Talousarvioesitys 2023
10. Ympäristön- ja luonnonsuojelu
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Selvitysosa:Lukuun on budjetoitu ympäristön- ja luonnonsuojelua edistävään toimintaan hallinnonalalla ja ympäristötehtäviä aluehallinnossa hoitavissa virastoissa pääosin käytettävät määrärahat.
Itämeren ja vesien suojelua ohjaavat kuuden vuoden välein tarkistettavat vesien- ja merenhoidon suunnitelmat, monikansalliset ympäristösopimukset ja näiden sekä muiden kansainvälisten tahojen sitoumukset. Tavoitteena on saavuttaa ja ylläpitää pinta- ja pohjavesien sekä meriympäristön hyvä tila. Suunnitelmien ja sitoumuksien toimeenpanoa vahvistetaan vesiensuojelun tehostamisohjelman (Veden vuoro -ohjelma) toteutuksella. Ohjelmalla vähennetään ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormitusta ja niistä aiheutuvia riskejä vesistökunnostuksin, maa- ja metsätalouden toimenpitein valuma-alueilla, kehittämällä kaupunkivesien hallintaa sekä kehittämällä valmiuksia ja toteuttamalla Itämeren korkean riskiluokan hylyn saneeraus. Suomen kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman vihreän siirtymän tavoitteita toimeenpannaan peltojen kipsikäsittelyllä sekä ravinteiden kierrätyksellä. Jatketaan vedenalaisen meriluonnon inventointeja (VELMU) Itämeren suojelutoimien kohdentamiseksi ja luonnonvarojen kestävän käytön ohjaamiseksi. Jatketaan yhteistyötä Itämeren suojelukomission (HELCOM) Itämeren suojelun toimintaohjelman ja EU:n Itämeren alueen strategian toimeenpanemiseksi. Lisäksi vesien- ja merenhoidon tiedonhallintaa uudistetaan.
Ympäristölupien ja ympäristöllisten arviointien käsittelyä tehostetaan. Tavoitteena on, että investointihankkeiden ympäristöä koskevat lupa- ja arviointimenettelyt etenevät sujuvasti ympäristönsuojelun korkeasta tasosta tinkimättä. Päästöjä ympäristöön vähennetään nollapäästötavoitteen mukaisesti.
Pilaantuneiden riskikohteiksi luokiteltavien maa- ja pohjavesialueiden selvityksiä ja puhdistuksia edistetään valtakunnallisen tutkimus- ja kunnostusohjelman mukaisesti. Kiireellisiä isännättömiä kohteita kunnostetaan pilaantuneiden alueiden puhdistamiseen osoitetuilla määrärahoilla ja öljysuojarahaston JASKA-hankkeen kautta. Jatketaan käytettävissä olevan määrärahan puitteissa käytöstä poistettujen ja hylättyjen vakavaa ympäristön pilaantumista tai ympäristölle tai terveydelle mahdollista vaaraa aiheuttavien kaivannaisjätteiden jätealueiden (KAJAK) tarkempia kohdetutkimuksia, riskinarviointeja sekä vastuuselvityksiä.
Varaudutaan merkittäviin ympäristö- ja kemikaaliturvallisuusriskeihin. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi Ympäristövahinkorahastosta, jolla kehitetään toissijaisia ympäristövastuujärjestelmiä.
Ilman epäpuhtauksista aiheutuvia ympäristö- ja terveyshaittoja vähennetään. Jatketaan kansallisen ilmansuojeluohjelman 2030 toimeenpanoa.
Vaikutetaan EU:n kemikaalistrategian aloitteiden valmisteluun ja valmistaudutaan niiden kansalliseen täytäntöönpanoon. Toteutetaan uusittua kansallista kemikaaliohjelmaa.
Ilmastonmuutoksen hillintä ja muutokseen sopeutuminen vuosien 2030 ja 2050 ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi edellyttävät tehokkaita toimia. Vaikutetaan aktiivisesti Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoon ja muuhun kansainväliseen ilmastoyhteistyöhön. Osallistutaan aktiivisesti EU:n 2030 ilmasto- ja energialainsäädännön uudistamiseen ja valmisteluun vastaamaan vähintään 55 prosentin 2030 päästövähennystavoitetta ja 2050 ilmastoneutraaliustavoitetta.
Päivitetyllä ilmastolailla on vahvempi ohjausvaikutus. Ilmastolain edellyttämän keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) toimeenpano etenee; KAISU:n kustannustehokkailla ja vaikuttavilla toimenpiteillä tavoitellaan osaltaan hiilineutraalia Suomea vuonna 2035. Suomen ilmastopolitiikan tavoitteiden toteutumisesta ja toimista raportoidaan eduskunnalle ilmastolain mukaisesti.
Ilmastotoimien kustannustehokkuus sekä EU- ja kansainvälinen vaikuttaminen edellyttävät tuekseen tutkittua tietoa. Tuetaan ilmastopolitiikan suunnittelua ja päätöksentekoa kansallisen ilmastopaneelin avulla.
Kehitetään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa tapoja edesauttaa vähähiilisiä ja energiatehokkaita ratkaisuja sekä innovaatioita julkisella sektorilla sekä kuluttajavalinnoissa. Vauhditetaan kuntien ja alueiden ilmastotyötä sekä tuetaan samalla niiden toimeliaisuutta ja uusien työpaikkojen luomista.
Jatketaan johdonmukaista kansallista ja EU-työtä kiertotalousmurroksen toteuttamiseksi. Kiertotalous tuo ratkaisuja niin ilmastonmuutoksen, luonnonvarojen tuhlauksen kuin luontokadon hillintään.
Jatketaan toimenpiteitä luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseksi. Edistetään vuonna 2023 voimaan tulevan luonnonsuojelulain toimeenpanoa ja ohjeistusta sekä kehitetään luonnonsuojelun tietojärjestelmää. Edistetään ekologisen kompensaation sääntelyä tukevan pilottihankkeen toteuttamista ja valmistellaan ekologisen kompensaation rekisterin käyttöönotto.
Käynnistetään Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma 2022—2030 YK:n luonnon monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen ja EU:n biodiversiteettistrategian pohjalta. Luonnonsuojelualueverkostoa täydennetään jatkamalla yksityisomistuksessa olevien alueiden hankintaa ja korvausmenettelyjä etenkin osana Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) toteutusta sekä EU:n metsiensuojelun velvoitteita.
Jatketaan Helmi-elinympäristöohjelman 2021—2030 toimeenpanoa hallitusohjelman ja valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti suojelemalla ja ennallistamalla soita, kunnostamalla ja hoitamalla uhanalaisia luontotyyppejä kuten perinnebiotooppeja, lintukosteikkoja, rantoja, pienvesiä, lehtoja ja muita metsäisiä ympäristöjä. Lisäksi parannetaan luontotiedon laatua ja sen saatavuutta luontotyyppi- ja lajistoinventointien, seurannan sekä tiedonhallinnan kehittämisen avulla. Kohdennetaan suojelutoimet Suomen luonnon keskeisten uhkien torjumiseksi ja viestitään tuloksista aktiivisesti. Luonnonsuojelulain mukaisten maisemanhoitoalueiden valmistelua ja kansallisten kaupunkipuistojen verkoston kehittämistä jatketaan.
Lajien suojelua toteutetaan mm. turvaamalla ja hoitamalla uhanalaisten ja kiireellisesti suojeltavien lajien sekä luonnonsuojeludirektiivien lajien esiintymispaikkoja sekä täydentämällä tietopohjaa lajien esiintymisestä ja populaatioiden nykytilasta. Suomen arvokkaiden perinnebiotooppien inventointi valmistuu, kohteet luokitellaan kolmeen arvoluokkaan ja niiden hoitoa tehostetaan.
Jatketaan toimia kiertotalouteen siirtymiseksi mm. Kiertotalousohjelman, muovitiekartan ja valtakunnallisen jätesuunnnitelman toimia toteuttamalla, lainsäädäntöä ja vapaaehtoisia sopimuksia kehittämällä, hyödyntämällä ja kehittämällä sähköisiä alustoja ja tietojärjestelmiä sekä toteuttamalla kokeiluja. Tavoitteena on vähentää uusiutumattomien luonnonvarojen kulutusta, kaksinkertaistaa resurssituottavuus sekä kaksinkertaistaa materiaalien kiertotalousaste vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteilla ja toimilla vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä, luonnonvarojen kulutusta ja jätteiden syntyä sekä hillitään luontokatoa.
Jatketaan ravinteiden kierrätysohjelman (RAKI) ja Suomen kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman ravinnekierrätyksen investoinnin toimeenpanoa. Tuetaan erityisesti Suomen ravinne- ja energiaomavaraisuutta parantavia hankkeita, joissa kehitetään ja otetaan käyttöön yhdyskuntien jätevesien ja sivuvirtojen hyödyntämätön ravinnepotentiaali sekä parannetaan jätevesien käsittelyn energiatehokkuutta. Ravinteiden kierrätyksellä edistetään vihreän siirtymän tavoitteita.
Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien toiminnalliset tavoitteet on asetettu momentin 35.10.52 perusteluissa.
20. Ympäristövahinkojen ehkäiseminen ja jälkihoito (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 5 620 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ympäristövahinkojen ehkäisemisestä, rajoittamisesta ja torjunnan järjestämisestä, näihin toimiin välittömästi liittyvistä tutkimuksista ja selvityksistä sekä avustusten takaisinperinnästä johtuvista oikeudenkäynneistä ja konkurssimenettelyistä aiheutuviin menoihin
2) menoihin, jotka aiheutuvat toimivaltaiselle viranomaiselle siitä, että laittomasti tehtyjen kansainvälisten jätesiirtojen jätteet palautetaan tai käsitellään asianmukaisesti, eikä kaikkia kustannuksia aina saada heti perityksi aiheuttajalta
3) menoihin, jotka liittyvät ympäristövahingon seurauksena likaantuneiden eläinten hoitamiseen varautumiseen öljy- ja kemikaalionnettomuuksien yhteydessä
4) menoihin, jotka aiheutuvat ympäristövahingon vaaraa aiheuttavien hylkyjen seurannasta, saneerauksien valmistelusta ja saneerauksesta
5) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen.
Selvitysosa:Määrärahaa käytetään menoihin, jotka aiheutuvat valtiolle ympäristövahinkojen ehkäisemisestä, rajoittamisesta ja jälkitoimista ympäristön pilaantumisesta tai muusta haitallisesta muuttumisesta johtuvissa vaaratilanteissa. Viranomaisten tarve toimia koskee erityisesti maksukyvyttömyystilanteita ja tilanteita, joissa vastuutaho on tuntematon tai tavoittamattomissa. Viranomaiselle aiheutuvat kustannukset ovat tapauskohtaisia ja vaikeasti ennakoitavia. Kustannusten takaisinperintä laissa määritellyltä vastuutaholta voi asian luonteen vuoksi olla vaikea toteuttaa.
