Talousarvioesitys 2002

07. Työterveyslaitos

Selvitysosa:Työterveyslaitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Työterveyslaitos osallistuu maamme työikäisen väestön työterveyden, työturvallisuuden ja työolojen kehittämiseen ja pyrkii edistämään työkykyä ja työelämän laatua sekä ehkäisemään työkyvyttömyyttä. Tässä tarkoituksessa laitos tuottaa, kokoaa ja välittää tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa tietoa työn ja terveyden välisestä vuorovaikutuksesta sekä edistää tämän tiedon hyväksikäyttöä. Tutkimustoiminta luo perustan laitoksen asiantuntemukselle. Koulutuksen, tiedonvälityksen ja työpaikoille suuntautuvan palvelutoiminnan avulla tietoa muutetaan käytännön vaikuttavuudeksi. Määräaikaiset toimintaohjelmat kohdentavat asiantuntemusta ajankohtaisten ongelmien ratkaisemiseen.

Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut Työterveyslaitokselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2002:

Ammattitautien ja työhön liittyvien sairauksien ehkäisy

Painopisteinä tutkimus- ja ehkäisytoiminnassa ovat allergiat, tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä työperäiset syövät. Laitos tutkii ammattitautipotilaat valtakunnallisten ja alueellisten vastuidensa mukaisesti. Laitos osallistuu Terveys 2000 -hankkeen tulosten analysointiin.

Työympäristön laadun parantaminen

Laitos kehittää vaarojen kartoituksen ja riskien arvioinnin menetelmiä sekä turvallisuuskriteerejä ja malliratkaisuja tapaturmien ja työympäristöperäisen altistumisen vähentämiseksi. Laitos on käynnistänyt toimintaohjelman suomalaisten työympäristöaltistumisen kokonaisvaltaiseksi kartoittamiseksi. Samoin toimintaohjelmissa selvitetään puupölyn sekä ionisoimattoman säteilyn terveyshaittoja ja niiden torjuntaa.

Työntekijän henkisten voimavarojen kehittäminen

Laitos tutkii psyykkistä ylikuormittumista ja työssä jaksamista ja kehittää käytännön ratkaisumalleja uupumisen ehkäisemiseksi ja voimavarojen lisäämiseksi. Laitos on käynnistänyt toimintaohjelman, jossa selvitetään työntekijän voimavarojen kehittymistä ja kehittämismahdollisuuksia koko työuran eri vaiheissa. Laitos tutkii eri työaikamuotojen kuormittavuutta ja kehittää työaikajärjestelyjä.

Työyhteisöjen kehittäminen

Laitos kehittää työorganisaatioille toimintamalleja, jotka edistävät oppimista sekä työyhteisöjen terveyttä ja toimivuutta. Laitos tutkii organisaatioiden menestyksen edellytyksiä. Laitos selvittää tasa-arvon toteutumista työpaikoilla ja kehittää toimintatapoja työelämän tasa-arvon edistämiseksi, erilaisuuden hyödyntämiseksi ja suvaitsevaisuuden lisäämiseksi.

Työkykyä ylläpitävän toiminnan edistäminen

Laitos kehittää työkykyä ylläpitävän toiminnan menetelmiä, soveltaa menetelmiä interventiohankkeissa ja arvioi niiden vaikuttavuutta. Ikääntyneiden työkyky ja myös hyvän ns. kolmannen iän edellytysten luominen ovat tyky-toiminnan erityiskohteita. Laitos osallistuu Kansalliseen Ikäohjelmaan ja yhdessä ministeriön ja muiden tutkimuslaitosten kanssa on suunnitteilla työ- ja toimintakyvyn tutkimusohjelman perustaminen. Sosiaali- ja terveysalan sekä turvallisuusalan ammattien työolot ja työkyky ovat laitoksen tutkimus- ja kehittämistoiminnan erityishuomion kohteita.

