Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2003
   Yleisperustelut
     Yhteenveto
     Vuosien 2002-2003 talousnäkymät
          Euroalueen talouskehitys
       Suomen talouskehitys
     Talousarvioesityksen talouspoliittiset lähtökohdat ja tavoitteet
     Talousarvioesityksen tuloarviot
     Talousarvioesityksen määrärahat
     Valtion resurssi-hallinto
     Valtion omistajapolitiikka ja liiketoiminta
     Valtion budjetin ulkopuolella olevat rahastot
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
   Tuloarviot
   Määrärahat

Talousarvioesitys 2003

Vuosien 2002—2003 talousnäkymätPDF-versio

Kansainvälisiin suhdannenäkymiin liittyvä epävarmuus on jatkunut. Yhdysvaltain talouskasvu elpyi vuoden alussa, mutta näkymät ovat kesällä uudelleen heikentyneet mm. eräiden suurten yritysten kirjanpidossa ilmenneiden väärinkäytösten herättämän epäluottamuksen takia. Kasvun arvioidaan USA:ssa jatkuvan loppuvuoden hitaana, mutta voimistuvan tämän vuoden 2 prosentista ensi vuonna 2,5 prosenttiin. Maailmantaloutta koetelleen taloustaantuman arvioidaan vähitellen väistyvän ja eräiden ongelmatalouksien, kuten Argentiinan, kriisin seurausten odotetaan jäävän paikallisiksi. Kun kysyntä muualla on kasvanut hitaammin, Yhdysvaltain talouden rakenteelliset ongelmat — vaihtotaseen alijäämä ja yksityisen sektorin velkaantuminen — ovat ennallaan tai uhkaavat jopa paheta, mikä lisää epävarmuutta ja kansainvälisen talouden haavoittuvuutta. Myös Japanin talouden rakenneongelmat hidastavat maailmantalouden kasvua.

Kysynnän voimistuminen on Yhdysvaltain lähipiirin lisäksi heijastunut myös useissa Aasian talouksissa. Japanissa tuotanto kasvoi vuoden alussa ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen. Helpotus voi kuitenkin olla väliaikaista, sillä talousnäkymät ovat edelleen vaatimattomat ja kestävään kasvuun päästäneen vasta, kun pankkeja ja yrityksiä koetteleviin ongelmiin löydetään pysyviä ratkaisuja.

Euroalueella suhdanteiden paraneminen näyttää etenevän verkkaisesti ja suhdanneodotukset ovat pysytelleet vaimeina. Tarve ja mahdollisuudet keventää rahapolitiikkaa ovat olleet olennaisesti vähäisemmät kuin Yhdysvalloissa. Finanssipolitiikassa on pääosin pidättäydytty uusista päätösperäisistä toimista. Uskottavuuden säilyttäminen onkin tärkeintä, mikä edellyttää kaikkien maiden täyttävän kasvu- ja vakaussopimuksen julkisen talouden tilaa koskevat sitoumukset vuonna 2004.

Maailmankaupan kasvu pysähtyi viime vuonna. Myös tänä vuonna joudutaan tyytymään tavanomaista pienempään kaupan volyymiin. Maailmantalouden kasvu nousee neljään prosenttiin vuonna 2003 parin edellisen vuoden 2,5 prosentista.

Euroalueen
talouskehitys

Kysynnän kasvu hidastui euroalueella viime vuoden aikana ja tuotanto supistui vuoden lopulla. Käänne parempaan tapahtui jo talvella, mutta euroalueen kotimaisen kysynnän kasvu on jatkunut vaisuna, kun kuluttajat ovat varovaisia ja investointinäkymät epävarmat. Myöskään viennistä ei toistaiseksi ole ollut suurta apua kasvun elvyttäjänä. Euron vahvistuminen alkukesästä 2002 ja inflaation hidastuminen lisäävät ostovoimaa ja kysyntä piristyy vuoden loppua kohden. Koko vuonna tuotannon kasvu jäänee hieman viimevuotista 1,5 % vaatimattomammaksi.

