Talousarvioesitys 2018
06. Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 82 671 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös hanke- ja ohjelmatoiminnan, aktivoinnin tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen sekä ennakointitoimintaan ja kansainvälistymisen edistämiseen.
Määrärahasta voidaan suorittaa ennakkomaksuja Business Finland -yhtiölle siltä Innovaatiokeskus Business Finlandille ostettavien palvelujen osalta.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä. Business Finland -uudistus, jossa Innovaatiorahoituskeskus Tekesin ja Finpron toiminnot yhdistetään uudeksi toimijaksi, tukee hallituksen tavoitteita kaksinkertaistaa pk-yritysten vienti, kansainvälistää innovaatiojärjestelmä, selkeyttää yrityspalvelujärjestelmää ja luoda vahva kansallinen toimija yritysten kasvun ja kansainvälistymisen tueksi täydentäen myös maakunnallisia kasvupalveluita.
Innovaatiorahoituskeskus Business Finland edistää elinkeinojen kehittymistä teknologian, innovaatioiden ja kasvurahoituksen keinoin. Tämä uudistaa elinkeinoja, kasvattaa jalostusarvoa, tuottavuutta ja työelämän laatua, lisää vientiä sekä luo työllisyyttä ja hyvinvointia. Tulokset saavutetaan asiakkaiden tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla sekä kansainvälisen liiketoiminnan kehittämisellä, johon Innovaatiorahoituskeskus Business Finland kannustaa rahoituksellaan, ohjelmatoiminnalla, kansainvälistymis- sekä muilla neuvontapalveluilla hyödyntäen myös kansainvälisiä kumppanuuksia. Lisäksi Innovaatiorahoituskeskus Business Finland edistää toiminnallaan Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja ja pääomasijoituksia sekä Suomeen suuntautuvaa ulkomaista matkailua.
Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa asiakkaita ovat yritykset sekä tutkimus- ja julkiset organisaatiot. Kansainvälistymispalveluja suunnataan erityisesti pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien vahvistamiseen sekä toimintaedellytysten kehittämiseen Suomessa ja ulkomailla. Ulkomaisten investointien ja pääomien hankinnassa kohteena ovat erityisesti osaamisintensiiviset alat, korkean lisäarvon tuotanto ja t&k&i-investoinnit. Matkailun edistämisessä vahvistetaan ja parannetaan Suomen matkailumaakuvaa, matkailutuotteiden vientiä ja kysyntää toimijoiden kanssa yhdessä sekä tuetaan matkailuyritysten kansainvälistymistä. Lisäksi toteutetaan Nopeaa kasvua ja työllisyyttä matkailusta: Matkailu 4.0 -kokonaisuuden toimenpiteitä.
Resursseja vahvistetaan asiakaspalvelussa ja ulkomaan toiminnoissa. Yhteistyö ulkoasiainhallinnon edustustojen kanssa vahvistaa Team Finland -verkoston palvelukykyä maailmalla.
Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin toiminnan vaikuttavuus syntyy useamman vuoden aikajänteellä, mutta toiminnan vaikutuksia seurataan vuosittaisilla suuntaa-antavilla mittareilla.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Business Finlandille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2018:
Vaikuttavuus
2016 toteutuma |
2017 tavoite |
2018 tavoite |
|
Kansainvälistymis- ja innovaatiorahoituspalvelujen asiakkaana olevien pk-yritysten (sis. midcap) kasvuennusteet tavoitevuonna | |||
— Uusi vienti (milj. euroa)/ ko. asiakkaiden lukumäärä | 5,7 | 5,5 | 5,5 |
— Uusi liikevaihto (milj. euroa)/ ko. asiakkaiden lukumäärä | 7,2 | 7,0 | 7,0 |
Matkailutulo kasvaa | |||
---|---|---|---|
— Kansainväliset matkailutulot (matkailutase, milj. euroa) | 2 455 | 2 500 | 2 800 |
— Rekisteröidyt ulkomaiset yöpymiset (1 000 vrk) | 5 768 | 6 180 | 6 500 |
Ulkomaisilla investoinneilla luodaan talouskasvua, lisätään työpaikkoja ja vahvistetaan osaamispohjaa | |||
— Ulkomaisten investointien työllistävyys (työpaikkojen lukumäärä, arvio) | 749 | 700 | 730 |
— Ulkomaisten investointien määrä (milj. euroa) | 554 | 390 | 400 |
Toiminnallinen tuloksellisuus
2016 toteutuma |
2017 tavoite |
2018 tavoite |
|
Toiminnallinen tehokkuus | |||
Innovaatiorahoitus- ja -asiakkuustyön kokonaiskustannus/myönnetty rahoitus (%) | 6,0 | < 6,5 | < 6,5 |
Tuotokset ja laadunhallinta | |||
Asiakaspalautteen yleisarvio (1—5) | > 4,0 | ||
Sidosryhmätyytyväisyys Visit Finland -toimintoon (1—5) | 3,9 | > 4,0 | > 4,0 |
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen
2016 toteutuma |
2017 tavoite |
2018 tavoite |
|
Henkilötyövuosien kehitys (Innovaatiorahoituskeskus) | 267 | 372 | 50 |
Kokonaistyötyytyväisyys (1—5) | - | - | > 3,5 |
Tulostavoitteiden saavuttamiseen käytetään toimintamenojen lisäksi momentin 32.01.40 määrärahoja.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Innovaatiotoiminnan edistäminen | 37 931 000 |
Hanke- ja ohjelmatoiminta | 5 260 000 |
Kansainvälistymispalvelut | 19 100 000 |
Suomeen suuntautuvien ulkomaisten investointien ja pääomasijoitusten edistäminen | 4 400 000 |
Suomeen suuntautuvan matkailun edistäminen | 15 480 000 |
Enterprise Europe Network | 500 000 |
Yhteensä | 82 671 000 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2016 toteutuma |
2017 varsinainen talousarvio |
2018 esitys |
|
Bruttomenot | 39 496 | 43 623 | 82 771 |
Bruttotulot | 372 | 100 | 100 |
Nettomenot | 39 124 | 43 523 | 82 671 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 18 668 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 17 696 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Enterprise Europe Network (siirto momentilta 32.01.40) | 500 |
Finpron yhdistäminen Business Finlandiin (siirto momentilta 32.50.41) | 38 980 |
Maakuntauudistus: palkkaus- ja muut menot (siirto momentilta 32.01.02) | 525 |
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -20 |
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) | -8 |
Lomarahojen alentaminen (Kiky) | -81 |
Palkkaliukumasäästö | -102 |
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | -51 |
Toimintamenojen tuottavuussäästö | -196 |
Toimintamenosäästö (HO 2015) | -260 |
Työajan pidentäminen (Kiky) | -79 |
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -52 |
Vuokrien indeksikorotus | 6 |
Vuokrien indeksikorotusta vastaava säästö | -14 |
Yhteensä | 39 148 |
Momentin nimike on muutettu.
2018 talousarvio | 82 671 000 |
2017 I lisätalousarvio | -1 370 000 |
2017 talousarvio | 43 523 000 |
2016 tilinpäätös | 38 152 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 176/2017 vp (16.11.2017)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 83 621 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Muutos talousarvioesityksen 82 671 000 euroon nähden on 950 000 euroa, missä on otettu huomioon kertaluonteisena lisäyksenä 1 750 000 euroa Business Finland -muutoksen aiheuttamiin menoihin ja vähennyksenä 800 000 euroa, joka aiheutuu vuoden 2017 kolmannessa lisätalousarvioesityksessä tehdystä muutoksesta Matkailu 4.0 -kokonaisuuden käynnistämisen aikaistamiseksi.
