Talousarvioesitys 2023
60. Siirto Valtion asuntorahastoon
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille ei myönnetä määrärahaa.
Vuonna 2023 saa Valtion asuntorahaston varoista tuettaviksi korkotukilainoiksi hyväksyä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) ja vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain (574/2016) mukaisia lainoja yhteensä enintään 1 950 000 000 euroa. Lisäksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain mukaisiin lainoihin tulee lainojen hyväksymisvaltuuden mukainen valtionvastuu.
Vuonna 2023 saa vuokra-asuntojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetun lain (856/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 285 000 000 euroa.
Vuonna 2023 saa asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuslainojen valtiontakauksesta annetun lain (941/2014) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 100 000 000 euroa.
Vuonna 2023 saa valtiontakauksesta aravalainan takaisinmaksamiseksi annetun lain (868/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 1 000 000 000 euroa.
Omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetun lain (204/1996) mukaisten valtionvastuiden kokonaismäärä saa vapaarahoitteisissa ja asp-lainoissa olla yhteensä enintään 2 700 000 000 euroa vuoden 2023 lopussa.
Valtion asuntorahaston varoista maksetaan vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain (867/1980), asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (1205/1993), korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetun lain, vuokra-asuntojen rakentamisen lyhyestä korkotuesta annetun lain, omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain, asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain ja oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain (639/1982) ja vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain mukaiset korkotuet, korkohyvitykset ja luottovarauskorvaukset. Lisäksi asuntorahaston varoista katetaan vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain 9 ja 9 a §:ssä, asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 10 §:ssä, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetussa laissa, vuokratalojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetussa laissa, korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetussa laissa, vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetussa laissa, valtiontakauksesta aravalainan takaisin maksamiseksi annetussa laissa, omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetussa laissa sekä asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuslainojen valtiontakauksesta annetussa laissa tarkoitetut valtionvastuut.
Henkilökohtaisen aravalainan saajasta itsestään riippumattomista syistä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi voidaan vuonna 2023 aravalain 46 §:n ja arava-asetuksen (1587/1993) 28 §:n nojalla myöntää yhteensä enintään 10 000 euroa lykkäystä lainan korkojen, lyhennysten tai molempien maksamisesta.
Valtiokonttorilla on oikeus yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/1993) 78 §:ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkajärjestelyn yhteydessä ja yrityksen saneerauksesta annetun lain (47/1993) 97 §:ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkasaneerauksen yhteydessä luopua osasta valtion varoista myönnetyn asuntorahastoon takaisin maksettavan asuntolainan pääomaa ja korkoa.
Valtiokonttorilla on oikeus pakkohuutokaupan sijaan aravavuokra-asunnon tai arava-vuokratalon vapaaehtoiseen myyntiin ja oikeus luopua osasta valtion asuntolainan pääomaa, jos valtiolle syntyvien luottotappioiden arvioidaan vapaaehtoisella kaupalla jäävän pienemmiksi kuin pakkohuutokaupalla.
Vuonna 2023 Valtiokonttori saa käyttää Valtion asuntorahaston varoista enintään 300 000 euroa Valtion asuntorahaston saatavien turvaamiseen kuten saatavien perintään ja vakuusomaisuuden hoitoon, takautumisoikeuden käyttämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen, kiinnityksen haltijan vastuuvakuutuksen maksamiseen, kiinteistön tai muun omaisuuden ostamiseen konkurssi- tai ulosottohuutokaupassa tai muussa realisointijärjestelyssä, milloin se on rahaston laina-, takaus- tai muiden sellaisten saatavien turvaamiseksi tai takausvastuiden minimoimiseksi tarpeen sekä näin tulleen omaisuuden hoidosta ja realisoinnista aiheutuviin kustannuksiin.
