Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2023

01. Ympäristöhallinnon toimintamenotPDF-versio

Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)

Selvitysosa:Ympäristöhallinto rakentaa kestävää elinympäristöä ja tukee vihreää kasvua sekä puhtaita ratkaisuja. Tavoitteena on parempi ympäristö tuleville sukupolville. Ympäristöstä, ympäristön tilan kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä tuotetaan tietoa, arvioidaan vaihtoehtoisia kehityssuuntia ja kehitetään ratkaisuja kestävän kehityksen ja kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toimintaa ja voimavaroja suunnataan strategisten linjausten mukaisesti. Säädösten ja toimenpiteiden vaikutusten arviointia kehitetään sekä lupa- ja viranomaismenettelyjä tehostetaan.

Ympäristöhallinnon henkilöstövoimavaroja johdetaan ja osaamista kehitetään suunnitelmallisesti tavoitteena säilyttää ympäristöhallinnon palvelukyky ja turvata henkilöstön motivaatio.

Ympäristöministeriö osallistuu valtion aluehallinnon strategiseen ohjaukseen yhteistyössä sitä ohjaavien muiden ministeriöiden kanssa sekä huolehtii virastojen ympäristötehtävien toiminnallisesta ohjauksesta.

Aluehallintovirastojen ympäristölupatehtävien tulostavoitteet ja toimintamenot on budjetoitu valtiovarainministeriön pääluokkaan momentille 28.40.01. Ympäristöministeriö asettaa niihin alustavan tulostavoitteen: Vihreän siirtymän investointien lupamenettelyt vauhdittuvat.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot on budjetoitu työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan momentille 32.01.02. Ympäristöministeriö asettaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille seuraavat alustavat tulostavoitteet tukemaan pääluokkaperusteluissa esitettyjä toimialan vaikuttavuustavoitteita:

Hiilinegatiivinen Suomi on pysäyttänyt luontokadon ja saastumisen
  • — Kasvihuonekaasujen päästöt vähentyneet suunnitelmien, ohjelmien, hankkeiden ja yhteistyön tuloksena
  • — Pinta- ja pohjavesien sekä meriympäristön tila on parantunut alueellisen yhteistyön sekä vaikuttavien toimenpiteiden tuloksena
  • — Luonnon monimuotoisuus on vahvistunut, luonnonsuojelualueverkoston kattavuus ja kytkeytyneisyys parantunut sekä viheraluejärjestelmän toimivuus kaupunkiseuduilla vahvistunut
  • — Valtakunnallisen pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintastrategian tavoitteiden toteutumista ja kunnostamisosaamista on edistetty
  • — Päästöjä ympäristöön on vähennetty nollapäästötavoitteen mukaisesti ja ympäristöllisiä lupamenettelyjä sekä riskinarviointiin perustuvaa valvontaa on tehostettu.
Vihreä siirtymä on kasvun perusta
  • — Muutoksessa olevan jätealan lainsäädännön toimeenpanoa on tehostettu ja edistetty luonnonvarojen kestävää käyttöä toteuttaen kiertotalousohjelman, valtakunnallisen jätesuunnitelman ja muovitiekartan toimenpiteitä.
Elinympäristöt ja uudet ratkaisut tukevat sujuvaa arkea kaikissa elämäntilanteissa
  • — Yhdyskuntarakenteen eheys ja elinympäristön kestävyys sekä laatu ovat vahvistuneet
  • — Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat toteutuneet kaavoituksessa.
Yhteiskunnallinen päätöksenteko ohjaa vihreään siirtymään
  • — Vihreän siirtymän investointien toteutus vauhdittuu.

