Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2003

YhteenvetoPDF-versio

Suomen talouskehitys on ollut vaisua kuluneen vuoden ajan. Tästä huolimatta työllisyys on kehittynyt edelleen myönteisesti. Maailmantaloutta koetelleen taloustaantuman arvioidaan vähitellen väistyvän, mutta kansainvälisiin suhdannenäkymiin liittyvä epävarmuus on edelleen suurta. Talousarvioesityksen pohjana oleva talousennuste perustuu näkemykseen Yhdysvalloissa alkaneen talouskasvun jatkumisesta ja EU-alueen kasvun nopeutumisesta kuluvan vuoden lopulla. Myös Suomen talouskasvu nopeutuisi ensi vuonna. Tuoreimmat tiedot viittaavat orastavaan vientikysynnän elpymiseen; tuleva kehitys on kuitenkin ratkaisevasti riippuvaista siitä, millaiseksi maailmantalouden lähiajan kehitys on muotoutumassa. Kotimaassa tulevien talousnäkymien kannalta keskeisessä asemassa on seuraava palkkasopimuskierros.

Taulukko 1. Budjettitalouden tuloarviot, määrärahat ja tasapaino, milj. euroa

  2001 2002 2003 Muutos %
    varsinainen    
  tilinpäätös talousarvio esitys 2002—2003
         
Tulo- ja varallisuusvero 12 140 13 017 12 607 -3
Arvonlisävero 9 777 9 894 9 815 -1
Muut verot 7 448 7 408 7 976 8
Muut tulot 6 061 5 007 5 169 3
Yhteensä 35 426 35 326 35 567 1
Nettolainanotto ja velanhallinta1) - - 155 -
Tuloarviot yhteensä 35 426 35 326 35 722 1
         
Kulutusmenot 10 653 11 191 11 552 3
Siirtomenot 18 006 19 491 20 105 3
Sijoitusmenot 1 017 442 515 17
Muut menot 4 089 3 759 3 550 -6
Määrärahat yhteensä 33 764 34 882 35 722 2
Valtionvelan vähentäminen2) 2 308 444 - -
Yhteensä 36 072 35 326 35 722 1
Erotus +/- -647 - 1 -

1) Sisältää nettoutettuna 234 milj. euroa velanhallinnan menoja.

2) Sisältää velanhallinnan menoja 257 milj. euroa v. 2001 ja 362 milj. euroa v. 2002.

Talousarvioesitys jatkaa hallitusohjelman finanssipoliittisella linjalla, jonka tavoitteena on julkisen talouden kestävyyttä ja työllisyysasteen nousua tukemalla varautua julkisen talouden menopaineisiin väestön ikääntyessä. Julkisen talouden ylijäämän arvioidaan alenevan kuluvan vuoden 3,6 prosentista ensi vuonna 2,7 prosenttiin suhteessa kansantuotteeseen. Valtiontalouden kansantalouden tilinpidon mukainen rahoitusjäämä heikkenee ensi vuonna vain lievästi ylijäämäiseksi, jolloin tavoitellun 1,5—2 prosentin rahoitusylijäämän saavuttaminen lähivuosina vaikeutuu ja tulevien vuosien menopaineisiin varautuminen tulee entistä haasteellisemmaksi.

Talousarvioesityksen finanssipoliittinen linja on lievästi kotimaista kysyntää tukevaa. Kansainvälisen talouskehityksen luoman epävarmuuden tilanteessa hallituksen talousarvioesitys luo talouspolitiikkaan vakautta ja ennustettavuutta, joka ylläpitää kotitalouksien ja yritysten luottamusta myönteiseen talouskehitykseen.

Tuloarviot

Valtion tuloiksi ilman lainanottoa vuodelle 2003 arvioidaan 35,6 mrd. euroa, mikä on 0,7 % enemmän kuin vuodelle 2002 varsinaisessa talousarviossa arvioidut tulot. Vuodelle 2003 arvioitu budjettitalouden tulokertymä on kuitenkin 0,9 % pienempi kuin vuodelle 2002 lisätalousarviossa arvioitu kokonaistulokertymä, mikä näkyy taulukosta 2. Hidas talouskasvu sekä osakekurssien laskun myötä ns. pörssiherkän veropohjan supistuminen näkyvät ensi vuoden verotulojen kertymässä, jonka arvioidaan pysyvän lähes samalla tasolla kuin kuluvalle vuodelle on budjetoitu. Sekalaisten tulojen sekä korkotulojen ja voiton tuloutusten arvioidaan alenevan kuluvan vuoden budjetoidusta tasosta. Valtion omaisuuden myyntituloiksi on merkitty viime vuosien tapaan 420 milj. euroa.