2018 talousarvio | 83 621 000 |
2017 I lisätalousarvio | -1 370 000 |
2017 talousarvio | 43 523 000 |
2016 tilinpäätös | 38 152 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)
Business Finland -uudistuksessa on tarkoitus yhdistää vuoden 2018 alusta lukien Tekesin ja Finpron toiminnot kokonaisuuteen, joka rakentuu virastosta ja asiakastoiminnoista vastaavasta yhtiöstä. Business Finland -toimijan vastuulle kootaan innovaatiotoiminnan, kansainvälistymisen, ulkomaisten investointien ja matkailun edistämisen toiminnot. Business Finlandin toimintamenoihin esitetään 83 621 000 euron suuruista nettomäärärahaa. Uudella toimijalla on käynnistysvaiheessa palveluksessaan noin 600 henkilöä.
Business Finland -uudistuksella tavoitellaan parannusta useisiin sellaisiin epäkohtiin, jotka valtiovarainvaliokunta on viime vuosina nostanut esille. Yhdistämisen tarkoituksena on luoda valtakunnallinen toimija, joka selkeyttää ja yksinkertaistaa yrityksille tarjottavia julkisia kansainvälistymispalveluja sekä tukee kansainvälistä tutkimus-, kehitys- ja innovaatioyhteistyötä sekä maakunnallisia kasvupalveluita. Tarkoituksena on keventää hallintoa, poistaa päällekkäisyyksiä ja siirtää vapautuvia resursseja asiakastyöhön. Onnistuessaan uudistus parantaa innovatiivista uudistumista ja kansainvälistä kasvua tavoitteleville yrityksille suunnattujen palveluiden asiakaslähtöisyyttä, kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta.
Yhtenä kehittämiskohteena valiokunta näkee yritysten vientiä ja kansainvälistä kasvua tukevan ulkomaanverkoston vahvistamisen. Tällä hetkellä resursointi on useita kilpailijamaita heikompi (esim. Ruotsi, Norja, Tanska, Hollanti ja Irlanti). Tärkeää on vahvistaa Business Finlandin ulkomaanverkostoa siellä, missä erityisesti pk-yritykset sitä eniten tarvitsevat. Huolestuttavaa on, että tällä hetkellä resurssit ovat vähäiset sellaisilla Euroopan lähimarkkinoilla, jonne yrityksillä on matalin kynnys lähteä kansainvälistymään ja tavoittelemaan kasvua. Valiokunnan mielestä resursseja on syytä suunnata kotimaasta kohdemaihin, vahvistaa edustustojen kaupallista osaamista ja edellyttää edustajilta aktiivista vienninedistämistä.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että Tekesin ja Finpron yhdistämisessä on kysymys merkittävästä rakenteellisesta ja toiminnallisesta uudistuksesta, jolloin muutosjohtamisen onnistuminen on välttämätöntä. On tärkeää huolehtia siitä, että uuden toiminnan käynnistämiseen varataan riittävät resurssit eikä palveluiden laatu heikkene myöskään siirtymävaiheen aikana. Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus seuraa tarkoin uudistuksen onnistumista ja reagoi tarvittaessa tilanteeseen nopeasti.
Business Finlandin yhtenä tärkeänä tehtävänä on edistää Suomeen suuntautuvaa matkailua. Valiokunnan arvion mukaan Finpron ja Tekesin yhdistämisellä voidaan parantaa matkailun edistämistoimia. Esimerkiksi Visit Finland voi hyödyntää entistä paremmin nykyisen Tekesin ohjelmatoimintaa oman työnsä tukena.
