Talousarvioesitys 2002

18. Sairausvakuutus

60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 695 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sairausvakuutuslain (364/1963), Kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta annetun lain (610/1991) ja kuntoutusrahalain (611/1991) mukaisten valtion osuuksien maksamiseen. Määrärahaa saa myös käyttää maatalousyrittäjien työterveyshuollon eräiden kustannusten korvaamisesta valtion varoista annetun lain (859/1984) mukaisten valtion osuuksien maksamiseen. Kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta annetun lain mukaisen harkinnanvaraisen kuntoutuksen kustannuksiin saa käyttää sairausvakuutusrahaston varoista enintään 91 000 000 euroa.

Selvitysosa:Sairausvakuutus rahoitetaan vakuutetuilta ja työnantajilta perittävin maksuin. Valtio rahoittaa äitiys-, isyys- ja vanhempainrahojen sekä erityishoitorahojen vähimmäispäivärahakustannukset. Valtio korvaa lisäksi ETA- ja EU-sopimusten nojalla ulkomaille maksettavat sairaanhoitokustannukset sekä sopimuksista aiheutuvien kustannusten korvaukset. Valtion on suoritettava ns. takuusuorituksena sairausvakuutusrahastoon sellainen määrä, että rahaston rahoitusomaisuus on kalenterivuoden päättyessä vähintään 8 % sairausvakuutuksen vuotuisista maksetuista kokonaismenoista. Lisäksi valtio turvaa sairausvakuutuksen maksuvalmiuden.

Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen vakuutetuilta ja työnantajilta perittäviä sosiaaliturvamaksuja ja kansaneläkelaitoksen rahoitusta koskevaksi lainsäädännöksi. Esityksen mukaan yksityisen sektorin työnantajan, valtion liikelaitoksen, kunnan ja kuntayhtymän sekä kunnallisten liikelaitosten työnantajien sairausvakuutusmaksu olisi edelleen 1,60 %, valtion ja sen laitosten sekä Ahvenanmaan maakunnan 2,85 %. Vakuutetun sairausvakuutusmaksu olisi 1,50 % ansiotulosta. Lisäksi eläketuloa saavan ylimääräinen sairausvakuutusmaksu alenisi 0,80 prosenttiyksikköä ja olisi 0,40 % eläketulosta. Eläketuloa saavan ylimääräisen sairausvakuutusmaksun alennus vähentää maksutuloa vuositasolla arviolta 84 000 000 euroa.

Edelleen esityksen mukaan lakia valtion vuonna 1999 kansaneläkelaitokselle suorittaman takuusuorituksen vähentämisestä muutetaan siten, että lain voimassaoloaikaa jatketaan vuoden 2003 loppuun. Lain mukaan valtio suoritti vuonna 1999 takuusuoritusta kansaneläkerahastoon ja sairausvakuutusrahastoon yhteensä 84,1 milj. euroa vähemmän kuin säädetyn vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittiin. Kansaneläkelaitos vastaa tämän 84,1 milj. euron rahoittamisesta omilla varoillaan vuoden 2001 loppuun mennessä. Kansaneläkelaitos on vuoden 2000 loppuun mennessä rahoittanut 23,1 milj. euroa. Lisäksi esityksen mukaan sairausvakuutusrahaston vähimmäismäärän saavuttamiseksi on tarvittaessa mahdollista siirtää varoja rahastosta toiseen.

Työntekijäin eläkemaksu ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu otetaan huomioon päivärahoissa ja eräissä muissa etuuksissa 1.1.2002 lukien siten, että maksujen vaikutus otetaan huomioon kuntoutus-, sairaus- ja vanhempainpäivärahaan vaikuttavien ansiotulojen määrittelyssä. Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon 44 500 000 euroa lainmuutoksen johdosta.

Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen sairausvakuutuslain muuttamisesta 1.4.2002 lukien siten, että sairauspäivärahan määräytymisperusteita muutetaan muun muassa työeläkekuntoutuksessa olevien, työttömien, opiskelijoiden ja työedellytystä vailla olevien henkilöiden osalta. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 7 000 000 euroa lainmuutoksen johdosta.

Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen vammaisten ja vajaakuntoisten työllistämisen edistämiseksi sairausvakuutuslain muuttamisesta 1.4.2002 lukien siten, että sairauspäivärahaa voitaisiin maksaa myös työkyvyttömyyseläkettä saavalle työntekijälle. Lainmuutoksesta aiheutuu vähäisiä kustannuksia.

Edelleen eduskunta on hyväksynyt vammaisten ja vajaakuntoisten työllistämisen edistämiseksi talousarvioesitykseen liittyvän esityksen kuntoutusrahalain muuttamisesta 1.4.2002 lukien siten, että ammatillisen kuntoutuksen varmentamiseksi maksettavaa nuorten kuntoutusrahaa voidaan maksaa 20 ikävuoteen saakka. Lainmuutoksella on vain vähäisiä vaikutuksia kokonaiskustannuksiin. Uudistus lisää kuntoutusrahamenoja 300 000 euroa sekä vähentää momentin 33.19.60 kansaneläkemenoja 500 000 euroa ja lisää vammaistukimenoja 100 000 euroa.

Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta 1.1.2002 lukien siten, että eräistä ennaltaehkäisevän työterveyshuollon menoista korvataan työnantajalle 60 %. Esityksestä ei aiheudu kustannuksia vuonna 2002.

Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi työterveyshuoltolain muuttamisesta 1.1.2002 lukien. Esityksen tarkoituksena on parantaa työterveyshuollon kattavuutta. Lainmuutoksella ei ole kustannusvaikutuksia vielä vuonna 2002.

Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi liikenne- ja tapaturmavakuutuslaitoksilta vuodelta 2002 perittävästä maksusta, jolla täyskustannusvastuun huomioonottaminen toteutetaan vuoden 2002 osalta perimällä maksu, joka keskimäärin vastaa julkisessa terveydenhuollossa aiheutuneita kustannuksia. Maksun tuotoksi arvioidaan 51 600 000 euroa, mikä on vähennyksenä otettu huomioon määrärahan mitoituksessa.

Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen kansaneläkelaitoksen rahoituksen väliaikaisesta muuttamisesta vuonna 2002, jonka mukaan kansaneläkelaitos saa vuonna 2002 arvonlisäveron tuotosta 700 000 000 euroa, josta 200 000 000 euroa on vähennyksenä otettu huomioon määrärahan mitoituksessa ja loput momentilla 33.19.60.

Harkinnanvaraisen kuntoutuksen osuuden mitoituksessa on varauduttu jatkamaan ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien palvelutarveselvitystä sekä otettu huomioon lasten ja nuorten psykiatrisen kuntoutuksen johdosta 3 700 000 euroa sekä aktiivisen sosiaalipolitiikan ohjelman mukaisen kokeilun johdosta 1 300 000 euroa.

Täydentävän esityksen (HE 206/2001 vp) selvitysosa:Lisäys 25 000 000 euroa talousarvioesityksen 670 500 000 euroon nähden aiheutuu lääkemenoarvion lisäyksestä ja työnantajan vakuutusmaksutuottoarvion alentumisesta sekä palkkasumma-arvion muuttumisesta.

Kelan maksuvalmius. Valiokunta on viime vuosina kiinnittänyt huomiota Kansaneläkelaitoksen rahoitukseen liittyviin ongelmiin. Kuluvana vuonna sosiaali- ja terveysministeriö suoritti Kansaneläkelaitoksen takuusuorituksen ennakkoa vuoden 2001 tammikuussa 940 milj. markkaa. Tästä johtuen Kansaneläkelaitoksen maksuvalmius on kyetty turvaamaan tänä vuonna niin, ettei valtion maksuvalmiussuorituksia tarvita ennen kuin kuluvan vuoden joulukuussa. Vuonna 2002 tulot eivät riitä lähimainkaan kattamaan menoja, vaan sairausvakuutusrahastoon tarvitaan valtion takuusuoritusta noin 623 milj. euroa talousarvioesityksen laskuperusteiden mukaan. Erityisesti sairausvakuutuksen rahoitus on pahoin epätasapainossa.

Valiokunta viittaa kuluvan vuoden talousarviomietintöön ja pitää välttämättömänä, että valtio maksaa vuoden 2002 takuusuorituksesta noin 25 prosenttia eli noin 155 milj. euroa vuoden 2002 tammikuun alussa. Mikäli näin menetellään, maksuvalmiusrahaa tarvittaisiin saadun selvityksen mukaan vasta vuoden 2002 joulukuussa.

Saadun selvityksen mukaan sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut toimikunnan selvittämään sosiaalimenojen kehitystä ja sosiaaliturvan rahoituksen turvaamista pitkällä aikavälillä. Toimikunnan toimikausi päättyy 31.12.2001. On tärkeää, että toimikunta tekee mahdollisimman konkreettisia ja toteuttamiskelpoisia esityksiä Kansaneläkelaitoksen rahoituksen turvaamisesta niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. Erityisesti sairausvakuutuksen rahoitusepätasapainon poistaminen vaatii nykyistä pysyvämpiä ratkaisuja.

Lasten ja nuorten harkinnanvarainen kuntoutus. Kansaneläkelaitokselle on myönnetty lasten ja nuorten psykiatriseen kuntoutukseen vuosina 2000 ja 2001 yhteensä 40 milj. markkaa. Myönnettyjä varoja käytetään mm. 5—25-vuotiaiden lasten ja nuorten terapioihin. Alle 5-vuotiaille harkinnanvaraista kuntoutusta ei myönnetä.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten osuus oli vain noin 6 prosenttia kaikista Kelan järjestämässä psykoterapiassa olevista kuntoutujista. Psykiatrisia häiriöitä alle 18-vuotiailla ja aikuisilla on kuitenkin suunnilleen yhtä paljon. Käytännössä olisi myös selkeää tarvetta alle 5-vuotiaille annettavaan terapiaan, jossa vanhemmat ovat tiiviisti mukana tai jossa terapiakäynteihin osallistuvat vain vanhemmat.

Psyykkisten häiriöiden hoitaminen on tärkeää iästä riippumatta. Valiokunta pitää kuitenkin tärkeänä, että lasten psyykkisiä häiriöitä hoidetaan tehokkaasti mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, koska tulokset ovat usein sitä parempia mitä aikaisemmin niitä päästään hoitamaan. Varhain aloitettu hoito vähentää myös yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia. Valiokunnan mielestä alle 5-vuotiaiden lasten psykoterapiaan liittyvät käytännöt on syytä selvittää ja ottaa jatkossa paremmin huomioon lasten ja nuorten tarve psykoterapiaan.