Hallitusohjelman mukaisesti talouskasvun ja työllisyyden kohenemisen edellytyksiä parannetaan suuntaamalla verokevennyksiä ansiotuloihin ja energia- ja ympäristöverojen määrää lisätään teollisuuden kilpailukyky huomioon ottaen. Ansiotulojen verotusta ehdotetaan kevennettäväksi vuositasolla 315 milj. eurolla. Kevennys ehdotetaan toteutettavaksi kaikissa tuloluokissa mutta suhteellisesti suuremmat kevennykset toteutuisivat pienillä tulotasoilla. Ehdotetun ansiotulojen veronkevennyksen seurauksena palkkatulon veroaste alenisi keskimäärin puolella prosenttiyksiköllä. Pienillä tulotasoilla alennus on hieman tätä suurempi. Nestemäisten polttoaineiden, sähkön, kivihiilen, maakaasun ja turpeen valmisteveroa ehdotetaan korotettavaksi noin 5 prosentilla. Korotus lisää valtion verotuloja arviolta 145 milj. eurolla. Lisäksi ehdotetaan eräiden energiatuotantoon liittyvien tukien laajentamista ja täsmennystä palautussääntöihin. Näiden muutosten arvioidaan vähentävän energiaverojen tuottoa yhteensä noin 18 milj. eurolla.

Eläketuloista perittävä ylimääräinen vakuutetun sairausvakuutusmaksu ehdotetaan poistettavaksi, jolloin kaikkien vakuutettujen sairausvakuutusmaksu on 1,5 % vuonna 2003. Arvonlisäveron tuotosta ehdotetaan tuloutettavaksi suoraan Kansaneläkelaitokselle 1 000 milj. euroa, jossa on 300 milj. euroa lisäystä kuluvaan vuoteen verrattuna. Suora verontuloutus vähentää sosiaali- ja terveysministeriön pääluokasta maksettavan takuusuorituksen määrää.

Vuoden 2003 verotulojen jakaumaan valtion ja kuntien välillä vaikuttaa yhteisöveron jako-osuuksien muutos valtion hyväksi, mikä on suoraa seurausta valtion ja kuntien välisistä rahoitussuhteiden kustannusneutraaleista muutoksista. Tehdyille päätöksille on yhteistä se, että kuntatalouden vakauttamiseksi ja peruspalvelujen rahoituksen turvaamiseksi kuntien riippuvuutta suhdanneherkän, vaikeasti ennakoitavan ja kuntien kesken epätasaisesti jakautuvan yhteisöveron tuotosta vähennetään ja kuntien välisiä taloudellisia eroja tasataan. Vuoden 2003 talousarvioesityksessä ehdotettujen tulo- ja menopuolen muutosten nettovaikutuksena kuntataloutta vahvistetaan noin 126 milj. eurolla.

Määrärahat

Valtion talousarvion määrärahoiksi vuodelle 2003 ehdotetaan 35,7 mrd. euroa, joka vastaa suunnilleen keväällä tehtyä määrärahakehyspäätöstä. Määrärahat kasvavat vuoden 2002 varsinaisesta talousarviosta 840 milj. eurolla, 2,4 prosentilla. Talousarvioesityksen määrärahojen loppusumman arvioidaan ylittävän vuoden 1999 varsinaisen talousarvion määrärahatason reaalisesti miljardilla eurolla.

Kuntien valtionapuihin ehdotetaan yhteensä 5,6 mrd. euroa, jossa on 6 % lisäystä kuluvan vuoden tasoon. Sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuusprosenttia ehdotetaan korotettavaksi 1,51 prosenttiyksiköllä hyvinvointipalvelujen parantamiseksi sekä palvelujärjestelmän toimivuuden turvaamiseksi ottaen huomioon kansallisen terveydenhuollon hankkeen toimeenpano sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen. Tämän johdosta valtionosuudet lisääntyvät 160 milj. eurolla. Lisäksi kansallisen terveydenhuollon kehittämishankkeisiin ehdotetaan lisärahoitusta 8 milj. euroa. Syrjäytymisuhan alaisten lasten ja nuorten palvelujen rahoitusta lisätään. Opetuksen ja kulttuurin valtionosuuksia lisää yksikköhintojen korotus ja opiskelijamäärien kasvu. Aikuisten koulutustason kohottamisen viisivuotinen toimenpideohjelma ehdotetaan aloitettavaksi vuonna 2003 sekä oppisopimusmuotoista ammatillista lisäkoulutusta ehdotetaan lisättäväksi 2 000 opiskelijalla.