Määrärahaa käytetään menoihin, jotka aiheutuvat ympäristövahingon vaaraa aiheuttavien hylkyjen seurantaan ja saneerauksien valmisteluun sekä ympäristövahingon seurauksena likaantuneiden eläinten hoitamiseen varautumiseen. Itämeressä makaavien ympäristövahingon vaaraa aiheuttavien hylkyjen seurantaan ja saneerauksen järjestämiseen sekä ympäristövahingon yhteydessä likaantuneiden eläinten hoitoon varautumisesta vastaa Suomen ympäristökeskus, jolle aiheutuvia kuluja korvataan määrärahasta.
Menot, jotka aiheutuvat laittomien kansainvälisten jätesiirtojen palauttamisesta toimivaltaiselle viranomaiselle, peritään takaisin jätteen viejältä ja tuloutetaan momentille 12.35.99. Korvauksia arvioidaan saatavan 150 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Hituran kaivoksen sulkeminen | -120 |
| Hituran kaivoksen vesienkäsittely | 2 000 |
| Peruutetun hylkymäärärahan uudelleenbudjetointi | 1 300 |
| Yhteensä | 3 180 |
| 2023 talousarvio | 5 620 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | — |
| 2022 talousarvio | 2 440 000 |
| 2021 tilinpäätös | 1 900 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Valiokunta pitää hyvänä, että eduskunta on hyväksynyt ympäristövastuiden toissijaista rahoitusjärjestelmää koskevan hallituksen esityksen (HE 183/2022 vp) ja korostaa samalla, että tärkeää on edelleen edistää myös aiheuttaja maksaa -periaatteen sisällyttämistä lainsäädäntöön. Valiokunta yhtyy lisäksi ympäristövaliokunnan näkemykseen (YmVL 39/2022 vp) siitä, että hyvinvointialueille siirtyvän öljyntorjunnan rahoitukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota ympäristövahinkorahaston perustamisen ja öljysuojarahaston lakkauttamisen yhteydessä.
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 5 620 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ympäristövahinkojen ehkäisemisestä, rajoittamisesta ja torjunnan järjestämisestä, näihin toimiin välittömästi liittyvistä tutkimuksista ja selvityksistä sekä avustusten takaisinperinnästä johtuvista oikeudenkäynneistä ja konkurssimenettelyistä aiheutuviin menoihin
2) menoihin, jotka aiheutuvat toimivaltaiselle viranomaiselle siitä, että laittomasti tehtyjen kansainvälisten jätesiirtojen jätteet palautetaan tai käsitellään asianmukaisesti, eikä kaikkia kustannuksia aina saada heti perityksi aiheuttajalta
3) menoihin, jotka liittyvät ympäristövahingon seurauksena likaantuneiden eläinten hoitamiseen varautumiseen öljy- ja kemikaalionnettomuuksien yhteydessä
4) menoihin, jotka aiheutuvat ympäristövahingon vaaraa aiheuttavien hylkyjen seurannasta, saneerauksien valmistelusta ja saneerauksesta
5) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen.
21. Eräät luonnonsuojelun menot (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 15 740 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Helmi-elinympäristöohjelman toimeenpanoon sekä yksityisten luonnonsuojelualueiden ja muiden luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden sekä maisema-alueiden inventointiin, merkintään ja hoitoon ja hoidon tukemiseen
2) Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) toimeenpanon ja metsien suojelun edistämiseen
3) uhanalaisten eliölajien seurantaan, suojeluun ja hoitoon sekä niihin liittyvien työryhmien toimintaan, rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen ehkäisemiseen sekä vahingoittuneiden luonnonvaraisten eläinten ja EU:n CITES-asetuksen edellyttämän eläinten hoidon järjestämiseen
4) luonnonsuojelusuunnitteluun ja maa-aineslain soveltamiseen liittyvään suunnitteluun ja kunnostamiseen
5) kohtiin 1)—4) liittyen enintään 120 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuviin kuluihin
6) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää kohdissa 1)—3) myös avustusten ja muiden tukien maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Määrärahalla tehostetaan METSO-ohjelman toteutusta ja soiden suojelua sekä inventoidaan, tehdään hoitosuunnitelmia ja seurataan uhanalaisia ja luonnonsuojelulain suojeltavia luontotyyppejä, perinnebiotooppeja sekä Natura-alueiden harjumetsiä. Toteutetaan luonnonsuojelun kehittämiseksi tarvittavat selvitykset. Toimeenpannaan lajiensuojelun toimintaohjelmaa ja uutta pölyttäjästrategiaa.
Määrärahaa käytetään pääosin Helmi-elinympäristöohjelman toimeenpanoon. Ohjelmalla suojellaan, kunnostetaan ja hoidetaan etenkin soiden, lintukosteikkojen, perinnebiotooppien, pienvesien, rantojen ja metsäisten elinympäristöjen heikentyneitä kohteita ja parannetaan uhanalaisten luontotyyppien ja lajien suojelutasoa. Ohjelman puitteissa parannetaan myös luonnonsuojelua edistävän luontotiedon laatua, kattavuutta ja saatavuutta.
Maatalouden ympäristökorvausten kohdentamisen ja Helmi-ohjelman tueksi viedään päätökseen valtakunnallinen perinnebiotooppien inventointi koko maassa vuoden 2023 aikana. Luonnonsuojelulain mukaisten maisemanhoitoalueiden valmistelua edistetään. Toteutetaan maa-ainesten kestävään käyttöön ja maa-ainesten ottoalueiden kunnostukseen liittyviä hankkeita.
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 15 680 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 60 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Henkilöresurssit metsien suojelun lisärahoitukseen | 200 |
| Luonnonsuojelu (HO 2019 kertaluonteinen) | -10 000 |
| Vahingoittuneiden luonnonvaraisten eläinten hoitaminen | -180 |
| Yhteensä | -9 980 |
| 2023 talousarvio | 15 740 000 |
| 2022 talousarvio | 25 720 000 |
| 2021 tilinpäätös | 37 642 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)
Momentille myönnetään 12 740 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
5) kohtiin 1)—4) liittyen enintään 123 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuviin kuluihin.
Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toisen kappaleen kohta 5) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 5).
Vähennys 3 000 000 euroa talousarvioesityksen 15 740 000 euroon nähden on siirtoa momentille 35.10.52 Helmi-ohjelman toteuttamiseen.
| 2023 talousarvio | 12 740 000 |
| 2022 talousarvio | 25 720 000 |
| 2021 tilinpäätös | 37 642 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Momentille esitetään noin 12,7 milj. euroa, joka on noin 13 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Vähennys aiheutuu hallitusohjelman mukaisen kertaluonteisen luonnonsuojeluun osoitetun määrärahan poistumisesta ja Helmi-ohjelman rahoituksen siirtämisestä osin Metsähallituksen momentille (35.10.52).
Helmi-ohjelma.Valiokunta korostaa, että HELMI-ohjelma on keskeinen osa YK:n biodiversiteettisopimuksen mukaista kansallista luonnon monimuotoisuuden suojelun strategiaa ja toimintaohjelmaa ja se täyttää myös osaltaan EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteita. Ohjelmaa toteutetaan sekä ympäristöministeriön että maa- ja metsätalousministeriön hallinnonaloilla.
Helmi-ohjelman toteuttamiseen esitetään luonnonsuojelun rahoituksesta noin 20,4 milj. euroa, josta 7,5 milj. euroa ohjautuu mm. soiden vapaaehtoiseen suojeluun momentilta 35.10.63 ja 3,0 milj. euroa Metsähallituksen mailla tehtäviin toimiin. Käsiteltävältä momentilta ohjelmaan kohdentuu noin 9,9 milj. euroa. Lisäksi maksetaan ohjelman toimeenpanon kuluja.
Valiokunta on tyytyväinen siihen, että Helmi-ohjelman konkreettiset toimet ovat edenneet hyvin. Esitetty rahoitustaso ei kuitenkaan täysin vastaa ohjelmalle asetettuja tavoitteita, vaikka ohjelman on yleisesti todettu edistävän kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa. Valiokunta korostaa, että hallituksen tulee huolehtia asetettuja tavoitteita vastaavasta rahoituksesta.
Luonnonvaraisten eläinten hoito.Momentilta myönnetään edelleen myös harkinnanvaraista valtionavustusta luonnonvaraisten eläinten hoitotoiminnan järjestämiseen.
Valiokunta pitää villieläinten hoitoa ja sen rahoituksen jatkuvuuden turvaamista tarpeellisena sekä korostaa saamansa selvityksen perusteella, että hoito edellyttää erityisosaamista, joten sen säätämistä luvanvaraiseksi tulisi harkita. Tämä parantaisi rahoittamisen kustannustehokkuutta, koska nykyisin avustuspäätöstä tehtäessä ei ole useinkaan luotettavaa tietoa hakijan toteuttamasta hoidosta ja jälkikäteisvalvonnan keinot ovat rajalliset.
Valiokunta lisää momentille 50 000 euroa luonnonvaraisten eläinten hoitoon. Avustuksen jaossa on tärkeää huomioida Suomen siiliyhdistys ry:n toiminta.
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 12 790 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Helmi-elinympäristöohjelman toimeenpanoon sekä yksityisten luonnonsuojelualueiden ja muiden luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden sekä maisema-alueiden inventointiin, merkintään ja hoitoon ja hoidon tukemiseen
2) Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) toimeenpanon ja metsien suojelun edistämiseen
3) uhanalaisten eliölajien seurantaan, suojeluun ja hoitoon sekä niihin liittyvien työryhmien toimintaan, rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen ehkäisemiseen sekä vahingoittuneiden luonnonvaraisten eläinten ja EU:n CITES-asetuksen edellyttämän eläinten hoidon järjestämiseen
4) luonnonsuojelusuunnitteluun ja maa-aineslain soveltamiseen liittyvään suunnitteluun ja kunnostamiseen
5) kohtiin 1)—4) liittyen enintään 123 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuviin kuluihin.
6) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää kohdissa 1)—3) myös avustusten ja muiden tukien maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
22. Eräät ympäristömenot (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 10 020 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) maaperänsuojeluun ja ympäristön kunnostustoimintaan liittyvän tutkimus-, riskinarviointi- ja -hallintatoimintaan ja sen kehittämiseen sekä seurantaan
2) ympäristötehtäviin liittyviin yhteisiin kehittämishankkeisiin ja koulutuksen järjestämiseen
3) ilmastopolitiikan selvityksiin, kehittämiseen ja toimeenpanoon
4) kierto- ja biotaloutta edistäviin kehittämistehtäviin ja hankkeisiin
5) enintään 80 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen, josta enintään 22 henkilötyövuotta määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kohdan 3) sekä 58 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen muiden kohtien tehtäviin
6) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
7) elpymisvälineestä rahoitettavien vihreän siirtymän investointien hanke- ja lupavalmisteluihin.
Valtionavustuslain (688/2001) nojalla voidaan myöntää valtionavustusta saamelaisen ilmastoneuvoston toimintaan enintään 150 000 euroa. Valtionavustuslain (688/2001) ja asetuksen (684/2020) nojalla voidaan myöntää valtionavustusta ilmastopaneelin toimintaan enintään 750 000 euroa.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Momentille nettoutetaan työnantajalle maksettavat sairaus- ja äitiyspäivärahat.