Purettaessa pysyvästi tyhjilleen jääneitä aravavuokrataloja väestöltään vähenevillä alueilla tai, mikäli on välttämätöntä suurempien luottotappioiden estämiseksi asuntotarpeeltaan supistuvilla alueilla, saa vuonna 2023 valtion vastuulle aravarajoituslain (1190/1993) 17 a §:n ja 16 a §:n mukaisesti jättää aravalainapääomia yhteensä enintään 10 000 000 euroa, kuitenkin siten, että aravarajoituslain 16 a §:n mukaisten rajoitusakordien määrä on yhteensä enintään 2 000 000 euroa.
Vuonna 2023 saa Valtion asuntorahaston varoista myöntää avustuksia erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 120 000 000 euroa.
Vuonna 2023 saa Valtion asuntorahaston varoista myöntää vuokra- ja asumisoikeustaloyhteisöjen talouden tervehdyttämisavustuksista annetun lain (1030/2008) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 2 600 000 euroa, josta Valtiokonttori saa käyttää enintään 200 000 euroa taloudellisissa vaikeuksissa olevien asuntoyhteisöjen talouden tervehdyttämistä ja kunnossapidon suunnittelua edistävistä selvityksistä ja toimenpiteistä aiheutuviin kustannuksiin.
Vuonna 2023 saa Valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntää asuntojen purkuavustuksia yhteensä enintään 5 000 000 euroa siten kuin aravavuokratalojen purkamiskustannuksiin myönnettävästä avustuksesta annetulla valtioneuvoston asetuksella (79/2006) on tarkemmin säädetty.
Vuonna 2023 saa Valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia hankekohtaisia avustuksia yhteensä enintään 25 000 000 euroa siten kuin asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen vuosina 2020—2023 myönnettävistä valtionavustuksista annetulla valtioneuvoston asetuksella (441/2020) tarkemmin säädetään.
Vuonna 2023 saa Valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia käynnistysavustuksia yhteensä enintään 39 000 000 euroa valtion ja MAL-seutujen välisiin maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksiin sitoutuneissa kunnissa niille, jotka rakennuttavat vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisia vuokra-asuntoja muille kuin erityisryhmille. Käynnistysavustuksen suuruus on Helsingin seudulla 10 000 euroa ja Tampereen, Turun sekä Oulun seuduilla 3 000 euroa edellä tarkoitettua asuntoa kohden. Kaikilla MAL-sopimuksiin sitoutuneilla seuduilla puurunkoisille asuinkerrostaloille myönnetään lisäksi 5 000 euron erillinen asuntokohtainen käynnistysavustus edellä tarkoitettua asuntoa kohden. Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.
Vuonna 2023 saa Valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntää yhteensä enintään 69 100 000 euroa asuinrakennuksille energiatehokkuusavustuksia siten kuin annetulla valtioneuvoston asetuksella (1341/2019) säädetään ja avustuksia kaukolämpölaitteistojen uusimiseen matalalämpötilaiseen kaukolämpöön soveltuviksi siten kuin annetulla valtioneuvoston asetuksella (773/2022) säädetään.
Vuonna 2023 saa Valtion asuntorahaston varoista myöntää asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista annetun lain (1087/2016) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 21 000 000 euroa.
Valtion asuntorahaston varoista saa valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntää hankekohtaisia avustuksia yhteensä enintään 5 000 000 euroa arava- ja korkotukivuokra-asuntojen kunnostamiseen ikääntyneille sopivaksi väestöltään vähenevillä alueilla siten kuin valtioneuvoston asetuksessa avustuksista arava- ja korkotukivuokra-asuntojen korjaamiseen ikääntyneille soveltuviksi (1342/2019) säädetään.
Vuonna 2023 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus saa käyttää Valtion asuntorahaston varoista enintään 700 000 euroa asumisen kehittämistoiminnan rahoittamiseen ympäristöministeriön vahvistaman käyttösuunnitelman mukaisesti.
