Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2003

Julkisen sektorin
talouskehitysPDF-versio

Talouskasvun merkittävästä hidastumisesta huolimatta julkisyhteisöjen talous pysyi vahvana vuonna 2001. Rahoitusylijäämä suhteessa BKT:hen oli 4,9 %. Julkisyhteisöjen hyvä rahoitustilanne on kuitenkin heikentymässä nopeasti tänä vuonna, kun valtionhallinnon ylijäämä supistuu edelleen selvästi. Tämän lisäksi paikallishallinto näyttäisi olevan alijäämäinen lähivuosien ajan. Myös työttömyysvakuutusrahaston talous kääntyy alijäämäiseksi vuonna 2002, mutta vaje katetaan suhdannepuskuria purkamalla. Suomen julkinen velka suhteessa kansantuotteeseen on laskenut viime vuosina hyvää vauhtia, mutta lähivuosien kehitys näyttäisi jättävän velkasuhteen suunnilleen nykytasolleen, noin 43 prosenttiin.

Julkisen talouden kehityksen suurimmat haasteet ovat lähivuosina menopolitiikassa. Valtionvelan kääntyminen uudelleen kasvuun on jo näköpiirissä ja valtiontalouden rakenteellinen tasapaino on painumassa ensi vuonna nollan tuntumaan, kun korkomenojen laskun luoma vara ja enemmänkin käytetään menojen lisäyksiin. Myös koko julkisen talouden ylijäämä supistuu.

Taulukko 4. Julkinen talous

  1999 2000 2001 2002 2003
           
Julkiset menot, % BKT:sta 52,1 48,7 49,1 49,8 49,3
Veroaste, % BKT:sta 46,2 47,1 45,4 44,9 43,7
           
Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä, % BKT:sta 1,9 7,0 4,9 3,6 2,7
— valtionhallinto -0,7 3,5 2,0 1,1 0,4
— paikallishallinto -0,3 0,2 -0,4 -0,3 -0,4
— työeläkelaitokset 2,8 3,2 3,2 3,1 2,9
— muut sosiaaliturvarahastot 0,1 0,1 0,1 -0,2 -0,2
           
Julkisyhteisöjen velka          
— mrd. euroa 56,4 57,7 59,1 60,5 62,0
— % BKT:sta 46,8 44,0 43,4 43,1 42,4
           
Valtionvelka          
— mrd. euroa 68,1 63,4 61,8 61,4 61,8
— % BKT:sta 56,5 48,4 45,4 43,7 42,3

Suunniteltu varautuminen väestön ikääntymiseen vähenee selvästi lähivuosina. Erityisen hankalaksi tämän tekee se, että toteutunut talouskasvu on ollut jopa huomattavasti heikompi kuin vuosi sitten esitetyssä pessimistisessäkään skenaariossa osattiin odottaa. Suomen hallituksen ohella EU-komissio sekä OECD ja IMF ovat arvioineet Suomen tarvitsevan keskipitkällä aikavälillä merkittävää budjettiylijäämää pehmentämään väestön ikääntymisen vaikutuksia tulevien vuosikymmenten talouteen. Myönteinen asia on kuitenkin eläkeuudistuksen eteneminen ja sen myönteiset vaikutukset työllisyyteen.

Hyvästä menneestä kehityksestä kertoo se, että Suomen valtion luottokelpoisuus on noussut takaisin korkeimpaan mahdolliseen luokkaan (AAA/Aaa), kun Standard &Poor’s nosti luokituksen helmikuussa 2002. Moody’s Investors Service ja Fitch nostivat Suomen korkeimpaan luokkaan jo 1998. Luokituslaitokset pitävät Suomen varautumista tuleviin eläkkeisiin yhtenä keskeisistä luokitukseen vaikuttavista tekijöistä.

