Talousarvioesitys 2012

70. (26.40, osa) Kotouttaminen

Selvitysosa:Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen kotouttamisen edistämisestä annetun lain (1368/2010) muuttamisesta mm. siten, että kunnille lain 45 §:n mukaan maksettavan laskennallisen korvauksen maksuaikaa lyhennetään muiden kuin kiintiöpakolaisten osalta neljästä vuodesta kolmeen vuoteen. Varmistetaan uuden kotoutumislain toimeenpano sekä arvioidaan lain toimivuutta ja taloudellisia vaikutuksia. Lainuudistuksella parannetaan aiempaa useampien maahanmuuttajaryhmien kotoutumisedellytyksiä laajentamalla lain soveltamisalaa sekä nopeutetaan ja tehostetaan kotoutumista erityisesti alkuvaiheen tiedottamisella, neuvonnalla ja ohjauksella sekä johdonmukaisella kotouttamisen toimenpidekokonaisuudella. Kotoutumisen läpivirtausta vahvistetaan valtion kotouttamisohjelmalla.

On tärkeätä saattaa myös työntekijöiden ja opiskelijoiden perheenjäsenet kotouttamisen piiriin ja kehittää joustavia, monimuotoiseen rahoitukseen perustuvia malleja erityisesti kielikoulutuksen järjestämiseksi. Ongelmallista voi olla tutkinnon suorittaneiden ulkomaalaisten opiskelijoiden pysyminen Suomessa, varsinkin jos ei ole työllistymisen kannalta riittävää suomen/ruotsin kielen taitoa.

Kuntapaikkojen riittävyys pyritään ratkaisemaan suunnittelukauden aikana hallituksen ja kuntien välillä sovittavien toimenpiteiden pohjalta. Varmistetaan pakolaisista kunnille maksettavien korvausten riittävä taso ja toimeenpannaan valtakunnallisen kuntiin osoittamisen strategian linjaukset. Tehostetaan paikallistason kotouttamista ja hyvien etnisten suhteiden edistämistä vahvistamalla informaatio-ohjausta osaamiskeskusmallilla.

Vuonna 2013 päättyvän Osallisena Suomessa -hankkeen tuloksia seurataan ja tulosten perusteella tehdään johtopäätökset kotouttamiskoulutuksen tehokkuudesta, toimivuudesta ja muutostarpeista. Kotouttamista tuetaan myös pääkaupunkiseudun kuntien välisen aiesopimuksen (2010—2012) toimeenpanolla kokonaisvaltaisemman kotouttamispolitiikan aikaansaamiseksi ja sekä ESR-rahoituksella (ALPO -tukirakenneprojekti 2008—2013).

¹⁾ Pakolaisia maksettavien korvausten piirissä olevien henkilöiden määrä arvioidaan kolmen edellisen vuoden aikana maahan saapuneiden lukumäärän ja talousarviovuodelle esitetyn arvion perusteella.

Hallitusohjelman mukaisesti kotouttamistoimiin varatut määrärahat siirretään sisäasiainministeriön pääluokasta työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan. Näin pyritään tehostamaan maahanmuuttajien työllistymistä avoimille työmarkkinoille ja varmistamaan, että työ- ja elinkeinohallinto pystyy entistä paremmin edistämään maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä. Kotouttamispolitiikan kannalta on myös merkittävää, että syyskuun alussa tuli voimaan laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010), jonka tarkoituksena on mm. tukea ja edistää kotoutumista ja maahanmuuttajan mahdollisuutta osallistua aktiivisesti suomalaisen yhteiskunnan toimintaan.

Valiokunta korostaa, että kotoutumisen edistäminen koskee monia hallinnonaloja ja edellyttää tavoitteiden ja toimenpiteiden valtavirtaistamista koko viranomaisjärjestelmään sekä valtakunnallisesti että paikallistasolla.