Selvitysosa:Valtion ja suurten kaupunkiseutujen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksien kaavoitustavoitteiden saavuttamista tuetaan kunnallistekniikka-avustuksilla. Avustukset sidotaan kohtuuhintaisen asuntotuotannon toteutumiseen, kuntien välisen yhteistyön edistämiseen ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen. Työvoiman saatavuuden ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn turvaamiseksi korkotuettua normaalia vuokra-asuntotarjontaa edistetään korkotukilainotukseen liittyvällä vuokra-asuntojen käynnistysavustuksella, jotta asuntomarkkinat tarjoisivat tyydyttävissä määrin kohtuuhintaisia asuntoja pieni- ja keskituloisille kotitalouksille. Korkotukivaltuus mahdollistaa noin 10 000 valtion tukeman kohtuuhintaisen asunnon rakentamisen.
Valtion asuntorahasto on velaton eikä asuntorahastolla ole tarvetta uuteen varainhankintaan asuntorahastosta maksettavien velvoitteiden kattamiseksi.
| 2023 talousarvio | — |
| 2022 II lisätalousarvio | — |
| 2022 talousarvio | — |
| 2021 tilinpäätös | — |
Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)
Vuonna 2023 saa Valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntää yhteensä enintään 98 670 000 euroa asuinrakennuksille energiatehokkuusavustuksia siten kuin annetulla valtioneuvoston asetuksella säädetään ja avustuksia kaukolämpölaitteistojen uusimiseen matalalämpötilaiseen kaukolämpöön soveltuviksi siten kuin annetulla valtioneuvoston asetuksella (773/2022) säädetään.
Selvitysosa:Päätösosan kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan luvun Avustukset kuudennen kappaleen.
| 2023 talousarvio | — |
| 2022 IV lisätalousarvio | — |
| 2022 II lisätalousarvio | — |
| 2022 talousarvio | — |
| 2021 tilinpäätös | — |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Valiokunta pitää saamansa selvityksen mukaan esitettyjä korkotuki- ja takauslainavaltuuksia (yhteensä 2,335 mrd. euroa) riittävinä.
Erityisen tyytyväinen valiokunta on siihen, että asuntotuotannon korkotukilainojen hyväksymisvaltuudeksi esitetään edelleen 1,95 mrd. euroa, joka mahdollistaa hallitusohjelman mukaisen 10 000 valtion tukeman kohtuuhintaisen asunnon rakentamisen. Se antaa myös mahdollisuuden arvioidun kokonaisasuntotuotannon määrän lisäämiseen.
Asuntotuotannon arvioidaan vähenevän 34 000 asuntoon vuonna 2023, kun se ennakkotietojen mukaan on noin 39 000 asuntoa vuonna 2022. Huipussaan rakentaminen oli vuonna 2021, jolloin aloitettiin 47 000 asunnon rakentaminen. Tällöin ARA-tuotannon määrä oli noin 9 000 asuntoa.
Asuntopoliittinen kehittämisohjelma (VNS 12/2021 vp) linjasi, että valtion asuntorahasto säilyy ympäristöministeriön alaisena valtion talousarvion ulkopuolisena rahastona ja sen varallisuuden laajempaa käyttöä asumisen tukimallien rahoituksessa selvitetään kesään 2022 mennessä. Ympäristöministeriö on kartoittanut selvityksen tekijöitä, mutta varsinaista selvitystyötä ei ole kuitenkaan vielä aloitettu.
Valiokunta painottaa, että selvitystyö tulee aloittaa välittömästi ja viittaa kehittämisohjelmasta antamaansa lausuntoon (VaVL 5/2022 vp). Rahaston sitoumukset ovat vuosikymmenten mittaisia, joten rahaston ehtymiseen varautuminen on aloitettava pikaisesti. Aravalainojen takaisinmaksun jälkeen rahastolla ei ole uusia tulonlähteitä. Tulonlähteitä arvioitaessa on tärkeää, että perusteena on aito tarve valtion väliintulolle. Esimerkiksi esiin on nostettu takausmaksujen tarkistaminen ja laajentaminen.
