Talousarvioesitys 2018
48. Korko- ja muu tuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)
Momentille myönnetään 42 300 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetun lain (1137/1996) sekä julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) mukaisen korkotuen maksamiseen
2) Valtiokonttorille korontasaussopimuksista aiheutuvien korko- ja valuuttariskien suojaukseen tarvittavien toimenpiteiden ja kustannusten maksamiseen
3) julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasausyhtiöstä annetun lain (1136/1996) mukaisesti Suomen Vientiluotto Oy:lle maksettavan hallinnointipalkkion suorittamiseen
4) julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) mukaisesti Suomen Vientiluotto Oy:lle maksettavan alijäämäkorvauksen suorittamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa: Julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen myöntämisen tavoitteena on turvata suomalaisille vientiä harjoittaville yhtiöille kansainvälisesti kilpailukykyinen viennin ja alustoimitusten rahoitusjärjestelmä, lisätä Suomen pääomatavaravientiä ja alustoimituksia sekä edistää viejien, kotimaisten telakoiden ja alihankkijoiden työllisyyttä.
Julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) nojalla Suomen Vientiluotto Oy voi tehdä korontasaussopimuksia ja -päätöksiä enintään 22 mrd. euron pääoma-arvosta sekä myöntää OECD-ehtoisia kiinteä- ja vaihtuvakorkoisia luottoja enintään 22 mrd. euron pääoma-arvosta.
Myöntämisvaltuuden käyttöastetta laskettaessa otetaan huomioon korontasaussopimusten erääntymätön pääoma täysimääräisenä ja tarjousten pääoma-arvosta 50 %.
Toimintaa kuvaavia tunnuslukuja
2016 toteutuma |
2017 arvio |
2018 arvio |
|
Uusia vientiluottoja koskevia korontasaussopimuksia ja -päätöksiä (milj. euroa) | 1 017 | 6 300 | 1 100 |
Myönnettyjen korontasaussopimusten ja -päätösten kanta vuoden lopussa (milj. euroa) | 4 200 | 11 200 | 12 500 |
Korontasaussopimuksista valtiolle aiheutuvat menot (1 000 euroa)
2018 | 2019 | 2020 | 2021 | Yhteensä vuodesta 2018 lähtien |
|
Vientiluottojen korkotuki | 27 200 | 38 300 | 40 300 | 48 200 | 154 000 |
Suojausmenot | 15 100 | 17 800 | 13 300 | 8 800 | 55 000 |
Menot yhteensä | 42 300 | 56 100 | 53 600 | 57 000 | 209 000 |
Korontasaussopimuksista sekä korko- ja valuuttariskien suojaamisesta aiheutuvien menojen lisäksi valtiolle tuloutuu korkohyvityksiä ja suojaustuloja, jotka tuloutuvat momentille 12.32.99. Vuonna 2016 valtio sai korkohyvityksiä yhteensä 34,4 milj. euroa ja korontasaustoiminnan ylijäämä oli 19,0 milj. euroa. Korontasaustoiminnasta valtiolle tulevien korkohyvitysten ja suojaustulojen arvioidaan olevan yhteensä 27,9 milj. euroa vuonna 2017 ja 38,1 milj. euroa vuonna 2018.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Lainakannan kasvu, valuuttakurssimuutokset, muutokset suojauskustannuksissa | 2 000 |
Yhteensä | 2 000 |
2018 talousarvio | 42 300 000 |
2017 talousarvio | 40 300 000 |
2016 tilinpäätös | 15 443 805 |
Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)
Momentille myönnetään 42 300 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetun lain (1137/1996) sekä julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) mukaisen korkotuen maksamiseen
2) Valtiokonttorille korontasaussopimuksista aiheutuvien korko- ja valuuttariskien suojaukseen tarvittavien toimenpiteiden ja kustannusten maksamiseen
3) julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasausyhtiöstä annetun lain (1136/1996) mukaisesti Suomen Vientiluotto Oy:lle maksettavan hallinnointipalkkion suorittamiseen
4) julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) mukaisesti Suomen Vientiluotto Oy:lle maksettavan alijäämäkorvauksen suorittamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.