Tunnuslukuja

Indikaattori 2020
toteutuma
2021
toteutuma
2022
tavoite
2023
tavoite
         
METSO-alueiden suojelu, ha 5 521 5 095 4 000 4 000
Soiden suojelu, ha - - 5 000 5 000
Ympäristönsuojelun valvontatarkastukset, kpl 2 409 2 329 2 400 2 400
Valtion jätehuoltotyönä ja valtionavustusjärjestelmän kautta toteutetut pilaantuneiden alueiden selvitykset, kpl 50 44 40 50
Valtion jätehuoltotyönä ja valtionavustusjärjestelmän kautta toteutetut pilaantuneiden alueiden puhdistukset, kpl 4 7 10 10
KAJAK-kohteiden selvitykset ja seuranta - 4 3 3
Palvelujen ja joukkoliikenteen järjestämistä tukeva taajamarakenne kaupunkiseuduilla (vähintään 20 as/ha alueella asuvan väestön osuus koko kaupunkiseudun väestöstä), % 64,6 - 64,6 64,6

01. Ympäristöministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 31 856 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös korvauksiin, joita suoritetaan Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle seuraavista EU-asetuksiin ja EU-direktiiveihin perustuvista markkinavalvontatehtävistä:

1) rakennustuotteet

2) rakennustuotteiden ekosuunnittelu ja energiamerkintä

3) rakennustuoteyhteyspisteen ylläpito.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) korvauksiin Ympäristömerkintä Suomi Oy:lle Euroopan unionin ympäristömerkin myöntämisjärjestelmän mukaisten tehtävien hoidosta, Tukesille korvauksiin CE-merkitsemättömien tuotteiden markkinavalvonnasta sekä valtionavustusten maksamiseen yliopistoille, korkeakouluille ja muille vastaaville tutkimustoimintaa harjoittaville yhteisöille tutkimustoimintaan

2) Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelmaan liittyviin kuluihin

3) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen, hankekohtaisten Life-avustusten ja Life-hankkeiden valmisteluavustusten maksamiseen.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvät esitykset yhteishallintolaiksi ja laiksi ympäristövahinkorahastosta, esitykset ilmastolain, jätelain ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskevan lain muuttamisesta sekä esitykset rakentamislaiksi ja rakennetun ympäristön tietojärjestelmää koskevaksi laiksi.

Ympäristöministeriö asettaa toiminnalleen seuraavat alustavat tulostavoitteet, jotka tukevat pääluokan perusteluissa asetettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita.

Tulostavoitteet

Vaikuttavuustavoite Toiminnallinen tulostavoite
   
1. Hiilinegatiivinen Suomi on pysäyttänyt luontokadon ja saastumisen Ilmastonmuutoksen, luontokadon ja saastumisen kysymyksiä ratkaistaan yhdessä ja niiden keskinäiset kytkennät on tunnistettu
  Suomi on hiilineutraali viimeistään vuonna 2035
  Ympäristöön, maaperään, ilmaan ja vesistöihin kulkeutuvat haitalliset päästöt vähenevät ja ympäristöriskit ovat hallinnassa
  Yhdyskuntien kehittäminen ehkäisee luontokatoa ja hillitsee ilmastonmuutosta
2. Vihreä siirtymä on kasvun perusta Kestävä talouskasvu perustuu vihreän siirtymän ratkaisuihin
  Vihreä siirtymä vahvistaa luontopääomaa ja huoltovarmuutta
  Kiertotalous vahvistuu ja luonnonvarojen käyttö vähenee
  Rakennusten elinkaaren hiilipäästöt vähenevät ja materiaaleja käytetään tehokkaammin
3. Elinympäristöt ja uudet ratkaisut tukevat sujuvaa arkea kaikissa elämäntilanteissa Kunnat, kaupungit ja alueet luovat edellytykset kestävälle elämäntavalle
  Asuntoja on riittävästi erilaisille väestöryhmille ja ne vastaavat asukkaiden tarpeita
  Rakennettu ympäristö tukee ihmisten hyvinvointia, luontosuhdetta ja sujuvaa arkea
  Kestävien valintojen tekeminen on helppoa, houkuttelevaa ja taloudellisesti kannustavaa
4. Yhteiskunnallinen päätöksenteko ohjaa vihreään siirtymään Lainsäädäntö ja hallinnon rakenteet tukevat kestävää muutosta
  Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyö ohjaa pääomia ja vihreän siirtymän toimia
  Ympäristötietoa ja digitalisaatiota hyödynnetään päätöksenteossa tehokkaasti
  Suomi vaikuttaa ennakoivasti ja tuloksellisesti EU:ssa ja kansainvälisesti
  Oikeudenmukaista siirtymää valmistellaan vuorovaikutuksessa kansalaisyhteiskunnan sekä sidosryhmien kanssa

