Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2020  

  2019  

  2018  

  2017  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2003
   Yleisperustelut
     Yhteenveto
     Vuosien 2002-2003 talousnäkymät
     Talousarvioesityksen talouspoliittiset lähtökohdat ja tavoitteet
     Talousarvioesityksen tuloarviot
       Vero- ja maksu-politiikan päälinja
          Yhteisövero
          Energiaverot
          Muut verot
       Verotuloarviot
          Sekalaiset tulot, korkotulot ja voiton-tuloutukset
     Talousarvioesityksen määrärahat
     Valtion resurssi-hallinto
     Valtion omistajapolitiikka ja liiketoiminta
     Valtion budjetin ulkopuolella olevat rahastot
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
   Tuloarviot
   Määrärahat

Talousarvioesitys 2003

Talousarvioesityksen tuloarviotPDF-versio

Vuonna 2003 valtion tuloiksi ilman lainanottoa arvioidaan 35 567 milj. euroa, mikä on 0,7 % enemmän kuin vuoden 2002 varsinaisessa talousarviossa. Tuloista noin 85 % on veroja ja veronluonteisia tuloja. Verotulojen arvioidaan pysyvän samalla tasolla kuin vuoden 2002 varsinaisessa talousarviossa. Sekalaisia tuloja arvioidaan kertyvän 2 % enemmän ja korkotuloja ja voiton tuloutuksia 9 % enemmän kuin vuoden 2002 varsinaisessa talousarviossa.

Taulukko 5. Tuloarviot osastoittain vuosina 2001—20031)



Tunnus


Osasto
v. 2001
tilinpäätös
milj. €
v. 2002
varsinainen
talousarvio
milj. €
v. 2003
esitys
milj. €

Muutos 2002—2003
milj. €%







11.
Verot ja veronluonteiset tulot
29 365
30 319
30 398
80
0
12.
Sekalaiset tulot
4 491
4 056
4 131
75
2
13.
Korkotulot ja voiton tuloutukset
1 372
817
892
75
9
15.
Lainat
198
134
301
167
125

Yhteensä
35 426
35 326
35 722
396
1

1) Taulukossa tulot on esitetty osastoittain jäljempänä olevan taulukko-osan mukaisesti. Taulukossa jokainen luku on pyöristetty erikseen tarkasta arvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osin täsmää.

Vuoden 2002 talousarvioon ja lisätalousarvioon verrattuna tuloja (pl. nettolainanotto) arvioidaan kertyvän 0,9 % vähemmän. Verotulojen arvioidaan pysyvän lähes samalla tasolla kuin kuluvalle vuodelle on budjetoitu, sekalaisten tulojen arvioidaan alenevan 3,5 % ja korkotulojen ja voiton tuloutusten alenevan runsaat 18 %.

Vero- ja maksu-
politiikan päälinja

Hallitusohjelman mukaisesti talouskasvun ja työllisyyden kohenemisen edellytyksiä parannetaan suuntaamalla verokevennyksiä ansiotuloihin. Lisäksi energia- ja ympäristöverojen määrää lisätään ottaen kuitenkin huomioon teollisuuden kilpailukyky.

Ansio- ja pääomatuloista perittävät verot

Ansiotulojen verotusta ehdotetaan kevennettäväksi vuositasolla 315 milj. eurolla. Valtion tuloveroasteikon kaikkia marginaaliveroprosentteja alennetaan 0,3 prosenttiyksiköllä ja asteikon tulorajoja korotetaan yhdellä prosentilla. Lisäksi sekä tulonhankkimisvähennystä että kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä korotetaan. Näiden toimenpiteiden vaikutuksena valtion tuloverotus kevenee vuositasolla 200 milj. euroa. Ehdotetut veroperustemuutokset vähentävät vuositasolla kuntien verotuloja 100 milj. euroa, Kansaneläkelaitoksen verotuloja 8 milj. euroa ja seurakuntien verotuloja 6 milj. euroa. Ehdotettujen veroperustemuutosten seurauksena palkkatulon veroaste alenee noin puoli prosenttiyksikköä aleneman painottuessa pienituloisiin palkansaajiin.

Eläketuloa saavan ylimääräinen sairausvakuutusmaksu ehdotetaan poistettavaksi. Vuonna 2003 on kaikkien vakuutettujen sairausvakuutusmaksu on 1,5 %.

