Talousarvioesitys 2023
20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Selvitysosa:
Merialuesuunnittelulla vaikutetaan kestävän sinisen talouden lisäämiseen ja meriympäristön käytön kestävyyteen ja suojelun parantamiseen. Ympäristöministeriö huolehtii merialuesuunnittelun kehittämisestä ja ohjauksesta sekä yhteistyöstä naapurimaiden kanssa. Maakuntien liitot huolehtivat merialuesuunnitelmien laatimisesta.
Edistetään kaupunkiseutujen eheää ja vähähiiliseen liikkumiseen kannustavaa yhdyskuntarakennetta sekä luodaan edellytyksiä elinympäristön laatua parantavalle ja luonnon monimuotoisuutta turvaavalle täydennysrakentamiselle. Täydennysrakentamisella hyödynnetään olemassa olevaa infrastruktuuria, vähennetään liikennetarvetta ja tuetaan joukkoliikenteen ja palvelujen järjestämistä. Kirkonkylien, kylien ja maaseudun maankäytön ohjausta kehitetään huomioiden niiden ominaispiirteet, luonnonvaratalouden uudet kehityssuunnat ja pyrkimys paikalliseen energiantuotantoon.
Maakuntakaavoituksessa painotetaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden edistämistä ja sitä tukevaa maakuntien liittojen ja eri viranomaistahojen vuorovaikutteista yhteistyötä kaavaprosesseissa. Valtioneuvoston vuonna 2017 päättämissä tavoitteissa painotetaan mm. ilmastonmuutoksen hillintää ja ilmastonmuutokseen sopeutumista sekä luonnon monimuotoisuuden edistämistä. Maakuntakaavoituksen kehittämistä jatketaan yhdessä maakuntien liittojen kanssa tavoitteena edelleen parantaa maakuntakaavojen ohjausvaikutuksen kohdentumista keskeisiin alueidenkäytön vähintään seudullisiin kysymyksiin.
Valmistellaan toimia uudis- ja korjausrakentamisen ja rakennuskannan resilienssin parantamiseksi ilmastonmuutoksen vaikutuksia vastaan. Toteutetaan toimenpidekokonaisuus, jolla tuetaan hiilijalanjäljen pienentämistä asumisessa ja parannetaan olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuutta.
Tuulivoimarakentamisen edellytyksiä parannetaan edistämällä laadukasta sekä riittäviin selvityksiin ja vaikutusten arviointeihin perustuvaa kaavoitusta ja lupamenettelyitä. Tuulivoimarakentamisen suunnittelun ja ohjauksen tehostamista ja yhtenäistämistä jatketaan.
Valmistellaan toimia ympäristökuormituksen vähentämiseksi sekä materiaali- ja resurssitehokkuuden parantamiseksi uudisrakentamisessa ja korjaamisessa. Jatketaan vähähiilisen rakentamisen tiekartan toimeenpanoa ja kehitetään rakennuksen elinkaaren aikaiseen hiilijalanjälkeen perustuvaa säädösohjausta yhteistyössä muiden pohjoismaiden ja Euroopan komission kanssa. Jatketaan rakennustuotteiden ja -prosessien päästötietokannan kehittämistä ja suunnitellaan rakennusten päästötietojen seurantajärjestelmää.
Toteutetaan rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä (EPBD) ja osallistutaan sen uusimisen valmisteluun. Jatketaan energiatehokkuusdirektiivin (EED) ja uusiutuvan energian direktiivin (RED II) kansallista toimeenpanoa ja osallistutaan niiden uusimisen valmisteluun. Edistetään vähimmäisvaatimuksia energiatehokkaampaa uudis- ja korjausrakentamista. Energiatehokkuutta parantavissa korjausrakentamistoimissa huomioidaan rakennuksen ominaispiirteitä säilyttäviä ja turvaavia ratkaisuja, jotka samalla tukevat elinympäristön laadun parantamista sekä kulttuuriympäristön ja perinteisen rakennuskannan arvojen ja hyvinvointia luovien mahdollisuuksien huomioon ottamista. Osallistutaan ekosuunnittelu- ja energiamerkintäsäädösten tuoteryhmäkohtaiseen valmisteluun. Huolehditaan rakennustuotteita koskevien säädösten toimeenpanosta, ohjauksesta ja markkinavalvonnasta.
Vuonna 2023 myönnetään avustuksia tavoitteena vauhdittaa rakennusten energiatehokkuuden parantamista ja luopumista fossiilisen öljyn- ja maakaasun käytöstä lämmityksessä ja siirtymisessä muihin lämmitysmuotoihin. Rakennusten energiatehokkuutta parantavilla avustuksilla tuetaan asuntokannan lämmitysenergiankulutuksen sekä siitä aiheutuvien ilmastopäästöjen pienentämistä merkittävästi säädöksillä asetettua vaatimustasoa enemmän. Avustuksilla tuetaan pientalojen öljy- ja maakaasulämmityksestä luopumista. Ympäristöministeriö ja Business Finland jatkavat vuonna 2021 käynnistynyttä Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelmaa tukemalla rakennetun ympäristön ilmastotyötä vähähiilisten ratkaisujen kehittämisessä. Määrärahoja kohdennetaan myös olemassa oleviin asuinrakennusten ja työpaikkakiinteistöjen sähköisen liikenteen latausinfratukiin.
EU:n rakennustuoteasetuksen (EU) N:o 305/2011 ongelmien ratkaisemiseen vaikutetaan proaktiivisesti, jotta rakennustuotteiden sisämarkkinat toimisivat paremmin. Osallistutaan rakennustuoteasetuksen uudistustyöhön ja CPR Acquis -työhön. Rakennustuoteasetuksen osittainen toimimattomuus vaikeuttaa tällä hetkellä rakennusalan yritysten ja viranomaisten toimintaa. Ongelmia liittyy myös rakennustuotteiden uudelleenkäyttöön ja ympäristöominaisuuksien ilmoittamiseen. Suomi on väkilukuun suhteutettuna EU:n suurin rakennustuotteiden viejä, joten rakennustuoteasetuksella on suuri merkitys Suomen rakennustuoteteollisuudelle. Lisäksi osallistutaan aktiivisesti EU juomavesidirektiivin täytäntöönpanoon liittyvään, veden kanssa kosketuksissa olevien rakennustuotteiden valmistuksessa käytettävien aineiden ja materiaalien terveydellisten kriteerien ja hyväksyntämenettelyjen valmisteluun.
Tietopohjaa rakentamisen muovien lajeista, laadusta, kulutusmääristä, niiden kierrätettävyydestä ja kierrätysmarkkinoista lisätään selvityksillä ja tutkimushankkeilla. Näiden perusteella rakennetaan tietoalustaa ja tiedonkeruujärjestelmää Rakentamisen muovit green deal -sopimuksen toimeenpanon tueksi sekä haetaan ratkaisuja muovien mekaanisen ja kemiallisen kierrätyksen kehittämiseksi. Rakentamisen muovit green deal -sopimuksen tukena toteutetaan laajaa tilaajille, rakennuttajille, rakennushankkeiden toteuttajille ja rakentamisen toimitusketjun toimijoille tarkoitettua koulutuskokonaisuutta.
Jatketaan toimia rakennus- ja purkujätteen hyödyntämisasteen nostamiseksi sekä hyödyntämisen laadun parantamiseksi. Valmistellaan rakennus- ja purkuluvan yhteydessä annettavaa rakennusjäteselvitystä koskevaa sääntelyä, valtakunnallisen rakennus- ja purkujäterekisterin toteutusta sekä parannetaan Materiaalitorin edellytyksiä toimia rakennus- ja purkumateriaalien markkinoiden alustana. Tehostetaan verkkopohjaisen rakennusjäteilmoituksen käyttöä, rakennus- ja purkujätteiden hyödyntämistä materiaaleina sekä teollisten symbioosien hyödyntämistä ja parannetaan rakennus- ja purkujätetilastointia. Kehitetään rakentamisen kierrätystuotteiden sisämarkkinasäännösten mukaisia menettelyjä ja selvitetään kansallisen end-of-waste -kriteerien edellytyksiä. Jatketaan rakennetun ympäristön materiaalivirtojen seurannan tietopalvelun kehitystä.
Yhteiskunnalla ja eri toimijoilla on käytössä laadukas rakennetun ympäristön keskitetty tietoaineisto, jonka avulla syntyy lisäarvoa sekä uusia yhteisiä alustoja, joita käytetään myös kaupalliseen tarkoitukseen. Tietoa hyödynnetään niin rakennetun ympäristön suunnittelussa kuin esimerkiksi rakennusten energiatehokkuudessa tai päästövähennysten arvioinnissa.
Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen toimivuutta ja kestävyyttä parannetaan kehittämällä kaupunkiseutujen suunnittelua yhteistyössä kaupunkiseutujen kanssa. Kaupunkiseutujen suunnittelua kehittämällä parannetaan seudullisen yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän yhteensovittamista, kestävää liikkumista ja arjen sujuvuutta, asuin- ja elinympäristön laatua, palvelujen ja virkistysalueiden saavutettavuutta sekä osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyjä.
Suurimpien kaupunkiseutujen maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevalla sopimusmenettelyllä (MAL) vahvistetaan sekä kuntien keskinäistä että kuntien ja valtion eri hallinnonalojen välistä yhteistyötä seutujen toiminnallisen kokonaisuuden parantamiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi. Vuonna 2023 jatketaan seitsemälle kaupunkiseudulle (Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän ja Kuopion) solmittujen 12-vuotisten MAL-sopimusten vuosille 2020—2023 osoitettujen toimenpiteiden toteuttamista ja toteuttamisen seurantaa.
Metropolipolitiikkaa koordinoimalla kehitetään metropolialuetta kokonaisuutena painottamalla eri toimijoiden yhteistyömuotoja ja kansallisten politiikkatoimenpiteiden aluelähtöistä räätälöintiä. Tuetaan valittujen kumppanuuspohjaisten painopistetoimien toteuttamista ja jatketaan metropolipolitiikan kehittämistä ottaen huomioon hallitusohjelman kaupunkeja ja erityisesti metropolialuetta koskevat linjaukset.
Hyvän elinympäristön turvaamiseksi kehitetään keinoja sekä kasvavien kaupunkiseutujen että väestöltään vähenevien alueiden suunnittelun parantamiseen. Edistetään maaseudun ja kaupungin kestävää vuorovaikutusta vastaamaan alue- ja yhdyskuntarakenteen eriytymiskehityksen, alueellisen omavaraisuuden, huoltovarmuuden sekä teknologiakehityksen aiheuttamaan alueidenkäytön toimintaympäristön muutokseen. Monipaikkaisuus ja etätyö, uudet vähähiilisemmät liikkumismuodot, hajautetut energiaratkaisut, lähiruoka, virkistyskäyttö ja matkailu sekä kaupungistumiseen tarvittavien maa-ainesten ja vesivarojen kestävä hyödyntäminen edellyttävät nykyisten ja uusien ohjauskeinojen kehittämistä sekä sektorit ja alueet yhdistäviä kumppanuuksia maaseudun ja kaupungin välillä.
Alueiden käytön suunnittelu tukee vihreän infrastruktuurin ylläpitämistä ja vahvistamista. Viherrakennetta tarkastellaan kokonaisuutena. Luonnossa liikkumismahdollisuuksia ja lähivirkistysmahdollisuuksia parannetaan niin, että luonto on kaikkien saavutettavissa. Kulttuuriympäristöjen arvot ja myönteiset vaikutukset ihmisten hyvinvoinnissa sekä yhdyskuntien ja elinkeinoelämän kehittämisessä tunnistetaan ja niitä hyödynnetään hyvän elinympäristön luomisessa ja vahvistamisessa. Alueiden käytössä ja rakentamisessa otetaan huomioon tunnistetut kulttuuriympäristöt ja turvataan niiden arvojen säilyminen. Edistetään kulttuuriympäristöjen joustavaa käyttöä ja saavutettavuutta.
Asuntopoliittisten toimenpiteiden tavoitteena on huolehtia riittävästä asuntorakentamisesta, vahvistaa talouskasvua ja työllisyyttä, uudistaa asuntokantaa, edistää rakennusalan kilpailua, lisätä kotitalouksien valinnanvapautta sekä vastata ihmisten asumistarpeisiin.
Joustavasti toimivat asuntomarkkinat edistävät kasvavien kaupunkiseutujen hallittua yhdyskuntarakenteen kehittymistä ja luovat edellytyksiä seutujen yleiselle taloudelliselle toimintakyvylle sekä erilaisten palvelujen tehokkaalle järjestämiselle. Kysyntään joustavasti reagoiva riittävä asuntotarjonta on avainasemassa kasvavien keskusten asumisen kohtuuhintaisuuden toteutumisessa ja seudun kilpailukyvyn parantumisessa. Kaupungistumisen lisäksi väestön ikääntyminen, kasvava tarve työvoimalle ja lisääntynyt maahanmuutto ylläpitävät asuntojen kysyntää kasvukeskuksissa. Väestöltään vähenevillä alueilla kehitetään ratkaisuja tyhjenevien asuntojen ongelmaan erityisesti tuetun asuntokannan suhteen.
Asuntomarkkinoiden toimivuuden ja kohtuuhintaisen asumisen ensisijainen edellytys on riittävä, nopeasti käyttöön saatavissa oleva tonttivaranto. Kaavoitettua tonttivarantoa on tarve lisätä tukeutuen jo olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen, jolloin joukkoliikenteen ja palveluiden tehokkaan järjestämisen edellytykset toteutuvat.
Ikääntyneen väestön asumisen edellytyksiä edistetään ja huolehditaan ikääntyneiden tarpeita vastaavien asumisratkaisujen tarjonnasta. Erityisryhmien avustukset kohdennetaan ensisijaisesti heikoimpien ryhmien asuinolojen parantamiseen. Asunnottomuustyötä jatketaan. Asumisneuvontaa laajennetaan ja vakiinnutetaan. Kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumistilannetta parannetaan.