Korkomenot.Valiokunta korostaa, että valtion asuntorahaston riittävyyttä arvioitaessa on otettava huomioon myös korkotason nousu, jonka myötä rahaston korkotukivastuut saattavat realisoitua. Korkotukimenojen kasvussa keskeinen tekijä on korkotukilainan korosta lainansaajan maksettavaksi jäävän omavastuuosuuden suuruus. Vuonna 2021 korkotukea maksettiin 2,3 milj. euroa. Korkotason noustessa esimerkiksi viiteen prosenttiin maksettavan korkotuen määrä kasvaisi yli 200 milj. euroon vuodessa nykyisellä tuetulla lainapääomalla. Valtaosalla korkotuetusta lainakannasta on 3,4 prosentin omavastuukorko.
Valtion asuntorahastosta esitetään myönnettäväksi avustuksia yhteensä 316 milj. euroa.
MAL-sopimukset.Maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevat valtion kanssa tehdyt 12-vuotiset sopimukset ovat voimassa seitsemällä suurimmalla kaupunkiseudulla (Helsinki, Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä, Kuopio ja Lahti). Sopimusten konkreettiset toimenpiteet koskevat vuosia 2020—2023, ja ne päivitetään eduskuntavaalikausittain. Valmistelu on kytketty valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmisteluun ja päivittämiseen.
MAL-alueille esitetään myönnettäväksi käynnistysavustuksia yhteensä 39 milj. euroa, joka vastaa vuoden 2022 tasoa. Kohdekohtaiset ja puurunkoisten asuinkerrostalojen avustukset pysyvät niin ikään ennallaan, kuten myös alueiden kunnallistekniikan rakentamiseen myönnettävät avustukset (25 milj. euroa).
Valiokunta toteaa saamansa selvityksen perusteella, että MAL-alueille valtion asuntorahastosta esittävät avustusvaltuudet ovat riittäviä ja pitää sopimusmenettelyä edelleen toimivana välineenä yhteisvastuullisen asuntopolitiikan ja kestävän asuntotuotannon toteuttamiseksi. Tärkeää on myös, että valmisteilla on yhtenäisiä seurantaindikaattoreita sopimusten vaikuttavuuden seurantaan ja alueiden välisten erojen tunnistamiseen.
Keskisuuret kaupungit.Valiokunta korostaa, että myös keskisuurten kaupunkien ARA-asuntokannan kehittämisestä ja korjausrakentamisen rahoituksen saatavuudesta on huolehdittava, jotta alueilla säilyy edellytykset hoitaa sosiaalista asumista. Tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi maakuntien keskuskaupunkien kanssa tehtävillä MAL-sopimuksia kevyemmillä sopimuksilla.
Energiatehokkuusavustuksien myöntämisvaltuudeksi esitetään noin 98,7 milj. euroa ja avustus laajennetaan koskemaan asuinrakennusten lämmönlaitteistojen uusimista matalalämpöiseen kaukolämpöön soveltuviksi. Energiakriisin seurauksena avustushakemusten määrä on kasvanut voimakkaasti, joten valiokunta pitää hyvänä, että hallitus täydensi talousarvioesitystä lisäämällä myöntämisvaltuutta noin 30 milj. eurolla. Saadun selvityksen perusteella esitetyn myöntövaltuuden pitäisi riittää myös vuodelta 2022 siirtyvien hakemusten maksamiseen.
Purkuavustus.Valiokunta on huolestunut purkuavustusten alenemisesta 3 milj. eurolla vuonna 2023 johtuen korotetun purkuavustuksen (enintään 90 prosenttia) päättymisestä vuonna 2022. ARA-kiinteistökannan sopeuttaminen ja tarvittaessa purkaminen on väestöltään vähenevillä alueilla tärkeää paitsi vuokrayhtiöiden toimintaedellytysten mahdollistamiseksi myös valtion riskien vähentämiseksi. Valiokunta pitää tarpeellisena seurata tarkasti muutoksen vaikutusta ja korostaa valtion tappioiden minimoimista.
Lähiöohjelma vuosille 2020—2022 (myöntövaltuus yhteensä 3 milj. euroa) päättyy, joten siihen ei esitetä myöntövaltuutta vuodelle 2023. Valiokunta toteaa, että lähiöiden kehittäminen ja segregaation ehkäiseminen vaativat pitkäjänteistä ja laaja-alaista työtä, jota tarvitaan myös tulevaisuudessa.