Määrärahasta varataan 1 900 000 euroa lupavoimavarojen vahvistamiseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa (RRF pilari1) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Ympäristön kunnostamisen ja maaperänsuojelun kehittäminen | 2 350 000 |
| Ympäristöhallinnon ohjaus ja kehittäminen | 1 200 000 |
| Kiertotalouden edistäminen | 920 000 |
| Ilmastopaneeli, Saamelainen ilmastoneuvosto ja ilmastohankkeet | 1 310 000 |
| ELY-keskusten lupavoimavarat (RRF pilari1) | 1 900 000 |
| Ympäristötutkimuksen ja ympäristöhallinnon resurssit | 2 340 000 |
| Yhteensä | 10 020 000 |
Määrärahasta käytetään 2 350 000 euroa maaperänsuojeluun sekä pilaantuneisiin maa- ja pohjavesialueisiin liittyvään selvitys- ja puhdistustoimintaan sekä niiden kehittämiseen sekä valtion vastuulla olevien käytöstä poistettujen ja hylättyjen vakavaa ympäristön pilaantumista tai ympäristölle tai terveydelle mahdollista vaaraa aiheuttavien kaivannaisjätteiden jätealueiden (KAJAK) seurantaan, selvityksiin ja riskienhallintatoimenpiteisiin.
Määrärahaa käytetään myös kansainvälisten ilmastoneuvottelujen ja päästövähennysten sekä ilmastopolitiikan kehittämisen edellyttämiin selvityksiin, uuden keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman valmisteluun ja toimeenpanoon ja kuntien ja alueiden ilmastotyön vauhdittamiseen sekä muun muassa Saamelaisen ilmastoneuvoston toimintaan. Ilmastopaneelin toimintaan käytetään vuositasolla 750 000 euron määräraha, jolla varmistetaan mm. tiedesihteeristön toiminta ja hankerahoitus.
Määrärahasta 3 540 000 on tarkoitus käyttää myös ympäristötehtävien ohjauksen ja hoidon vahvistamiseen sekä ympäristöhallinnon yhteisiin kehittämishankkeisiin Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa, Aluehallintovirastoissa ja ympäristöministeriössä. Määräraha kohdennetaan osana tulosohjausprosessia tukemaan ympäristöhallinnon tehokasta toimintaa.
Määrärahasta 1 900 000 eurolla toimeenpannaan elpymis- ja palautumissuunnitelman tavoitetta vihreästä siirtymästä, teollisuuden vähähiilisyydestä ja kiertotalouden vauhdittamisesta. Määrärahaa kohdennetaan elpymisvälineestä rahoitettavien vihreän siirtymän investointien käynnistymisen ja hanke- ja lupavalmistelun sujuvuuden varmistamiseen. Vihreän siirtymän kokonaisuuteen liittyy merkittäviä teollisuuden ja toimialojen investointeja (mm. energiaratkaisut ja -verkot, energiatehokkuus, vähähiilisen vedyn ratkaisut, kiertotalous, rakentaminen, teollisuuden sähköistäminen). Investoinneilla saattaa olla merkittäviä päästövähennys- ja työllisyysvaikutuksia.
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 9 120 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 900 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| ELY-keskusten lupavoimavarat (RRF pilari1) | 50 |
| Ilmastolain toimeenpano | 400 |
| Itämeren ja vesien suojelun edistäminen (siirto momentille 35.10.23) | -4 310 |
| Kiertotalousohjelman toteuttaminen | -3 500 |
| Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostaminen | 1 000 |
| Ravinnekierrätys (RRF pilari1) | -2 000 |
| Ravinnekierrätys (RRF pilari1) (siirto momentille 35.10.61) | -1 000 |
| Vesiensuojelun tehostamisohjelma (siirto momentille 35.10.23) | -3 200 |
| Vesiensuojelun tehostamisohjelman avustukset (siirto momentille 35.10.61) | -1 300 |
| Ympäristötehtävien palvelujen hankinta (siirto momentille 35.10.23) | -4 125 |
| Yhteensä | -17 985 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2023 talousarvio | 10 020 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | -2 815 000 |
| 2022 talousarvio | 28 005 000 |
| 2021 tilinpäätös | 26 185 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)
Momentille myönnetään 11 615 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
8) kansalaisten ulkoilua tukevan kokonaisuuden tuottamisesta aiheutuviin menoihin.
Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toisen kappaleen kohta 8) lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdaksi 8).
Lisäys 1 595 000 euroa talousarvioesityksen 10 020 000 euroa nähden on vuoden 2022 neljännessä lisätalousarviossa peruutetun kansalaisten ulkoilua tukevan kokonaisuuden tuottamisesta aiheutuviin menoihin tarkoitetun määrärahan uudelleenbudjetointia.
| 2023 talousarvio | 11 615 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | -2 815 000 |
| 2022 talousarvio | 28 005 000 |
| 2021 tilinpäätös | 26 185 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Momentille esitetään noin 11,6 milj. euroa, joka on noin 16 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahatason aleneminen johtuu pitkälti rahoituksen siirtämisestä momentille 35.10.23 (Itämeren ja vesien suojelun edistäminen).
Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostus.Ympäristön kunnostamisen ja maaperänsuojelun kehittämiseen esitetään 2,35 milj. euroa, josta 1 milj. euroa on lisärahoitusta Itä-Suomen tukiohjelmasta. Lisäksi pilaantuneiden alueiden kunnostukseen esitetään noin 1,5 milj. euron rahoitusta momentilta 35.10.61.
Valiokunta pitää esitettyä rahoitusta tarpeellisena, koska Suomessa on yli 2 000 isännätöntä pilaantuneeksi todettua tai epäiltyä aluetta, joiden selvitys- ja kunnostustyö etenee valtakunnallisen tutkimus- ja kunnostusohjelman pohjalta. Tärkeää on niin ikään edistää hylättyjen vakavaa ympäristön pilaantumista tai ihmisten terveydelle vaaraa aiheuttavien kaivannaisalueiden tarkempia tutkimuksia ja kunnostussuunnitelmia.
Kiertotalousohjelma. Momentilla esitetään noin 0,9 milj. euroa kiertotalousohjelman toteuttamiseen. Ympäristöministeriö koordinoi hallituksen keväällä 2021 hyväksymää ohjelmaa, jota toteutetaan yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön sekä muiden ministeriöiden ja sidosryhmien kanssa. Ohjelman tähänastisia tuloksia ja keskeisiä kehittämistarpeita tarkasteleva väliarviointi valmistuu alkuvuodesta 2023.
Valiokunta pitää esitettyä määrärahaa niukkana, ja on tyytyväinen siihen, että rahoitusta on tarkoitus hakea myös EU:n LIFE-ohjelmasta. Kiertotalous on merkittävä keino vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, monimuotoisuuden heikkenemistä sekä lisätä strategista kansallista omavaraisuutta. Sen edistäminen on aiempaakin tärkeämpää, koska luopuminen fossiilisista polttoaineista jopa kuusinkertaistaa mineraalien kulutuksen vuoteen 2030 mennessä. Saadun selvityksen mukaan etenkin green deal -toimien käynnistäminen ja Kiertotalous-Suomi-osaamisverkosto edellyttäisivät lisäresursseja vaikuttavuuden parantamiseksi.
Ympäristöluvat.Valiokunta pitää tervetulleena, että talousarvioesityksessä edistetään vihreän siirtymän investointeja monella tapaa. Hankkeiden käynnistämiseen sekä hanke- ja lupavalmistelun sujuvuuden varmistamiseen esitetään 1,9 milj. euroa. Lisäksi investointihankkeiden lupahakemuksille annetaan etusija aluehallinnossa vuosina 2023—2026, minkä toteuttamiseen esitetään rahoitusta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille 4,1 milj. euroa (momentti 32.01.02) ja aluehallintovirastolle 2,5 milj. euroa (momentti 28.40.01). Lisärahoitusta suunnataan myös valitusten käsittelyyn hallintotuomioistuimissa ja sähköisen lupamenettelyn kehittämiseen, joka parantaa niin ikään valvontaa. Lisäksi tuetaan 2,5 milj. eurolla kuntien ja maakuntien kaavoitusta, luvitusta sekä niihin liittyvien selvitysten laatimista (momentilla 35.20.37).
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 11 615 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) maaperänsuojeluun ja ympäristön kunnostustoimintaan liittyvän tutkimus-, riskinarviointi- ja -hallintatoimintaan ja sen kehittämiseen sekä seurantaan
2) ympäristötehtäviin liittyviin yhteisiin kehittämishankkeisiin ja koulutuksen järjestämiseen
3) ilmastopolitiikan selvityksiin, kehittämiseen ja toimeenpanoon
4) kierto- ja biotaloutta edistäviin kehittämistehtäviin ja hankkeisiin
5) enintään 80 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen, josta enintään 22 henkilötyövuotta määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kohdan 3) sekä 58 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen muiden kohtien tehtäviin
6) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
7) elpymisvälineestä rahoitettavien vihreän siirtymän investointien hanke- ja lupavalmisteluihin
8) kansalaisten ulkoilua tukevan kokonaisuuden tuottamisesta aiheutuviin menoihin.
Valtionavustuslain (688/2001) nojalla voidaan myöntää valtionavustusta saamelaisen ilmastoneuvoston toimintaan enintään 150 000 euroa. Valtionavustuslain (688/2001) ja asetuksen (684/2020) nojalla voidaan myöntää valtionavustusta ilmastopaneelin toimintaan enintään 750 000 euroa.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Momentille nettoutetaan työnantajalle maksettavat sairaus- ja äitiyspäivärahat.
Määrärahasta varataan 1 900 000 euroa lupavoimavarojen vahvistamiseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa (RRF pilari1) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 80 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen, josta enintään 22 henkilötyövuotta määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kohdan 2) sekä 58 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen muiden kohtien tehtäviin.
Selvitysosa:Perustelujen muutoksella henkilötyövuosirajaus muutetaan vastaamaan suunniteltua aiempien vuosien mukaista käyttötarkoitusta.
Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
| 2023 II lisätalousarvio | — |
| 2023 talousarvio | 11 615 000 |
| 2022 tilinpäätös | 25 190 000 |
| 2021 tilinpäätös | 26 185 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 80 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen, josta enintään 22 henkilötyövuotta määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kohdan 2) sekä 58 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen muiden kohtien tehtäviin.
