Valtion talousarvioesitykset
 


  Etusivu  

  2018  

  2017  

  2016  

  2015  

  Aiemmat talousarviot 

  Ohje  

Valtiovarainministeriö    Svenska    
 
Sisällysluettelo
 Asiakirjayhdistelmä vuoden 2002 talousarviosta
      Esipuhe
      Yhteenvetotaulukot
      Yleisperustelut
   Numerotaulu
   Yksityiskohtaiset perustelut
   Tuloarviot
   Määrärahat

Talousarvioesitys 2002

YLEISPERUSTELUTPDF-versio

Valtiovarainvaliokunta:

(HE 115/2001 vp, HE 206/2001 vp)

Suhdannetilanne. Valtion ensi vuoden talousarvio on jouduttu laatimaan olosuhteissa, joissa kansainvälisen talouden näkymät ovat muuttuneet kuluvan vuoden mittaan yhä epävarmemmiksi ja päätökset taloutta ohjaavista toimista joudutaan tekemään varsin epäkiitollisissa olosuhteissa. Riskit arvioitua heikommasta kansainvälisen talouden kehityksestä ovat valtiovarainministeriön kansantalousosaston 8.11.2001 julkaiseman suhdannekatsauksen mukaan merkittävät. Maailmanlaajuiseksi levinnyt laskusuhdanne ja talouden yleinen epävarmuus saattavat viivästyttää noususuhdanteen alkua Yhdysvalloissa ja alentaa maailmantalouden kasvua aiemmin arvioidusta vuonna 2002.

Suomi on ollut 1990-luvun alkuun verrattuna vahva vastaanottamaan kansainvälisen talouden taantuman, koska suomalaisten yritysten kilpailukyky ja tase ovat vahvoja, kotitaloudet ovat vähemmän velkaantuneita ja ostovoimaa on enemmän kuin 1990-luvun alussa. Myös korkokehitys näyttää vakaalta.

Maailmantalouden kehitystä seurannut kotimaisen suhdannetilanteen heikentyminen vuoden 2001 aikana on kuitenkin muuttanut merkittävästi Suomen julkisen talouden lähinäkymiä. Kansainvälisen kasvun hidastuminen on taittanut viennin kasvun. Suomen päävientisektorien, elektroniikka- ja metsäteollisuuden, vienti on heikentynyt yhtä aikaa ennakoitua nopeammin ja tällä on ollut suora vaikutus koko kansantalouteen. Myös kolmannen tärkeän vientialan, metalliteollisuuden, viennin arvioidaan hidastuvan jatkossa. Valtiovarainministeriön arvion mukaan yleinen taloudellinen epävakaus pitää vientinäkymät heikkoina myös ensi vuoden alkupuoliskolla, jolloin viennin kasvuksi on arvioitu vain 0,5 prosenttia.

Talouden epävakaus on lisännyt kuluttajien ja yritysten varovaisuutta ja alentanut kulutuskysyntää ja investointihalukkuutta. Laskeneet osakekurssit ja heikko talouskasvu ovat pienentäneet verotuottoja, ja niiden kertymisen arvioidaan hidastuvan myös ensi vuonna.

Arviot ensi vuoden työllisyyskehityksestä vaihtelevat suuresti: Valtiovarainministeriö on arvioinut työttömyysasteen nousevan tämänvuotisesta 9,2 prosentista vain hieman eli 9,4 prosenttiin, jolloin työttömyyden kokonaiskasvu olisi noin 7 000 henkilöä. Työministeriö on arvioinut työttömyyden kasvuksi peräti 30 000—40 000 henkilöä, mutta todennut, että hallituksen jo tekemät elvyttävät ratkaisut ja kotimarkkinoiden vahva tilanne leikkaavat työttömyyden nousua. Valiokunta kiinnittää huomiota ennusteiden suureen eroon ja tähdentää sellaisten ratkaisujen merkitystä, joilla työllisyyttä voidaan ylläpitää myös hitaan kasvun olosuhteissa. Valiokunnan mielestä työllisyystilannetta tulee seurata ja ottaa se huomioon kevään budjettikehyksistä päätettäessä.

Julkisen talouden rakenteellisen rahoitusylijäämän on arvioitu alenevan vuosina 2002—2004 hallituksen tavoitteeksi asettamasta 4,5 prosentista runsaaseen 2 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vaikka hallitusohjelmassa asetettu valtion velan supistumistavoite onkin saavutettu jo nyt, vuosittaisia tavoitteita joudutaan ilmeisesti alentamaan. Valiokunta korostaa kuitenkin harjoitetun talouspolitiikan suunnan säilyttämistä, jotta Suomen kansainvälisesti kilpailukykyinen asema ja hyvä maine kansainvälisten yritysten sijoittautumiskohteena voidaan säilyttää tulevaisuudessakin.