Valiokunta on erittäin tyytyväinen, että vuoden 2018 talousarvioesityksessä matkailun edistämiseen on esitetty määrärahalisäyksiä. Uuteen ns. Matkailu 4.0 -kokonaisuuteen on esitetty lisäyksenä 8 milj. euroa, josta 5,4 milj. euroa on tarkoitus kohdentaa työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan. Matkailu 4.0 on eri hallinnonalojen ja Matkailun yhteistyöryhmän valmistelema toimenpiteiden kokonaisuus, jonka avulla on tarkoitus edistää matkailun kasvua ja uudistumista. Valiokunta pitää perusteltuna, että lisärahoitusta kohdennetaan mm. matkailumarkkinointiin, matkailuyritysten digiosaamisen parantamiseen ja tarjonnan ympärivuotisuuden kehittämiseen. Tärkeää on, että matkailun edistämisen kokonaisuus on suunnitelmallista ja pitkäjänteistä ja että edistämistoimissa kyetään riittävän aikaisessa vaiheessa varautumaan matkailukysynnän tuleviin muutoksiin.
Suomen majoitusliikkeissä yövyttiin tammi—syyskuussa 2017 lähes 17 milj. kertaa. Määrä on 5,1 prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana. Kotimaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät 1,4 prosenttia ja ulkomaalaisten 14,8 prosenttia. Venäläisten yöpymisiä kirjattiin 16,8 prosenttia enemmän, ja he ovat edelleen suurin Suomeen suuntautuva matkailijaryhmä. Seuraavaksi suurimpia olivat saksalaiset, ruotsalaiset ja britit. Tärkeimmistä Suomeen suuntautuvista matkailijaryhmistä kiinalaisten yöpymiset lisääntyivät eniten (36,9 %) viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.
Valiokunta korostaa matkailun merkitystä talouskasvulle ja työllisyydelle ja näkee hyvästä kehityksestä huolimatta matkailussa edelleen merkittävää kasvupotentiaalia. Tärkeää on, että Suomen lisääntyvä kiinnostavuus matkailumaana kyetään hyödyntämään nopeilla, oikein suunnatuilla ja asiakaslähtöisillä toimenpiteillä. Saadun selvityksen mukaan Suomen matkailutulo (14 mrd. euroa) on mahdollista kasvattaa jopa 20 mrd. euroon vuoteen 2025 mennessä. Esitetyn arvion mukaan esimerkiksi Helsinkiin suuntautuva matkailu on mahdollista kaksinkertaistaa. Tämä tarkoittaisi arvion mukaan noin 30 000 uuden työpaikan syntymistä. Koska Helsingin vetovoimaa lisää hyvä yhteys Tallinnaan, valiokunta kannustaa tiivistämään pääkaupunkien yhteistyötä.
Valiokunta painottaa matkailusektorin merkittäviä työllisyysvaikutuksia ja pitää huolestuttavana, että vaikeus saada osaavaa työvoimaa rajoittaa alan kasvua merkittävästi. Matkailualan yli 29 000 yritystä työllistävät noin 140 000 henkilöä. Lisäksi alan vuokratyövoiman osuus on suuri. Alle 26-vuotiaiden työntekijöiden osuus on noin 30 prosenttia, ja matkailu työllistää nuoria myös alueilla, joilla työllistyminen voi muuten olla vaikeaa esimerkiksi syrjäisen sijainnin takia. Saadun selvityksen mukaan matkailukysynnän lisäys synnyttää matkailualalla keskimäärin enemmän työpaikkoja kuin kysynnän lisäys muilla toimialoilla.
Matkailun edistämisessä tulee pyrkiä siihen, ettei Suomi enää menettäisi markkinaosuuksia esim. muille Pohjoismaille. Valiokunta on tyytyväinen, että tällä hetkellä kansainvälinen matkailu kasvaa Suomessa muita Pohjoismaita nopeammin. Tammi—elokuussa 2017 ulkomaalaisten yöpymiset kasvoivat Suomessa 15,2 prosenttia, Ruotsissa 4,2 prosenttia, Norjassa 1,6 prosenttia ja Tanskassa 0,4 prosenttia. Pitkällä ajanjaksolla Suomen matkailuelinkeino on kuitenkin menettänyt merkittävästi markkinaosuuksia muihin Pohjoismaihin verrattuna. Vuosien 2009—2016 aikana ulkomaalaisten yöpymisten määrä on Pohjoismaissa (pl. Islanti) kasvanut 19,4 prosenttia. Suurinta kasvu on ollut Ruotsissa 35,6 prosenttia ja Tanskassa 30,4 prosenttia. Norjassa kasvua on ollut 14,7 prosenttia ja Suomessa 4,8 prosenttia.