23. Itämeren ja vesien suojelun edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 11 635 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Itämeren, pinta- ja pohjavesien suojelun sekä ympäristön tilan ja vaikuttavuuden arvioinnin kehittämiseen
2) vedenalaisen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön edistämiseen
3) ravinteiden kierrätyksen edistämiseen, lukuunottamatta investointi ja TKI-hankkeita, vesien rehevöitymisen vähentämiseksi
4) ympäristötehtävien näytteenoton, laboratoriopalvelujen, tiedonhallinnan ja muiden palvelujen hankintaan
5) enintään 67 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen
6) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
7) kohtiin 1) ja 3) liittyvien avustusten maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Momentille nettoutetaan työnantajalle maksettavat sairaus- ja äitiyspäivärahat.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Vesiensuojelun tehostamisohjelma | 3 200 000 |
| Itämeren ja vesien suojelun edistäminen | 4 310 000 |
| Ympäristötehtävien palvelujen hankinta | 4 125 000 |
| Yhteensä | 11 635 000 |
Määrärahasta käytetään 3 200 000 euroa vesiensuojelun tehostamisohjelman hallinnointiin, asiantuntijaverkostojen vahvistamiseen, kehittämishankkeisiin, Saaristomeri-ohjelman toimeenpanoon sekä seurantaan ja vaikuttavuuden arviointiin.
Määrärahasta käytetään 4 310 000 euroa vesien- ja merenhoidon suunnitteluun, pinta-, pohja- ja pienvesien suojelun edistämiseen, pohjavesialueiden määrittämiseen ja luokitteluun vedenalaisen luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden kannalta tärkeiden alueiden kartoitukseen, ympäristön tilan ja vaikuttavuuden arviointiin ja kehittämiseen sekä ravinteiden kierrätysohjelman toimeenpanoon.
Määrärahasta käytetään 4 125 000 euroa vesi- ja meriseurantojen maasto- ja laboratoriotehtäviin, seurannan kehittämiseen sekä vesien- ja merenhoidon tiedonhallinnan palveluiden hankintaan.
Määrärahaa voidaan vähäisessä määrin käyttää myös avustuksiin.
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 11 235 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 400 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Itämeren ja vesien suojelun edistäminen (siirto momentilta 35.10.22) | 4 310 |
| Vesiensuojelun tehostamisohjelma (siirto momentilta 35.10.22) | 3 200 |
| Ympäristötehtävien palvelujen hankinta (siirto momentilta 35.10.22) | 4 125 |
| Yhteensä | 11 635 |
| 2023 talousarvio | 11 635 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)
Momentille myönnetään 12 635 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
5) enintään 71 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen.
Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toisen kappaleen kohta 5) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 5).
Lisäys 1 000 000 euroa talousarvioesityksen 11 635 000 euroon nähden aiheutuu ravinteiden kierrätyksen kehittämisestä.
Talousarvioesitykseen nähden päätösosaan on lisätty 4 henkilötyövuotta ravinteiden kierrätyksen kehittämiseen.
| 2023 talousarvio | 12 635 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Valiokunta pitää myönteisenä uuden momentin perustamista ja toteaa, että se selkeyttää määrärahojen käyttöä. Vesien suojelun rahoitus jakaantuu nyt pääosin kahdelle momentille. Käsittelyssä olevalta momentilta rahoitetaan suunnittelun ja edistämisen kulutusmenoja ja momentilta 35.10.61 (Vesien- ja ympäristönhoidon tukeminen) avustetaan konkreettisia toimenpiteitä. Momentille esitettävä määräraha (12,6 milj. euroa) vastaa aiemmin momentilta 35.10.22 kyseisiin tehtäviin osoitettua rahoitusta.
Itämeren ja vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä tulee edelleen tavoitella valtioneuvoston joulukuussa 2021 hyväksymien vuosia 2022—2027 koskevien vesien- ja merenhoitosuunnitelmien avulla. Suunnitelmat toteuttavat myös Itämeren valtioiden ja EU:n lokakuussa 2021 hyväksymää Itämeren toimintaohjelmaa ja hallituksen vuonna 2021 käynnistämää Saaristomeri-ohjelmaa. Valiokunta käsittelee vesien suojelua ja Saaristomerta tarkemmin jäljempänä momentin 35.10.61 yhteydessä.
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 12 635 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Itämeren, pinta- ja pohjavesien suojelun sekä ympäristön tilan ja vaikuttavuuden arvioinnin kehittämiseen
2) vedenalaisen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön edistämiseen
3) ravinteiden kierrätyksen edistämiseen, lukuunottamatta investointi ja TKI-hankkeita, vesien rehevöitymisen vähentämiseksi
4) ympäristötehtävien näytteenoton, laboratoriopalvelujen, tiedonhallinnan ja muiden palvelujen hankintaan
5) enintään 71 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen
6) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
7) kohtiin 1) ja 3) liittyvien avustusten maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Momentille nettoutetaan työnantajalle maksettavat sairaus- ja äitiyspäivärahat.
31. Avustukset kuntien ilmastosuunnitelmiin (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 2 631 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain nojalla kunnille myönnettävään avustukseen ilmastolain mukaisen ilmastosuunnitelman valmisteluun. Avustusta voidaan myöntää myös kuntien yhteistyönä tehtäville ilmastosuunnitelmille siihen osallistuvien kuntien määrän mukaan. Avustusta myönnetään kunnalle tai kuntien yhteistyöhön osallistuville kunnille, joilla ei lain vaatimukset täyttävää suunnitelmaa vielä ole.
Avustusta myönnetään toteutuneita kustannuksia vastaan, kuitenkin enintään 50 000 euroa kutakin hakemuksessa mukana olevaa kuntaa kohti. Avustuksen perusteena oleviin kustannuksiin hyväksytään ilmastosuunnitelman valmistelusta aiheutuvat palkkakustannukset ja ulkopuoliset palvelut.
Valtionapuviranomaisena toimii ympäristöministeriö, joka tekee avustuspäätöksen toimitetun hakemuksen kustannusarvion ja hakuilmoituksen rajoitusten mukaisesti.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen ilmastolain muuttamisesta. Esityksessä lisätään lainsäädäntöön velvoite laatia ilmastosuunnitelmat yksin tai yhdessä muiden kuntien kanssa. Määrärahaa käytetään kattamaan ilmastosuunnitelmien laadinnasta kunnille aiheutuvia kustannuksia.
| 2023 talousarvio | 2 631 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Momentille esitetään noin 2,6 milj. euroa myönnettäväksi avustuksena kunnille, joilla ei ole ilmastolain vaatimukset täyttävää ilmastosuunnitelmaa. Uuden velvoitteen myötä kuntien tulee mm. asettaa päästövähennystavoite ja toimet päästöjen vähentämiseksi.
Valiokunta korostaa, että kunnilla on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa. Määrärahan riittävyyttä tulee seurata ja lisätä tarvittaessa.
Valiokunta nostaa lisäksi esiin, että kuntien ja alueiden vapaaehtoisia ilmastotoimia on vauhditettu hankkeilla, joiden tavoitteissa on yhdistetty ilmastotoimet ja kiertotalouden edistäminen. Talousarvioesityksessä ei kuitenkaan esitetä tarkoitukseen uutta rahoitusta, vaikka sillä voitaisiin edistää kuntien ilmastosuunnitelmavelvoitteen siirtymistä suunnitelmista käytännön toimenpiteiksi (tarvearvio noin 1 milj. euroa).
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 2 631 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain nojalla kunnille myönnettävään avustukseen ilmastolain mukaisen ilmastosuunnitelman valmisteluun. Avustusta voidaan myöntää myös kuntien yhteistyönä tehtäville ilmastosuunnitelmille siihen osallistuvien kuntien määrän mukaan. Avustusta myönnetään kunnalle tai kuntien yhteistyöhön osallistuville kunnille, joilla ei lain vaatimukset täyttävää suunnitelmaa vielä ole.
Avustusta myönnetään toteutuneita kustannuksia vastaan, kuitenkin enintään 50 000 euroa kutakin hakemuksessa mukana olevaa kuntaa kohti. Avustuksen perusteena oleviin kustannuksiin hyväksytään ilmastosuunnitelman valmistelusta aiheutuvat palkkakustannukset ja ulkopuoliset palvelut.
Valtionapuviranomaisena toimii ympäristöministeriö, joka tekee avustuspäätöksen toimitetun hakemuksen kustannusarvion ja hakuilmoituksen rajoitusten mukaisesti.
52. Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 43 140 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää ympäristöministeriön ohjauksessa toteutettaviin Metsähallituksen julkisiin hallintotehtäviin seuraavasti:
1) Metsähallituksen hallinnassa olevien kansallispuistojen, muiden luonnonsuojelualueiden ja -kohteiden, erämaa-alueiden sekä julkisten hallintotehtävien hallinnassa olevien kulttuurikohteiden käytön, hoidon, ennallistamisen, seurannan ja opastustoiminnan menoihin sekä yksityisten suojelualueiden hoitomenoihin
2) luonnonsuojelualueilla ja -kohteilla sekä kulttuurihistoriallisilla kohteilla niiden suojelu- ja käyttötarkoitusta palvelevaan rakentamiseen sekä olemassa olevien rakennusten, rakennelmien, teiden ja tieosuuksien perusparantamis-, korjaus-, kunnossapito- ja purkumenojen maksamiseen samoin kuin luonnonsuojelualueilla sijaitsevien tai niitä varten tarvittavien rakennusten ostamiseen
3) sellaisten koneiden, laitteiden ja kaluston hankkimiseen, joiden taloudellinen käyttöaika on yli kolme vuotta
4) luontopalveluiden tehtäviin liittyvien tietojärjestelmien, mukaan lukien luonnonsuojeluhallinnolle yhteisten ULJAS-paikkatietojärjestelmien, kehittämiseen ja ylläpitoon
5) edellä mainittuihin tehtäviin liittyen, EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Lisäksi Metsähallitus saa käyttää näihin julkisiin hallintotehtäviin Metsähallitukselle kertyvät sellaiset julkisten hallintotehtävien tulot, jotka kuuluvat ympäristöministeriön toimialaan.
Toiminnan vaikuttavuustavoitteet ympäristöministeriön toimialan osalta ovat:
- — Lajien ja luontotyyppien suojelutaso paranee ajantasaisen tiedon mukaan priorisoiduilla toimenpiteillä
- — Natura 2000- ja luonnonsuojelualueverkoston luontoarvojen tila paranee
- — Kulttuurihistoriallisen kiinteistövarallisuuden arvo säilyy
- — Luonnossa virkistäytyminen lisää hyvinvointia ja luonnon arvostusta, jota tuetaan aktiivisella viestinnällä.