Valtion tukeman kohtuuhintaisen asuntotuotannon perusteena ovat asuntojen pitkäaikainen käyttötarve sekä hankkeiden taloudellinen kestävyys. Tuettu asuntotuotanto kohdistetaan pääsääntöisesti suurille kaupunkiseuduille, joilla tarve kohtuuhintaiselle asumiselle on suurin. Suurimpien kasvukeskusten asuntotuotannossa valtion tukemaa normaalia vuokra-asuntotuotantoa tuetaan käynnistysavustuksin.
Edistetään rakentamisen laatua, rakennusten turvallisuutta, terveellisyyttä ja hyvää sisäilmastoa. Toteutetaan valtioneuvoston kanslian vastuulla olevaa Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelmaa, joka linjaa toimintatapojen muutosprosessin erityyppisten sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi. Tavoitteena on julkisten rakennusten tervehdyttäminen ja kaikkien sisäilmasta oireilevien hoidon ja kuntoutuksen tehostaminen. Kymmenvuotisen ohjelmakauden ajaksi on suunniteltu lukuisia toimia, joilla vakiinnutetaan normaaliin kiinteistönpitoon menettelytapa, jossa rakennusten kunto, tarkoitukseensa sopivuus ja käyttäjien kokemukset tarkistetaan säännönmukaisesti ja tilannetta arvioidaan moniammatillisessa yhteistyössä. Edistetään suunnitelmallista kiinteistönpitoa ja korjausrakentamisen hyviä käytäntöjä tehostamalla kiinteistönpidon välineistön käyttöä, hyödyntämällä verkkoviestintää ja korjausneuvontaverkkoa.
Valmistellaan ajantasainen alueidenkäytön kehityskuva vastaamaan kestävän alue- ja yhdyskuntarakenteen toimintaympäristön muutoksiin. Päivitetään alue-ja yhdyskuntarakenteen tilannekuva, tavoitteet sekä kehittämistoimenpide-ehdotukset yhteistyössä asiantuntijoiden ja sidosryhmien kanssa. Luodaan alueidenkäytön kehityskuvasta jatkuvasti ajantasainen prosessi ja yhteistyöfoorumi eri toimijoiden kanssa.
Digitalisaation avulla parannetaan alueiden käytön suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvien tietojen saatavuutta ja suunnittelun ymmärrettävyyttä sekä edistetään osallistumista ja tietoon perustuvaa päätöksentekoa. Keskeisenä keinona on rakennetun ympäristön tietojen kokoaminen yhteen kansallisesti yhteentoimivien palvelualustojen ja tietorakenteiden avulla ja uuden rakennetun ympäristön tietojärjestelmän ensimmäisen vaiheen toteuttaminen. Uudistusta toteutetaan Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä (Ryhti) -hankkeessa.
Asuntotuotannon alue- ja tyyppijakauma
| 2021 | 2022 arvio |
2023 arvio |
|
| ARA-tuotanto (lainapäätökset) | |||
| Kasvukeskukset | 9 000 | 9 000 | 9 000 |
| Muu maa | 800 | 800 | 800 |
| Erityisryhmille tarkoitetut asunnot ARA-tuotannossa | 2 000 | 2 000 | 2 000 |
| Takauslainoitetut vuokra-asunnot | 300 | 400 | 400 |
| Pienten asuntojen osuus ARA-tuotannossa (normaalit vuokra- ja asumisoikeustalot), % | 65 | 65 | 65 |
| Asuntojen hintojen muutos, % | 1,5 | 2 | 2 |
| Vapaarahoitteisten vuokrien muutos, % | 0,8 | 1 | 1 |
| Aravavuokrien muutos, % | 0,9 | 1 | 1 |
Helsingin seudun MAL-sopimuksen toteutuminen sopimuskunnissa
| Tavoite | Pitkän aikavälin tavoite/v |
2020 toteutuma |
2021 toteutuma |
2022 arvio |
2023 arvio |
| Uudet kaavat (asuntoa) | 16 500 | 16 500 | 16 500 | 16 500 | 16 500 |
| Koko asuntotuotanto (alkava) | 16 500 | 18 000 | 19 000 | 17 000 | 17 000 |
| Valtion tukema asuntotuotanto (alkava) | 5 800 | 4 100 | 4 100 | 4 500 | 4 500 |
Valtion tukema asuntojen uustuotanto, perusparantaminen ja asuntojen hankinta sekä muu asuntotuotanto vuonna 2021 ja arvio vuosista 2022—2023
| 2021 toteutuma asuntoa |
2022 arvio asuntoa |
2023 arvio ja valtuudet asuntoa |
|
| Aloitetut uudet asunnot yhteensä | 48 000 | 40 000 | 35 000 |
| — asuntolainojen korkotuki | 8 900 | 10 500 | 10 300 |
| — täytetakauksellinen välimalli | 145 | 400 | 400 |
| — vapaarahoitteiset ym. asunnot | 38 955 | 29 100 | 24 300 |
| Korjaustoiminnan korkotukilainoitus | 3 000 | 3 000 | 3 000 |
| Perusparannuksen takauslainoitus | - | 8 000 | 8 000 |
| Asuntojen hankinta | |||
| — asuntosäästöpalkkiojärjestelmä | 9 000 | 9 000 | 9 000 |
| — korkotukilainoitus, sosiaaliset vuokra-asunnot | - | 500 | 500 |
| Kotitalouksien asuntolainojen valtiontakaus1) | 16 000 | 16 000 | 16 000 |
1) Kohdistuu pääosin hankintoihin, mutta myös korjauksiin ja rakentamiseen.
Valtion tukema asuntotuotanto lisää valtion takausvastuiden määrää. Uuden tuetun tuotannon kohdentaminen pääosin suurille kaupunkiseuduille pienentää kuitenkin merkittävästi uusiin lainoihin liittyviä takausriskejä. Aravalainakanta supistuu odotetusti samalla kun valtion asuntorahoituksen takauskanta sekä korkotukilainakannan määrä kasvavat. Aravalainojen ylimääräiset lyhennykset ovat laskeneet alhaisen korkotason seurauksena selvästi.
Vanhojen maksuviiveisten aravalainojen osuus koko lainakannasta on säilynyt n. 0,8 %:n tasolla. Ongelmissa olevilla kohteilla ja yhtiöillä ongelmat ovat pitkäkestoisempia ja syvempiä, mikä saattaa johtaa aiempaa suurempiin luottotappioihin. Valtiokonttorin riskimallin mukaan aravalainapääomista n. 70 % kohdistuu pienen tai erittäin pienen riskin kuntiin. Valtiontakauksellisista lainoista suurin osa kuuluu erittäin pienen riskin kuntariskiluokkaan. Maksuongelmat keskittyvät pääosin väestöltään väheneville alueille ja johtuvat lähinnä tyhjilleen jääneiden asuntojen aiheuttamista taloudellisista rasitteista yhteisöille.
Ongelmiin ajautuneiden yhteisöjen taloudellista tilannetta helpotetaan lainoihin liittyvien erilaisten tervehdyttämistoimenpiteiden ja rahoitusjärjestelyiden avulla sekä yksittäisten kohteiden vapauttamisella niihin kohdistuvista rajoituksista. Toimenpiteissä painotetaan kustannustehokkuutta. Asuinrakennusten perusparantamisen yhteydessä mahdollinen tuki kohdennetaan kohteisiin, joiden käyttö on jatkossakin pitkäaikaista.
Valtion takaamien omistusasuntolainojen maksuviiveet ovat suhteessa lainakantaan vähäisiä. Takauskorvausten määrä, joka on vaihdellut vuodesta 2009 lähtien n. 200 000 euron ja 900 000 euron välillä vuodessa, oli v. 2021 syyskuussa n. 800 000 euroa.
Aravalainakanta ja valtion takaukset
| 2020 | 2021 | 2022 arvio |
2023 arvio |
|
| Aravalainakanta (milj. euroa, tilanne 31.12.) | 3 239 | 2 799 | 2 500 | 2 300 |
| Vuokra- ja asumisoikeustalojen korkotukilainojen takaukset (milj. euroa, tilanne 31.12.) | 14 406 | 15 636 | 16 500 | 17 000 |
| Omistusasuntolainojen valtiontakausten vastuu (milj. euroa, tilanne 31.12.) | 1 961 | 1 896 | 2 000 | 2 000 |
| Maksuviiveellisten (270 päivää) aravalainojen osuus aravalainakannasta (tilanne 31.3.), % | 0,2 | 0,1 | 0,2 | 0,2 |
| Arava-rajoituksista vapauttamispäätökset (asuntoja) | 4 100 | 4 500 | 4 500 | 5 000 |
Asumisen tuen kehitys vuosina 2021—2023 (milj. euroa)
| 2021 toteutunut |
2022 varsinainen talousarvio |
2023 esitys |
|
| Talousarviosta maksettavat tuet | |||
| — Avustukset korjaustoimintaan 35.20.55 | 6,25 | 6,25 | 0,45 |
| — Vuokra-asukkaiden talousongelmien ehkäiseminen 35.20.30 | 0,75 | - | - |
| — Avustukset asunnottomuuden poistamiseksi ja asunnottomuuden tilastoinnin kehittäminen 35.20.32 | 3,3 | 3,4 | - |
| — Asumisneuvonnan kehittäminen ja laajentaminen 35.20.31 | - | 3,0 | 4,0 |
| — Avustus kuntien, seurakuntien ja yhdistysten kiinteistöjen öljylämmityksestä luopumiseen 35.20.34 | - | 4,9 | - |
| — Avustukset asuinrakennusten öljy- ja kaasulämmityksestä luopumiseksi 35.20.56 | 34,44 | 28,9 | 45,6 |
| Asuntolainojen korkojen verovähennysoikeudesta saatava tuki (arvio) | 25 | 10 | - |
| Asumistuki 33.10.54 | 1 610 | 1 638 | 1 676 |
| Eläkkeensaajan asumistuki 33.40.60 | 647 | 688 | 668 |
| Opiskelijoiden asumislisä 29.70.55 | 12,5 | 19 | 16 |
| Valtion asuntorahastosta maksettavat tuet | |||
| Korkotuet | |||
| — asuntolainojen korkotuki | 1 | 1 | 1 |
| Avustusten myöntämisvaltuudet | |||
| — korkotukilainoituksen käynnistysavustus | 40,0 | 39,0 | 39,0 |
| — avustukset erityisryhmille | 90,0 | 90,0 | 120,0 |
| — tervehdyttämisavustukset vuokra- ja asumisoikeustaloille | 2,6 | 2,6 | 2,6 |
| — purkuavustukset | 8,0 | 8,0 | 5,0 |
| — avustus kunnallistekniikan rakentamiseen | 25,0 | 25,0 | 25,0 |
| — aravatalojen purkuakordit | 8,0 | 8,0 | 8,0 |
| — aravatalojen rajoitusakordit | 2,0 | 2,0 | 2,0 |
| — asumisneuvontatoiminta | 0,9 | 0,9 | - |
| — korjausavustukset | 27,6 | 30,25 | 21,0 |
| — käyttötarkoituksen muutosavustus | 1,0 | 1,0 | - |
| — avustus asuntojen kunnostamiseksi ikääntyneille | 10,0 | 10,0 | 5,0 |
| — energia-avustus asuinrakennuksille | 40,0 | 40,0 | 69,1 |
| Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen tutkimus- ja kehittämisrahoitus | 0,7 | 0,7 | 0,7 |
| Korkotukilainojen ja takausten hyväksymisvaltuudet | |||
| Asuntotuotannon korkotukilainojen hyväksymisvaltuus | 1 800 | 1 950 | 1 950 |
| Valtion takausvaltuus täytetakauksellisen välimallin vuokratalojen rakentamislainoille | 285 | 285 | 285 |
| Valtion takausvaltuus asunto-osakeyhtiöiden peruskorjauslainoille | 100 | 100 | 100 |
01. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 6 827 000 euroa.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi asumisneuvonnan tuesta vuosina 2023—2027 ja esityksen laiksi yhteishallinnosta valtion tukemissa vuokrataloissa.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus edistää kestävää ja kohtuuhintaista asumista tukien toimeenpanolla, ohjauksella ja valvonnalla sekä niihin kytkeytyvällä kehittämistoiminnalla. Virasto hoitaa asuntorakentamisen korkotukilainoitukseen, valtion takauksiin ja avustuksiin liittyviä tehtäviä sekä rahoittaa asumisen tutkimus- ja kehittämishankkeita. Lisäksi se ohjaa ja valvoo yleishyödyllisten asuntoyhteisöjen toimintaa, valvoo ARA-vuokra-asuntojen vuokrien määritystä, hoitaa lainoihin ja takauksiin liittyvää riskienhallintaa yhteistyössä Valtiokonttorin kanssa sekä hoitaa asumista ja asuntomarkkinoita koskevia informaatiopalveluja. Virasto vastaa energiatodistusmenettelyn valvonnasta ja huolehtii energiatodistustietojärjestelmän ylläpidosta. Lisäksi virasto vastaa elpymis- ja palautumissuunnitelmasta (RRF pilari1) rahoitettavien kunnille, seurakunnille ja yhdistyksille suunnattavien avustusten käsittelystä, myöntämisestä ja maksatuksesta.
