjelmien hallinnointiin liittyviä menettelyjä tehostetaan ja hallinnointiin meneviä kuluja vähennetään. Tämä korostuu tilanteessa, jossa EU:n komissio on siirtämässä hallintovelvoitteita entistä enemmän jäsenmaiden omalle vastuulle.