TE-keskusten toimivuus. Valtiontalouden tarkastusvirasto on suorittanut työvoima- ja elinkeinokeskusten (TE-keskusten) ohjaus- ja johtamisjärjestelmien toimivuutta koskevan tarkastuksen (VTV:n tarkastuskertomus 9/2001). Se totesi, että uudistuksessa on edetty sinänsä määrätietoisesti, mutta kaikkia sille asetettuja tavoitteita ei ole kuitenkaan saavutettu.

Tarkastusvirasto pitää pahimpana puutteena, että TE-keskusten ohjauksen ja kehittämisen suunnasta puuttuu TE-keskusministeriöiden yhteinen näkemys. Myös TE-keskusten edustajat ovat tuoneet valiokunnan asiantuntijakuulemisissa selvästi esille vastuuministeriöiden yhteistyön puutteen. Työnjakoon liittyvät ongelmat ministeriötasolla heijastuvat TE-keskusten käytännön toimintaan ja ilmenevät muun muassa johtamisen ongelmina sekä puutteellisena yhteistyönä osastojen välillä.

TE-keskusten yritysosastoilla olevilla teknologiayksiköillä ei ole yhteistyötä TE-keskusten tai niiden yritysosastojen kanssa sen enempää kuin ennen uudistusta, vaikka toimintojen resurssointi kuuluukin TE-keskuksille. Myöskään maaseutu- ja työvoimaosastojen toimintaan uudistus ei tarkastuksen mukaan ole tuonut tavoiteltuja synergiaetuja. Sillä ei ole ollut myöskään positiivisia vaikutuksia osastojen käytännön toimintaan.

TE-keskusten maaseutuosastoilla on runsaasti lakisääteisiä tehtäviä. Käytännössä tehtävät painottuvat vahvasti maatalouden ja kalatalouden tuki- ja valvontatehtävien hoitamiseen. Varsinaisia yhteisiä tehtäviä muiden osastojen kanssa on saadun selvityksen mukaan noin 10—15 prosenttia. Näitä ovat 5b-/1-ohjelman sekä ALMAn (alueellinen maaseutuohjelma) toteutus ja siihen liittyvät erityistuet.

Yhteisiä asiakkaita maaseutuosastoilla on muiden osastojen kanssa noin 10 prosenttia asiakkaista. Maaseutuosaston asiakaskunta koostuu lähinnä yksittäisistä viljelijöistä. Kuten tarkastusviraston tarkastuskertomuksessa on todettu, maaseutuosastoilla koetaan asiakaskunnasta johtuen oltavan hieman erillään muusta TE-keskuksesta. Yhdistäviä tekijöitä maaseutu- ja muiden osastojen välillä tai teknologiayksikön suuntaan on TE-keskusuudistuksesta huolimatta syntynyt varsin vähän.

Maaseutuosastojen keskeisiä yhteistyötahoja ovat edelleen kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset ja maaseutukeskukset. EU-jäsenyyden myötä yhteistyö myös metsäkeskusten, alueellisten ympäristökeskusten ja maakunnan liittojen kanssa on tiivistynyt. Ennen TE-keskusuudistusta useat näistä tahoista toimivat samoissa tiloissa ns. maa- ja metsätaloissa. Tällöin asiakkaat saivat palvelunsa pitkälti ns. yhden luukun periaatteen pohjalta.

Hallinnon tulostavoitteeksi on asetettu vuodeksi 2002 alueellisesti tehokas elinkeinopolitiikka. Valiokunta katsoo, että tehokkuutta tulee tarkastella niin alueellisen toiminnan (seutuistamisen) kuin alueellisen viennin edistämisenkin näkökulmasta. Aluehallinnon toimintamahdollisuudet ja voimavarat pitää sen vuoksi mitoittaa valiokunnan mielestä niin, että TE-keskukset pystyvät tarjoamaan kehittämispalveluita maa- ja seutukunnan tarpeisiin. Lisäksi niiden tulee kyetä antamaan kansainvälistymisen ja vienninedistämisen peruspalveluita vientiin tähtääville yrityksille. Tällaiseen entistä laajempaan toimintatapaan viittaa myös yritysten viennin ja kansainvälistymisen edistämistä tarkastellut toimikunta (VKE-toimikunta) mietinnössään 30.9.2001.

