Talousarvioesitys 2003
Menotavoite ja meno-politiikan painopisteet
Hallitusohjelman mukaan valtion menot pidetään koko vaalikauden ajan reaalisesti enintään vuoden 1999 varsinaisen talousarvion tasolla. Valtiontalouden toteutunut menokehitys on ollut pitkälti hallituksen kehyspäätösten mukaista vuoteen 2002 saakka, jolloin talousarvion menot ylittivät 0,7 mrd. eurolla keväällä 2001 hyväksytyn määrärahakehyksen vuodelle 2002. Osa tästä ylityksestä aiheutui vuonna 2001 tehdyistä päätöksistä hyvinvointipanostuksiin. Talousarvioesitys vuodelle 2003 on 35,7 mrd. euroa, mikä vastaa suunnilleen vuodelle 2003 päätettyä määrärahakehystä. Hallinnonalojen määrärahat kasvavat vuoden 2002 talousarviosta miljardilla eurolla eli lähes 3½ prosentilla.
Talousarvioesityksen määrärahat vuodelle 2003 ovat reaalisesti miljardi euroa suuremmat kuin hallitusohjelmaan kirjattu vuoden 1999 varsinaisen talousarvion menotaso, ja korkomenot vuonna 2003 ovat arviolta 1,2 mrd. euroa pienemmät kuin vuonna 1999. Siten hallituskauden aikana valtion budjetin menot eri hallinnonaloille kasvavat reaalisesti 2,3 mrd. euroa, josta osa tosin selittyy menoilla, joita vastaan EU:lta on tullut tuloja ja osa sosiaaliturvamaksujen kevennyksistä johtuvilla menoilla. Hallitusohjelman tavoitteet valtion menoille ja ylijäämälle sekä taloustilanteen ennustettu paraneminen edellyttävät tiukkaa menokuria ja pitäytymistä vuoden 2003 kehyksissä.
Hallituskaudella panostusta koulutukseen on vuoden 2003 talousarvioesitys mukaan lukien lisätty yli miljardi euroa mm. maksuttoman esiopetuksen aloittamisen, opetustoimen valtionosuuksien lisäämisen ja korkeakoulujen rahoituksen vahvistamisen muodossa. Köyhyyden ja syrjäytymisen torjunnassa työllisyyden laajapohjainen paraneminen ja työttömyyden väheneminen ovat keskeisessä asemassa. Lisäksi on toteutettu ehkäiseviä toimia ja korotuksia on suunnattu työmarkkinatuen ja kansaneläkkeiden lapsikorotuksiin, työvoimapolitiikkaan liittyviin ylläpitokorvauksiin, asumistuen perusteisiin ja eräisiin sairauspäivärahoihin. Työttömien peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea saavien toimeentuloa on parannettu.