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2021
toteutuma
2022
varsinainen
talousarvio
2023
esitys
       
Bruttomenot 32 282 34 388 32 387
Bruttotulot 528 531 531
Nettomenot 31 754 33 857 31 856
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 19 852    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 21 300    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Erityisavustajan assistentin palkkaus (siirto momentilta 26.01.01) 21
Erityisavustajan kulut (siirto momentilta 26.01.01) 20
Ikääntyneiden asumisen toimintaohjelma (HO 2019) (siirto momentille 35.20.55) -100
Ilmastolain toimeenpano 100
Jäte- ja tuotetietojärjestelmä 350
Jätelainsäädännön muutosten toimeenpano (siirto momentille 32.01.08) -240
Jätelaki 2-vaihe 244
Jätelaki 3-vaihe 490
Jätelaki II (siirto momentille 32.01.02 KASELY) -244
Jätelaki III (siirto momentille 32.01.02 PIRELY) -390
Jätelaki III SUP-direktiivi (siirto momentille 32.01.08) -20
Kuntien digitalisaatioavustuksen käsittelytehtävät 120
Kuntien ilmastosuunnitelmien käsittelytehtävät 150
KV-vesiasioiden koordinaattori (siirto momentille 24.01.01) -36
Luonnonsuojelu (HO 2019 kertaluonteinen) -2 800
Materiaalitori ja teollisten symbioosien palvelu 110
Purkumateriaali- ja rakennusjäterekisterin perustaminen ja ylläpito 300
Romuajoneuvodirektiivin mukainen markkinavalvonta Tukesille -302
Siirto momentilta 35.10.66 120
Sähköisen markkinapaikan ylläpito -200
Yhteishallintolain uudistus (siirto momentille 35.20.01) -35
Ympäristövahinkorahastolain toimeenpano 680
YVA/SOVA-tehtävät (siirto momentille 35.01.04) -78
JTS-miljardin tuottavuussäästö -130
Matkustussäästö -600
Palkkausten tarkistukset 409
Siirtyvien erien taso (HO 2019) 60
Yhteensä -2 001

2023 talousarvio 31 856 000
2022 II lisätalousarvio 223 000
2022 talousarvio 33 857 000
2021 tilinpäätös 33 202 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 31 796 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Vähennys 60 000 euroa talousarvioesityksen 31 856 000 euroon nähden aiheutuu siirrosta momentille 35.01.65 ympäristövahinkojen torjuntaan liittyvään vapaaehtoistyöhön.


2023 talousarvio 31 796 000
2022 II lisätalousarvio 223 000
2022 talousarvio 33 857 000
2021 tilinpäätös 33 202 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)

Momentille esitetään 300 000 euroa, joka liittyy hallituksen eduskunnalle antamaan esitykseen rakentamislaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 139/2022 vp) ja 120 000 euroa, joka liittyy hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä ja maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta (HE 140/2022 vp). Koska asioiden käsittely on edelleen kesken, mainitut määrärahat (yhteensä 420 000 euroa) poistetaan momentilta.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 31 376 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös korvauksiin, joita suoritetaan Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle seuraavista EU-asetuksiin ja EU-direktiiveihin perustuvista markkinavalvontatehtävistä:

1) rakennustuotteet

2) rakennustuotteiden ekosuunnittelu ja energiamerkintä

3) rakennustuoteyhteyspisteen ylläpito.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) korvauksiin Ympäristömerkintä Suomi Oy:lle Euroopan unionin ympäristömerkin myöntämisjärjestelmän mukaisten tehtävien hoidosta, Tukesille korvauksiin CE-merkitsemättömien tuotteiden markkinavalvonnasta sekä valtionavustusten maksamiseen yliopistoille, korkeakouluille ja muille vastaaville tutkimustoimintaa harjoittaville yhteisöille tutkimustoimintaan

2) Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelmaan liittyviin kuluihin

3) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen, hankekohtaisten Life-avustusten ja Life-hankkeiden valmisteluavustusten maksamiseen.