Valiokunta painottaa, että kotoutuminen edellyttää ensijaisesti pääsyä kotoutumiskoulutukseen. Ilman kielitaitoa pääsy ammatilliseen koulutukseen ja työhön on käytännössä mahdotonta, ja ilman alkuvaiheen koulutusta prosessi ei pääse edes alkuun.

Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukseen on varattu 34 milj. euroa (mom. 32.30.51), mikä vastaa kuluvan vuoden määrärahatasoa. Valiokunta korostaa, että työvoiman vähentyessä maahanmuuttajien työpanoksella tulee jatkossa olemaan yhä suurempi merkitys, mikä lisää entisestään kotoutumiskoulutuksen tarvetta.

Valiokunta kiirehtii valtion ja kuntien toimenpiteitä, joilla löydetään keinot kuntapaikkojen lisäämiseen. Pakolaisten kuntiin sijoittaminen on ollut jo pitkään ongelmallista. Suomen vuotuinen pakolaiskiintiö on ollut 750 henkilöä, mutta viimeisen 10 vuoden keskiarvo saapuneista kiintiöpakolaisista on noin 660 pakolaista vuodessa. Myös turvapaikkamenettelyn kautta Suomeen saapuvat tarvitsevat kuntapaikan. Arvio tarvittavista kuntapaikoista on tämän ja viime vuoden osalta ollut noin 2 200 paikkaa vuodessa, mutta ELY-keskusten raportoima toteuma jäi viime vuonna ja tulee jäämään tänäkin vuonna yli 1 000 paikkaa tavoitteesta.

03. (26.40.03) Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 661 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kotoutumisen edistämisestä annetun lain 7 §:n mukaisen perustiedon suomalaisesta yhteiskunnasta antamisesta maahanmuuttajille aiheutuviin kustannuksiin

2) rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäisemiseen ja niiden vastaiseen tiedottamiseen, koulutukseen sekä -seurantaan ja eri väestöryhmien välisen vuorovaikutuksen edistämiseen sekä järjestöille myönnettäviin avustuksiin

3) maahanmuuttajajärjestöjen toteuttamaan hanketoiminnan tukemiseen

4) kotoutumista edistävien hankkeiden toteuttamiseen, EU:n rahoittamien kotoutumista edistävien hankkeiden kansalliseen vastinrahoitukseen sekä kotouttamista edistävään tiedottamiseen

5) ihmiskaupan uhrien tunnistamiseen tähtäävään niin sanottuun etsivään työhön ja neuvontatyöhön

6) kotoutumisen edistämisestä annetun lain 22 §:n mukaiseen omaehtoiseen opiskeluun ja muihin yksilöllisesti sovittuihin kotouttamista edistäviin toimenpiteisiin osallistuvien tapaturmakorvausten ja ryhmävastuuvakuutuksen maksamiseen sekä Valtiokonttorin näistä perimien hoitokulujen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös siirtomenojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Kotoutumisen edistämisestä annetun lain mukaisesti kaikille maahanmuuttajille annetaan perustiedot suomalaisesta yhteiskunnasta oleskeluluvan antamisen tai viimeistään maistraatissa rekisteröinnin yhteydessä. Uusi laki kotouttamisen edistämisestä on tullut voimaan 1.9.2011.

Vuonna 2013 päättyvän Osallisena Suomessa -hankkeen tuloksia seurataan ja tulosten perusteella tehdään johtopäätökset kotouttamiskoulutuksen tehokkuudesta, toimivuudesta ja muutostarpeista.

Täydentävän esityksen (HE 119/2011 vp) selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan kolmannen kappaleen.