Pitkällä ajanjaksolla matkailun edistämisen edellytykset eivät ole olleet Suomessa erityisen hyviä, koska saadun selvityksen mukaan vuosina 2008—2016 muissa Pohjoismaisessa kokonaispanostus (valtio ja yksityissektori) kansallisen matkailuorganisaation (ns. Visit-organisaation) toimintaan on ollut kaksin- tai kolminkertainen Suomen panostukseen verrattuna. Vuonna 2016 kokonaispanostus oli Tanskassa 30,1 milj. euroa, Norjassa 39,8 milj. euroa, Ruotsissa 27 milj. euroa ja Suomessa 13,5 milj. euroa. Valtioiden rahoituksen vertailua hankaloittaa mm. se, että Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa yksityissektori osallistuu Visit-organisaation rahoitukseen selvästi enemmän kuin Suomessa. Valtioiden rahoituksen kehityksen osalta voidaan kuitenkin todeta, että vuonna 2010, samaan aikaan kun Suomessa leikattiin merkittävästi silloisen Matkailun edistämiskeskuksen rahoitusta, muissa Pohjoismaissa valtio panosti enemmän kansallisen matkailuorganisaation toiminnan tukemiseen.
Valiokunta lisää momentille 400 000 euroa vuoden 2017 lopussa päättyvän Merellinen Saaristo -kasvuohjelman jatkamiseen ja ohjelman tulosten hyödyntämiseen. Lisärahan avulla voidaan edistää rannikkoseutujen ja saariston matkailua. Rannikkoseudulla tarkoitetaan koko rannikkolinjaa Torniosta Virojoelle.
Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 84 021 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös hanke- ja ohjelmatoiminnan, aktivoinnin tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen sekä ennakointitoimintaan ja kansainvälistymisen edistämiseen.
Määrärahasta voidaan suorittaa ennakkomaksuja Business Finland -yhtiölle siltä Innovaatiokeskus Business Finlandille ostettavien palvelujen osalta.
I lisätalousarvioesitys HE 73/2018 vp (31.5.2018)
Momentille myönnetään lisäystä 679 000 euroa.
Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 170 000 euroa siirtona momentilta 32.01.02 Work in Finland -sivuston päivittämiseen, 760 000 euroa siirtona momentilta 28.70.20 tuottavuutta edistävien tekoälysovellusten kehittämiseen ja 249 000 euroa palkkausten tarkistuksiin sekä vähennyksenä 500 000 euroa EEN-ohjelmatoiminnan kansallisen rahoitusosuuden siirtona momentille 32.20.40.
2018 I lisätalousarvio | 679 000 |
2018 talousarvio | 84 021 000 |
2017 tilinpäätös | 42 153 000 |
2016 tilinpäätös | 38 152 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 15/2018 vp (27.6.2018)
Momentille myönnetään lisäystä 679 000 euroa.
II lisätalousarvioesitys HE 215/2018 vp (25.10.2018)
Momentille myönnetään lisäystä 2 500 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys on siirtoa momentilta 32.30.51 Talent Boost — Kasvua kansainvälisistä osaajista -toimenpideohjelmaan.
2018 II lisätalousarvio | 2 500 000 |
2018 I lisätalousarvio | 679 000 |
2018 talousarvio | 84 021 000 |
2017 tilinpäätös | 42 153 000 |
2016 tilinpäätös | 38 152 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 29/2018 vp (23.11.2018)
Momentille myönnetään lisäystä 2 500 000 euroa.