Ympäristöministeriö asettaa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toiminnalliselle tuloksellisuudelle seuraavat alustavat tulostavoitteet vuodelle 2023:
- — painottaa toiminnassaan kohtuuhintaisen ARA-vuokra-asuntotuotannon edistämistä erityisesti Helsingin seudun ja muiden MAL-seutujen osalta ja kehittää tukien toimeenpanoa
- — painottaa hankkeiden toteutumista kilpailumenettelyin siten, ettei hankkeiden kustannusten nousu ylitä kohtuullista tasoa. Hankkeita hyväksyttäessä tarkastellaan myös vuokratasoa ja elinkaarikustannuksia
- — kohdentaa erityisryhmien investointiavustukset kaikkein heikoimmille ryhmille kohteiden pitkäaikaisen tarpeen perusteella. Tukee avustuksilla esteettömyyttä ja asuntojen korjaamista, asumisneuvontaa ja lähiöohjelman toteuttamista sekä osallistuu kehitysvammaisten asumista koskevien linjausten toteuttamiseen ja ikääntyneiden asumisen kehittämiseen
- — edistää avustuksin eheää yhdyskuntarakennetta MAL-sopimusalueilla ja rakennusten energiatehokkuuden parantamista. Vakiinnuttaa kehittämistoiminnan tuloksia kohtuuhintaisen asumisen ja elinkaaritehokkaan rakentamisen, rakennusten käytön ja hoidon sekä peruskorjaamisen edistämiseen
- — vastaa ARA-asuntokannan ohjauksesta ja valvonnasta sekä varmistaa ohjaus- ja valvontatoiminnalla asuntotuotannon tukien kohdentumisen asukkaille. Vastaa asumisoikeusasuntoihin liittyvistä valvonta- ja ohjaustehtävistä sekä järjestysnumerorekisterin kehittämisestä ja ylläpidosta. Sekä vastaa uudistuvan yhteishallintolain mukaisista tehtävistä
- — etsii keinoja asuntomarkkinoiden jakautumisen seurauksena syntyvien vuokrataloyhtiöiden taloudellisten ongelmien ratkaisemiseksi ja edistää asuntokannan sopeuttamista kysyntää vastaavaksi yhdessä kiinteistönomistajien ja kuntien kanssa kehittämällä kokonaisvaltaista ja ennakoivaa asuntokannan suunnittelua. Kehittää asuntolainoista aiheutuvien takausvastuiden riskien hallintaa yhteistyössä Valtiokonttorin kanssa
- — kehittää palveluprosesseja ja huolehtii tukien tehokkaasta toimeenpanosta.
Keskeisten suoritteiden kehitys
| ARAn tekemiä päätöksiä ja muita suoritteita (kpl) | 2021 toteutuma |
2022 arvio |
2023 arvio |
| Korkotukilainaksi hyväksyminen | 236 | 250 | 250 |
| Myönnetyt korjaus- ja energia-avustukset | 5 031 | 6 500 | 6 500 |
| Avustusten maksatukset | 3 768 | 6 000 | 6 500 |
| Luovutuksensaajan nimeämiset | 48 | 50 | 50 |
| Rajoituksista vapauttamiset | 123 | 130 | 130 |
| Ohjaus- tai valvontakäynnit | 39 | 40 | 40 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2021 toteutuma |
2022 varsinainen talousarvio |
2023 esitys |
|
| Bruttomenot | 6 824 | 7 282 | 7 187 |
| Bruttotulot | 500 | 490 | 360 |
| Nettomenot | 6 324 | 6 792 | 6 827 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 1 016 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 1 255 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| ASO-tietojärjestelmähanke | -140 |
| ASO-tietojärjestelmän ylläpitokustannukset | -70 |
| Asumisneuvontaan liittyvät tehtävät | 300 |
| Energia-avustuksiin liittyvä resursointi | -140 |
| Energia-avustusten käsittely | 910 |
| Kuntien, seurakuntien ja yhdistysten öljylämmityksestä luopumisen avustusten käsittely (RRF pilari1) | -100 |
| Kuntien öljyavustusten käsittely | 40 |
| Lisääntyvät tehtävät (kertaluonteinen) | -805 |
| Yhteishallintolain uudistus (siirto momentilta 35.01.01) | 35 |
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -23 |
| Palkkausten tarkistukset | 97 |
| Toimistotilasäästö | -69 |
| Yhteensä | 35 |
| 2023 talousarvio | 6 827 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 194 000 |
| 2022 talousarvio | 6 792 000 |
| 2021 tilinpäätös | 6 563 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 7 401 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan.
Lisäys talousarvioesityksen 6 827 000 euroon nähden on 574 000 euroa, mistä 420 000 euroa aiheutuu energia-avustusten käsittelyresurssien lisäämisestä, 140 000 euroa kuntien öljylämmityksestä luopumisen avustusten käsittelyresurssien lisäämisestä ja 14 000 euroa vuokrankorotuksen kompensaatiosta.
| 2023 talousarvio | 7 401 000 |
| 2022 IV lisätalousarvio | — |
| 2022 II lisätalousarvio | 194 000 |
| 2022 talousarvio | 6 792 000 |
| 2021 tilinpäätös | 6 563 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot ovat riittävällä tasolla tehtävien hoitamiseen muutoin paitsi tutkimus- ja kehittämisrahoituksen osalta, joka on ollut jo vuosia samalla tasolla.
Valiokunta lisää momentille 100 000 euroa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 7 501 000 euroa.
I lisätalousarvioesitys HE 325/2022 vp (2.2.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 1 400 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys perustuu asuinyhteisöjen sähkölämmitystuen käsittely- ja tietojärjestelmäresursseihin.
Takautuvasti maksettavaan sähköhyvitykseen ja avustuksiin asuntoyhteisöille takautuvasta sähköhyvityksestä sähkökeskuslämmitykseen ja niiden toimeenpanoon on budjetoitu yhteensä 414 875 000 euroa momenteille 28.20.01, 32.01.09, 32.40.49, 35.20.01 ja 35.20.54.
| 2023 I lisätalousarvio | 1 400 000 |
| 2023 talousarvio | 7 501 000 |
| 2022 IV lisätalousarvio | — |
| 2022 II lisätalousarvio | 194 000 |
| 2022 talousarvio | 6 792 000 |
| 2021 tilinpäätös | 6 563 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 83/2022 vp (1.3.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 1 400 000 euroa.
II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)
Momentilta vähennetään 731 000 euroa.
Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 909 000 euroa asuntoyhteisöille takautuvasta sähköhyvityksestä maksettavaan avustukseen myönnetyn määrärahan arvion tarkentumisesta ja lisäyksenä 178 000 euroa palkkausten tarkistuksista.
| 2023 II lisätalousarvio | -731 000 |
| 2023 I lisätalousarvio | 1 400 000 |
| 2023 talousarvio | 7 501 000 |
| 2022 tilinpäätös | 6 986 000 |
| 2021 tilinpäätös | 6 563 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)
Momentilta vähennetään 731 000 euroa.
04. Rakennetun ympäristön digitaalisen rekisterin ja alustan luominen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 2 300 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) digitaalisen rakennetun ympäristön hankkeesta aiheutuviin valtion menoihin ja kansainvälisen yhteistyön kuluihin ja maksuihin
2) avustusten maksamiseen valtionavustuslain nojalla
3) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Määrärahalla luodaan rakennetun ympäristön valtakunnallinen digitaalinen rekisteri ja tietoalusta, joihin maankäyttöä ja rakentamista koskevat päätökset ja prosessit tukeutuvat. Tavoitteena on parantaa tietojen saatavuutta ja suunnittelun ymmärrettävyyttä sekä edistää osallistumista ja tietoon perustuvaa päätöksentekoa. Määrärahalla tuotetaan rekisterin ja alustan pohjaksi yhteentoimivat tiedon rakenteet sekä tuetaan toimialan digikehitystä ja valmiutta tämän rekisterin käyttöönottoon. Hankkeessa tuetaan toimialan investointeja.
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 1 500 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 800 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Perustietojen digitalisaatio ja järjestelmän jatkokehitys | 2 300 |
| Ryhti-hanke | -3 000 |
| Yhteensä | -700 |
| 2023 talousarvio | 2 300 000 |
| 2022 talousarvio | 3 000 000 |
| 2021 tilinpäätös | 9 300 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 2 300 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) digitaalisen rakennetun ympäristön hankkeesta aiheutuviin valtion menoihin ja kansainvälisen yhteistyön kuluihin ja maksuihin
2) avustusten maksamiseen valtionavustuslain nojalla
3) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)
Vuoden 2021 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 3 000 000 euroa.
Selvitysosa:Määrärahan peruutus aiheutuu hankkeen viivästymisestä. Määräraha on tarkoitus budjetoida uudelleen talousarvioesityksessä 2024.
Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.
Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
| 2023 II lisätalousarvio | — |
| 2023 talousarvio | 2 300 000 |
| 2022 tilinpäätös | 3 000 000 |
| 2021 tilinpäätös | 9 300 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)
Vuoden 2021 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 3 000 000 euroa.
06. Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelma (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 2 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelmasta aiheutuviin valtion menoihin ja kansainvälisen yhteistyön kuluihin ja maksuihin
2) avustusten maksamiseen valtionavustuslain nojalla
3) hankkeeseen liittyvän määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen enintään 2 % kokonaissummasta.
Selvitysosa:Elpymis- ja palautumissuunnitelman toimenpiteiden (RRF pilari1) tavoitteena on rakennuskannan ilmasto- ja ympäristövaikutusten pienentäminen ja rakennuskannan vihreän siirtymän tukeminen suuntaamalla rahoitus vähähiilisyyttä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista edistäviin hankkeisiin.
Rahoitus voi kohdistua toimenpiteisiin joilla tuetaan rakennetun ympäristön tutkimus- ja innovointiprosesseja, yritysten välistä teknologian siirtoa ja yhteistyötä, jossa keskitytään vähähiiliseen talouteen sekä kykyyn selviytyä ilmastonmuutoksesta ja sopeutua siihen, tai toimenpiteisiin, jotka ovat tukea yrityksille, jotka tarjoavat palveluja, joilla edistetään vähähiilistä taloutta ja kykyä selviytyä ilmastonmuutoksesta, mukaan lukien tiedotustoimet. Lisäksi rahaa voi käyttää edellä mainittujen toimien edistämiseen.
Rahoitus tuottaa tietopohjaa ja työkaluja todentaa vähähiilisyyden, ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja selviytymisen ratkaisuja ja kyvykkyyden kasvua. Rahoitusta käytetään myös ohjelman toteutukseen, tulosten seurantaan, arviointiin ja raportointiin sekä tulosten ja parhaiden käytäntöjen viestintään sekä henkilöstön palkkaukseen enintään 2 % kokonaissummasta.
Rahoitustuen käytön ehdot periytyvät Kansallisesta kestävän kasvun ohjelmasta, elpymis- ja palautumistukivälineen asetuksesta (EU) 2021/241, ryhmäpoikkeusasetuksen (komission asetus 651/2014) ehdoista sekä EU-elvytysrahoituksen do-no-significant-harm (DNSH) -ehdoista (2021/C 58/01). Rahoitus ei saa tuottaa merkittävää haittaa vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävälle käytölle ja suojelulle, kiertotaloudelle, ympäristön pilaantumisen ehkäisemiselle ja vähentämiselle, biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelulle ja ennallistamiselle.
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 600 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 1 400 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelma (RRF pilari1) | -1 000 |
| Yhteensä | -1 000 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2023 talousarvio | 2 000 000 |
| 2022 talousarvio | 3 000 000 |
| 2021 tilinpäätös | 1 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 2 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelmasta aiheutuviin valtion menoihin ja kansainvälisen yhteistyön kuluihin ja maksuihin
2) avustusten maksamiseen valtionavustuslain nojalla
3) hankkeeseen liittyvän määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen enintään 2 % kokonaissummasta.
31. Asumisneuvonnan kehittäminen ja laajentaminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 4 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää asumisneuvonnan tuesta kunnille vuosina 2023—2027 annetun lain mukaisiin avustuksiin.
Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen hakijalle on myönnetty muuta avustusta samoihin kustannuksiin.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi asumisneuvonnan tuesta kunnille vuosina 2023—2027. Lain tavoitteena on parantaa asumisneuvonnan saatavuutta. Asumisneuvonnalla ehkäistään asumisen ongelmia, jotka voivat johtaa asunnon menettämiseen.
Avustuksen käsittelyyn liittyvät määrärahat on budjetoitu momentille 35.20.01.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Asumisneuvonnan kehittäminen ja laajentaminen | 1 000 |
| Yhteensä | 1 000 |
| 2023 talousarvio | 4 000 000 |
| 2022 talousarvio | 3 000 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Momentille esitetään 4,0 milj. euroa, josta myönnetään asumisneuvonnan tukea kunnille määräaikaisen lain velvollisuuksien toteuttamiseen (YmVM 11/2022 vp—HE 129/2022 vp). Tuki on 1 milj. euroa suurempi kuin vuonna 2022.
Hallitusohjelman kirjauksesta ja eduskunnan vuonna 2021 hyväksymästä lausumasta (VaVM 33/2021 vp) huolimatta asumisneuvonnasta ei ole tulossa lakisääteistä. Sen sijaan asumisneuvontaa kehitetään ja laajennetaan. Lakimuutokseen annetuissa lausunnoissa pidettiin tarkoituksenmukaisimpana vaiheittaista etenemistapaa ja useat kunnat esittivät toimijoiksi hyvinvointialueita sekä katsoivat, ettei asiassa tulisi edetä kuntien järjestämisvastuuseen.
Valiokunta katsoo ympäristövaliokunnan tavoin (YmVM 11/2022 vp), että kansalaisten yhdenvertaisuuden ja palveluiden selkiyttämisen kannalta pitkän tähtäimen tavoitteena tulee olla asumisneuvonnan lakisääteistäminen. Valiokunta pitää kuitenkin määräaikaista lakia hyvänä kompromissina lainvalmistelussa esillä olleiden vaihtoehtojen välillä tämänhetkisessä tilanteessa, kun sosiaalipalvelut siirtyvät kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle vuonna 2023.
Asumisneuvonta on tehokas keino ennaltaehkäistä asumisen ongelmia, jotka voivat johtaa asunnon menettämiseen. Neuvonnan tarve todennäköisesti myös kasvaa asumisen kallistuessa yleisen hintatason ja etenkin energian hinnan nousun seurauksena. Valiokunta pitää siten erittäin tärkeänä, että tuki mahdollistaa asumisneuvonnan kuntien todellisiin tarpeisiin perustuen ja rahoituksen riittävyyttä seurataan tarkasti.