 

I lisätalousarvioesitys HE 325/2022 vp (2.2.2023)

Momentille myönnetään lisäystä 1 620 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäyksestä 1 200 000 euroa aiheutuu Valvonnan ja kuormituksen tietojärjestelmän (YLVA) ja vesi- ja ympäristölupien palvelukokonaisuuden (eLUPA) jatkokehittämisestä siirtona momentilta 28.70.20, 300 000 euroa purkumateriaali- ja rakennusjätetietojärjestelmästä ja 120 000 euroa kunnille ja maakuntien liitoille momentilta 35.20.35 myönnettävän digitalisaation tuen hallinnoinnista.

Hallitus on antanut eduskunnalle lisätalousarvioesitykseen liittyvät esitykset rakentamislaiksi (HE 139/2022 vp) ja rakennetun ympäristön tietojärjestelmää koskevaksi laiksi (HE 140/2022 vp).

Valvonnan ja kuormituksen sekä vesi- ja ympäristölupien palvelukokokonaisuuden kehittäminen ei aiheuta lisärahoitustarpeita tuottavuusrahoituksen päättymisen jälkeen.


2023 I lisätalousarvio 1 620 000
2023 talousarvio 31 376 000
2022 II lisätalousarvio 223 000
2022 talousarvio 33 857 000
2021 tilinpäätös 33 202 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 83/2022 vp (1.3.2023)

Momentille myönnetään lisäystä 1 620 000 euroa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)

Momentille myönnetään lisäystä 1 092 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäyksestä 762 000 euroa aiheutuu palkkausten tarkistuksista, 185 000 euroa siirrosta momentilta 24.01.01 Suomen Moskovan-suurlähetystön ympäristöalan erityisasiantuntijan palkkaus- ja muihin menoihin ja 145 000 euroa siirrosta momentilta 35.20.37 aurinkovoimaloihin liittyviin selvityksiin ja merialuesuunnittelun koordinointiin.


2023 II lisätalousarvio 1 092 000
2023 I lisätalousarvio 1 620 000
2023 talousarvio 31 376 000
2022 tilinpäätös 34 080 000
2021 tilinpäätös 33 202 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)

Momentille myönnetään lisäystä 1 092 000 euroa.

04. Suomen ympäristökeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 25 901 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

2) Suomen Akatemian rahoittamien yhteisrahoitteisten hankkeiden rahoitusosuuksiin sisältyvien siirtomenojen maksamiseen

3) virastojen ja laitosten osallistumisesta kehitysyhteistyöhön annetussa laissa (382/1989) tarkoitettujen hankkeiden toteuttamiseksi siirtomenojen maksamiseen kehitysyhteistyön kohdemaille.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvät esitykset ilmastolain muuttamisesta ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskevan lain muuttamisesta sekä esityksen rakentamislaiksi.

Suomen ympäristökeskus (SYKE) kehittää uutta tietoa ja uusia ratkaisumalleja kestävän kehityksen edistämiseksi valtioneuvoston, muun julkisen hallinnon ja elinkeinoelämän käyttöön. Ratkaisujen pohjaksi SYKE tuottaa tietoa ympäristöstä, sen tilan kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä arvioi vaihtoehtoisia kehityssuuntia. SYKE huolehtii myös useista EU-lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten edellyttämistä raportoinneista sekä hoitaa eräitä ympäristövalvonnan ja muita viranomaistehtäviä.

SYKE hoitaa myös maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvia vesivarojen käytön ja hoidon tehtäviä. SYKE:n toimintamenoista näihin tehtäviin kohdennetaan n. 1 500 000 euroa. SYKE:n toimintamenomäärärahaa arvioidaan käytettävän näihin tehtäviin n. 20 henkilötyövuoden ja erillisrahoitusta n. 16 henkilötyövuoden kustannusten kattamiseen. Muutokset tarkennetaan yhteisen suunnittelun kautta.