Valtiovarainvaliokunta toteaa, että etenkin rakennerahastoasioiden hoidon kannalta TE-keskus organisaationa toimii hyvin. Kaikkien osastojen hankehakemukset käydään ennen päätöksentekoa ns. hanketyöryhmässä läpi. Tällä tavalla päätökset saadaan sovitetuksi yhteen eri rahastojen kesken ja kaikilla osastoilla on ajan tasalla oleva tieto toisten hakemuksista.

Monissa TE-keskuksissa yhteistyö eri osastojen välillä on toiminut hyvin ja toimintakulttuuri kuluneen neljän vuoden aikana on pitkälle vakiintunut. Toimivuudessa on kyse valiokunnan käsityksen mukaan pitkälti ennen muuta johtamisesta ja eri osastojen välisistä henkilösuhteista. Tähän viittaa myös se, että käsittelyajat eri TE-keskuksissa vaihtelevat varsin paljon. Ongelmia lienee eräissä TE-keskuksissa myös osastojen sisäisten toimintojen organisoinnissa.

Valiokunta pitää myönteisenä, että TE-keskuksia on pyritty kehittämään uudistuksen käynnistymisen jälkeen myös käytännön toimin. Niihin on saatu esimerkiksi teknologia-asiamiehen virat. Kehittämistoimia tulee edelleen jatkaa. Toiminnan tehostamiseksi on ryhdyttävä muun muassa niihin toimiin, joita Valtiontalouden tarkastusvirasto esittää alue- ja keskushallinnon kehittämiseksi. Tämä merkitsee ennen kaikkea vastuuministeriöiden nykyistä jäntevämpää yhteistä tavoitteiden asetantaa ja keskinäistä yhteistyötä, TE-keskusten johtajien aseman tarkistamista ja uusien synergiaetujen etsimistä osastojen kesken.

Valtiovarainvaliokunta kiinnittää lisäksi huomiota TE-keskusten riittävään resursointiin; muun muassa VKE-toimikunta asettaa TE-keskuksille entistä laajemman tehtävän kansainvälistymisen ja vienninedistämisen peruspalveluiden tarjoajana kaikkialla Suomessa. Tämän onnistumisen edellytyksenä on pätevä ja riittävä henkilöstö.

YHTEENVETO

Valiokunnan ehdotuksen mukaan menoarvio päätyy 35 326 008 000 euroon ja tuloarvio 35 326 018 000 euroon, joten talousarvio on 10 000 euroa ylijäämäinen.

Menojen loppusumma on täten 3 240 000 euroa hallituksen esitystä suurempi ja tulojen loppusumma on 3 200 000 euroa hallituksen esitystä suurempi.

Tuloarvioiden eroavuudet esityksen ja mietinnön välillä ilmenevät seuraavasta taulukosta:

TunnusOsastoEsitys €Valiokunta €
    
Os. 11Verot ja veronluonteiset tulot30 335 490 00030 318 690 000
Os. 12Sekalaiset tulot4 036 410 0004 056 410 000
Os. 13Korkotulot ja voiton
tuloutukset
817 374 000817 374 000
Os. 15Lainat133 544 000133 544 000
Yhteensä 35 322 818 00035 326 018 000

Määrärahojen eroavuudet esityksen ja mietinnön välillä ilmenevät seuraavasta taulukosta:

TunnusPääluokkaEsitys €Valiokunta €
    
Pl. 21Tasavallan Presidentti6 412 0006 412 000
Pl. 22Eduskunta101 817 00088 071 000
Pl. 23Valtioneuvosto36 939 00036 939 000
Pl. 24Ulkoasiainministeriön
hallinnonala
710 226 000711 590 000
Pl. 25Oikeusministeriön
hallinnonala
564 182 000564 207 000
Pl. 26Sisäasiainministeriön
hallinnonala
1 303 518 0001 313 409 000
Pl. 27Puolustusministeriön
hallinnonala
1 715 420 0001 715 420 000
Pl. 28Valtiovarainministeriön hallinnonala5 688 941 0005 688 941 000
Pl. 29Opetusministeriön
hallinnonala
5 466 390 0005 478 405 000
Pl. 30Maa- ja metsätalous-
ministeriön hallinnonala
2 466 758 0002 466 488 000
Pl. 31Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala1 310 909 0001 317 610 000
Pl. 32Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala874 865 000875 365 000
Pl. 33Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala8 123 369 0008 146 929 000
Pl. 34Työministeriön
hallinnonala
2 083 463 0002 083 463 000
Pl. 35Ympäristöministeriön
hallinnonala
620 559 000621 859 000
Pl. 36Valtionvelan korot3 767 000 0003 767 000 000
Pl. 37Valtionvelan
vähentäminen
482 000 000443 900 000
Yhteensä 35 322 768 00035 326 008 000