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 4 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää asumisneuvonnan tuesta kunnille vuosina 2023—2027 annetun lain mukaisiin avustuksiin.
Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen hakijalle on myönnetty muuta avustusta samoihin kustannuksiin.
(32.) Avustukset asunnottomuuden poistamiseksi ja asunnottomuuden tilastoinnin kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
| 2022 talousarvio | 3 400 000 |
| 2021 tilinpäätös | 3 300 000 |
34. Avustukset kuntien kiinteistöjen öljylämmityksestä luopumiseen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
| 2023 talousarvio | — |
| 2022 II lisätalousarvio | 9 860 000 |
| 2022 talousarvio | 4 900 000 |
| 2021 tilinpäätös | — |
Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)
Momentille myönnetään 10 860 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) nojalla kunnille myönnettävään avustukseen kunnan omistaman rakennuksen öljylämmitysjärjestelmän poistamiseen ja lämmitysmuodon muuttamiseen öljylämmityksestä muihin lämmitysmuotoihin.
Avustusta voidaan myöntää kunnille kustannuksiin, jotka aiheutuvat kunnan omistaman rakennuksen öljylämmitysjärjestelmän poistamisesta ja lämmitysmuodon muuttamisesta muihin lämmitysjärjestelmiin. Avustusta ei kuitenkaan myönnetä, jos lämmitysjärjestelmä muutetaan fossiilisia polttoaineita käyttäväksi rakennuskohtaiseksi lämmitysjärjestelmäksi tai öljylämmitysjärjestelmä muutetaan uusiutuvalla polttoöljyllä toimivaksi.
Avustusta myönnetään 30 % avustuspäätöksessä avustettaviksi hyväksytyistä ja toteutuneista kustannuksista. Avustusta korotetaan 5 prosenttiyksiköllä, jos kunta on liittynyt vapaaehtoiseen energiatehokkuussopimukseen.
Avustuksen perusteena oleviin kustannuksiin hyväksyttäisiin tavanomaiset lämmitysjärjestelmän muuttamisesta aiheutuneet suunnittelu-, purku-, kierrätys-, laite- ja asennuskustannukset, mukaan lukien liittymän rakentamisesta aiheutuvat kustannukset sekä ohjaus- ja automaatiojärjestelmästä sekä öljysäiliön poistamisesta aiheutuvat kustannukset.
Avustus myönnetään suunnitelmaan perustuvan kustannusarvion mukaisesti. Maksatus tapahtuu toteutuneiden kustannusten mukaan.
Valtionapuviranomaisena toimii Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA.
Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen hakijalle on myönnetty muuta avustusta samaan tarkoitukseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Momentti palautetaan talousarvioesitykseen.
Määräraha on vuoden 2022 neljännessä lisätalousarvioesityksessä peruutetun määrärahan uudelleenbudjetointia.
| 2023 talousarvio | 10 860 000 |
| 2022 IV lisätalousarvio | -4 900 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 9 860 000 |
| 2022 talousarvio | 4 900 000 |
| 2021 tilinpäätös | — |
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 10 860 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) nojalla kunnille myönnettävään avustukseen kunnan omistaman rakennuksen öljylämmitysjärjestelmän poistamiseen ja lämmitysmuodon muuttamiseen öljylämmityksestä muihin lämmitysmuotoihin.
Avustusta voidaan myöntää kunnille kustannuksiin, jotka aiheutuvat kunnan omistaman rakennuksen öljylämmitysjärjestelmän poistamisesta ja lämmitysmuodon muuttamisesta muihin lämmitysjärjestelmiin. Avustusta ei kuitenkaan myönnetä, jos lämmitysjärjestelmä muutetaan fossiilisia polttoaineita käyttäväksi rakennuskohtaiseksi lämmitysjärjestelmäksi tai öljylämmitysjärjestelmä muutetaan uusiutuvalla polttoöljyllä toimivaksi.
Avustusta myönnetään 30 % avustuspäätöksessä avustettaviksi hyväksytyistä ja toteutuneista kustannuksista. Avustusta korotetaan 5 prosenttiyksiköllä, jos kunta on liittynyt vapaaehtoiseen energiatehokkuussopimukseen.
Avustuksen perusteena oleviin kustannuksiin hyväksyttäisiin tavanomaiset lämmitysjärjestelmän muuttamisesta aiheutuneet suunnittelu-, purku-, kierrätys-, laite- ja asennuskustannukset, mukaan lukien liittymän rakentamisesta aiheutuvat kustannukset sekä ohjaus- ja automaatiojärjestelmästä sekä öljysäiliön poistamisesta aiheutuvat kustannukset.
Avustus myönnetään suunnitelmaan perustuvan kustannusarvion mukaisesti. Maksatus tapahtuu toteutuneiden kustannusten mukaan.
Valtionapuviranomaisena toimii Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA.
Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen hakijalle on myönnetty muuta avustusta samaan tarkoitukseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
35. Avustukset alueiden käytön ja rakentamisen digitalisaatioon (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 2 880 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) nojalla kunnille ja maakuntien liitoille lain rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä, rakentamislain ja maankäyttö- ja rakennuslain uusien digivelvoitteiden aiheuttamien muutosten kustannuksiin.
Tukea voidaan myöntää hakemuksesta seuraaviin toimenpiteisiin:
1) lainsäädännön muutoksista aiheutuvat järjestelmäpäivitykset ja -hankinnat sisältäen lainsäädännön edellyttämien tietojen tietomallimuutokset, järjestelmämuutokset ja nykyisten ja uusien tietojen toimitukset rakennetun ympäristön tietojärjestelmään
2) lainsäädännön muutoksista aiheutuvat henkilöstön koulutuskustannukset.
Avustuksen myöntöperusteena ovat hakijoiden laatimaan toteuttamissuunnitelmaan pohjautuvat toimenpiteet. Avustuksia järjestelmäpäivityksiin ja -hankintoihin myönnetään ainoastaan useamman kunnan tai maakunnan liiton yhteistoteutukseen. Toteuttamissuunnitelmasta on käytävä ilmi kustannustaso, joka on ollut ennen lakien antamista sekä kustannustaso, johon lain vaikutukset kohdistuvat. Kustannusarvio on eriteltävä yksilöidysti toimenpiteittäin. Avustusta ei myönnetä kunnan tai maakunnan liiton tavanomaisiin järjestelmän ylläpito- tai kehityskuluihin. Avustuksella korvataan toteutuneet hyväksyttävät kustannukset enintään 60 000 euroa hakemuksessa mukana olevaa kuntaa tai 10 000 euroa maakunnan liittoa kohden. Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen hakijalle on myönnetty muuta avustusta samoihin kustannuksiin.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen rakentamislaiksi ja esityksen rakennetun ympäristön tietojärjestelmää koskevaksi laiksi. Avustuksella korvataan siirtymäajan kunnille ja maakuntien liitoille kyseisissä lainsäädännöissä edellytetyt tiedonhallinnan muutosvaikutukset. Tiedonhallinnan muutokset liittyvät vaatimuksiin yhteentoimivista tiedon rakenteista, tietojärjestelmämuutoksista, tiedon toimitusvelvoitteista, koulutustarpeista, ja toimintatapamuutoksista. Kuntien ja maakuntien liittojen on uudistettava tiedonhallintaansa ja toimintaansa lakien siirtymäsäännösten puitteissa vuosina 2023—2029. Toteuttamissuunnitelmia laaditaan kunta- ja maakuntaliittokohtaisesti Ryhti-hankkeen kuntatukimuutostyössä DigiFinland Oy:n kanssa vuosina 2022—2023.
Avustuksen myöntää ympäristöministeriö.
| 2023 talousarvio | 2 880 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Momentille esitetään 2 880 000 euroa, joka liittyy hallituksen eduskunnalle antamaan esitykseen laeiksi rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä ja maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta (HE 140/2022 vp). Koska asian käsittely on edelleen kesken, mainittu määräraha ja momentti poistetaan talousarvioesityksestä.
I lisätalousarvioesitys HE 325/2022 vp (2.2.2023)
Momentille myönnetään 2 880 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) nojalla kunnille ja maakuntien liitoille rakennetun ympäristön tietojärjestelmälain, rakentamislain ja alueidenkäyttölain uusien digivelvoitteiden aiheuttamien muutosten kustannuksiin. Avustuksella varmistetaan kuntien ja maakuntien liittojen hallittu siirtyminen siirtymäaikojen puitteissa yllä mainittujen lakien uusien digivelvoitteiden mukaiseen viranomaistyön toteuttamiseen.
Avustusta voidaan myöntää lainsäädännön muutoksesta aiheutuviin seuraaviin toimenpiteisiin:
1) järjestelmämuutokset ja -hankinnat, tietojen tietomallimuutokset sekä nykyisten ja uusien tietojen tuottaminen rakennetun ympäristön tietojärjestelmään
2) henkilöstön koulutus ja osaamisen lisääminen
3) kunnan tai maakunnan liiton henkilöstöresursoinnit.
Avustuksen myöntöperusteena ovat yhteentoimivuus ja digiturva, joiden tulee ilmetä hakijoiden laatimasta toteuttamissuunnitelmasta. Ympäristöministeriö hyväksyy toteuttamissuunnitelmat. Toteuttamissuunnitelmasta on käytävä ilmi kustannustaso, joka on ollut ennen lakien antamista sekä kustannustaso, johon lain vaikutukset kohdistuvat. Kustannusarvio on eriteltävä yksilöidysti toimenpiteittäin. Avustusta ei myönnetä kunnan tai maakunnan liiton tavanomaisiin järjestelmän ylläpito- tai kehityskuluihin. Avustuksella korvataan toteutuneet hyväksyttävät kustannukset. Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen hakijalle on myönnetty muuta avustusta samoihin kustannuksiin.
Selvitysosa:Määräraha aiheutuu tarpeesta korvata siirtymäajan kunnille ja maakuntien liitoille uudessa lainsäädännössä edellytetyt tiedonhallinnan muutoskustannukset. Tiedonhallinnan muutokset liittyvät vaatimuksiin yhteentoimivista tiedon rakenteista, tietojärjestelmämuutoksista, tiedon toimitusvelvoitteista, digitaalisesta turvallisuudesta, koulutustarpeista, ja toimintatapamuutoksista. Ensimmäisenä avustusta myönnetään kunnille ja maakuntien liitoille, jotka osallistuvat rakennetun ympäristön tietojärjestelmän kumppanitestaukseen yhdessä tietojärjestelmätoimittajansa kanssa. Osana toteuttamissuunnitelmaa kumppanitestauksella luodaan malli hallitusta ja kustannustietoisesta siirtymästä rakennetun ympäristön tietojärjestelmän käyttöönottoon. Yhtenäisellä mallilla pyritään sujuvoittamaan siirtymää ja vähentämään tietojärjestelmätoimittajien monistuvia kustannuksia kunnille.
Hallitus on antanut eduskunnalle lisätalousarvioesitykseen liittyvät esitykset rakentamislaiksi (HE 139/2022 vp) ja rakennetun ympäristön tietojärjestelmää koskevaksi laiksi (HE 140/2022 vp).
Avustuksen myöntää ympäristöministeriö.
| 2023 I lisätalousarvio | 2 880 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 83/2022 vp (1.3.2023)
Momentille myönnetään 2 880 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) nojalla kunnille ja maakuntien liitoille rakennetun ympäristön tietojärjestelmälain, rakentamislain ja alueidenkäyttölain uusien digivelvoitteiden aiheuttamien muutosten kustannuksiin. Avustuksella varmistetaan kuntien ja maakuntien liittojen hallittu siirtyminen siirtymäaikojen puitteissa yllä mainittujen lakien uusien digivelvoitteiden mukaiseen viranomaistyön toteuttamiseen.
Avustusta voidaan myöntää lainsäädännön muutoksesta aiheutuviin seuraaviin toimenpiteisiin:
1) järjestelmämuutokset ja -hankinnat, tietojen tietomallimuutokset sekä nykyisten ja uusien tietojen tuottaminen rakennetun ympäristön tietojärjestelmään
2) henkilöstön koulutus ja osaamisen lisääminen
3) kunnan tai maakunnan liiton henkilöstöresursoinnit.
Avustuksen myöntöperusteena ovat yhteentoimivuus ja digiturva, joiden tulee ilmetä hakijoiden laatimasta toteuttamissuunnitelmasta. Ympäristöministeriö hyväksyy toteuttamissuunnitelmat. Toteuttamissuunnitelmasta on käytävä ilmi kustannustaso, joka on ollut ennen lakien antamista sekä kustannustaso, johon lain vaikutukset kohdistuvat. Kustannusarvio on eriteltävä yksilöidysti toimenpiteittäin. Avustusta ei myönnetä kunnan tai maakunnan liiton tavanomaisiin järjestelmän ylläpito- tai kehityskuluihin. Avustuksella korvataan toteutuneet hyväksyttävät kustannukset. Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen hakijalle on myönnetty muuta avustusta samoihin kustannuksiin.
37. Avustukset vihreää siirtymää tukevan rakentamisen toteuttamiseen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 2 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) elpymisvälineestä rahoitettavan määrärahan osalta elpymisvälineen tavoitteiden mukaisiin ensisijaisesti elpymisvälineestä rahoitettavien vihreän siirtymän investointihankkeiden viranomaiskäsittelyihin kaavoituksen, luvituksen ja niihin liittyviin selvityksien osalta
2) vihreän siirtymän investointihankkeiden viranomaiskäsittelyihin kaavoituksen, luvituksen ja niihin liittyvien selvityksien sekä alueellisten selvitysten osalta.
Kohdan 2) vihreän siirtymän investoinneilla tarkoitetaan investointeja, joilla edistetään suoraan tai välillisesti päästövähennyksiä, kiertotaloutta tai luonnonvarojen käytön vähentämistä ei merkittävää haittaa -periaatteen (DNSH) mukaisesti. Alueellisissa selvityksissä on tarkasteltava myös ei merkittävää haittaa -periaatteen mukaisia vaikutuksia.