Kansainvälisten suhdanteiden elpyminen ja kasvava euroalueen kotimainen kysyntä ovat tukemassa kokonaistuotannon kasvua v. 2003. Euroalueen julkisen talouden rakenteellinen alijäämä on hieman supistumassa. Työkustannusten nousu nopeutuu vähän. Hintoja korottaneiden poikkeuksellisten tekijöiden vaikutukset ovat lievittyneet ja öljyn hinta on alentunut, mutta palvelualoilla kustannukset ovat nousseet. Inflaation odotetaan silti pysyvän keskuspankin tavoitteen mukaisena. Työttömyys, joka pitkän suvantovaiheen jälkeen alkoi kasvaa keväällä, kääntynee uudelleen laskuun ensi vuoden aikana.

Suomen talouskehitys

Suomen talouskehitys on viennin laimeuden vuoksi pysynyt kuluvanakin vuonna vaisuna. Tuoreimmat tiedot viittaavat orastavaan vientikysynnän elpymiseen; tuleva kehitys riippuu kuitenkin ratkaisevasti siitä, millaiseksi maailmantalouden lähiajan kehitys on muotoutumassa. Tämä ennuste perustuu näkemykseen, jonka mukaan Yhdysvalloissa alkanut talouden kasvu jatkuu, ja myös EU-alueella kasvu alkaa nopeutua kuluvan vuoden jälkipuoliskolla.

Kokonaistuotanto

Kokonaistuotannon pitkään jatkunut vahva kasvu pysähtyi viime vuonna, kun vienti ja teollisuustuotanto ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen supistuivat. Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kokonaistuotanto supistui, mutta sen arvioidaan kääntyneen lisääntyneiden vientitilausten imussa nousuun toisella neljänneksellä. Kaikkiaan kokonaistuotannon arvioidaan kasvavan tänä vuonna 1,3 %, mikä merkitsee varsin vahvaa kasvua vuoden jälkipuoliskolla. Kansainvälisen nousun lykkääntyminen voi kuitenkin siirtää kasvua ensi vuoden puolelle. Arvioitu kasvu perustuukin edelleen yksityiseen kulutukseen, sillä vuositasolla ulkomaankaupan kasvuvaikutus jää vielä pieneksi ja investoinnit supistuvat. Jos kansainvälinen kysyntä elpyy edellä kuvatun mukaisesti, viennin vauhdittuminen nostaa kokonaistuotannon kasvun ensi vuonna 2,8 prosenttiin.

Työllisyys

Työpaikkojen määrä vähenee kuluvana vuonna alkutuotannossa ja liikenteessä, mutta lisääntyy edelleen julkisissa palveluissa ja metalliteollisuudessa. Julkisten palvelujen työpaikat lisääntyvät hieman myös v. 2003. Työllisten osuus työikäisestä väestöstä alenee tänä vuonna 67,6 prosenttiin ja pysyy liki samalla tasolla v. 2003. Työvoiman tarjonnan kasvu on hidastumassa ja lähes pysähtyy ensi vuonna. Työttömyysaste on tänä vuonna keskimäärin 9,3 % ja kohoaa ensi vuonna 9,5 prosenttiin. Erot alueellisessa työttömyydessä kasvavat edelleen, ja työttömyys on suurelta osin rakenteellista.

Inflaatio

Joulukuussa 2000 solmitun tulopoliittisen sopimuksen mukainen palkankorotuslinja näyttää toteutuneen hyvin myös kuluvana vuonna, ja palkkaliukumat ovat pysyneet suhteellisen vähäisinä. Palkansaajien ansiotasoindeksi kohoaa tänä vuonna keskimäärin 3,3 % eli runsaan prosenttiyksikön viimevuotista hitaammin. Sopimuskausi päättyy tammikuun 2003 lopussa. Ensi vuonna palkansaajien ansiotasoindeksin on oletettu kohoavan keskimäärin 3½ %.