Selvitysosa:Ympäristöministeriö asettaa Metsähallituksen toiminnalliselle tuloksellisuudelle seuraavat alustavat tulostavoitteet:
Määrälliset tavoitteet
| 2021 toteutuma |
2022 arvio |
2023 tavoite |
|
| Helmi-ohjelmaan sisältyvä soiden ennallistaminen ja perinnebiotooppien kunnostus, osuus hallituskauden tavoitteesta (yhteensä 14 000 ha) % | 41 | 85 | 100 |
| Luontotyyppi- ja lajitiedon laatu, osuus tiedosta ajantasaista % | 63 | 80 | 82 |
| Natura-alueiden (yhteensä 1 121 kpl) tila-arviointien (NATA) lukumäärä, kpl | 56 | 25 | 30 |
| Hyvässä kunnossa olevat kulttuurihistorialliset arvokohteet % | 41 | 45 | 45 |
| Kokonaiskäyntimäärät: kansallispuistot ja muut yleisökohteet (milj. kävijää) | 9,46 | 9,5 | 9,5 |
| Kävijöiden rahankäytön aikaansaama paikallistalousvaikutus, milj. euroa | 460 | 465 | 475 |
| Luontokeskusten ja maastopalveluiden asiakastyytyväisyys (1—5 arvoasteikko) | 4,4 | 4,4 | 4,4 |
- — tehostaa toimia lajien ja luontotyyppien uhanalaistumiskehityksen pysäyttämiseksi ja toteuttaa erityisesti Helmi-elinympäristöohjelman luonnonhoito- ja ennallistamistoimia sekä luontoinventointeja merkittävässä määrin
- — osallistuu merenhoitosuunnitelman seurantaohjelman ja toimenpideohjelman toimeenpanoon sekä parantaa sisävesien monimuotoisuuden suojelua
- — edistää luonnonsuojelualueiden säädösvalmistelua, kiinteistönmuodostusta ja rajojen merkintää
- — laatii NATA-arviointeja ja hoito- ja käyttösuunnitelmia (HKS) ja hoitaa muita suojelualueiden haltijaviranomaisen tehtäviä sekä varmistaa inventoinnein ja seurannoin näiden edellyttämän riittävän ja ajantasaisen tietopohjan
- — vastaa luonnonsuojelualueiden, luontotyyppien ja lajiston tietojärjestelmien (ULJAS) ylläpidosta ja tietosisältöjen laadun parantamisesta, ja käynnistää luonnonsuojelun tietojärjestelmien uudistamisen
- — ylläpitää kulttuurihistoriallisen kiinteistövarallisuuden suojelu- ja käyttöarvoja
- — ylläpitää ja kehittää laadukkaita ja vastuullisesti tuotettuja luonnon virkistys- ja matkailukäytön palveluita huolehtimalla samalla luonnonsuojelualueiden perusteena olevien luontoarvojen säilymisestä
- — viestii luonnon monimuotoisuuden suojelusta ja luonnon kestävästä käytöstä edistäen kansalaisten ympäristötietoisuutta ja luonnon virkistyskäytön hyvinvointivaikutuksia.
Metsähallituksen ympäristöministeriön toimialaan kuuluvista julkisista hallintotehtävistä arvioidaan Metsähallitukselle kertyvän tuloja arviolta 4 620 000 euroa, josta noin 300 000 euroa on tarpeettomien kiinteistöjen myyntituottoja.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kansallispuistot ja luontokohteet | -1 535 |
| Luonnonsuojelualueiden ja kansallispuistojen kehittäminen ja kunnostaminen | 2 000 |
| Luonnonsuojelurahoituksen (HO 2019 kertaluonteinen) uudelleenkohdennus | -600 |
| Luonnonsuojelurahoituksen kasvattaminen (HO 2019 kertaluonteinen) | -14 000 |
| Palkkausten tarkistukset | 521 |
| Yhteensä | -13 614 |
| 2023 talousarvio | 43 140 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 1 314 000 |
| 2022 talousarvio | 56 754 000 |
| 2021 tilinpäätös | 70 942 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)
Momentille myönnetään 48 987 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys talousarvioesityksen 43 140 000 euroon nähden on 5 847 000 euroa, mistä 3 000 000 euroa on siirtoa momentilta 35.10.21 Helmi-ohjelman toteuttamiseen, 899 000 euroa on siirtoa momentilta 28.70.20 digikehittämisen kokonaisuuden toteuttamiseen, 1 900 000 euroa aiheutuu Sanginjoen luonnonsuojelualueen haltuunotosta ja kehittämisestä ja 48 000 euroa vuokrankorotuksen kompensaatiosta.
| 2023 talousarvio | 48 987 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 1 314 000 |
| 2022 talousarvio | 56 754 000 |
| 2021 tilinpäätös | 70 942 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Momentille esitetään noin 49 milj. euroa, joka on noin 7,8 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa johtuen lähinnä määräaikaisten tulevaisuusinvestointien päättymisestä. Määrärahasta on tarkoitus kohdentaa 2,0 milj. euroa kertaluonteisesti Itä-Suomen luonnonsuojelu- ja kansallispuistoalueiden kehittämiseen ja kunnostamiseen (osa ns. Itä-Suomi pakettia). Lisäksi Metsähallitukselle esitetään määrärahaa maa- ja metsätalousministeriön hallinnonaloilla 8,6 milj. euroa (momentti 30.64.50).
Valiokunta on tyytyväinen siihen, että perusrahoituksen osuus on tällä hallituskaudella nostettu aiemmasta noin 30 milj. eurosta noin 41 milj. euroon. Lisäksi vuosien 2020—2022 määräaikaisella rahoituksella on maksettu lähes kokonaan virkistyskäytön retkeily- ja opastuspalvelujen korjausvelka (noin 39,4 milj. euroa vuonna 2019) ja parannettu digitaalisia palveluja. On myös tehty merkittävä panostus kansallispuistoihin ja muihin luonnonsuojelualueisiin luontokadon pysäyttämiseksi, esimerkiksi kunnostamalla soita ja perinnebiotooppeja.
Valiokunta korostaa, että tarjottavilla luontopalveluilla on terveys- ja hyvinvointivaikutusten ohella merkittävä työllisyysvaikutus, joka oli noin 550 henkilötyövuotta vuonna 2021. Myös palveluiden kysyntä Metsähallituksen ylläpitämillä kohteilla jatkaa yhä kasvuaan. Kävijöitä on jo joissakin kansallispuistoissa ohjattu muille alueille, jotta kävijäpaine jakautuisi tasaisesti ja voitaisiin varmistaa käytön kestävyys.
Saadun selvityksen perusteella valiokunta toteaa, että palvelujen kestävän tason turvaaminen ja uuden korjausvelan muodostumisen estäminen on haastavaa esitetyllä määrärahatasolla. Lisärahoitusta tarvitaan myös digitaalisten palvelujen sekä ympäristöhallinnon yhteisen tietojärjestelmän kehittämiseen.
Kulttuurihistorialliset kohteet.Metsähallituksen vastuulla on lisäksi lukuisia kulttuurihistoriallisia kohteita, joiden korjausvelkaa ei ole vähennetty (70,3 milj. euroa vuonna 2019). Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että korjausvelkalaskelmat päivitetään pikaisesti ja priorisoidaan kohteet sekä laaditaan pitkän tähtäimen suunnitelma kohteiden suojelemisesta. Saadun selvityksen mukaan kohteiden korjaaminen vaatisi vähintään 5 milj. euroa vuodessa kahden seuraavan vaalikauden ajan, minkä lisäksi niiden hoitoon ja ylläpitoon tarvittaisiin 4 milj. euroa. Vuonna 2023 tarkoitukseen olisi käytössä 300 000 euroa. Tarpeen on ratkaista myös Senaatti-kiinteistöjen hallinnassa olevien vastaavien rakennusten korjausvelka. Tätä työtä tehdään valtiovarainministeriön asettamassa työryhmässä, jonka linjausten on tarkoitus valmistua tammikuussa 2023.
Saimaan norppasaaristo lisättiin Suomen kansalliseen maailmanperintökohteiden aieluetteloon tammikuussa 2021. Hakemuksen tueksi on tehty esiarviointia Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) toimesta. Esiarvioinnin pohjalta arvioidaan alkuvuodesta 2023, onko hakemusvalmisteluja perusteltua jatkaa. Jo nyt on selvää, että esiin on tuotava myös muita seikkoja kuin norppa, kuten Saimaa jääkausireliktilajien elinympäristönä ja kyky vastustaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Jos hanke hyväksytään ehdolle Unescon arviointiin, mahdollinen hyväksyminen maailmanperintölistalle voisi olla vuonna 2026. Valiokunta pitää tärkeänä, että hankkeen jatkuessa huolehditaan myös sen jatkorahoituksesta.
Valiokunta lisää momentille 1 750 000 euroa, josta kohdistetaan
- — 300 000 euroa Svartholman merilinnoituksen välttämättömien korjauksien tekemiseen
- — 300 000 euroa laitureiden rakentamiseen Norrskärin majakalle
- — 300 000 euroa valmistelussa olevan Saimaan Unescon luonnonperintöalueen luontomatkailuinfraan
- — 250 000 euroa Selkämeren kansallispuiston saavutettavuuteen (Kuuskajaskari, Iso-Enskeri, Seliskeri ja Munakari)
- — 100 000 Perämeren kansallispuiston saavutettavuuteen (Kemi-Tornio)
- — 100 000 euroa Seitsemisen kansallispuiston luontokeskuksen ja Kituskosken alueen kehittämiseen
- — 100 000 euroa Teerisuon-Lososuon rakenteisiin sekä erämatkailun edistämiseen Kuhmossa
- — 90 000 euroa Limingan lintutornin kunnostukseen
- — 80 000 euroa virkistysalueiden ja retkikohteiden kehittämiseen sekä melonta/SUP-reittien kartoitukseen/reititykseen ja melontalaitureiden rakentamiseen Suomussalmella
- — 80 000 euroa retkeilyn ja kulttuuriperinnön kannalta tärkeiden kohteiden rakenteiden kunnostustöihin Jääkärinpirtillä ja Komulankönkäällä
- — 50 000 euroa Korvatunturin majan ja Nuortin retkeilyreitin kunnostukseen Savukoskella.
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 50 737 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää ympäristöministeriön ohjauksessa toteutettaviin Metsähallituksen julkisiin hallintotehtäviin seuraavasti:
1) Metsähallituksen hallinnassa olevien kansallispuistojen, muiden luonnonsuojelualueiden ja -kohteiden, erämaa-alueiden sekä julkisten hallintotehtävien hallinnassa olevien kulttuurikohteiden käytön, hoidon, ennallistamisen, seurannan ja opastustoiminnan menoihin sekä yksityisten suojelualueiden hoitomenoihin
2) luonnonsuojelualueilla ja -kohteilla sekä kulttuurihistoriallisilla kohteilla niiden suojelu- ja käyttötarkoitusta palvelevaan rakentamiseen sekä olemassa olevien rakennusten, rakennelmien, teiden ja tieosuuksien perusparantamis-, korjaus-, kunnossapito- ja purkumenojen maksamiseen samoin kuin luonnonsuojelualueilla sijaitsevien tai niitä varten tarvittavien rakennusten ostamiseen
3) sellaisten koneiden, laitteiden ja kaluston hankkimiseen, joiden taloudellinen käyttöaika on yli kolme vuotta
4) luontopalveluiden tehtäviin liittyvien tietojärjestelmien, mukaan lukien luonnonsuojeluhallinnolle yhteisten ULJAS-paikkatietojärjestelmien, kehittämiseen ja ylläpitoon
5) edellä mainittuihin tehtäviin liittyen, EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Lisäksi Metsähallitus saa käyttää näihin julkisiin hallintotehtäviin Metsähallitukselle kertyvät sellaiset julkisten hallintotehtävien tulot, jotka kuuluvat ympäristöministeriön toimialaan.