SYKE keskittyy kansallisesti Agenda 2030:n toimeenpanossa erityisesti Hiilineutraali ja resurssiviisas Suomi -tavoitteen edistämiseen. SYKEn toiminta liittyy erityisesti seuraaviin hallitusohjelman (HO 2019) kohtiin: hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi, kokoaan suurempi Suomi ja elinvoimainen Suomi.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Vaikuttavuustavoitteet ovat:

1) Hiilinegatiivinen Suomi on pysäyttänyt luontokadon ja saastumisen

2) Vihreä siirtymä on kasvun perusta

3) Elinympäristöt ja uudet ratkaisut tukevat sujuvaa arkea kaikissa elämäntilanteissa

4) Yhteiskunnallinen päätöksenteko ohjaa vihreään siirtymään.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Ympäristöministeriö asettaa Suomen ympäristökeskuksen toiminnalliselle tuloksellisuudelle seuraavat tulostavoitteet:

Tuloksellisuusmittarit

  2021
toteutuma
2022
arvio
2023
tavoite
       
Vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit/T&K-htv 0,85 1,00 1,10
Ammattiyhteisöille suunnatut artikkelit ja blogit/htv 0,35 0,44 0,48
Julkaisut/htv 1,05 1,15 1,17
Tieteellisten julkaisuiden laatu (tasoille JUFO2 ja JUFO3 luokiteltujen artikkeleiden osuus, %) 44 33 33
Julkaisuiden tieteellinen vaikuttavuus (TOP 10 -viittausindeksi) 1,34 - 1,40
Policy Brief -julkaisuiden määrä (kpl/a) 24 10 10
Verkkosivuvierailut ymparisto.fi-sivustolla (1 000 kpl/a) 3 400 3 400 3 500
Paikkatietoaineistojen rajapintojen käyttömäärä (milj. kpl/a) 185 175 175
Tyytyväisyys SYKEn palvelukykyyn kokonaisuutena (YM, MMM, ELYt) 3,3/5 - 3,3/5
Tyytyväisyys SYKEn asiantuntijatukeen (YM, MMM, ELYt) 3,4/5 - 3,5/5
Liiketaloudellisen toiminnan kustannusvastaavuus (%) 95 105 104
Julkisoikeudellisen toiminnan kustannusvastaavuus (%) 62 95 95
Voimavarojen hallinta

SYKE:n kokonaishenkilötyövuosien arvioidaan olevan 654 vuonna 2023. Toimintamenomomentin suoralla budjettirahoituksella palkatun henkilöstön määrä vastaa 275 henkilötyövuotta. Henkilöstön kokonaismäärä riippuu ensisijaisesti ulkopuolisen rahoituksen kehittymisestä. Henkilöstövoimavaroja kohdennetaan strategisten tavoitteiden sekä käytettävissä olevan rahoituksen mukaisesti.

Suomen ympäristökeskuksen henkilötyövuodet vuosina 2021—2023

  2021
toteutuma
2022
arvio
2023
arvio
       
Henkilötyön määrä (htv) 648 674 654

SYKE:n tuloarvio vuodelle 2023 on 46,0 milj. euroa. Tuotoista 4,0 milj. euroa kertyy maksuperustelain mukaisen maksullisen toiminnan tuloista, joista vientitoiminnan osuudeksi arvioidaan noin kolmannes.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2021
toteutuma
2022
varsinainen
talousarvio
2023
esitys
       
Bruttomenot 63 815 68 461 71 901
Bruttotulot 36 332 44 000 46 000
Nettomenot 27 483 24 461 25 901
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 8 906    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 5 600    

Yhteistoiminnan kustannusten korvauksia kertynee 10,6 milj. euroa ja yhteisrahoitteisen toiminnan tuottoja 31,4 milj. euroa. EU:n osuus yhteistoiminnan kustannusten korvauksista on 3,5 milj. euroa ja yhteisrahoitteisen toiminnan tuotoista 3,9 milj. euroa.