Ympäristöministeriö myöntää avustukset valtionavustuslain (688/2001) nojalla. Avustusta voidaan myöntää maakunnan liitoille ja kunnille enintään 70 % kaavoituksen, luvituksen ja niihin liittyvien selvitysten laatimisesta aiheutuvista kuluista. Kuntien avustusten osalta ympäristöministeriö kuulee ELY-keskuksia.
Määrärahasta varataan 500 000 euroa elpymisvälineestä rahoitettavien hankkeiden rahoittamiseksi (RRF pilari1) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa, määrärahasta voidaan käyttää 2 % määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen ympäristöministeriössä.
Mikäli kaavoituksessa ja luvituksessa käsitellään vihreän siirtymän ohella muita ohjaustarpeita, voidaan avustusta myöntää vain siihen osaan kuluja, jotka aiheutuvat vihreän siirtymän ohjauksesta.
Selvitysosa:Määrärahalla on tarkoituksena lisätä resursseja vihreää siirtymää tukevien investointihankkeiden kaavoitukseen sekä luvitukseen ja siten nopeuttaa niiden toteuttamista. Avustuksilla edistetään maakuntien liittojen ja kuntien riittäviin selvityksiin ja vuorovaikutukseen perustuvaa kaavoitusta ja luvitusta.
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 10 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 2 490 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kuntien ja maakuntien liittojen viranomaisprosessit (RRF pilari1) | -250 |
| Luvituskokonaisuus kunnat ja maakuntien liitot | 2 000 |
| Yhteensä | 1 750 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2023 talousarvio | 2 500 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 1 250 000 |
| 2022 talousarvio | 750 000 |
| 2021 tilinpäätös | 250 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 2 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) elpymisvälineestä rahoitettavan määrärahan osalta elpymisvälineen tavoitteiden mukaisiin ensisijaisesti elpymisvälineestä rahoitettavien vihreän siirtymän investointihankkeiden viranomaiskäsittelyihin kaavoituksen, luvituksen ja niihin liittyviin selvityksien osalta
2) vihreän siirtymän investointihankkeiden viranomaiskäsittelyihin kaavoituksen, luvituksen ja niihin liittyvien selvityksien sekä alueellisten selvitysten osalta.
Kohdan 2) vihreän siirtymän investoinneilla tarkoitetaan investointeja, joilla edistetään suoraan tai välillisesti päästövähennyksiä, kiertotaloutta tai luonnonvarojen käytön vähentämistä ei merkittävää haittaa -periaatteen (DNSH) mukaisesti. Alueellisissa selvityksissä on tarkasteltava myös ei merkittävää haittaa -periaatteen mukaisia vaikutuksia.
Ympäristöministeriö myöntää avustukset valtionavustuslain (688/2001) nojalla. Avustusta voidaan myöntää maakunnan liitoille ja kunnille enintään 70 % kaavoituksen, luvituksen ja niihin liittyvien selvitysten laatimisesta aiheutuvista kuluista. Kuntien avustusten osalta ympäristöministeriö kuulee ELY-keskuksia.
Määrärahasta varataan 500 000 euroa elpymisvälineestä rahoitettavien hankkeiden rahoittamiseksi (RRF pilari1) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa, määrärahasta voidaan käyttää 2 % määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen ympäristöministeriössä.
Mikäli kaavoituksessa ja luvituksessa käsitellään vihreän siirtymän ohella muita ohjaustarpeita, voidaan avustusta myöntää vain siihen osaan kuluja, jotka aiheutuvat vihreän siirtymän ohjauksesta.
I lisätalousarvioesitys HE 325/2022 vp (2.2.2023)
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen.
Selvitysosa:Perustelujen täydennys aiheutuu tarpeesta käyttää määrärahaa myös avustusten käsittelyn henkilöstömenoihin.
Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.
| 2023 I lisätalousarvio | — |
| 2023 talousarvio | 2 500 000 |
| 2022 IV lisätalousarvio | — |
| 2022 II lisätalousarvio | 1 250 000 |
| 2022 talousarvio | 750 000 |
| 2021 tilinpäätös | 250 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 83/2022 vp (1.3.2023)
Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen.
II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)
Momentilta vähennetään 145 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa ja vuodelta 2022 siirtynyttä määrärahaa saa käyttää elpymisvälineestä rahoitettavan määrärahan osalta elpymisvälineen tavoitteiden mukaisiin ensisijaisesti elpymisvälineestä rahoitettavien vihreän siirtymän investointihankkeiden viranomaiskäsittelyihin kaavoituksen, luvituksen ja niihin liittyvien selvityksien osalta sekä päätösosan kohdan 2) mukaiseen käyttötarkoitukseen.
Selvitysosa:Vähennys on siirtoa momentille 35.01.01 aurinkovoimaloihin liittyviin selvityksiin ja merituulivoiman koordinaatioon.
Perustelujen muutoksella mahdollistetaan avustusten myöntäminen myös tulevien vihreän siirtymän investointien ja investointihankkeiden edistämiseen nykyistä paremmin kuntien ja maakuntien käyttöön.
| 2023 II lisätalousarvio | -145 000 |
| 2023 I lisätalousarvio | — |
| 2023 talousarvio | 2 500 000 |
| 2022 tilinpäätös | 2 000 000 |
| 2021 tilinpäätös | 250 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)
Momentilta vähennetään 145 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa ja vuodelta 2022 siirtynyttä määrärahaa saa käyttää elpymisvälineestä rahoitettavan määrärahan osalta elpymisvälineen tavoitteiden mukaisiin ensisijaisesti elpymisvälineestä rahoitettavien vihreän siirtymän investointihankkeiden viranomaiskäsittelyihin kaavoituksen, luvituksen ja niihin liittyvien selvityksien osalta sekä päätösosan kohdan 2) mukaiseen käyttötarkoitukseen.
52. Avustukset asuinrakennusten sähköisen liikenteen infrastruktuurin edistämiseen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 9 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) valtionavustuslain nojalla asuinrakennuksen omistaville yhteisöille sähköisen liikenteen latausinfran rakentamiseen. Sähköisen liikenteen latausinfran rakentamisella tarkoitetaan kiinteistön sähköjärjestelmiin kohdistuvia muutostöitä, joiden tarkoituksena on mahdollistaa sähköauton toiminnallinen latausvalmius autopaikalla. Avustusta voidaan myöntää myös pysäköintiyhtiöille, jos ne toteuttavat asemakaavassa määriteltyä asukaspysäköintiä omakustannusperiaatteella ja avustuksella toteutettava latausinfra on tarkoitettu asukaspysäköinnin käyttöön. Avustusta myönnetään hankkeille, joissa toiminnallinen latausvalmius toteutetaan vähintään viidelle autopaikalle, tai alle viiden autopaikan kiinteistöillä hankkeille, joissa toiminnallinen latausvalmius toteutetaan kaikille autopaikoille. Avustusta ei myönnetä uudisrakennuskohteille.
2) kulutusmenojen maksamiseen liittyen avustuksen hakijoille suunnatun opas- ja ohjemateriaalin painatukseen ja muuhun viestintään, hankkeen kannalta tarpeellisiin virkamatkoihin sekä avustuksen myöntö- ja maksatusprosessiin liittyviin tietojärjestelmäkuluihin
3) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
4) latauslaitteisiin liittyviin kustannuksiin, mikäli latauslaitteet ovat avustusta hakevan yhteisön suorassa omistuksessa tai kohdan 1) mukaisen pysäköintiyhtiön omistuksessa ja tulevat asukaspysäköintikäyttöön. Lisäksi edellytyksenä on, että latauslaite on varustettu sähköauton jatkuvaan säännönmukaiseen lataamiseen tarkoitetulla tyypin 2 liittimellä (pistorasia tai pistoke), ja että siinä on valmius 11 kW tehon käyttämiseen. Lisäksi suositellaan, että latauslaitteessa on kuormanhallintatoiminnallisuus tai siihen on sellainen kytkettävissä.
Avustusta myönnetään 35 % toteutuneesta arvonlisäverollisesta kokonaiskustannuksesta, kuitenkin enintään 90 000 euroa hakijaa kohti. Avustuksen perusteena oleviin kustannuksiin hyväksytään sähköautojen latausinfrastruktuurin rakentamisen edellyttämät kiinteistön sähköliittymään, sähkönousuihin, sähköpääkeskukseen sekä putkitukseen ja kaapelointeihin kohdistuvat muutostyöt ja näihin liittyvät tavanomaiset maanrakennustyöt. Tarvekartoituksen ja suunnittelun kohtuulliset kustannukset ovat avustettavia, jos itse latausinfrastruktuurin parantamistoimenpide toteutetaan. Avustuskelpoiseksi kustannukseksi yhtä hankkeessa toteutettavaa latausvalmiutta kohti hyväksytään kuitenkin enintään 4 000 euroa. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus tekee avustuspäätökset suunnitelmaan perustuvan kustannusarvion mukaisesti. Maksatus tapahtuu toteutuneiden kustannusten mukaan enintään myönnettyyn summaan asti.
Kaikki avustuksella toteutettavat latauspisteet ja toiminnalliset latausvalmiudet tulee olla varustettu 11 kW sähkönsyötöllä. Latausjärjestelmän sähkönsyöttökapasiteetin mitoitus ja mahdollinen kuormanhallinta voidaan toteuttaa hankkeen toteutushetken kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla.
Avustusta voi hakea useammassa erässä. Jokaisessa toteutuserässä täytyy valmistua vähintään viisi latausvalmiutta. Pysäköintiyhtiöiden tulee toteuttaa latausvalmiuksia asukaspysäköinnin tarpeen mukaisesti. Avustuksella toteutettua järjestelmää tai sen osia ei saa laajennuksen yhteydessä purkaa. Latauslaitteita voi hankkia avustettuna jo rakennettuun latausinfraan, vähintään viiden autopaikan tarpeisiin kerrallaan. Kaikissa tapauksissa hankittavien laitteiden tulee täyttää kohdassa 4) mainitut ehdot.
Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen hakijalle on myönnetty muuta avustusta samaan tarkoitukseen. Avustukseen sovelletaan EU:n valtiontukisääntelyn de minimis -asetusta. Avustusta ei myönnetä rakennusten varustamisesta sähköautojen latauspisteillä ja latauspistevalmiuksilla sekä automaatio- ja ohjausjärjestelmillä annetun lain (733/2020) 6.2 §:n ja 8.2 §:n mukaisten vaatimusten toteuttamiseen. Avustuksen hakijan on hakemuksessa ilmoitettava, jos hankkeessa on kyse em. säännöksissä tarkoitetusta laajamittaisesta peruskorjauksesta.
Selvitysosa:Tavoitteena on parantaa sähköautojen latausmahdollisuuksia asuinrakennusten yhteydessä ja poistaa siten esteitä sähköautojen käyttöön liittyen.
Avustusta myönnetään sähköautojen toiminnallisten latausvalmiuksien edellyttämiin kiinteistöjen sähköjärjestelmiin kohdistuviin muutoksiin asuinrakennuksen omistaville yhteisöille ja pysäköintiyhtiöille, jos ne toteuttavat asemakaavassa määriteltyä asukaspysäköintiä omakustannusperiaatteella ja avustuksella toteutettava latausinfra on tarkoitettu asukaspysäköinnin käyttöön. Toiminnallisella latausvalmiudella tarkoitetaan autopaikalle asti toteutettua sähkönsyöttöratkaisua, jolla lataamiseen soveltuva sähkönsyöttö on otettavissa käyttöön yksinkertaisin toimin.
Avustettaviin hankkeisiin kohdistuvilla teknisillä vaatimuksilla varmistetaan, että avustuksella toteutettavat järjestelmät eivät teknisesti vanhene liian nopeasti. Sähkönsyöttökapasiteetin ja kuormanhallinnan tarve, jotka liittyvät sähkökeskukseen, voidaan tehdä hankkeen toteutusajankohdan mukaisesti arvioidulla tarkoituksenmukaisella tavalla, kuitenkin siten, että myös täyssähköauton lataaminen on mahdollista osalla avustuksen kohteena olevista autopaikoista. Latauslaitteista avustettavaksi hyväksytään vain tyypin 2 koskettimella varustettu latauslaite. On suositeltavaa, että latauslaitteessa on kuormanhallintaominaisuus, tai sellainen on siihen kytkettävissä. Kuormanhallinnalla tarkoitetaan järjestelmää, jolla hallitaan latausjärjestelmän ottamaa tehoa rajoittamalla autojen ottamaa latausvirtaa tai jaksottamalla latausta.
Avustusprosentin ja maksimiavustuksen lisäksi on määritelty yhtä toteutettavaa latausvalmiutta koskeva hyväksyttävä maksimikustannus. Tämän tarkoituksena on parantaa määrärahan riittävyyttä ja estää avustuksen käyttö ylimitoitettuihin ratkaisuihin.
Arvio muutostöiden keskimääräisistä kustannuksista on n. 2 300 euroa autopaikkaa tai latauspistettä kohden. Määrärahalla voidaan avustaa sähköauton latausmahdollisuuden toteuttamista n. 13 000—15 000 autopaikalla vuosittain.
Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 210 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 8 790 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Yksityinen latausinfrastruktuuri (RRF pilari1) | -8 500 |
| Yksityisen latausinfran tuki taloyhtiöille | 9 000 |
| Yhteensä | 500 |
| 2023 talousarvio | 9 000 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 20 000 000 |
| 2022 talousarvio | 8 500 000 |
| 2021 tilinpäätös | 15 000 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Momentille esitetään 9 milj. euroa. Valiokunta katsoo, että määräraha on edelleen tarpeellinen ja pitää hyvänä, että myös työpaikkakiinteistöjen sähköisen liikenteen infrastruktuuriin on mahdollista saada tukea jatkossakin (momentti 35.20.53). Momentin määrärahalla voidaan avustaa noin 12 000 latauspistettä.