Toiminnan vaikuttavuustavoitteet ympäristöministeriön toimialan osalta ovat:
- — Lajien ja luontotyyppien suojelutaso paranee ajantasaisen tiedon mukaan priorisoiduilla toimenpiteillä
- — Natura 2000- ja luonnonsuojelualueverkoston luontoarvojen tila paranee
- — Kulttuurihistoriallisen kiinteistövarallisuuden arvo säilyy
- — Luonnossa virkistäytyminen lisää hyvinvointia ja luonnon arvostusta, jota tuetaan aktiivisella viestinnällä.
I lisätalousarvioesitys HE 325/2022 vp (2.2.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 2 200 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäyksestä 1 600 000 euroa aiheutuu Pallastunturin luontokeskuksen uudisrakentamisesta ja 600 000 euroa hallinnansiirrossa Metsähallituksen Metsätalous Oy:ltä Luontopalveluiden hallintaan siirrettävien kohteiden kiinteistönmuodostamistoimista.
| 2023 I lisätalousarvio | 2 200 000 |
| 2023 talousarvio | 50 737 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 1 314 000 |
| 2022 talousarvio | 56 754 000 |
| 2021 tilinpäätös | 70 942 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 83/2022 vp (1.3.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 2 200 000 euroa.
II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 585 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu palkkausten tarkistuksista.
| 2023 II lisätalousarvio | 585 000 |
| 2023 I lisätalousarvio | 2 200 000 |
| 2023 talousarvio | 50 737 000 |
| 2022 tilinpäätös | 58 068 000 |
| 2021 tilinpäätös | 70 942 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 3/2023 vp (9.11.2023)
Metsähallituksen määrärahojen maksatus tapahtuu laskua vastaan, jolloin valiokunta katsoo saamansa selvityksen perusteella tarpeelliseksi lisätä momentin päätösosaan: ”Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.”
Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 585 000 euroa.
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
60. Siirto Öljysuojarahastoon (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 4 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää öljysuojarahastosta annetun lain (1406/2004) 10 § ja 17 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuihin korvauksiin sekä pelastuslaitosten öljyntorjuntavalmiuden ylläpitämiseen liittyvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Määrärahalla Öljysuojarahasto korvaa öljyvahingosta ja torjunta- ja ennallistamiskustannuksista sekä pelastustoimelle torjuntavalmiuden ylläpidosta aiheutuneita kustannuksia.
| 2023 talousarvio | 4 000 000 |
| 2022 talousarvio | 4 000 000 |
| 2021 tilinpäätös | 4 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 4 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää öljysuojarahastosta annetun lain (1406/2004) 10 § ja 17 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuihin korvauksiin sekä pelastuslaitosten öljyntorjuntavalmiuden ylläpitämiseen liittyvien menojen maksamiseen.
61. Vesien- ja ympäristönhoidon tukeminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 47 842 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) vesien- ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) mukaisten vesien- ja merenhoitosuunnitelmien toimenpiteiden toteuttamisen avustuksiin ja tukiin sekä näiden myöntämisestä aiheutuviin menoihin
2) laissa pilaantuneiden alueiden puhdistamisen tukemisesta (246/2019) tarkoitettujen avustusten maksamiseen ja järjestämistehtävänä toteutettavaan maaperän, pohjaveden tai sedimenttien pilaantumisesta terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan selvittämiseen ja pilaantuneen alueen puhdistamiseen sekä vireillä olevien nyttemmin kumotun jätelain (1072/1993) 35 §:ssä tarkoitettujen valtion jätehuoltotöiden loppuun saattamiseen
3) hankkeista aiheutuvien enintään 34 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen
4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
5) ravinteiden kierrätyksen ja talteenoton investointi- ja TKI-hankkeiden avustuksiin, hankintamenoihin ja muihin kulutusmenoihin.
Määrärahasta rahoitettu, valtion työnä toteutettu ja valmistunut työ saadaan sopia luovutettavaksi kunnalle tai muulle yhteistyökumppanille. Samalla on sovittava niistä ehdoista, joita työn vastaanottajan on luovutuksen jälkeen noudatettava.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Määrärahasta varataan 5 000 000 euroa peltojen kipsikäsittelyyn ja 1 000 000 euroa ravinteiden kierrätykseen osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa (RRF pilari1).
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Ravinteiden kierrätys (ravinne- ja energiaomavaraisuuden parantaminen, siirretty momentilta 35.10.22) | 30 000 000 |
| Vesiensuojelun tehostamisohjelma | 8 800 000 |
| Vesien- ja merenhoitosuunnitelmien toteuttaminen | 1 521 000 |
| Pilaantuneiden alueiden kunnostus | 1 521 000 |
| Peltojen kipsikäsittely (RRF pilari1) | 5 000 000 |
| Ravinteiden kierrätys (RRF pilari1) | 1 000 000 |
| Yhteensä | 47 842 000 |
Määrärahasta käytetään 30 000 000 euroa ravinne- ja energiaomavaraisuuden parantamiseen ravinteita kierrättämällä. Määrärahalla tuetaan TKI- ja investointihankkeita, joissa kehitetään ja otetaan käyttöön yhdyskuntien jätevesien ja sivuvirtojen hyödyntämätön ravinnepotentiaali sekä parannetaan jätevesien käsittelyn energiatehokkuutta. Tutkimuksen, kehityksen ja innovaatiotuen osuus lisäyksestä on 12 000 000 euroa ja investointitukien osuus 18 000 000 euroa. Ravinteiden kierrätyksen TKI-hankkeita tuetaan myös elpymis- ja palautumissuunnitelman vihreän siirtymän investointiin (P1C5I5) sisältyvällä 1 000 000 eurolla. Ravinteiden kierrätyksellä edistetään siirtymää kiertotalouteen ja vähennetään Itämeren ja vesistöjen ravinnekuormitusta sekä kasvihuonekaasupäästöjä. Tutkimus- ja kehittämistyötä voidaan edistää myös hankkimalla asiantuntijapalveluita mm. jätevesien sisältämien haitta-aineita koskeviin selvityksiin.
Määrärahasta käytetään 10 321 000 euroa vesien- ja merenhoidon käytännön toimenpiteiden toteuttamiseen osana vesiensuojelun tehostamisohjelmaa pohja- ja pintavesien hyvän tilan saavuttamiseksi ja turvaamiseksi. Erityisesti heikentyneiden rannikkovesien ja jokien tilaa parannetaan. Julkisen ja yksityisen sektorin sekä järjestökentän yhteistyötä, verkostoja ja kumppanuuksia vahvistetaan. Samalla edistetään Suomen vesialan liiketoimintaa, kilpailukykyä ja vientimahdollisuuksia tukemalla uusien teknologioiden käyttöönottoa ja hyvien käytäntöjen jakamista.
Määrärahasta käytetään 1 521 000 euroa isännättömien pilaantuneiden maa- ja pohjavesialueiden selvitys- ja puhdistushankkeiden koordinoinnista, järjestämisestä tai avustamisesta aiheutuviin menoihin ympäristö- tai terveysriskien kannalta merkittävissä kohteissa, jotka on priorisoitu yhteistyössä alueellisten ELY-keskusten kanssa ja joiden toteuttamisesta Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus vastaa keskitetysti.
Määrärahasta 5 000 000 eurolla toimeenpannaan elpymis- ja palautumissuunnitelman (RRF pilari1) vihreää siirtymää jatkamalla kipsin peltolevitystä sille soveltuvilla rannikon valuma-alueilla. Toimilla vähennetään Itämeren ravinnekuormitusta, vahvistetaan vesien- ja merenhoidon toimeenpanoa ja edistetään siirtymää kiertotalouteen.
Määrärahalla edistettäviä hankkeita rahoitetaan vähäisessä määrin lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan budjetoidusta momentin 32.01.02 määrärahoista lähinnä työmaiden työnjohdon palkkaus- ja muina kulutusmenoina.
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 2 600 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 45 242 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Eduskunnan lisäys | -180 |
| Peltojen kipsikäsittely (RRF pilari1) | -5 000 |
| Ravinne- ja energiavaraisuuden parantaminen ravinteita kierrättämällä, investointituki | 18 000 |
| Ravinne- ja energiavaraisuuden parantaminen ravinteita kierrättämällä: T&K-osuus | 12 000 |
| Ravinnekierrätys (RRF pilari1) (siirto momentilta 35.10.22) | 1 000 |
| Vesiensuojelun tehostamisohjelman avustukset (siirto momentilta 35.10.22) | 1 300 |
| Yhteensä | 27 120 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2023 talousarvio | 47 842 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 18 000 000 |
| 2022 talousarvio | 20 722 000 |
| 2021 tilinpäätös | 19 067 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)
Määrärahaa saa käyttää:
5) ravinteiden kierrätyksen ja talteenoton sekä energiatehokkuuden investointi- ja TKI-hankkeiden avustuksiin, hankintamenoihin ja muihin kulutusmenoihin.
Selvitysosa:Päätösosan kappaleen kohta 5) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 5).
Perustelujen muutos talousarvioesitykseen nähden aiheutuu energiatehokkuuden parantamisen lisäystarpeesta.
| 2023 talousarvio | 47 842 000 |
| 2022 IV lisätalousarvio | 550 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 18 000 000 |
| 2022 talousarvio | 20 722 000 |
| 2021 tilinpäätös | 19 067 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Momentille esitetään 47,8 milj. euroa, joka on 27,1 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Määräraha on valiokunnan mielestä erittäin tarpeellinen, koska sillä rahoitetaan vesien- ja ympäristönhoidon käytännön toimenpiteitä. Avustuksilla tuetaan mm. vesien- ja merenhoidon suunnitelmissa mainittuja toimenpiteitä pohja- ja pintavesien hyvän tilan saavuttamiseksi ja turvaamiseksi.
Ravinteiden kierrätysohjelma.Suuri osa momentin määrärahasta esitetään käytettäväksi ravinteiden kierrätykseen (31 milj. euroa), jolla avustetaan erityisesti Suomen ravinne- ja energiaomavaraisuutta parantavia hankkeita. Tavoitteena on mm. kehittää ja ottaa käyttöön yhdyskuntien jätevesien ja sivuvirtojen hyödyntämätön ravinnepotentiaali sekä parantaa jätevesien käsittelyn energiatehokkuutta.
Valiokunta korostaa, että ravinteiden kierrätys on mitä parhain tapa edistää siirtymää kiertotalouteen, vähentää Itämeren ja vesistöjen ravinnekuormitusta sekä kasvihuonekaasupäästöjä sekä parantaa ravinne- ja energiahuoltovarmuutta. Ohjelmaa toteutetaan myös maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla.