Yhteisövero

Hallitus ehdottaa, että verovuodesta 2003 alkaen yhteisöveron valtion jako-osuus on 78,55 %, kuntien osuus 19,75 % ja seurakuntien osuus 1,70 % yhteisöveron tuotosta. Valtion osuus yhteisöveron tuotosta nousisi 3,47 prosenttiyksiköllä, kuntien alenisi vastaavasti ja seurakuntien osuus pysyisi ennallaan v. 2002 sovellettuihin yhteisöveron jako-osuuksiin verrattuna. Yhteisöveron jako-osuuksien muutokset johtuvat vuoden 2002 alusta voimaan tulleesta kuntien arvonlisäveron palautusten takaisinperintäjärjestelmän uudistamisesta, valtionosuusjärjestelmän verotulotasauksen vaikutuksesta kuntaryhmän yhteisövero-osuuteen sekä v. 2002 toteutetusta kuntatyönantajan kansaneläkemaksun alennuksesta.

Kunnallistalouden vakauden lisäämiseksi kuntien arvonlisäveron palautusten takaisinperintäjärjestelmästä luovuttiin vuoden 2002 alusta. Osana uudistukseen liittyvää toimenpidekokonaisuutta kuntien yhteisöveron jako-osuutta alennettiin ja valtion jako-osuutta korotettiin. Vuosi 2002 oli uuden järjestelmän käyttöönottovuosi, ja tästä johtuen edellisen vuoden arvonlisäveron palautuksista perittiin vielä takaisin kahden kuukauden osuus. Verovuodesta 2003 sovellettaviin jako-osuuksiin kuntien arvonlisäveropalautusten takaisinperinnästä luopuminen vaikuttaa kokovuositasolla. Tämän vuoksi valtion jako-osuutta korotetaan 2,95 prosenttiyksiköllä ja kuntien jako-osuutta alennetaan vastaavasti.

Yksittäisten kuntien yhteisövero-osuuksien muutosten vaikutus valtionosuusjärjestelmän verotulotasauksiin otetaan kustannusneutraalisti huomioon koko kuntaryhmän yhteisövero-osuudessa. Vuonna 2003 verotulotasausten kasvusta aiheutuva valtionosuuksien lisäys vähentää kuntien jako-osuutta 1,15 prosenttiyksiköllä edellisvuoteen verrattuna ja korottaa vastaavasti valtion jako-osuutta.

Kuntien ja valtion välisten rahoitussuhteiden muutoksen johdosta vuonna 2002 tehtyä kuntien yhteisövero-osuuden alennusta 1,13 prosenttiyksiköllä ehdotetaan pienennettäväksi 0,5 prosenttiyksikköön, jolloin kuntien yhteisövero-osuus kasvaa 0,63 prosenttiyksiköllä kuluvaan vuoteen verrattuna. Valtion jako-osuus pienenee vastaavasti.

Verovuodesta 2003 sovellettavat jako-osuudet on tarkoitus säätää pysyviksi.

Energiaverot

Nestemäisten polttoaineiden, sähkön, kivihiilen, maakaasun ja turpeen valmisteveroa ehdotetaan korotettavaksi noin 5 prosentilla. Korotus lisää valtion verotuloja arviolta 145 milj. eurolla. Sen arvioidaan nostavan arvonlisävero mukaan lukien moottoribensiinin kuluttajahintaa noin 3,5 sentillä litralta ja dieselöljyn kuluttajahintaa noin 1,9 senttiä litralta. Esitykseen sisältyy myös ehdotus eräiden energiantuotantoon liittyvien tukien laajentamisesta ja palautussääntöjen täsmentämisestä, minkä arvioidaan vähentävän energiaverojen tuottoa yhteensä noin 18 milj. euroa.

Muut verot

Hallitus antaa esityksen arvonlisäverolain muuttamisesta, jonka mukaan tekijän suorittama taide-esineiden myynti sekä tekijän omistaman taide-esineen välitys ja maahantuonti saatetaan verotuksen piiriin. Taide-esineiden ensimyyntiin ja maahantuontiin ehdotetaan sovellettavaksi alennettua 8 prosentin verokantaa ja taide-esineiden välitykseen 22 prosentin verokantaa. Lisäksi hallitus antaa esityksen arvonlisäverolain muuttamisesta koskien EU:n sähköisen kaupan arvonlisäverotusta koskevan direktiivin kansallista voimaan saattamista. Ehdotettujen muutosten arvioidaan lisäävän arvonlisäveron tuottoa yhteensä runsaalla 1 milj. eurolla.

Valmisteverotuslakia ehdotetaan muutettavaksi matkustajatuomisten sallittujen enimmäismäärien osalta siten, että kansalaiset saavat tuoda toisesta jäsenmaasta verolliseen hintaan hankittua olutta enintään 64 litraa. Esityksellä ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta alkoholijuomaveron tuottoon.

Arpajaisverolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että yksinoikeudella toimivien rahapeliyhteisöjen arpajaisveron laskentaperustetta ja verokantaa yhtenäistetään. Raha-automaattien ja kasinopelien pitämisestä sekä pelikasinotoiminnasta suoritettavaa arpajaisveroa ehdotetaan korotettavaksi 7 prosentista 9,5 prosenttiin. Korotuksen arvioidaan lisäävän veron tuottoa noin 15 milj. euroa.

Hallitus antaa esityksen jäteverolain muuttamisesta siten, että veron määrää korotettaisiin 15,14 eurosta 23 euroon yleiselle kaatopaikalle toimitetulta jätetonnilta. Verotuoton arvioidaan kasvavan noin 17 milj. euroa.

Verotuloarviot

Verokertymiin vaikuttavat sekä veronalaisten tulojen ja muun veropohjan kehitys että veroperusteiden muutokset. Veronalaisten tulojen ja veropohjan muutokset riippuvat koko kansantalouden ja sen osa-alueiden kehityksestä. Esitetyt veropohja-arviot on johdettu talousarvioesityksen liitteenä olevan taloudellisen katsauksen arvioista ja ennusteista.

Taulukko 6. Eräitä veronalaisiin tuloihin ja veropohjaan vaikuttavia tulo- ja kysyntäeriä

 2000200120022003
 muutos, % vuodessa
     
Veronalaiset ansio- ja pääomatulot7,03,33,43,5
— Palkka- ym. tulot7,15,43,63,5
— Eläkkeet ja muut sosiaalietuudet1,84,55,54,1
— Pääomatulot26,6-11,6-3,80,8
Kotitalouksien kulutusmenojen arvo6,63,94,44,5
Arvonlisäveron pohja5,63,24,03,8
Bensiinin kulutus-3,42,11,61,6
Dieselöljyn kulutus2,42,51,63,5
Sähkön kulutus0,52,42,63,0
Verollisen alkoholin kulutus0,14,53,73,7
Kuluttajahintaindeksi3,42,61,72,0

Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

Tulo- ja varallisuusveron kertymäksi v. 2003 arvioidaan 12 607 milj. euroa. Siitä kotitaloudet maksavat noin kaksi kolmasosaa ja yritykset yhteisöverona noin kolmasosan.

Veronalaiset ansio- ja pääomatulot kasvavat 3,5 % v. 2003. Kasvu on hidastunut parin vuoden takaisesta, jolloin työsuhdeoptiotulot ja luovutusvoitot näkyivät myös veronalaisten tulojen nopeampana kasvuna. Veronalaisista tuloista palkkatulojen osuus on yli 60 %, joten palkkojen ja työllisyyden kehitys on etenkin pidemmällä aikavälillä ratkaisevaa verotulojen kannalta. Palkkatulojen ennustetaan kasvavan 3,5 % v. 2003. Tulonsiirtojen arvioidaan kasvavan hieman palkkatuloja enemmän, eli 4,1 %. Pääomatulot alenevat v. 2001 tasosta, koska osakkeiden hintojen lasku on vähentänyt huomattavasti kotitalouksien saamia luovutusvoittoja.

Ansio- ja pääomatuloverokertymän arvioidaan alenevan 0,2 % kuluvalle vuodelle budjetoidusta. Ehdotetut tuloverokevennykset alentavat valtion kassakertymää noin 167 milj. euroa v. 2003. Kuluvan vuoden kassakertymää nostaa osaltaan ennakkoperintälain muutos, jonka mukaan luonnollisten henkilöiden jäännösveron korko on yhteisökoron tasoinen siltä osin kuin jäännösverot ylittävät 10 000 euroa. Tämän arvioidaan tehostavan ennakkoperintää, jolloin aiempaa pienempi osa veroista kertyy jäännösveroina.

Maksuunpantavan yhteisöveron arvioidaan v. 2001 alentuneen runsaat 20 % edellisen vuoden poikkeuksellisen korkealta tasolta. Kuluvana vuonna vientiyritysten tulosodotukset ovat pysyneet heikkoina epävarman kansainvälisen kysyntätilanteen ja euron vahvistumisen vuoksi. Pörssikurssien lasku on jatkunut, ja näin ollen myös yhteisöjen saamien luovutusvoittojen arvioidaan vielä kuluvana vuonna alenevan edellisen vuoden tasosta. Yhteisöveron tuoton arvioidaan näin ollen edelleen alenevan. Vuonna 2003 yritysten tulosnäkymät saattavat hieman kohentua, mutta maksuunpantavan yhteisöveron arvioidaan kuitenkin pysyvän vuoden 2002 tasolla.