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 9 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) valtionavustuslain nojalla asuinrakennuksen omistaville yhteisöille sähköisen liikenteen latausinfran rakentamiseen. Sähköisen liikenteen latausinfran rakentamisella tarkoitetaan kiinteistön sähköjärjestelmiin kohdistuvia muutostöitä, joiden tarkoituksena on mahdollistaa sähköauton toiminnallinen latausvalmius autopaikalla. Avustusta voidaan myöntää myös pysäköintiyhtiöille, jos ne toteuttavat asemakaavassa määriteltyä asukaspysäköintiä omakustannusperiaatteella ja avustuksella toteutettava latausinfra on tarkoitettu asukaspysäköinnin käyttöön. Avustusta myönnetään hankkeille, joissa toiminnallinen latausvalmius toteutetaan vähintään viidelle autopaikalle, tai alle viiden autopaikan kiinteistöillä hankkeille, joissa toiminnallinen latausvalmius toteutetaan kaikille autopaikoille. Avustusta ei myönnetä uudisrakennuskohteille.
2) kulutusmenojen maksamiseen liittyen avustuksen hakijoille suunnatun opas- ja ohjemateriaalin painatukseen ja muuhun viestintään, hankkeen kannalta tarpeellisiin virkamatkoihin sekä avustuksen myöntö- ja maksatusprosessiin liittyviin tietojärjestelmäkuluihin
3) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
4) latauslaitteisiin liittyviin kustannuksiin, mikäli latauslaitteet ovat avustusta hakevan yhteisön suorassa omistuksessa tai kohdan 1) mukaisen pysäköintiyhtiön omistuksessa ja tulevat asukaspysäköintikäyttöön. Lisäksi edellytyksenä on, että latauslaite on varustettu sähköauton jatkuvaan säännönmukaiseen lataamiseen tarkoitetulla tyypin 2 liittimellä (pistorasia tai pistoke), ja että siinä on valmius 11 kW tehon käyttämiseen. Lisäksi suositellaan, että latauslaitteessa on kuormanhallintatoiminnallisuus tai siihen on sellainen kytkettävissä.
Avustusta myönnetään 35 % toteutuneesta arvonlisäverollisesta kokonaiskustannuksesta, kuitenkin enintään 90 000 euroa hakijaa kohti. Avustuksen perusteena oleviin kustannuksiin hyväksytään sähköautojen latausinfrastruktuurin rakentamisen edellyttämät kiinteistön sähköliittymään, sähkönousuihin, sähköpääkeskukseen sekä putkitukseen ja kaapelointeihin kohdistuvat muutostyöt ja näihin liittyvät tavanomaiset maanrakennustyöt. Tarvekartoituksen ja suunnittelun kohtuulliset kustannukset ovat avustettavia, jos itse latausinfrastruktuurin parantamistoimenpide toteutetaan. Avustuskelpoiseksi kustannukseksi yhtä hankkeessa toteutettavaa latausvalmiutta kohti hyväksytään kuitenkin enintään 4 000 euroa. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus tekee avustuspäätökset suunnitelmaan perustuvan kustannusarvion mukaisesti. Maksatus tapahtuu toteutuneiden kustannusten mukaan enintään myönnettyyn summaan asti.
Kaikki avustuksella toteutettavat latauspisteet ja toiminnalliset latausvalmiudet tulee olla varustettu 11 kW sähkönsyötöllä. Latausjärjestelmän sähkönsyöttökapasiteetin mitoitus ja mahdollinen kuormanhallinta voidaan toteuttaa hankkeen toteutushetken kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla.
Avustusta voi hakea useammassa erässä. Jokaisessa toteutuserässä täytyy valmistua vähintään viisi latausvalmiutta. Pysäköintiyhtiöiden tulee toteuttaa latausvalmiuksia asukaspysäköinnin tarpeen mukaisesti. Avustuksella toteutettua järjestelmää tai sen osia ei saa laajennuksen yhteydessä purkaa. Latauslaitteita voi hankkia avustettuna jo rakennettuun latausinfraan, vähintään viiden autopaikan tarpeisiin kerrallaan. Kaikissa tapauksissa hankittavien laitteiden tulee täyttää kohdassa 4) mainitut ehdot.
Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen hakijalle on myönnetty muuta avustusta samaan tarkoitukseen. Avustukseen sovelletaan EU:n valtiontukisääntelyn de minimis -asetusta. Avustusta ei myönnetä rakennusten varustamisesta sähköautojen latauspisteillä ja latauspistevalmiuksilla sekä automaatio- ja ohjausjärjestelmillä annetun lain (733/2020) 6.2 §:n ja 8.2 §:n mukaisten vaatimusten toteuttamiseen. Avustuksen hakijan on hakemuksessa ilmoitettava, jos hankkeessa on kyse em. säännöksissä tarkoitetusta laajamittaisesta peruskorjauksesta.
II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 9 500 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu yksityisen latausinfra-avustuksen lisäämisestä osana hallituksen investointiohjelmaa.
| 2023 II lisätalousarvio | 9 500 000 |
| 2023 talousarvio | 9 000 000 |
| 2022 tilinpäätös | 21 500 000 |
| 2021 tilinpäätös | 15 000 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 3/2023 vp (9.11.2023)
Valiokunnan huomiota on kiinnitetty siihen, että momentin päätösosasta on jäänyt pois kirjaus esitettävän määrärahalisäyksen myötä avustushakemusten käsittelyyn tarvittavasta kolmen henkilötyövuoden lisäämisestä. Avustushakemusten nopean käsittelyn varmistamiseksi valiokunta tekee näin ollen momentin päätösosaan pyydetyn lisäyksen. Tällöin määrärahaa saa käyttää enintään kuutta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen vuonna 2023.
Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 9 500 000 euroa.
Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään kuutta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
53. Avustukset työpaikkakiinteistöjen sähköisen liikenteen infrastruktuurin edistämiseen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) valtionavustuslain nojalla vakituisena työpaikkana toimivan, olemassa olevan kiinteistön omistajalle tai kiinteistön hallintaoikeuden haltijalle kiinteistöllä työskentelevien henkilöiden käyttöön tarkoitettujen pysäköintipaikkojen varustamiseen käyttövalmiilla sähköauton latauspisteillä
2) kulutusmenojen maksamiseen liittyen avustuksen hakijoille suunnatun opas- ja ohjemateriaalin painatukseen ja muuhun viestintään, hankkeen kannalta tarpeellisiin virkamatkoihin sekä avustuksen myöntö- ja maksatusprosessiin liittyviin tietojärjestelmäkuluihin
3) enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Avustusta myönnetään 750 euroa yhtä käyttökuntoon saatettua latauspistettä kohden. Asennettavan latauslaitteen tulee olla tyypin 2 koskettimella varustettu, ja sen on tuettava kuormanohjausta. Lataustehon tulee latauspistettä käyttöön otettaessa olla vähintään 3,7 kW (1x16 A). Latauspisteet on lisäksi toteutettava siten, että niissä on mahdollista ottaa käyttöön vähintään 11 kW (3x16 A) latausteho ja kuormanohjaus.
Saman vuoden määrärahasta yksi hakija voi saada avustusta enintään 10 latauspisteelle. Saman vuoden määrärahasta voidaan myöntää avustusta yhden kiinteistön latauspisteisiin enintään 10 kappaleelle. Lisäksi saman vuoden määrärahasta voidaan avustusta myöntää eri hakijoiden muodostamalle konsernille enintään 50 latauspisteelle. Avustukseen sovelletaan EU:n valtiontukisääntelyn de minimis -asetusta.
Avustusta ei myönnetä rakennusten varustamisesta sähköajoneuvojen latauspisteillä ja latauspistevalmiuksilla sekä automaatio- ja ohjausjärjestelmillä annetun lain (733/2020) 6.2 §:ssä ja 7 §:ssä asetetut minimivaatimukset täyttäviin hankkeisiin. Avustusta voidaan myöntää em. säännöksissä tarkoitettuihin hankkeisiin säännösten mukaiset minimivaatimukset ylittäviltä osiltaan.
Avustuksen kohteena olevien pysäköintipaikkojen on oltava tarkoitettu ensisijaisesti kiinteistöllä työskentelevien henkilöiden käyttöön. Avustusta ei myönnetä asukaspysäköintipaikoille eikä pysäköintipaikoille jotka on tarkoitettu pääasiallisesti asiakaspysäköintiin. Avustusta ei myönnetä työntekijän kodin tai vapaa-ajan asunnon yhteydessä sijaitsevaan latauspisteeseen. Avustusta eivät voi hakea yhteisöt, jotka ovat oikeutettuja momentin 35.20.52 mukaiseen asuinkiinteistöjen sähköisen liikenteen avustukseen.
Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.
Selvitysosa:Tavoitteena on parantaa sähköautojen latausmahdollisuuksia työpaikoilla ja poistaa siten esteitä sähköautojen käyttöön liittyen.
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 70 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 930 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Avustukset työpaikkakiinteistöjen sähköisen liikenteen infrastruktuurin edistämiseen | 1 000 |
| Avustukset työpaikkakiinteistöjen sähköisen liikenteen infrastruktuurin edistämiseen (RRF pilari1) | -1 500 |
| Yhteensä | -500 |
| 2023 talousarvio | 1 000 000 |
| 2022 talousarvio | 1 500 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) valtionavustuslain nojalla vakituisena työpaikkana toimivan, olemassa olevan kiinteistön omistajalle tai kiinteistön hallintaoikeuden haltijalle kiinteistöllä työskentelevien henkilöiden käyttöön tarkoitettujen pysäköintipaikkojen varustamiseen käyttövalmiilla sähköauton latauspisteillä
2) kulutusmenojen maksamiseen liittyen avustuksen hakijoille suunnatun opas- ja ohjemateriaalin painatukseen ja muuhun viestintään, hankkeen kannalta tarpeellisiin virkamatkoihin sekä avustuksen myöntö- ja maksatusprosessiin liittyviin tietojärjestelmäkuluihin
3) enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Avustusta myönnetään 750 euroa yhtä käyttökuntoon saatettua latauspistettä kohden. Asennettavan latauslaitteen tulee olla tyypin 2 koskettimella varustettu, ja sen on tuettava kuormanohjausta. Lataustehon tulee latauspistettä käyttöön otettaessa olla vähintään 3,7 kW (1x16 A). Latauspisteet on lisäksi toteutettava siten, että niissä on mahdollista ottaa käyttöön vähintään 11 kW (3x16 A) latausteho ja kuormanohjaus.
Saman vuoden määrärahasta yksi hakija voi saada avustusta enintään 10 latauspisteelle. Saman vuoden määrärahasta voidaan myöntää avustusta yhden kiinteistön latauspisteisiin enintään 10 kappaleelle. Lisäksi saman vuoden määrärahasta voidaan avustusta myöntää eri hakijoiden muodostamalle konsernille enintään 50 latauspisteelle. Avustukseen sovelletaan EU:n valtiontukisääntelyn de minimis -asetusta.
Avustusta ei myönnetä rakennusten varustamisesta sähköajoneuvojen latauspisteillä ja latauspistevalmiuksilla sekä automaatio- ja ohjausjärjestelmillä annetun lain (733/2020) 6.2 §:ssä ja 7 §:ssä asetetut minimivaatimukset täyttäviin hankkeisiin. Avustusta voidaan myöntää em. säännöksissä tarkoitettuihin hankkeisiin säännösten mukaiset minimivaatimukset ylittäviltä osiltaan.
Avustuksen kohteena olevien pysäköintipaikkojen on oltava tarkoitettu ensisijaisesti kiinteistöllä työskentelevien henkilöiden käyttöön. Avustusta ei myönnetä asukaspysäköintipaikoille eikä pysäköintipaikoille jotka on tarkoitettu pääasiallisesti asiakaspysäköintiin. Avustusta ei myönnetä työntekijän kodin tai vapaa-ajan asunnon yhteydessä sijaitsevaan latauspisteeseen. Avustusta eivät voi hakea yhteisöt, jotka ovat oikeutettuja momentin 35.20.52 mukaiseen asuinkiinteistöjen sähköisen liikenteen avustukseen.
Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.
54. Avustukset asuntoyhteisöille takautuvasta hyvityksestä sähkökeskuslämmitykseen (siirtomääräraha 3 v)
I lisätalousarvioesitys HE 325/2022 vp (2.2.2023)
Momentille myönnetään 24 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) nojalla asuntoyhteisöjen omistaman sähkökeskuslämmitteisen asuinrakennuksen sähkön hinnan nousun johdosta kohonneisiin lämmityskustannuksiin siten, kuin annettavalla valtioneuvoston asetuksella säädetään. Avustusta voidaan myöntää valtioneuvoston asetuksessa säädettävin edellytyksin asuinrakennuksen omistavalle yhteisölle sekä valtion tuella rahoitettuja vuokra-asuntoja tai asumisoikeusasuntoja omistaville yhteisöille.
Selvitysosa:Avustuksella pyritään varmistamaan, että sähkökeskuslämmitteisissä taloyhtiöissä asuvat, joissa sähkölaskun maksaa taloyhtiö, saavat samansuuntaisen subvention kohonneisiin sähkökuluihin kuin sähkölämmitteisissä taloyhtiöissä asuvat saavat kuluttaja-asiakkaille suunnatun tuen kautta.
Takautuvasti maksettavaan sähköhyvitykseen ja avustuksiin asuntoyhteisöille takautuvasta sähköhyvityksestä sähkökeskuslämmitykseen ja niiden toimeenpanoon on budjetoitu yhteensä 414 875 000 euroa momenteille 28.20.01, 32.01.09, 32.40.49, 35.20.01 ja 35.20.54.
| 2023 I lisätalousarvio | 24 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 83/2022 vp (1.3.2023)
Momentille myönnetään 24 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) nojalla asuntoyhteisöjen omistaman sähkökeskuslämmitteisen asuinrakennuksen sähkön hinnan nousun johdosta kohonneisiin lämmityskustannuksiin siten, kuin annettavalla valtioneuvoston asetuksella säädetään. Avustusta voidaan myöntää valtioneuvoston asetuksessa säädettävin edellytyksin asuinrakennuksen omistavalle yhteisölle sekä valtion tuella rahoitettuja vuokra-asuntoja tai asumisoikeusasuntoja omistaville yhteisöille.