Vesiensuojelun tehostamisohjelmaan esitetään rahoitusta ympäristöministeriön hallinnonalalle yhteensä 12 milj. euroa. Ohjelma vahvistaa vuosina 2019—2023 vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden toteuttamista, joilla vähennetään rehevöitymistä, haitallisten aineiden päästöjä sekä hallitaan muita vesi- ja meriympäristön tilaan kohdistuvia paineita parantaen samalla vesi- ja meriluonnon monimuotoisuutta. Ohjelmassa on edelleen tarpeen tukea peltojen kipsikäsittelyä, maa- ja metsätalouden sekä kaupunkien vesienhallintaa ja vesistökunnostuksia sekä selvittää uusien menetelmien soveltuvuutta ja vaikuttavuutta.
Valiokunta on tyytyväinen siihen, että Saaristomeri-ohjelmaan on kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota ja tietoisuus alueen tilanteesta on kasvanut. Ohjelman tavoitteena on vähentää Saaristomeren valuma-alueen hajakuormitusta siten, että alue voidaan poistaa Itämeren suojelukomission (HELCOM) pahimpien kuormittajien ns. hot spot -listalta viimeistään vuonna 2027. Myönteistä on myös, että kesäkuussa 2022 osana ohjelmaa valmistui maatalouden vesiensuojelun tiekartta. Tiekartan toimenpiteiden rahoitus vaatii vuosittain noin 18 milj. euroa.
Valiokunta pitää ongelmallisena, että ohjelman rahoitus ja vastuut ovat jakaantuneet. Rahoituksesta noin 40 prosenttia kohdentuu ympäristöministeriön ja 60 prosenttia maa- ja metsätalousministeriön pääluokkaan. Ympäristöministeriön hallinnonalalla ohjelmaa toteutetaan pääasiassa edellä mainittujen vesiensuojelun tehostamisohjelman sekä ravinteiden kierrätysohjelman kautta. Valiokunta painottaa, että toimenpiteiden tehokas toteuttaminen vaatii ministeriöiden saumatonta ja sujuvaa yhteistyötä, johon tulee kiinnittää erityistä huomiota.
Saadun selvityksen perusteella valiokunta toteaa, että vuonna 2023 on teknisesti käytettävissä riittävä rahoitus tiekartan toteuttamiseen. Ongelmana on kuitenkin, että rahoitusta ei ole korvamerkitty ja toimenpiteiden toteutus perustuu vapaaehtoisuuteen. Lisäksi rahoitus on jakaantunut useaan eri instrumenttiin, joten sen hakeminen vaatii osaamista. Valiokunta käsittelee asiaan liittyviä ongelmia ja tarpeita tarkemmin mietinnössään maa- ja metsätalousministeriön pääluokan yhteydessä (momentilla 30.40.22).
Valiokunta lisää momentille 50 000 euroa Taipalsaaren kosteikkojen kunnostukseen.
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 47 892 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) vesien- ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) mukaisten vesien- ja merenhoitosuunnitelmien toimenpiteiden toteuttamisen avustuksiin ja tukiin sekä näiden myöntämisestä aiheutuviin menoihin
2) laissa pilaantuneiden alueiden puhdistamisen tukemisesta (246/2019) tarkoitettujen avustusten maksamiseen ja järjestämistehtävänä toteutettavaan maaperän, pohjaveden tai sedimenttien pilaantumisesta terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan selvittämiseen ja pilaantuneen alueen puhdistamiseen sekä vireillä olevien nyttemmin kumotun jätelain (1072/1993) 35 §:ssä tarkoitettujen valtion jätehuoltotöiden loppuun saattamiseen
3) hankkeista aiheutuvien enintään 34 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen
4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
5) ravinteiden kierrätyksen ja talteenoton sekä energiatehokkuuden investointi- ja TKI-hankkeiden avustuksiin, hankintamenoihin ja muihin kulutusmenoihin.
Määrärahasta rahoitettu, valtion työnä toteutettu ja valmistunut työ saadaan sopia luovutettavaksi kunnalle tai muulle yhteistyökumppanille. Samalla on sovittava niistä ehdoista, joita työn vastaanottajan on luovutuksen jälkeen noudatettava.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Määrärahasta varataan 5 000 000 euroa peltojen kipsikäsittelyyn ja 1 000 000 euroa ravinteiden kierrätykseen osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa (RRF pilari1).
II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuodelta 2022 siirtyneestä määrärahasta varataan 13 000 000 euroa peltojen kipsikäsittelyyn ja ravinteiden kierrätykseen (RRF pilari1) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Selvitysosa:Perustelujen muutoksella yhdistetään peltojen kipsikäsittelyn ja ravinteiden kierrätyksen varaus, jotta saavutetaan paremmin elpymis- ja palautumissuunnitelmassa asetetut tavoitteet.
Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
| 2023 II lisätalousarvio | — |
| 2023 talousarvio | 47 892 000 |
| 2022 tilinpäätös | 39 272 000 |
| 2021 tilinpäätös | 19 067 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)
Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuodelta 2022 siirtyneestä määrärahasta varataan 13 000 000 euroa peltojen kipsikäsittelyyn ja ravinteiden kierrätykseen (RRF pilari1) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
63. Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 43 630 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) maa- ja vesialueiden sekä rakennusten ostamiseen ja lunastamiseen luonnonsuojelutarkoituksia varten sekä erämaa-alueisiin liitettävien alueiden ostamiseen
2) korvausten maksamiseen maanomistajille tai erityisen oikeuden haltijoille luonnonsuojelulain 24, 25, 29 ja 47 §:n mukaisten päätösten tai sopimusten aiheuttamista taloudellisista menetyksistä
3) Natura 2000 -verkoston toteuttamisesta aiheutuviin luonnonsuojelulain 53 §:n, maankäyttö- ja rakennuslain 197 §:n sekä yksityistielain 21 §:n mukaan valtiolle määrättyihin korvauksiin
4) maa-aineslain 8 ja 26 §:n mukaisesti suojelusta aiheutuviin korvauksiin
5) luonnonsuojelulain 55 §:n 2 momentin mukaisiin haitankorvauksiin
6) valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin hankittavien alueiden tai yksityisiksi suojelualueiksi perustettavien alueiden arvioinnista, maanmittaustoimituksista ja hankintatehtävistä sekä yksityisten suojelualueiden merkintäpalvelujen hankkimisesta aiheutuviin menoihin ja lisäksi ympäristöministeriön hallinnassa olevien alueiden kiinteistönhoidon menoihin ja mahdollisiin korvaustoimitusten kuluihin
7) enintään 100 000 euroa erikseen tehtävien yhteistoimintasopimusten perusteella maksettaviin palkkioihin, joilla edistetään maanomistajien tekemien Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) mukaisten tarjousten tai Helmi-ohjelman suoalueiden suojelua edistävien tarjousten käsittelyä
8) koron maksamiseen jaksotetuille kauppahinnan ja korvausten maksuerille, jolloin koron suuruus on kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain 95 §:n 1 momentin mukainen
9) rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemisestä ja korvaamisesta annetun lain mukaisiin avustuksiin ja korvauksiin
10) kunnille ja kuntien virkistysalueiden hankintaa varten perustamille yhteisöille seudullisesti ja valtakunnallisesti merkittävien virkistysaluehankintojen tukemiseen valtionavustuslain nojalla. Hankintojen tulee edistää luonnon monimuotoisuuden suojelua
11) metsätuhojen torjunnasta annetun lain perusteella luonnonsuojelualueelta tai luonnonsuojelutarkoitukseen hankitulta valtion alueelta levinneiden metsätuhojen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta ja vahinkojen arvioinnista aiheutuvien menojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Valtioneuvoston vahvistamien luonnonsuojeluohjelmien, Natura 2000 -verkoston, Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) ja Helmi-ohjelman toteuttamiseksi saa tehdä vuonna 2023 sopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2023 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 10 000 000 euroa.
Selvitysosa:Hankkimalla maata valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin sekä korvausmenettelyllä turvataan luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä alueita. Erityisesti toteutetaan Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaa (METSO) ja soidensuojelua osana Helmi-ohjelmaa. Määrärahalla toimeenpannaan myös valtioneuvoston vahvistamia luonnonsuojeluohjelmia, Natura 2000 -verkostoa, erityisesti suojeltavien lajien suojelua ja kaavojen suojelualuevarauksia. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ohella Metsähallitus jatkaa suojelualuehankintoja tarvittaessa.
METSO-ohjelman mukaisten metsäalueiden hankintaan ja korvauksiin varataan alustavasti 23 000 000 euroa ja soidensuojeluun osana Helmi-ohjelmaa vähintään 7 500 000 euroa. Rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen varataan alustavasti 3 000 000 euroa sekä virkistysalueiden hankinnan tukemiseen 100 000 euroa. Määrärahasta 1 000 000 euroa voidaan tarvittaessa osoittaa Metsähallituksen käyttöön.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2023 | 2024 | 2025 | Yhteensä vuodesta 2023 lähtien |
|
| Vuoden 2023 sitoumukset | 5 000 | 3 000 | 2 000 | 10 000 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 330 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 43 300 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Luonnonsuojelu (HO 2019 kertaluonteinen) | -6 500 |
| Metsien suojelun lisärahoitus | 6 000 |
| Yhteensä | -500 |
| 2023 talousarvio | 43 630 000 |
| 2022 talousarvio | 44 130 000 |
| 2021 tilinpäätös | 56 130 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)
Momentille myönnetään 46 630 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys 3 000 000 euroa talousarvioesityksen 43 630 000 euroon nähden aiheutuu metsien suojelusta.
| 2023 talousarvio | 46 630 000 |
| 2022 talousarvio | 44 130 000 |
| 2021 tilinpäätös | 56 130 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Momentille esitetään noin 46,6 milj. euroa, joka on 2,5 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa.
Metso-ohjelma.Määrärahasta valtaosa, noin 23 milj. euroa, käytetään metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) korvauksiin maanomistajille. Ohjelma täyttää osaltaan mm. EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteita, joten on tärkeää, että vapaaehtoisiin suojelutarjouksiin perustuva ohjelma etenee aikataulussa. Lokakuussa 2022 tavoitteesta oli toteutettu noin 90 prosenttia. Saadun selvityksen mukaan suojelutarjonta ylittää ohjelman määrärahatason ja 96 000 hehtaarin suojelutavoite saavutettaisiin ympäristöministeriön hallinnonalalla vuoteen 2025 mennessä.
Valiokunta pitää tarpeellisena, että momentilta rahoitetaan edelleen myös mm. rauhoitettujen eläinten aiheuttamista vahingoista maksettavia korvauksia. Tarkoitukseen varataan 3 milj. euroa vuonna 2023.