Valiokunta pitää erityisryhmien asumiseen tarkoitetun investointiavustuksen nostamista 90 milj. eurosta 120 milj. euroon tarpeellisena ja toteaa sen vastaavan kasvaneeseen kysyntään. Valtion tukemat tavalliset vuokra-asunnot keskittyvät kasvukeskuksiin, mutta erityisryhmien asuntoja tarvitaan myös muille paikkakunnille. Avustuksia myönnettäessä otetaan huomioon paikkakuntakohtainen pitkäaikainen asuntotarve ja tulevat palvelurakenteen muutokset. Valiokunta korostaa lisäksi muuntojoustavuutta, jotta asunnoista voidaan tarvittaessa tehdä myöhemmin tavallisia asuntoja ja minimoida tilojen tyhjäkäyttöä.
Ikääntyneet.Ikääntyneiden palveluasumiseen kohdistetut investointiavustukset ovat muodostaneet viime vuosina yli puolet koko avustusmäärärahasta. Painopiste on siirtynyt tehostetusta palveluasumisesta kevyemmän tuen asumiseen, kuten palveluasumiseen ja yhteisöasumiseen. Valiokunta pitää hyvänä, että lisäksi käytössä on edelleen määräaikainen korjausavustus ARA-vuokratalojen korjaamiseksi ikäihmisille sopivaksi väestöltään vähenevissä kunnissa (5 milj. euroa). Tärkeää on niin ikään ikääntyneiden asumisratkaisujen kehittäminen sekä asumistarpeiden ennakointi ja siten ikäohjelman jatkaminen.
Asunnottomat.Vuoden 2021 lopussa Suomessa oli 3 948 yksinelävää asunnotonta ja 165 asunnotonta perhettä tai pariskuntaa. Painopiste asunnottomien asuttamisessa on ollut jo useita vuosia hajautetussa asumisessa ja tavallisen asuntokannan käyttämisessä. Käynnissä on edelleen myös asunnottomuuden yhteistyöohjelma, jonka painopiste on kuntien tekemässä asunnottomuustyössä. Asunnottomaksi ajautuu kuitenkin koko ajan uusia henkilöitä, joten kokonaismäärässä ei juurikaan tapahdu muutosta. Valiokunta korostaakin ennaltaehkäisevien toimenpiteiden merkitystä ja asumisneuvonnan saatavuutta matalalla kynnyksellä (mom. 35.20.31).
Kehitysvammaiset.Valiokunta toteaa, että asuntoja tarvitaan vielä sekä laitoksista että lapsuudenkodeistaan muuttaville kehitysvammaisille henkilöille, jotta vuonna 2012 hyväksytty periaatepäätös kehitysvammaisten ihmisten laitoshoidon lopettamisesta voisi toteutua. Tukiasuntojen hankintaa avustaa myös Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA).
Mielenterveyskuntoutujat.Valiokunnan saaman selvityksen mukaan hajautetut asumisen ratkaisut eli tavalliset asunnot ja pienet asuntoryhmät vastaavat monesti parhaiten mielenterveyskuntoutujien asumistarpeisiin. Lisäksi tarvitaan matalan kynnyksen tuki- ja palvelupisteitä.
Nuoret ja opiskelijat.Valiokunta toteaa, että valtuuden nosto kattaa myös opiskelija-asuntohankkeiden tarpeet. Niiden kysyntä on voimakasta kasvukeskuksissa, etenkin pääkaupunkiseudulla. Nuorisoasunnoille on tarvetta pääkaupunkiseudun lisäksi Tampereella ja Turussa.