II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)
Momentilta vähennetään 20 500 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennys aiheutuu tarkentuneesta maksatusarviosta.
| 2023 II lisätalousarvio | -20 500 000 |
| 2023 I lisätalousarvio | 24 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)
Momentilta vähennetään 20 500 000 euroa.
55. Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 450 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista annetun lain (1087/2016) mukaisiin avustuksiin.
Selvitysosa:Avustuksia myönnetään iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden asuntojen korjaamiseen, hissien jälkiasentamiseen ja liikkumisesteiden poistamiseen asuinrakennuksissa sekä korjausavustuslain mukaisiin avustuksiin kuntotutkimusten ja korjaussuunnitelmien laatimiseen. Avustuksia myönnetään myös Valtion asuntorahastosta.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Ikääntyneiden asumisen toimintaohjelma (HO 2019) (siirto momentilta 35.01.01) | 100 |
| Uudelleenkohdennus | -5 900 |
| Yhteensä | -5 800 |
| 2023 talousarvio | 450 000 |
| 2022 talousarvio | 6 250 000 |
| 2021 tilinpäätös | 6 250 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että pääosa asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista annetun lain (1087/2016) mukaisista avustuksista esitetään maksettavaksi valtion asuntorahastosta, jossa niihin on varattu 21 milj. euroa. Käsiteltävälle momentille esitettävä rahoitus on tästä syystä enää 450 000 euroa.
Valiokunta korostaa edelleen korjausavustusten keskeistä merkitystä iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden asuntojen korjaamisessa, hissien jälkiasentamisessa ja liikkumisesteiden poistamisessa. Korjausten avulla mahdollistetaan henkilöiden asuminen omassa kodissaan. Tärkeää on, että avustuksia voidaan käyttää myös kuntotutkimuksiin ja korjaussuunnitelmien laatimiseen.
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 450 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista annetun lain (1087/2016) mukaisiin avustuksiin.
56. Avustukset asuinrakennusten öljy- ja kaasulämmityksestä luopumiseksi (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 45 600 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) valtionavustuslain (688/2001) nojalla pientalojen omistajille myönnettävään avustukseen öljylämmitysjärjestelmän poistamiseen ja lämmitysmuodon muuttamiseen öljylämmityksestä muihin lämmitysmuotoihin siten kuin asetuksella (803/2021) säädetään
2) valtionavustuslain (688/2001) nojalla pientalojen omistajille myönnettävään avustukseen pientalon maakaasua käyttävän pääasiallisen lämmitysjärjestelmän poistamiseen ja lämmitysmuodon muuttamiseen kaasulämmityksestä muihin lämmitysmuotoihin
3) avustuksesta viestimiseksi sekä avustuksen hakijoille suunnatun opas- ja ohjemateriaalin valmisteluun sekä hakijoiden informaatiotukeen liittyvien kulutusmenojen maksamiseen.
Maakaasusta lämmitysjärjestelmänä luovuttaessa avustusta voidaan myöntää kustannuksiin, jotka aiheutuvat ympärivuotisessa asuinkäytössä olevan pientalon fossiilista maakaasua käyttävän pääasiallisen lämmitysjärjestelmän poistamisesta ja lämmitysmuodon muuttamisesta muihin lämmitysjärjestelmiin, lukuun ottamatta fossiilisia polttoaineita käyttäviä rakennuskohtaisia lämmitysjärjestelmiä. Avustusta ei kuitenkaan myönnetä, jos kaasulämmitysjärjestelmä muutetaan biokaasulla toimivaksi. Avustusta myönnetään 4 000 euroa pientalon kaasulämmitysjärjestelmää kohti, kun pientalossa siirrytään kaasulämmityksestä kaukolämpöön, maalämpöpumppuun tai ilma-vesilämpöpumppuun, ja 2 500 euroa pientalon kaasulämmitysjärjestelmää kohti, kun pientalossa siirrytään kaasulämmityksestä muihin lämmitysjärjestelmiin. Avustus myönnetään suunnitelmaan perustuvan kustannusarvion mukaisesti. Avustusta voidaan myöntää kustannuksiin, jotka ovat syntyneet 7.4.2022 jälkeen. Maksatus tapahtuu toteutuneiden kustannusten mukaan. Avustusta ei myönnetä siltä osin kuin kustannukset kuuluvat asunto-osakeyhtiölain (1599/2009) tai yhtiöjärjestyksen nojalla asunto-osakeyhtiön maksettavaksi.
Avustuksen myöntää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja maksatuksen hoitaa ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus.
Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen hakijalle on myönnetty muuta avustusta samaan tarkoitukseen tai jos asuinrakennusta käytetään EU-oikeuden valtiontukisäännöissä tarkoitettuun taloudelliseen toimintaan.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Määrärahalla tuetaan vihreää siirtymää ja pienennetään rakennuskannan ilmastovaikutuksia. Vihreän siirtymän tukemiseksi ympäristön kannalta parhaat lämmitysjärjestelmät saavat suurinta tukea.
Avustuksen käsittelytehtäviä varten määräraha on budjetoitu momentille 32.01.02.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Avustukset asuinrakennusten öljy- ja kaasulämmityksestä luopumiseksi ja kaukolämpöön liittymiseksi | 32 000 |
| Öljylämmityksestä luopuminen (kompensaatio) | 13 600 |
| Öljylämmityksestä luopuminen (RRF pilari1) | -28 900 |
| Yhteensä | 16 700 |
Momentin nimike on muutettu.
| 2023 talousarvio | 45 600 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 40 000 000 |
| 2022 talousarvio | 28 900 000 |
| 2021 tilinpäätös | 34 440 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Momentille esitetään 45,6 milj. euroa. Esityksellä jatketaan nykyisen avustusjärjestelmän käyttöä ja lisäksi laajennetaan se koskemaan kaasulämmityksestä luopumista. Avustuksella voidaan tukea noin 11 400 ympärivuotisessa asuinkäytössä olevan pientalon muutostöitä, minkä jälkeen asuinkäytössä on vielä noin 97 000 öljy- ja kaasulämmitteistä pientaloa.
Valiokunta painottaa, että rakennusten energiatehokkuutta kohentavilla avustuksilla tuetaan energiatehokkuuden parantamista merkittävästi rakentamismääräyksillä asetettua vaatimustasoa korkeampaan tasoon. Lisäksi avustusten vipuvaikutuksen arvioidaan olevan suuri eli 1 milj. euron avustuksella saadaan aikaan 4,8 milj. euron energiaremontit ja työtä 56 henkilötyövuotta. Avustus maksaa siten itsensä tuottamalla korjaushankkeista valtiolle välittömiä tuloveroja ja välillisiä arvonlisäveroja.
Koska avustusten vipuvaikutus on merkittävä, valiokunta on tyytyväinen siihen, että hallitus täydensi talousarvioesitystään ja palautti siihen avustukset kuntien kiinteistöjen öljylämmityksestä luopumiseen. Vihreää siirtymää on perusteltua vauhdittaa edelleen myös julkisten rakennusten osalta.
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 45 600 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) valtionavustuslain (688/2001) nojalla pientalojen omistajille myönnettävään avustukseen öljylämmitysjärjestelmän poistamiseen ja lämmitysmuodon muuttamiseen öljylämmityksestä muihin lämmitysmuotoihin siten kuin asetuksella (803/2021) säädetään
2) valtionavustuslain (688/2001) nojalla pientalojen omistajille myönnettävään avustukseen pientalon maakaasua käyttävän pääasiallisen lämmitysjärjestelmän poistamiseen ja lämmitysmuodon muuttamiseen kaasulämmityksestä muihin lämmitysmuotoihin
3) avustuksesta viestimiseksi sekä avustuksen hakijoille suunnatun opas- ja ohjemateriaalin valmisteluun sekä hakijoiden informaatiotukeen liittyvien kulutusmenojen maksamiseen.
Maakaasusta lämmitysjärjestelmänä luovuttaessa avustusta voidaan myöntää kustannuksiin, jotka aiheutuvat ympärivuotisessa asuinkäytössä olevan pientalon fossiilista maakaasua käyttävän pääasiallisen lämmitysjärjestelmän poistamisesta ja lämmitysmuodon muuttamisesta muihin lämmitysjärjestelmiin, lukuun ottamatta fossiilisia polttoaineita käyttäviä rakennuskohtaisia lämmitysjärjestelmiä. Avustusta ei kuitenkaan myönnetä, jos kaasulämmitysjärjestelmä muutetaan biokaasulla toimivaksi. Avustusta myönnetään 4 000 euroa pientalon kaasulämmitysjärjestelmää kohti, kun pientalossa siirrytään kaasulämmityksestä kaukolämpöön, maalämpöpumppuun tai ilma-vesilämpöpumppuun, ja 2 500 euroa pientalon kaasulämmitysjärjestelmää kohti, kun pientalossa siirrytään kaasulämmityksestä muihin lämmitysjärjestelmiin. Avustus myönnetään suunnitelmaan perustuvan kustannusarvion mukaisesti. Avustusta voidaan myöntää kustannuksiin, jotka ovat syntyneet 7.4.2022 jälkeen. Maksatus tapahtuu toteutuneiden kustannusten mukaan. Avustusta ei myönnetä siltä osin kuin kustannukset kuuluvat asunto-osakeyhtiölain (1599/2009) tai yhtiöjärjestyksen nojalla asunto-osakeyhtiön maksettavaksi.
Avustuksen myöntää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja maksatuksen hoitaa ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus.
Avustusta ei voida myöntää, jos avustuksen hakijalle on myönnetty muuta avustusta samaan tarkoitukseen tai jos asuinrakennusta käytetään EU-oikeuden valtiontukisäännöissä tarkoitettuun taloudelliseen toimintaan.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
I lisätalousarvioesitys HE 325/2022 vp (2.2.2023)
Momentilta vähennetään 5 000 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennys aiheutuu tarkentuneista arvioista avustusten myöntämisaikatauluihin.
| 2023 I lisätalousarvio | -5 000 000 |
| 2023 talousarvio | 45 600 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 40 000 000 |
| 2022 talousarvio | 28 900 000 |
| 2021 tilinpäätös | 34 440 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 83/2022 vp (1.3.2023)
Momentilta vähennetään 5 000 000 euroa.
60. Siirto Valtion asuntorahastoon
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille ei myönnetä määrärahaa.
Vuonna 2023 saa Valtion asuntorahaston varoista tuettaviksi korkotukilainoiksi hyväksyä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) ja vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain (574/2016) mukaisia lainoja yhteensä enintään 1 950 000 000 euroa. Lisäksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain mukaisiin lainoihin tulee lainojen hyväksymisvaltuuden mukainen valtionvastuu.
Vuonna 2023 saa vuokra-asuntojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetun lain (856/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 285 000 000 euroa.
Vuonna 2023 saa asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuslainojen valtiontakauksesta annetun lain (941/2014) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 100 000 000 euroa.
Vuonna 2023 saa valtiontakauksesta aravalainan takaisinmaksamiseksi annetun lain (868/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 1 000 000 000 euroa.
Omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetun lain (204/1996) mukaisten valtionvastuiden kokonaismäärä saa vapaarahoitteisissa ja asp-lainoissa olla yhteensä enintään 2 700 000 000 euroa vuoden 2023 lopussa.
Valtion asuntorahaston varoista maksetaan vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain (867/1980), asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (1205/1993), korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetun lain, vuokra-asuntojen rakentamisen lyhyestä korkotuesta annetun lain, omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain, asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain ja oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain (639/1982) ja vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain mukaiset korkotuet, korkohyvitykset ja luottovarauskorvaukset. Lisäksi asuntorahaston varoista katetaan vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain 9 ja 9 a §:ssä, asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 10 §:ssä, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetussa laissa, vuokratalojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetussa laissa, korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetussa laissa, vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetussa laissa, valtiontakauksesta aravalainan takaisin maksamiseksi annetussa laissa, omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetussa laissa sekä asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuslainojen valtiontakauksesta annetussa laissa tarkoitetut valtionvastuut.
Henkilökohtaisen aravalainan saajasta itsestään riippumattomista syistä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi voidaan vuonna 2023 aravalain 46 §:n ja arava-asetuksen (1587/1993) 28 §:n nojalla myöntää yhteensä enintään 10 000 euroa lykkäystä lainan korkojen, lyhennysten tai molempien maksamisesta.
Valtiokonttorilla on oikeus yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/1993) 78 §:ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkajärjestelyn yhteydessä ja yrityksen saneerauksesta annetun lain (47/1993) 97 §:ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkasaneerauksen yhteydessä luopua osasta valtion varoista myönnetyn asuntorahastoon takaisin maksettavan asuntolainan pääomaa ja korkoa.
Valtiokonttorilla on oikeus pakkohuutokaupan sijaan aravavuokra-asunnon tai arava-vuokratalon vapaaehtoiseen myyntiin ja oikeus luopua osasta valtion asuntolainan pääomaa, jos valtiolle syntyvien luottotappioiden arvioidaan vapaaehtoisella kaupalla jäävän pienemmiksi kuin pakkohuutokaupalla.
Vuonna 2023 Valtiokonttori saa käyttää Valtion asuntorahaston varoista enintään 300 000 euroa Valtion asuntorahaston saatavien turvaamiseen kuten saatavien perintään ja vakuusomaisuuden hoitoon, takautumisoikeuden käyttämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen, kiinnityksen haltijan vastuuvakuutuksen maksamiseen, kiinteistön tai muun omaisuuden ostamiseen konkurssi- tai ulosottohuutokaupassa tai muussa realisointijärjestelyssä, milloin se on rahaston laina-, takaus- tai muiden sellaisten saatavien turvaamiseksi tai takausvastuiden minimoimiseksi tarpeen sekä näin tulleen omaisuuden hoidosta ja realisoinnista aiheutuviin kustannuksiin.