30. (26.40.30) Valtion korvaukset kunnille (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 112 348 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kotoutumista edistävän lain (1386/2010) ja valtioneuvoston asetuksen (1285/2010) määräämin perustein:

1) lain kotoutumisen edistämisestä 2 §:n 2 tai 3 momentissa määriteltyjen henkilöiden kuntaan osoittamisesta, ohjauksesta, neuvonnasta ja muusta kotoutumista tukevan toiminnan järjestämisestä maksettavien laskennallisten korvausten kustannuksiin

2) kotoutumis- ja toimeentulotuesta, tulkkauksen järjestämisestä, erityiskustannusten korvaamisesta ja paluumuuton tukemisesta kunnalle aiheutuviin kustannuksiin sekä pakolaisten kuntaan muuttamisen odotusajalta kertyvien vuokrien maksamiseen

3) alaikäisten oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden sijoittamisesta perheryhmäkotiin, muuhun asuinyksikköön sekä perhehoidosta, asumisen tukipalveluista ja muista lastensuojelun palveluihin rinnastettavista toimenpiteistä kunnalle aiheutuneiden kustannusten korvaamiseen nuoren 21 ikävuoteen saakka ja käräjäoikeuden heille osoittaman edustajan palkkioiden maksamiseen

4) entisen Neuvostoliiton alueelta paluumuuttajina tulleiden henkilöiden kotoutumis- ja toimeentulotuen sekä heille annetun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta kunnille, sekä Suomen sodissa vapaaehtoisina palvelleiden hoidosta ja huollosta aiheutuviin kustannuksiin

5) kuntaan sijoitettujen tai kunnassa asuvien ihmiskaupan uhrien kunnille sosiaali- ja terveys- sekä muiden palveluiden järjestämisestä aiheutuvista kustannuksista maksettaviin korvauksiin

6) maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) 9 §:n mukaisen alkukartoituksen kustannuksiin.

Vuoden 2012 pakolaiskiintiö on 750 henkilöä.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisesti lukuun ottamatta kulutusmenoja, jotka kohdennetaan suoriteperusteisesti.

Selvitysosa:Lakiin kotoutumisen edistämisestä sisältyy maahanmuuttajalle tehtävä alkukartoitus, jonka suorittaa kunta tai työ- ja elinkeinotoimisto. Alkukartoitukseen perustuen ne ohjaavat maahanmuuttajan nopeammin ja paremmin tarvetta vastaavaan koulutukseen tai muihin kotoutumista edistäviin palveluihin, joiden toteuttamisesta sovitaan maahanmuuttajan kotoutumissuunnitelmassa. Alkukartoituksen laajuus määräytyy yksilöllisesti. Kustannukset kohdentuvat henkilöstöresurssiin, testaukseen ja muuhun asiantuntija-arviointiin ja ovat keskimäärin 700 euroa, joka korvataan kunnille laskennallisena.

Paluumuuttajista maksettavien korvausten piiriin kuuluu henkilö, jolle on myönnetty oleskelulupa ulkomaalaislain 48 §:n tai 47 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella. Korvaukset maksetaan kunnille jälkikäteen.

Kotoutumislain 2 §:n 2 tai 3 momentissa määritellyistä henkilöistä maksettavien korvausten piirissä olevien määrä arvioidaan kolmen edellisen vuoden aikana maahan saapuneiden kiintiöpakolaisten, oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden ja perheenyhdistämisen kautta maahan tulleiden lukumäärän sekä talousarviovuodelle esitetyn arvion perusteella.

Korvausta voidaan maksaa jatkuvan oleskeluluvan saavien ja kunnan asukkaaksi siirtyvien ihmiskaupan uhrien osalta pakolaisia vastaavalla tavalla. Kunnilla on mahdollisuus hakea elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY) korvausta muiden kunnassa asuvien ihmiskaupan uhrien osalta uhrin asemasta johtuvien palvelujen järjestämisestä.

Kotoutumislain 45 §:n mukaisesti kuntaan osoittamisesta, ohjauksesta, neuvonnasta ja muusta kotoutumista tukevan toiminnan järjestämisestä maksettavaa laskennallista korvausta maksetaan kunnalle neljältä vuodelta alkaen siitä, kun ensimmäinen kotikuntamerkintä on tehty aiemman kotouttamislain (493/1999) 4 §:n ja valtioneuvoston asetuksen (1783/2009) 3 §:n mukaisen kolmen vuoden sijasta.