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2021
toteutuma
2022
varsinainen
talousarvio
2023
esitys
       
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot      
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 18 926 14 500 22 500
— EU:lta saatava rahoitus 2 674 3 500 3 900
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 3 299 4 000 5 000
Tuotot yhteensä 24 899 22 000 31 400
       
Hankkeiden kokonaiskustannukset 35 401 31 429 44 857
       
Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) -10 502 -9 429 -13 457
Omarahoitusosuus, % 30 29 30

Yhteisrahoitteisten hankkeiden kustannusvastaavuus vaihtelee hanketyypeittäin ja määräytyy eri rahoittajatahojen rahoitusehtojen mukaan.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Ilmastolain toimeenpano 50
Markkinavalvonta: liikennepolttoaineet ja EU-ympäristömerkintä 90
Rakentamislain mukainen päästötietokanta 119
Tutkimusprofessuuri 169
Tutkimusresurssien vahvistaminen 1 000
YVA/SOVA-tehtävät (siirto momentilta 35.01.01) 78
JTS-miljardin tuottavuussäästö -117
Matkustussäästö -130
Palkkausten tarkistukset 360
Toimistotilasäästö -14
Tasomuutos -165
Yhteensä 1 440

2023 talousarvio 25 901 000
2022 II lisätalousarvio 199 000
2022 talousarvio 24 461 000
2021 tilinpäätös 24 177 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 26 015 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 114 000 euroa talousarvioesityksen 25 901 000 euroon nähden aiheutuu vuokrankorotuksen kompensaatiosta.


2023 talousarvio 26 015 000
2022 IV lisätalousarvio 200 000
2022 II lisätalousarvio 199 000
2022 talousarvio 24 461 000
2021 tilinpäätös 24 177 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)

Momentille esitetään 119 000 euroa, joka liittyy hallituksen eduskunnalle antamaan esitykseen rakentamislaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 139/2022 vp). Koska asian käsittely on edelleen kesken, mainittu määräraha poistetaan momentilta.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 25 896 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

2) Suomen Akatemian rahoittamien yhteisrahoitteisten hankkeiden rahoitusosuuksiin sisältyvien siirtomenojen maksamiseen

3) virastojen ja laitosten osallistumisesta kehitysyhteistyöhön annetussa laissa (382/1989) tarkoitettujen hankkeiden toteuttamiseksi siirtomenojen maksamiseen kehitysyhteistyön kohdemaille.

 

I lisätalousarvioesitys HE 325/2022 vp (2.2.2023)

Momentille myönnetään lisäystä 119 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu rakentamislakiin liittyvän päästötietokannan ylläpitorahoituksesta.

Hallitus on antanut eduskunnalle lisätalousarvioesitykseen liittyvän esityksen rakentamislaiksi (HE 139/2022 vp).


2023 I lisätalousarvio 119 000
2023 talousarvio 25 896 000
2022 IV lisätalousarvio 200 000
2022 II lisätalousarvio 199 000
2022 talousarvio 24 461 000
2021 tilinpäätös 24 177 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 83/2022 vp (1.3.2023)

Momentille myönnetään lisäystä 119 000 euroa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)

Momentille myönnetään lisäystä 584 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu palkkausten tarkistuksista.


2023 II lisätalousarvio 584 000
2023 I lisätalousarvio 119 000
2023 talousarvio 25 896 000
2022 tilinpäätös 24 860 000
2021 tilinpäätös 24 177 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)

Momentille myönnetään lisäystä 584 000 euroa.

29. Ympäristöministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)

Momentille myönnetään 12 435 000 euroa.

Selvitysosa:

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2023 talousarvio 12 435 000
2022 talousarvio 12 435 000
2021 tilinpäätös 7 711 386

 

Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)

Momentille myönnetään 12 435 000 euroa.

65. Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)

Momentille myönnetään 2 130 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) avustuksiin valtakunnallisille luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöille

2) avustuksiin valtakunnallisille asunto- ja rakennusalan järjestöille

3) saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 12 §:n mukaisiin avustuksiin saariston ympäristönhoitoa edistäviin hankkeisiin

4) saaristoalueiden ja tunturialueiden jätehuoltoa edistävän toiminnan tukemiseen

5) avustuksiin ympäristövahinkojen torjuntaan liittyvään vapaaehtoistyöhön

6) kestävää kehitystä, kulttuuriympäristön vaalimista sekä muuta ympäristökasvatusta ja -valistusta edistävien valtakunnallisesti ja alueellisesti merkittävien projektiluonteisten hankkeiden tukemiseen.