Talousarvioesityksen yhteisöveroarvion vertailua edellisiin vuosiin vaikeuttavat sekä yhteisöveron jako-osuuksien muutokset että verokertymien ajoittumiseen vaikuttavat, osin kertaluontoisetkin tekijät. Esimerkiksi kuluvan vuoden kassakertymää nostaa ja vuoden 2001 kertymää alensi eräs yritysjärjestely, joka siirsi osan verovuoden 2001 yhteisöverosta kertyväksi vasta vuoden 2002 puolella. Tämän vaikutus valtion kuluvan vuoden yhteisöverokertymässä on noin 380 milj. euroa. Yhteisöveron kassakertymän arvioidaan v. 2003 alentuvan lähes 9 % kuluvalle vuodelle budjetoidulta tasolta.

Muita tuloon ja varallisuuteen perustuvia veroja arvioidaan kertyvän 36 % enemmän kuin kuluvalle vuodelle on budjetoitu. Korkotulojen lähdeveroa arvioidaan kertyvän 23 % enemmän ja perintö- ja lahjaveroa lähes viidenneksen enemmän kuin kuluvalle vuodelle on budjetoitu.

 200120022003 
 tilinpäätösbudjetoituesitysmuutos, %
     
Tulo- ja varallisuusvero, milj. euroa12 14013 01712 607-3,1
— Ansio- ja pääomatuloista perittävät verot8 4888 5778 561-0,2
— Yhteisövero3 6524 4404 046-8,9
Muut tuloon ja varallisuuteen perustuvat verot60359872020,4

Liikevaihtoon perustuvat verot

Liikevaihtoon perustuvien verojen tuotoksi arvioidaan yhteensä 10 283 milj. euroa. Tästä arvonlisäveron osuus on 9 815 milj. euroa. Vuonna 2003 arvonlisäveroa arvioidaan kertyvän 0,8 % vähemmän kuin kuluvalle vuodelle on budjetoitu. Kertymän pienenemiseen vaikuttaa ennen kaikkea se, että arvonlisäveron tuotosta ehdotetaan siirrettäväksi Kansaneläkelaitokselle 1 000 milj. euroa, mikä on 300 milj. euroa kuluvalle vuodelle budjetoitua enemmän.

Laskennallisesta arvonlisäverosta noin 62 % kertyy yksityisestä kulutuksesta. Sen lisäksi veropohjaan kuuluvia eriä ovat julkisen, verovapaan sekä yksityisen voittoa tavoittelemattoman toiminnan välituotekäyttö ja investoinnit. Verokertymää lisää myös yritysautojen vähennysoikeuden rajoituksen tuoma verotuotto. Vuonna 2003 koko arvonlisäveropohjan arvioidaan kasvavan noin 3,8 %.

Valmisteverojen ja autoveron verokertymien muutoksilla on välillisesti vaikutusta myös arvonlisäveron tuottoon, koska arvonlisävero kannetaan valmisteverollisesta hinnasta. Käytettyjen autojen muuhun jäsenmaahan maksettavasta kauppahinnasta ei EU:n arvonlisäverojärjestelmän mukaisesti kanneta arvonlisäveroa siinä jäsenmaassa, johon auto ostetaan. Sen sijaan uudet autot verotetaan siellä, missä ne otetaan ensi kerran käyttöön.

 200120022003 
 tilinpäätösbudjetoituesitysmuutos, %
     
Liikevaihtoon perustuvat verot, milj. euroa10 22510 34210 283-0,6
— Arvonlisävero9 7779 8949 815-0,8

Valmisteverot

Valmisteveroja arvioidaan v. 2003 kertyvän yhteensä 4 892 milj. euroa eli 8,3 % enemmän kuin kuluvalle vuodelle on budjetoitu.

Yli puolet valmisteverotuotoista kertyy energiaveroista. Energiaveroista kolme neljäsosaa kertyy liikenteestä (moottoribensiinin ja dieselöljyn vero) ja loput mm. lämmityksestä ja energian tuotannosta. Energiaverojen tuottoennuste pohjautuu energia-aineiden kulutusennusteeseen, joka on laadittu yhteistyössä kauppa- ja teollisuusministeriön sekä Öljy- ja Kaasualan Keskusliiton kanssa. Ennusteessa energia-aineiden hintakehityksen oletetaan olevan maltillista. Lisäksi tuottoarviossa on otettu huomioon ehdotetut veroperustemuutokset, jotka korottaisivat energia-aineiden valmisteveroja noin 5 prosentilla ja veron tuottoa 126 milj. eurolla.