Inflaatiovauhti on kuluvana vuonna pysytellyt likimain euroalueen keskimääräisellä tasolla. Työkustannusten nousu on hidastunut ja elintarvikkeiden hintakehitys on tasaantunut. Myös raakaöljyn maailmanmarkkinahinnat ovat hieman laskeneet ja euron kurssi on vahvistunut. Kuluttajahintaindeksi kohoaa kuluvana vuonna keskimäärin 1,7 %. Mikäli palkanmuodostus noudattaa edellä oletettuja suuntaviivoja eikä ulkoisista tekijöistä aiheudu uusia merkittäviä kustannuspaineita, kuluttajahintojen nousuvauhti voisi v. 2003 pysyä parissa prosentissa.

Ulkomaankauppa

Vienti kääntyi keväällä nousuun, mutta alkuvuoden heikon kehityksen takia viennin määrä lisääntyy tänä vuonna vain niukasti. Hintakehitys on maailmanmarkkinoilla pysynyt vaisuna, minkä johdosta viennin arvo jää 2 % vuoden 2001 tasoa matalammaksi. Ensi vuonna viennin kasvu nopeutuu 4½ prosenttiin, ja vientihinnat nousevat vajaan prosentin.

Myös tuontikehitys oli vuoden alussa vaimeaa. Tuonti lisääntyy tänä vuonna viennin tavoin ½ %, ensi vuonna 3 %. Tuontihinnat alenevat tänä vuonna 2 %, mutta kohoavat ensi vuonna saman verran. Vaihtotaseen ylijäämä jäänee tänä vuonna viime vuoden tasolle, mutta nousee v. 2003 yli 10 mrd. euroon.

Taulukko 3. Kansantalouden kehitys

 19992000*2001*2002**2003**
      
Bruttokansantuote käyvin hinnoin, mrd. €120,5131,1136,0140,3146,2
Bruttokansantuote, määrän muutos, %4,16,10,71,32,8
Työttömyysaste, %10,29,89,19,39,5
Työllisyysaste, %66,066,967,767,667,4
Kuluttajahintaindeksi, muutos, %1,23,42,61,72,0
Pitkät korot (valtion obligaatiot, 10 v), %4,75,55,05,05,2

Yksityinen kulutus

Yksityinen kulutus kasvoi viime vuonna vain prosentin eli selvästi kotitalouksien ostovoiman lisäystä hitaammin. Tämä johtui lähinnä heikosti käyneestä autokaupasta, sillä muilta osin kulutuksen kasvu pysyi edellisvuotisella tasolla. Kuluttajien luottamus niin oman taloutensa kuin maankin talouden kohenemiseen vahvistui kuluvan vuoden alkupuolella, ja myös autokauppa on vilkastunut. Tänä ja ensi vuonna yksityisen kulutuksen arvioidaan lisääntyvän suunnilleen käytettävissä olevien reaalitulojen kasvua vastaavasti eli 2½ % kumpanakin vuonna, joten säästämisaste pysyy ennallaan.

Investoinnit

Investoinnit supistuvat kuluvana vuonna hieman. Asuinrakennusinvestointien aleneva suunta jatkuu ja tuotannollisten talonrakennusten määrä vähenee tuntuvasti viimevuotisesta ja myös kone- ja laiteinvestoinnit supistuvat. Asuinrakennusinvestoinnit ja maa- ja vesirakennusinvestoinnit sen sijaan lisääntyvät jossain määrin. Vuonna 2003 investoinnit kääntyvät kokonaisuutena lievään nousuun, kun maa- ja vesirakennustoiminnan kasvu jatkuu ja myös asuinrakennusinvestoinnit vilkastuvat. Tuotannolliset investoinnit sen sijaan edelleen vähenevät.