Isyysrahakautta pidennetään ja perhevapaiden käyttöä joustavoitetaan. Sotilasvammalain mukaisten sosiaali- ja terveydenhuollon avopalvelujen saajien piiriä laajennetaan. Uutta erityistukea on tarkoitus maksaa 1.10.2003 lukien sellaisille 65 vuotta täyttäneille tai työkyvyttömille Suomessa asuville maahanmuuttajille, jotka olisivat muutoin pitkäaikaisesti toimeentulotuen tarpeessa.

Köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi vuoden 2002 talousarviossa päätetyt etuuskorotukset, jotka astuivat voimaan 1.3.2002, näkyvät nyt vuoden 2003 talousarviossa määrärahoissa koko vuoden tasolla. Myös hammashoitouudistus on täydellisesti voimassa v. 2003. Talousarvioesityksessä jatketaan vuoden 2002 talousarviossa aloitettujen mittavien liikenneinvestointien toteutusta.

Valtiontalouden tasapaino

Valtion talousarvioesityksessä ehdotettujen määrärahojen määrä ylittää arvioitujen tulojen määrän, minkä johdosta valtiolle joudutaan ottamaan uutta velkaa varsinaisen alijäämän kattamiseksi 155 milj. euroa. Uutta velkaa ehdotetaan otettavaksi kaikkiaan 389 milj. euroa, josta 234 milj. euroa on tarkoitus käyttää valtionvelan takaisinostoihin liittyviin kustannuksiin, mikä alentaa tulevia velanhoitomenoja. Valtionvelan kasvu aiheuttaa tarpeen aiemmin ajateltua suuremmille ylijäämille tämän vuosikymmenen aikana jotta valtionvelkaa saadaan lyhennetyksi ennen kuin ikääntymisestä aiheutuvat menopaineet alkavat toteutua. Edellisen kerran valtion talousarvioesityksessä ehdotettiin nettolainanottoa vuodelle 1998.

Taulukko 2. Budjettitalouden ja valtiontalouden tasapaino, milj. euroa

  2001 2002 2003 Muutos %
  tilinpäätös budjetoitu1) esitys 2002—2003
         
Budjettitalous        
Tulot 35 426 35 891 35 567 -1
Menot 33 765 35 138 35 722 2
Varsinainen alijäämä (-) 1 661 753 -155  
Velanhallinta -257 -362 -234 36
Nettorahoitustarve (-) 1 404 391 -389  
Rahastotalous        
Tulot 4 247 4 311 4 325 1
Menot 3 956 3 844 3 584 -7
Nettorahoitustarve (-) 291 467 741  
Valtiontalous2)        
Tulot 38 055 38 489 38 125 -1
Menot 36 360 37 631 37 773 1
Nettorahoitustarve (-) 1 695 858 352  

1) Ml. vuoden 2002 lisätalousarvio

2) Budjettitalouden ja rahastojen tuloja ja menoja ei voi sellaisinaan laskea yhteen keskinäisten siirtojen vuoksi.

Budjettitalouden ulkopuolella olevien rahastojen arvioidaan olevan noin 741 milj. euroa ylijäämäisiä. Budjettitalouden ja budjettitalouden ulkopuolella olevien rahastojen eli koko valtiontalouden ylijäämäksi arvioidaan muodostuvan noin 352 milj. euroa. Budjettitalouden ulkopuolisten rahastojen ylijäämään vaikuttaa keskeisesti Valtion eläkerahaston kartuttaminen. Eläkerahaston kasvattamisella varaudutaan tasaamaan valtion eläkemenojen voimakasta kasvua tulevina vuosina.

Valtionvelan menot

Valtion budjettitalouden velan korkomenoiksi arvioidaan 3,6 mrd. euroa. Tässä on laskua kuluvan vuoden talousarvioon nähden 0,2 mrd. euroa. Koko vaalikaudella korkomenot alenevat noin 1,2 mrd. euroa.

Valtionvelan nimellisarvoksi arvioidaan vuoden 2002 lopussa noin 61,4 mrd. euroa. Nettolainanotosta huolimatta valtionvelan suhde kokonaistuotantoon alenee arvion mukaan kuluvan vuoden 43,7 prosentista 42,3 prosenttiin vuonna 2003. Valtionvelan markkina-arvon kehitys on riippuvaista tulevasta korko- ja valuuttakurssikehityksestä. Vuoden 2002 kesäkuun lopussa valtion budjettitalouden velan markkina-arvo oli 3,8 mrd. euroa suurempi kuin velan nimellisarvo.