Muita merkittäviä valmisteveroja ovat tupakkavero ja alkoholijuomavero. Tupakkatuotteiden osalta kysyntä on ennakoitua enemmän siirtynyt verottomasta kulutuksesta verolliseen kulutukseen. Vuonna 2003 tupakkaveron tuoton arvioidaan kasvavan lähes 10 % kuluvalle vuodelle budjetoidusta. Alkoholijuomaveron tuoton arvioidaan kasvavan 6,6 % kuluvalle vuodelle budjetoidusta. Tuottoarvio perustuu Stakesin alkoholin kulutusennusteeseen, jonka mukaan alkoholin kokonaiskulutus kasvaisi noin 3,7 % vuonna 2003. Matkustajatuomisten sallittuja enimmäismääriä ehdotetaan korotettavaksi vain oluen osalta, minkä ei arvioida alentavan verollista kulutusta.

 200120022003 
 tilinpäätösbudjetoituesitysmuutos, %
     
Valmisteverot,
milj. euroa
4 5724 5194 8928,3
— Alkoholijuomavero1 2901 2711 3556,6
— Tupakkavero5975506049,8
— Energiaverot2 6522 6652 9008,8

Muut verot ja veronluonteiset tulot

Muita veroja ja veronluonteisia tuloja arvioidaan kertyvän vuonna 2003 yhteensä 1 896 milj. euroa, mikä on vajaan prosentin vähemmän kuin kuluvalle vuodelle on budjetoitu.

Muista veroista ja veronluonteisista tuloista tuotoltaan merkittävimmät verot liittyvät liikenteeseen. Näistä autoveroa arvioidaan kertyvän 900 milj. euroa, moottoriajoneuvoveroa 218 milj. euroa ja ajoneuvoveroa 247 milj. euroa. Käytettyjen autojen verotusta tullaan muuttamaan, jos 19.9.2002 annettava EY-tuomioistuimen ratkaisu sitä edellyttää. Mahdollinen verotuksen lieventyminen ei ilmeisesti vaikuttaisi juurikaan autoveron kokonaistuottoarvioon johtuen eräistä tässä tilanteessa vastakkaiseen suuntaan vaikuttavista tekijöistä.

Ehdotettujen veroperustemuutosten seurauksena jäteveron tuoton arvioidaan v. 2003 kasvavan 38 % ja arpajaisveron 14 % kuluvalle vuodelle budjetoidusta.

 200120022003 
 tilinpäätösbudjetoituesitysmuutos, %
     
Muut verot ja veronluonteiset tulot, milj. euroa1 8241 9131 896-0,9
— Autovero9228879001,5

Sekalaiset tulot,
korkotulot ja voiton-
tuloutukset

Valtion sekalaisiksi tuloiksi arvioidaan 4 134 milj. euroa, mikä on 3,5 % vähemmän kuin kuluvalle vuodelle on budjetoitu. Nettotuloiksi osakemyynnistä on merkitty vakiintuneesti 420 milj. euroa.

 200120022003 
 tilinpäätösbudjetoituesitysmuutos, %
     
Sekalaiset tulot (pl. peruutukset), milj. euroa4 4914 2804 131-3,5
— siirto valtion
eläkerahastosta
8298759326,5
— takaisinperittävät
alv-palautukset
8691470-100,0
— EU-tulot1 1901 2151 139-6,3
— nettotulot
osakemyynnistä
384204200,0
— tulot rahoitusmarkkinoiden vakauttamisesta636447-26,4
— valtion osuus veikkauksen ja raha-arpajaisten
voittovaroista
380399398-0,3
— Raha-automaattiyhdistyksen tuotto3463773913,5
— muut7767838042,6

Korko- ja osinkotuloiksi sekä voiton tuloutuksiksi arvioidaan 892 milj. euroa, mikä on 18,1 % vähemmän kuin kuluvalle vuodelle on budjetoitu.

Valtion korkotulot koostuvat valtion myöntämistä pitkäaikaisista lainoista sekä päivittäisen tarpeen ylittävien kassareservien sijoitustoiminnasta kertyvistä koroista. Kassareservin on arvioitu olevan noin 4,5 mrd. euroa ja tuoton 4,5 %.

 200120022003 
 tilinpäätösbudjetoituesitysmuutos, %
     
Korkotulot ja voiton tuloutukset, milj. euroa1 3711 090892-18,1
— korkotulot35028231210,5
— osinkotulot832645400-38,0
— valtion liikelaitosten voiton tuloutukset60648025,9
— osuus SP:n voitosta129991001,0