Informaatiotyön terveellisyyden ja turvallisuuden edistäminen

Laitos tutkii tietointensiivisen työn terveysvaikutuksia ja kehittää informaatioteknologian terveys-, turvallisuus- ja käytettävyyskriteerejä. Ihminen ja tietotyö -toimintaohjelmaa toteutetaan yhtenä Sitran tietoyhteiskuntakehityksen kärkihankkeena.

Nuorten työterveyden parantaminen

Laitos tutkii nuorten työ- ja toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä ja kehittää sekä koulutusjärjestelmälle että yrityksille toimintamalleja nuorten työelämänvalmiuksien parantamiseksi. Laitos osallistuu työterveyden ja työsuojelun ammatillisen opetuksen kehittämiseen ja edistää koulutyöympäristöjen turvallisuutta ja terveellisyyttä. Painoalueelle suunnitellaan toimintaohjelmaa.

Työterveyshuollon ja työsuojelun laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

Laitos kehittää työterveyshuollon toimintatapoja sekä työvälineitä ja -menetelmiä siten, että ne tukevat kokonaisvaltaista ja systemaattista työskentelytapaa ja siten, että työterveyshuollon kattavuus paranee. Sekä viranomaistason että työpaikkatason työsuojelutoiminnan kehittämiseksi on suunnitteilla toimintaohjelma. Laitos kouluttaa työterveys- ja työsuojelualan ammattihenkilöstöä. Laitoksen tavoitteena on tehostaa työterveyshuollon ammattilaisten ja erityisesti työterveyshuoltoon erikoistuneiden lääkärien koulutusta myös kehittämällä edelleen vastaperustettua työterveyshuolto-osastoa sekä hyödyntämällä yliopistojen ja Työterveyslaitoksen koulutus- ja tutkimusyhteistyön työterveysasemaverkkoa.

Vuodeksi 2002 Työterveyslaitos on asettanut seuraavia suoritetavoitteita:
	Tavoite

Tieteelliset julkaisut	540
Yleistajuiset julkaisut	400
Asiantuntijapalvelutyö (päiviä)	55 000
Työympäristön mittaukset ja analyysit	40 000
Ammattitauti- ja työkyvyn arviointitutkimukset	2 500
Koulutettavapäivät	18 000

Laitoksen kokonaismenoihin, joiden arvioidaan olevan 60 000 000 euroa, myönnetään valtionapua 34 320 000 euroa. Valtionavun lisäys johtuu lähinnä korjattujen ja uusien toimitilojen käyttöönottoon liittyvistä kiinteistökuluista.

Laitoksen toiminnan laajuus tulosalueittain arvioidaan vuonna 2002 seuraavaksi (milj. euroa):
Tulosalue	Menot	Tulot	Valtionapu

Työntekijän terveys	31	13	17
Työympäristö	21	9	12
Työyhteisöt	8	4	5
Yhteensä	60	26	34
Rahoitusosuus %	100	41	59

Arvioidaan, että noin 591 henkilötyövuoden palkkauksiin käytetään 4/5 valtionosuutta ja noin 260 henkilötyövuotta rahoitetaan kokonaan oman toiminnan tuotoilla. Henkilötyövuosien kokonaismääräksi arvioidaan siten noin 851.

50. Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 34 320 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain (159/1978) 3 §:n nojalla Työterveyslaitoksen toiminnasta aiheutuviin menoihin suoritettavan valtionavun maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoittamiseen.

Selvitysosa:Työterveyslaitokselle suoritetaan sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamiin menoihin valtionapua 80 % kustannuksista kuitenkin siten, että Senaatti-kiinteistölle maksettavan toimitilan vuokraa ja arvonlisäveroa vastaava osuus myönnetään edellä mainitun lain 3 §:n 2 momentin nojalla lisättynä valtionapuna.

Valtionavusta arvioidaan kohdistuvan palkkausmenoihin 21 600 000 euroa ja muihin menoihin 12 720 000 euroa.

2002 talousarvio	34 320 000
2001 talousarvio	32 796 646
2001 I lisätalousarvio	536 856
2000 tilinpäätös	33 528 263