Heikentyvästä rahoitustilanteesta huolimatta Suomi täyttää lähivuosina vakaus- ja kasvusopimuksen lähellä tasapainoista tai ylijäämäistä julkista taloutta koskevat velvoitteet eläkerahastojen ylijäämäisyyden takia.

Vuonna 2002 julkisyhteisöjen tulot kasvavat selvästi hitaammin kuin kokonaismenot. Kokonaismenot suhteessa kokonaistuotantoon ovat vajaa 50 %. Veroaste alenee ½ prosenttiyksikön verran vuoden 2001 tasolta. Sekä valtion että kuntien verotulojen kasvu jää vaisuksi, vaikka vuoden alkukuukausina tuloveron tuottoa kasvattivat tuntuvasti eräiden yhteisöverojen tuloutusten siirtyminen viime vuodesta tämän vuoden puolelle. Osinkotulot supistuvat v. 2002 selvästi vuoden takaisesta korkeasta tasosta.

Korkomenot laskevat edelleen. Tukipalkkiot ja muut tulonsiirrot yhteensä kasvavat selvästi. Näistä sosiaalietuudet ja sosiaaliavustukset kasvavat 5 % edellisestä vuodesta, yhteensä yksi miljardi euroa. Tähän vaikuttaa mm. eläkkeensaajien määrän kasvu. Nopeimmin kasvavat edelleen osa-aika- ja työttömyyseläkkeet. Julkiset kulutusmenot kasvavat reaalisesti pari prosenttia. Kuntien palkkausmenoja kasvattavat myös tuntuvat nimelliskorotukset. Investointeja tukevat mm. liikenneinvestointeihin osoitetut lisämäärärahat. Julkisten investointien kasvu jää pieneksi, kun kuntien investoinnit pysyvät liki ennallaan, edellisvuoden korkealla tasolla.

Sosiaaliturvarahastojen talous heikkenee tänä vuonna, kun sosiaaliturvaetuudet ja -avustukset lisääntyvät viitisen prosenttia ja sosiaalivakuutusmaksujen kertymä ei maksualennusten takia juurikaan kasva.

Julkisyhteisöjen ylijäämä supistuu viime vuodesta ja on arviolta 3,6 % suhteessa kokonaistuotantoon. Valtiontalouden ylijäämäsuhde kaventuu 1,1 prosenttiin ja paikallishallinto pysyy alijäämäisenä. Suhdannepuskurirahaston käyttäminen työttömyysvakuutusmaksujen alentamisessa aiheuttaa tilapäisen alijäämän työttömyysvakuutusrahastoon. Finanssipolitiikka on edelleen lievästi elvyttävää. Julkinen velka suhteessa kansantuotteeseen on noin 43 %.

Vuonna 2003 julkisyhteisöjen ylijäämä supistuu 2½ prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon. Valtiontalouden ylijäämä painuu alle puoleen prosenttiin BKT:sta ja kuntatalous pysyy alijäämäisenä, mutta eläkerahastot pitävät julkisen sektorin ylijäämäisenä. Verotulot eivät juurikaan kasva, kun yhteisöveron tuottoa rapauttavat yritysten jo aiemmin heikentyneet tulokset. Myöskään henkilöverotuksen puolella ei veropohjan kasvun odoteta nopeutuvan. Veroasteen arvioidaan voivan alentua liki 1½ prosenttiyksikköä verotuottojen kasvun jäädessä selvästi jälkeen odotetusta kokonaistuotannon kasvuvauhdista.

Julkisten menojen kasvu hidastuu ensi vuonna hieman, mikä bruttokansantuotteen nopeutuvan kasvun ansiosta riittää alentamaan julkisten menojen suhdetta BKT:sta ½ prosenttiyksiköllä 49,3 prosenttiin. Finanssipolitiikka on edelleen elvyttävää, mutta tilanteen ongelmallisuus näkyy siitä, että valtion velka kääntyy uudelleen kasvuun, vaikka talouden kasvun ennakoidaan nopeutuvan selvästi.