Selvitysosa:Määrärahaa käytetään yleisavustuksiin valtakunnallisille luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöille sekä valtakunnallisille asunto- ja rakennusalan järjestöille niiden perustoimintaan. Määrärahalla tuetaan myös saariston ympäristönhoitoa, saaristoalueiden ja tunturialueiden jätehuoltoa sekä ympäristövahinkojen torjuntaa. Lisäksi määrärahalla tuetaan kestävää kehitystä, kulttuuriympäristön vaalimista sekä muuta ympäristökasvatusta ja -valistusta edistäviä valtakunnallisesti ja alueellisesti merkittäviä hankkeita. Harkinnassa huomioidaan avustuksen tarpeellisuus toiminnan laatuun ja laajuuteen sekä yhteisön talouteen ja muihin tukiin nähden.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
BirdLife Suomi ry -150
Suomen Metsästäjäliitto ry -100
Ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomi ry -100
Yhteensä -350

2023 talousarvio 2 130 000
2022 talousarvio 2 480 000
2021 tilinpäätös 2 830 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)

Momentille myönnetään 2 348 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys talousarvioesityksen 2 130 000 euroon nähden on 218 000 euroa, mistä 60 000 euroa aiheutuu siirrosta momentilta 35.01.01 avustuksiin ympäristövahinkojen torjuntaan liittyvään vapaaehtoistyöhön ja 158 000 euroa momentille 12.35.99 tuloutettavasta yksityishenkilön tekemästä lahjoituksesta luonnonsuojeluun. Lahjoitusvaroja voidaan käyttää ympäristökasvatusta ja -valistusta edistävien valtakunnallisesti ja alueellisesti merkittävien projektiluonteisten hankkeiden tukemiseen.


2023 talousarvio 2 348 000
2022 talousarvio 2 480 000
2021 tilinpäätös 2 830 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)

Momentille esitetään 2,348 milj. euroa, joka on noin 130 000 euroa vähemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Esitettyyn määrärahaan ei sisälly eduskunnan tekemät kertaluonteiset lisäykset (350 000 euroa), mutta siinä on otettu huomioon yksityishenkilön lahjoitus (158 000 euroa) sekä avustus ympäristövahinkojen torjunnan vapaaehtoistyöhön (60 000 euroa), jota tuettiin aiemmin öljysuojarahaston varoista.

Valiokunta pitää määrärahaa tärkeänä tapana tukea valtakunnallisten luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöjen sekä asunto- ja rakennusalan järjestöjen merkittävää ja arvokasta työtä, jolla aktivoidaan kansalaisten vapaaehtoista toimintaa. Avustuksella edistetään myös saaristo- ja tunturialueiden jätehuoltoa. Asumiskustannusten kohotessa valiokunta korostaa etenkin järjestöjen tarjoaman asumiseen liittyvän neuvonnan turvaamista.

Valiokunta lisää momentille 950 000 euroa, josta osoitetaan 400 000 euroa Luonto-Liitolle, 150 000 euroa asumisalan järjestöjen neuvonnan lisäämiseen (mm. Vuokralaiset ry:lle ja Suomen Omakotiliitto ry:lle), 100 000 euroa Bird Life ry:lle (lintuasematukeen ja digitaaliseen lintupaikkaoppaaseen), 100 000 euroa Suomen luonnonsuojeluliitolle, 100 000 euroa ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomi ry:lle ja 100 000 euroa Suomen Metsästäjäliitto ry:lle (ympäristötöihin).

 

Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)

Momentille myönnetään 3 298 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) avustuksiin valtakunnallisille luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöille

2) avustuksiin valtakunnallisille asunto- ja rakennusalan järjestöille

3) saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 12 §:n mukaisiin avustuksiin saariston ympäristönhoitoa edistäviin hankkeisiin

4) saaristoalueiden ja tunturialueiden jätehuoltoa edistävän toiminnan tukemiseen

5) avustuksiin ympäristövahinkojen torjuntaan liittyvään vapaaehtoistyöhön

6) kestävää kehitystä, kulttuuriympäristön vaalimista sekä muuta ympäristökasvatusta ja -valistusta edistävien valtakunnallisesti ja alueellisesti merkittävien projektiluonteisten hankkeiden tukemiseen.