Valiokunta nostaa lisäksi esiin hyvinvointialueuudistuksen, joka tuo uuden näkökulman myös asumisen ja rakentamisen tavoitteisiin ja suunnitteluun. Tärkeää on, että hyvinvointialueet osallistuvat jatkossa erityisryhmäasuntojen ja asumisneuvonnan tarpeen arviointiin sekä tarkastelevat muutenkin yhteistyössä kuntien ja maakuntien liittojen kanssa palvelutuotantoon liittyvien rakennushankkeiden sijoittumista, kuten myös ennakoivaa maankäyttöä ja kaavoitussuunnittelua. Valiokunta korostaa toimintamalleista, vastuista ja yhteistyöstä sopimisen keskeistä merkitystä. Samalla vahvistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen ennaltaehkäisevää työtä ja toimintaedellytyksiä. Tärkeää on huolehtia myös siitä, että etenkään asunnottomat eivät jää uudistuksessa väliinputoajiksi.
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille ei myönnetä määrärahaa.
Vuonna 2023 saa Valtion asuntorahaston varoista tuettaviksi korkotukilainoiksi hyväksyä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) ja vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain (574/2016) mukaisia lainoja yhteensä enintään 1 950 000 000 euroa. Lisäksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain mukaisiin lainoihin tulee lainojen hyväksymisvaltuuden mukainen valtionvastuu.
Vuonna 2023 saa vuokra-asuntojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetun lain (856/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 285 000 000 euroa.
Vuonna 2023 saa asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuslainojen valtiontakauksesta annetun lain (941/2014) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 100 000 000 euroa.
Vuonna 2023 saa valtiontakauksesta aravalainan takaisinmaksamiseksi annetun lain (868/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 1 000 000 000 euroa.
Omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetun lain (204/1996) mukaisten valtionvastuiden kokonaismäärä saa vapaarahoitteisissa ja asp-lainoissa olla yhteensä enintään 2 700 000 000 euroa vuoden 2023 lopussa.
Valtion asuntorahaston varoista maksetaan vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain (867/1980), asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (1205/1993), korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetun lain, vuokra-asuntojen rakentamisen lyhyestä korkotuesta annetun lain, omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain, asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain ja oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain (639/1982) ja vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain mukaiset korkotuet, korkohyvitykset ja luottovarauskorvaukset. Lisäksi asuntorahaston varoista katetaan vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain 9 ja 9 a §:ssä, asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 10 §:ssä, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetussa laissa, vuokratalojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetussa laissa, korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetussa laissa, vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetussa laissa, valtiontakauksesta aravalainan takaisin maksamiseksi annetussa laissa, omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetussa laissa sekä asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuslainojen valtiontakauksesta annetussa laissa tarkoitetut valtionvastuut.
Henkilökohtaisen aravalainan saajasta itsestään riippumattomista syistä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi voidaan vuonna 2023 aravalain 46 §:n ja arava-asetuksen (1587/1993) 28 §:n nojalla myöntää yhteensä enintään 10 000 euroa lykkäystä lainan korkojen, lyhennysten tai molempien maksamisesta.
Valtiokonttorilla on oikeus yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/1993) 78 §:ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkajärjestelyn yhteydessä ja yrityksen saneerauksesta annetun lain (47/1993) 97 §:ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkasaneerauksen yhteydessä luopua osasta valtion varoista myönnetyn asuntorahastoon takaisin maksettavan asuntolainan pääomaa ja korkoa.
Valtiokonttorilla on oikeus pakkohuutokaupan sijaan aravavuokra-asunnon tai arava-vuokratalon vapaaehtoiseen myyntiin ja oikeus luopua osasta valtion asuntolainan pääomaa, jos valtiolle syntyvien luottotappioiden arvioidaan vapaaehtoisella kaupalla jäävän pienemmiksi kuin pakkohuutokaupalla.
Vuonna 2023 Valtiokonttori saa käyttää Valtion asuntorahaston varoista enintään 300 000 euroa Valtion asuntorahaston saatavien turvaamiseen kuten saatavien perintään ja vakuusomaisuuden hoitoon, takautumisoikeuden käyttämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen, kiinnityksen haltijan vastuuvakuutuksen maksamiseen, kiinteistön tai muun omaisuuden ostamiseen konkurssi- tai ulosottohuutokaupassa tai muussa realisointijärjestelyssä, milloin se on rahaston laina-, takaus- tai muiden sellaisten saatavien turvaamiseksi tai takausvastuiden minimoimiseksi tarpeen sekä näin tulleen omaisuuden hoidosta ja realisoinnista aiheutuviin kustannuksiin.