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 46 630 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) maa- ja vesialueiden sekä rakennusten ostamiseen ja lunastamiseen luonnonsuojelutarkoituksia varten sekä erämaa-alueisiin liitettävien alueiden ostamiseen
2) korvausten maksamiseen maanomistajille tai erityisen oikeuden haltijoille luonnonsuojelulain 24, 25, 29 ja 47 §:n mukaisten päätösten tai sopimusten aiheuttamista taloudellisista menetyksistä
3) Natura 2000 -verkoston toteuttamisesta aiheutuviin luonnonsuojelulain 53 §:n, maankäyttö- ja rakennuslain 197 §:n sekä yksityistielain 21 §:n mukaan valtiolle määrättyihin korvauksiin
4) maa-aineslain 8 ja 26 §:n mukaisesti suojelusta aiheutuviin korvauksiin
5) luonnonsuojelulain 55 §:n 2 momentin mukaisiin haitankorvauksiin
6) valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin hankittavien alueiden tai yksityisiksi suojelualueiksi perustettavien alueiden arvioinnista, maanmittaustoimituksista ja hankintatehtävistä sekä yksityisten suojelualueiden merkintäpalvelujen hankkimisesta aiheutuviin menoihin ja lisäksi ympäristöministeriön hallinnassa olevien alueiden kiinteistönhoidon menoihin ja mahdollisiin korvaustoimitusten kuluihin
7) enintään 100 000 euroa erikseen tehtävien yhteistoimintasopimusten perusteella maksettaviin palkkioihin, joilla edistetään maanomistajien tekemien Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) mukaisten tarjousten tai Helmi-ohjelman suoalueiden suojelua edistävien tarjousten käsittelyä
8) koron maksamiseen jaksotetuille kauppahinnan ja korvausten maksuerille, jolloin koron suuruus on kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain 95 §:n 1 momentin mukainen
9) rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemisestä ja korvaamisesta annetun lain mukaisiin avustuksiin ja korvauksiin
10) kunnille ja kuntien virkistysalueiden hankintaa varten perustamille yhteisöille seudullisesti ja valtakunnallisesti merkittävien virkistysaluehankintojen tukemiseen valtionavustuslain nojalla. Hankintojen tulee edistää luonnon monimuotoisuuden suojelua
11) metsätuhojen torjunnasta annetun lain perusteella luonnonsuojelualueelta tai luonnonsuojelutarkoitukseen hankitulta valtion alueelta levinneiden metsätuhojen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta ja vahinkojen arvioinnista aiheutuvien menojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Valtioneuvoston vahvistamien luonnonsuojeluohjelmien, Natura 2000 -verkoston, Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) ja Helmi-ohjelman toteuttamiseksi saa tehdä vuonna 2023 sopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2023 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 10 000 000 euroa.
II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)
Momentin perustelut muutetaan seuraaviksi:
Määrärahaa saa käyttää:
1) maa- ja vesialueiden sekä rakennusten ostamiseen ja lunastamiseen luonnonsuojelutarkoituksia varten sekä erämaa-alueisiin liitettävien alueiden ostamiseen luonnonsuojelulain (9/2023) 108 §:n mukaisesti
2) korvausten maksamiseen maanomistajille tai erityisen oikeuden haltijoille luonnonsuojelulain 47, 48, 64 ja 77 §:n mukaisten päätösten tai sopimusten aiheuttamista taloudellisista menetyksistä
3) korvausten maksamiseen luonnonsuojelulain 111 §:n mukaisista valtion korvausvelvollisuuden piiriin kuuluvista haitoista
4) Natura 2000 -verkoston toteuttamisesta aiheutuviin luonnonsuojelulain 110 ja 113 §:n, maankäyttö- ja rakennuslain (1.1.2025 alkaen alueidenkäyttölaki) (132/1999) 197 §:n sekä yksityistielain (560/2018) 21 §:n mukaan valtiolle määrättyihin korvauksiin
5) maa-aineslain (555/1981) 8 ja 26 §:n mukaisesti suojelusta aiheutuviin korvauksiin
6) luonnonsuojelulain 124 §:n 2 momentin mukaisiin haitankorvauksiin
7) valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin hankittavien alueiden tai yksityisiksi suojelualueiksi perustettavien alueiden arvioinnista, maanmittaustoimituksista ja hankintatehtävistä sekä yksityisten suojelualueiden merkintäpalvelujen hankkimisesta aiheutuviin menoihin ja lisäksi ympäristöministeriön hallinnassa olevien alueiden kiinteistönhoidon menoihin ja mahdollisiin korvaustoimitusten kuluihin
8) enintään 100 000 euroa erikseen tehtävien yhteistoimintasopimusten perusteella maksettaviin palkkioihin, joilla edistetään maanomistajien tekemien Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) mukaisten tarjousten tai Helmi-ohjelman suoalueiden suojelua edistävien tarjousten käsittelyä
9) koron maksamiseen jaksotetuille kauppahinnan ja korvausten maksuerille, jolloin koron suuruus on kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain (603/1977) 95 §:n 1 momentin mukainen
10) rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemisestä ja korvaamisesta annetun lain (15/2022) mukaisiin avustuksiin ja korvauksiin
11) kunnille ja kuntien virkistysalueiden hankintaa varten perustamille yhteisöille seudullisesti ja valtakunnallisesti merkittävien virkistysaluehankintojen tukemiseen valtionavustuslain (688/2001) nojalla. Hankintojen tulee edistää luonnon monimuotoisuuden suojelua
12) metsätuhojen torjunnasta annetun lain (1087/2013) perusteella luonnonsuojelualueelta tai luonnonsuojelutarkoitukseen hankitulta valtion alueelta levinneiden metsätuhojen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta ja vahinkojen arvioinnista aiheutuvien menojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Valtioneuvoston vahvistamien luonnonsuojeluohjelmien, Natura 2000 -verkoston, Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) ja Helmi-ohjelman toteuttamiseksi saa tehdä vuonna 2023 sopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2023 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 10 000 000 euroa.
Selvitysosa:Perustelujen muutos aiheutuu tarpeesta muuttaa momentin päätösosa vastaamaan 1.6.2023 voimaan tullutta uutta luonnonsuojelulakia (9/2023).
Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
| 2023 II lisätalousarvio | — |
| 2023 talousarvio | 46 630 000 |
| 2022 tilinpäätös | 44 130 000 |
| 2021 tilinpäätös | 56 130 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)
Momentin perustelut muutetaan seuraaviksi:
Määrärahaa saa käyttää:
1) maa- ja vesialueiden sekä rakennusten ostamiseen ja lunastamiseen luonnonsuojelutarkoituksia varten sekä erämaa-alueisiin liitettävien alueiden ostamiseen luonnonsuojelulain (9/2023) 108 §:n mukaisesti
2) korvausten maksamiseen maanomistajille tai erityisen oikeuden haltijoille luonnonsuojelulain 47, 48, 64 ja 77 §:n mukaisten päätösten tai sopimusten aiheuttamista taloudellisista menetyksistä
3) korvausten maksamiseen luonnonsuojelulain 111 §:n mukaisista valtion korvausvelvollisuuden piiriin kuuluvista haitoista
4) Natura 2000 -verkoston toteuttamisesta aiheutuviin luonnonsuojelulain 110 ja 113 §:n, maankäyttö- ja rakennuslain (1.1.2025 alkaen alueidenkäyttölaki) (132/1999) 197 §:n sekä yksityistielain (560/2018) 21 §:n mukaan valtiolle määrättyihin korvauksiin
5) maa-aineslain (555/1981) 8 ja 26 §:n mukaisesti suojelusta aiheutuviin korvauksiin
6) luonnonsuojelulain 124 §:n 2 momentin mukaisiin haitankorvauksiin
7) valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin hankittavien alueiden tai yksityisiksi suojelualueiksi perustettavien alueiden arvioinnista, maanmittaustoimituksista ja hankintatehtävistä sekä yksityisten suojelualueiden merkintäpalvelujen hankkimisesta aiheutuviin menoihin ja lisäksi ympäristöministeriön hallinnassa olevien alueiden kiinteistönhoidon menoihin ja mahdollisiin korvaustoimitusten kuluihin
8) enintään 100 000 euroa erikseen tehtävien yhteistoimintasopimusten perusteella maksettaviin palkkioihin, joilla edistetään maanomistajien tekemien Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) mukaisten tarjousten tai Helmi-ohjelman suoalueiden suojelua edistävien tarjousten käsittelyä
9) koron maksamiseen jaksotetuille kauppahinnan ja korvausten maksuerille, jolloin koron suuruus on kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain (603/1977) 95 §:n 1 momentin mukainen
10) rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemisestä ja korvaamisesta annetun lain (15/2022) mukaisiin avustuksiin ja korvauksiin
11) kunnille ja kuntien virkistysalueiden hankintaa varten perustamille yhteisöille seudullisesti ja valtakunnallisesti merkittävien virkistysaluehankintojen tukemiseen valtionavustuslain (688/2001) nojalla. Hankintojen tulee edistää luonnon monimuotoisuuden suojelua
12) metsätuhojen torjunnasta annetun lain (1087/2013) perusteella luonnonsuojelualueelta tai luonnonsuojelutarkoitukseen hankitulta valtion alueelta levinneiden metsätuhojen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta ja vahinkojen arvioinnista aiheutuvien menojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Valtioneuvoston vahvistamien luonnonsuojeluohjelmien, Natura 2000 -verkoston, Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) ja Helmi-ohjelman toteuttamiseksi saa tehdä vuonna 2023 sopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2023 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 10 000 000 euroa.
66. Kansainvälisen yhteistyön jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 1 762 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ympäristöministeriön toimialaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen ja sopimusten jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen sekä muihin kansainvälisten sitoumusten aiheuttamiin maksuihin ulkomaille
2) kehitysmaiden edustajien kansainvälisiin ympäristökokouksiin, sopimusneuvotteluihin ja asiantuntijaseminaareihin osallistumisen tukemiseen.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Ilmasto ja ilmakehä | 350 000 |
| Ekosysteemipalvelut ja luonnon monimuotoisuus | 500 000 |
| Itämeri, vesistöt ja vesivarat | 660 000 |
| Materiaalitehokkuus ja kemikaalit | 200 000 |
| Asuminen ja rakennettu ympäristö | 2 000 |
| Muut maksut ulkomaille | 50 000 |
| Yhteensä | 1 762 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kansainvälisen yhteistyön jäsenmaksut (siirto momentille 35.01.01) | -120 |
| Yhteensä | -120 |
| 2023 talousarvio | 1 762 000 |
| 2022 talousarvio | 1 882 000 |
| 2021 tilinpäätös | 1 762 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)
Momentille myönnetään 2 162 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys talousarvioesityksen 1 762 000 euroon nähden on 400 000 euroa, mistä 200 000 euroa on siirtoa momentilta 24.90.66 Maailmanpankin Global Gas Flaring Reduction (GGFR) -kumppanuuteen ja 200 000 euroa on siirtoa momentilta 24.30.66 kehitysmaiden edustajien osallistumisen tukemiseen kansainvälisten ympäristösopimusten ja -prosessien kokouksiin.
| 2023 talousarvio | 2 162 000 |
| 2022 talousarvio | 1 882 000 |
| 2021 tilinpäätös | 1 762 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 2 162 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ympäristöministeriön toimialaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen ja sopimusten jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen sekä muihin kansainvälisten sitoumusten aiheuttamiin maksuihin ulkomaille
2) kehitysmaiden edustajien kansainvälisiin ympäristökokouksiin, sopimusneuvotteluihin ja asiantuntijaseminaareihin osallistumisen tukemiseen.