Purettaessa pysyvästi tyhjilleen jääneitä aravavuokrataloja väestöltään vähenevillä alueilla tai, mikäli on välttämätöntä suurempien luottotappioiden estämiseksi asuntotarpeeltaan supistuvilla alueilla, saa vuonna 2023 valtion vastuulle aravarajoituslain (1190/1993) 17 a §:n ja 16 a §:n mukaisesti jättää aravalainapääomia yhteensä enintään 10 000 000 euroa, kuitenkin siten, että aravarajoituslain 16 a §:n mukaisten rajoitusakordien määrä on yhteensä enintään 2 000 000 euroa.
Vuonna 2023 saa Valtion asuntorahaston varoista myöntää avustuksia erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 120 000 000 euroa.
Vuonna 2023 saa Valtion asuntorahaston varoista myöntää vuokra- ja asumisoikeustaloyhteisöjen talouden tervehdyttämisavustuksista annetun lain (1030/2008) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 2 600 000 euroa, josta Valtiokonttori saa käyttää enintään 200 000 euroa taloudellisissa vaikeuksissa olevien asuntoyhteisöjen talouden tervehdyttämistä ja kunnossapidon suunnittelua edistävistä selvityksistä ja toimenpiteistä aiheutuviin kustannuksiin.
Vuonna 2023 saa Valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntää asuntojen purkuavustuksia yhteensä enintään 5 000 000 euroa siten kuin aravavuokratalojen purkamiskustannuksiin myönnettävästä avustuksesta annetulla valtioneuvoston asetuksella (79/2006) on tarkemmin säädetty.
Vuonna 2023 saa Valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia hankekohtaisia avustuksia yhteensä enintään 25 000 000 euroa siten kuin asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen vuosina 2020—2023 myönnettävistä valtionavustuksista annetulla valtioneuvoston asetuksella (441/2020) tarkemmin säädetään.
Vuonna 2023 saa Valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia käynnistysavustuksia yhteensä enintään 39 000 000 euroa valtion ja MAL-seutujen välisiin maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksiin sitoutuneissa kunnissa niille, jotka rakennuttavat vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisia vuokra-asuntoja muille kuin erityisryhmille. Käynnistysavustuksen suuruus on Helsingin seudulla 10 000 euroa ja Tampereen, Turun sekä Oulun seuduilla 3 000 euroa edellä tarkoitettua asuntoa kohden. Kaikilla MAL-sopimuksiin sitoutuneilla seuduilla puurunkoisille asuinkerrostaloille myönnetään lisäksi 5 000 euron erillinen asuntokohtainen käynnistysavustus edellä tarkoitettua asuntoa kohden. Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.
Vuonna 2023 saa Valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntää yhteensä enintään 98 670 000 euroa asuinrakennuksille energiatehokkuusavustuksia siten kuin annetulla valtioneuvoston asetuksella säädetään ja avustuksia kaukolämpölaitteistojen uusimiseen matalalämpötilaiseen kaukolämpöön soveltuviksi siten kuin annetulla valtioneuvoston asetuksella (773/2022) säädetään.
Vuonna 2023 saa Valtion asuntorahaston varoista myöntää asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista annetun lain (1087/2016) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 21 000 000 euroa.
Valtion asuntorahaston varoista saa valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntää hankekohtaisia avustuksia yhteensä enintään 5 000 000 euroa arava- ja korkotukivuokra-asuntojen kunnostamiseen ikääntyneille sopivaksi väestöltään vähenevillä alueilla siten kuin valtioneuvoston asetuksessa avustuksista arava- ja korkotukivuokra-asuntojen korjaamiseen ikääntyneille soveltuviksi (1342/2019) säädetään.
Vuonna 2023 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus saa käyttää Valtion asuntorahaston varoista enintään 700 000 euroa asumisen kehittämistoiminnan rahoittamiseen ympäristöministeriön vahvistaman käyttösuunnitelman mukaisesti.