Purettaessa pysyvästi tyhjilleen jääneitä aravavuokrataloja väestöltään vähenevillä alueilla tai, mikäli on välttämätöntä suurempien luottotappioiden estämiseksi asuntotarpeeltaan supistuvilla alueilla, saa vuonna 2023 valtion vastuulle aravarajoituslain (1190/1993) 17 a §:n ja 16 a §:n mukaisesti jättää aravalainapääomia yhteensä enintään 10 000 000 euroa, kuitenkin siten, että aravarajoituslain 16 a §:n mukaisten rajoitusakordien määrä on yhteensä enintään 2 000 000 euroa.
Vuonna 2023 saa Valtion asuntorahaston varoista myöntää avustuksia erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 120 000 000 euroa.
Vuonna 2023 saa Valtion asuntorahaston varoista myöntää vuokra- ja asumisoikeustaloyhteisöjen talouden tervehdyttämisavustuksista annetun lain (1030/2008) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 2 600 000 euroa, josta Valtiokonttori saa käyttää enintään 200 000 euroa taloudellisissa vaikeuksissa olevien asuntoyhteisöjen talouden tervehdyttämistä ja kunnossapidon suunnittelua edistävistä selvityksistä ja toimenpiteistä aiheutuviin kustannuksiin.
Vuonna 2023 saa Valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntää asuntojen purkuavustuksia yhteensä enintään 5 000 000 euroa siten kuin aravavuokratalojen purkamiskustannuksiin myönnettävästä avustuksesta annetulla valtioneuvoston asetuksella (79/2006) on tarkemmin säädetty.
Vuonna 2023 saa Valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia hankekohtaisia avustuksia yhteensä enintään 25 000 000 euroa siten kuin asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen vuosina 2020—2023 myönnettävistä valtionavustuksista annetulla valtioneuvoston asetuksella (441/2020) tarkemmin säädetään.
Vuonna 2023 saa Valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia käynnistysavustuksia yhteensä enintään 39 000 000 euroa valtion ja MAL-seutujen välisiin maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksiin sitoutuneissa kunnissa niille, jotka rakennuttavat vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisia vuokra-asuntoja muille kuin erityisryhmille. Käynnistysavustuksen suuruus on Helsingin seudulla 10 000 euroa ja Tampereen, Turun sekä Oulun seuduilla 3 000 euroa edellä tarkoitettua asuntoa kohden. Kaikilla MAL-sopimuksiin sitoutuneilla seuduilla puurunkoisille asuinkerrostaloille myönnetään lisäksi 5 000 euron erillinen asuntokohtainen käynnistysavustus edellä tarkoitettua asuntoa kohden. Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.
Vuonna 2023 saa Valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntää yhteensä enintään 69 100 000 euroa asuinrakennuksille energiatehokkuusavustuksia siten kuin annetulla valtioneuvoston asetuksella (1341/2019) säädetään ja avustuksia kaukolämpölaitteistojen uusimiseen matalalämpötilaiseen kaukolämpöön soveltuviksi siten kuin annetulla valtioneuvoston asetuksella (773/2022) säädetään.
Vuonna 2023 saa Valtion asuntorahaston varoista myöntää asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista annetun lain (1087/2016) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 21 000 000 euroa.
Valtion asuntorahaston varoista saa valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntää hankekohtaisia avustuksia yhteensä enintään 5 000 000 euroa arava- ja korkotukivuokra-asuntojen kunnostamiseen ikääntyneille sopivaksi väestöltään vähenevillä alueilla siten kuin valtioneuvoston asetuksessa avustuksista arava- ja korkotukivuokra-asuntojen korjaamiseen ikääntyneille soveltuviksi (1342/2019) säädetään.
Vuonna 2023 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus saa käyttää Valtion asuntorahaston varoista enintään 700 000 euroa asumisen kehittämistoiminnan rahoittamiseen ympäristöministeriön vahvistaman käyttösuunnitelman mukaisesti.
Selvitysosa:Valtion ja suurten kaupunkiseutujen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksien kaavoitustavoitteiden saavuttamista tuetaan kunnallistekniikka-avustuksilla. Avustukset sidotaan kohtuuhintaisen asuntotuotannon toteutumiseen, kuntien välisen yhteistyön edistämiseen ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen. Työvoiman saatavuuden ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn turvaamiseksi korkotuettua normaalia vuokra-asuntotarjontaa edistetään korkotukilainotukseen liittyvällä vuokra-asuntojen käynnistysavustuksella, jotta asuntomarkkinat tarjoisivat tyydyttävissä määrin kohtuuhintaisia asuntoja pieni- ja keskituloisille kotitalouksille. Korkotukivaltuus mahdollistaa noin 10 000 valtion tukeman kohtuuhintaisen asunnon rakentamisen.
Valtion asuntorahasto on velaton eikä asuntorahastolla ole tarvetta uuteen varainhankintaan asuntorahastosta maksettavien velvoitteiden kattamiseksi.
| 2023 talousarvio | — |
| 2022 II lisätalousarvio | — |
| 2022 talousarvio | — |
| 2021 tilinpäätös | — |
Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)
Vuonna 2023 saa Valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntää yhteensä enintään 98 670 000 euroa asuinrakennuksille energiatehokkuusavustuksia siten kuin annetulla valtioneuvoston asetuksella säädetään ja avustuksia kaukolämpölaitteistojen uusimiseen matalalämpötilaiseen kaukolämpöön soveltuviksi siten kuin annetulla valtioneuvoston asetuksella (773/2022) säädetään.
Selvitysosa:Päätösosan kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan luvun Avustukset kuudennen kappaleen.
| 2023 talousarvio | — |
| 2022 IV lisätalousarvio | — |
| 2022 II lisätalousarvio | — |
| 2022 talousarvio | — |
| 2021 tilinpäätös | — |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Valiokunta pitää saamansa selvityksen mukaan esitettyjä korkotuki- ja takauslainavaltuuksia (yhteensä 2,335 mrd. euroa) riittävinä.
Erityisen tyytyväinen valiokunta on siihen, että asuntotuotannon korkotukilainojen hyväksymisvaltuudeksi esitetään edelleen 1,95 mrd. euroa, joka mahdollistaa hallitusohjelman mukaisen 10 000 valtion tukeman kohtuuhintaisen asunnon rakentamisen. Se antaa myös mahdollisuuden arvioidun kokonaisasuntotuotannon määrän lisäämiseen.
Asuntotuotannon arvioidaan vähenevän 34 000 asuntoon vuonna 2023, kun se ennakkotietojen mukaan on noin 39 000 asuntoa vuonna 2022. Huipussaan rakentaminen oli vuonna 2021, jolloin aloitettiin 47 000 asunnon rakentaminen. Tällöin ARA-tuotannon määrä oli noin 9 000 asuntoa.
Asuntopoliittinen kehittämisohjelma (VNS 12/2021 vp) linjasi, että valtion asuntorahasto säilyy ympäristöministeriön alaisena valtion talousarvion ulkopuolisena rahastona ja sen varallisuuden laajempaa käyttöä asumisen tukimallien rahoituksessa selvitetään kesään 2022 mennessä. Ympäristöministeriö on kartoittanut selvityksen tekijöitä, mutta varsinaista selvitystyötä ei ole kuitenkaan vielä aloitettu.
Valiokunta painottaa, että selvitystyö tulee aloittaa välittömästi ja viittaa kehittämisohjelmasta antamaansa lausuntoon (VaVL 5/2022 vp). Rahaston sitoumukset ovat vuosikymmenten mittaisia, joten rahaston ehtymiseen varautuminen on aloitettava pikaisesti. Aravalainojen takaisinmaksun jälkeen rahastolla ei ole uusia tulonlähteitä. Tulonlähteitä arvioitaessa on tärkeää, että perusteena on aito tarve valtion väliintulolle. Esimerkiksi esiin on nostettu takausmaksujen tarkistaminen ja laajentaminen.
Korkomenot.Valiokunta korostaa, että valtion asuntorahaston riittävyyttä arvioitaessa on otettava huomioon myös korkotason nousu, jonka myötä rahaston korkotukivastuut saattavat realisoitua. Korkotukimenojen kasvussa keskeinen tekijä on korkotukilainan korosta lainansaajan maksettavaksi jäävän omavastuuosuuden suuruus. Vuonna 2021 korkotukea maksettiin 2,3 milj. euroa. Korkotason noustessa esimerkiksi viiteen prosenttiin maksettavan korkotuen määrä kasvaisi yli 200 milj. euroon vuodessa nykyisellä tuetulla lainapääomalla. Valtaosalla korkotuetusta lainakannasta on 3,4 prosentin omavastuukorko.
Valtion asuntorahastosta esitetään myönnettäväksi avustuksia yhteensä 316 milj. euroa.
MAL-sopimukset.Maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevat valtion kanssa tehdyt 12-vuotiset sopimukset ovat voimassa seitsemällä suurimmalla kaupunkiseudulla (Helsinki, Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä, Kuopio ja Lahti). Sopimusten konkreettiset toimenpiteet koskevat vuosia 2020—2023, ja ne päivitetään eduskuntavaalikausittain. Valmistelu on kytketty valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmisteluun ja päivittämiseen.
MAL-alueille esitetään myönnettäväksi käynnistysavustuksia yhteensä 39 milj. euroa, joka vastaa vuoden 2022 tasoa. Kohdekohtaiset ja puurunkoisten asuinkerrostalojen avustukset pysyvät niin ikään ennallaan, kuten myös alueiden kunnallistekniikan rakentamiseen myönnettävät avustukset (25 milj. euroa).
Valiokunta toteaa saamansa selvityksen perusteella, että MAL-alueille valtion asuntorahastosta esittävät avustusvaltuudet ovat riittäviä ja pitää sopimusmenettelyä edelleen toimivana välineenä yhteisvastuullisen asuntopolitiikan ja kestävän asuntotuotannon toteuttamiseksi. Tärkeää on myös, että valmisteilla on yhtenäisiä seurantaindikaattoreita sopimusten vaikuttavuuden seurantaan ja alueiden välisten erojen tunnistamiseen.
Keskisuuret kaupungit.Valiokunta korostaa, että myös keskisuurten kaupunkien ARA-asuntokannan kehittämisestä ja korjausrakentamisen rahoituksen saatavuudesta on huolehdittava, jotta alueilla säilyy edellytykset hoitaa sosiaalista asumista. Tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi maakuntien keskuskaupunkien kanssa tehtävillä MAL-sopimuksia kevyemmillä sopimuksilla.
Energiatehokkuusavustuksien myöntämisvaltuudeksi esitetään noin 98,7 milj. euroa ja avustus laajennetaan koskemaan asuinrakennusten lämmönlaitteistojen uusimista matalalämpöiseen kaukolämpöön soveltuviksi. Energiakriisin seurauksena avustushakemusten määrä on kasvanut voimakkaasti, joten valiokunta pitää hyvänä, että hallitus täydensi talousarvioesitystä lisäämällä myöntämisvaltuutta noin 30 milj. eurolla. Saadun selvityksen perusteella esitetyn myöntövaltuuden pitäisi riittää myös vuodelta 2022 siirtyvien hakemusten maksamiseen.
Purkuavustus.Valiokunta on huolestunut purkuavustusten alenemisesta 3 milj. eurolla vuonna 2023 johtuen korotetun purkuavustuksen (enintään 90 prosenttia) päättymisestä vuonna 2022. ARA-kiinteistökannan sopeuttaminen ja tarvittaessa purkaminen on väestöltään vähenevillä alueilla tärkeää paitsi vuokrayhtiöiden toimintaedellytysten mahdollistamiseksi myös valtion riskien vähentämiseksi. Valiokunta pitää tarpeellisena seurata tarkasti muutoksen vaikutusta ja korostaa valtion tappioiden minimoimista.
Lähiöohjelma vuosille 2020—2022 (myöntövaltuus yhteensä 3 milj. euroa) päättyy, joten siihen ei esitetä myöntövaltuutta vuodelle 2023. Valiokunta toteaa, että lähiöiden kehittäminen ja segregaation ehkäiseminen vaativat pitkäjänteistä ja laaja-alaista työtä, jota tarvitaan myös tulevaisuudessa.
Valiokunta pitää erityisryhmien asumiseen tarkoitetun investointiavustuksen nostamista 90 milj. eurosta 120 milj. euroon tarpeellisena ja toteaa sen vastaavan kasvaneeseen kysyntään. Valtion tukemat tavalliset vuokra-asunnot keskittyvät kasvukeskuksiin, mutta erityisryhmien asuntoja tarvitaan myös muille paikkakunnille. Avustuksia myönnettäessä otetaan huomioon paikkakuntakohtainen pitkäaikainen asuntotarve ja tulevat palvelurakenteen muutokset. Valiokunta korostaa lisäksi muuntojoustavuutta, jotta asunnoista voidaan tarvittaessa tehdä myöhemmin tavallisia asuntoja ja minimoida tilojen tyhjäkäyttöä.
Ikääntyneet.Ikääntyneiden palveluasumiseen kohdistetut investointiavustukset ovat muodostaneet viime vuosina yli puolet koko avustusmäärärahasta. Painopiste on siirtynyt tehostetusta palveluasumisesta kevyemmän tuen asumiseen, kuten palveluasumiseen ja yhteisöasumiseen. Valiokunta pitää hyvänä, että lisäksi käytössä on edelleen määräaikainen korjausavustus ARA-vuokratalojen korjaamiseksi ikäihmisille sopivaksi väestöltään vähenevissä kunnissa (5 milj. euroa). Tärkeää on niin ikään ikääntyneiden asumisratkaisujen kehittäminen sekä asumistarpeiden ennakointi ja siten ikäohjelman jatkaminen.
Asunnottomat.Vuoden 2021 lopussa Suomessa oli 3 948 yksinelävää asunnotonta ja 165 asunnotonta perhettä tai pariskuntaa. Painopiste asunnottomien asuttamisessa on ollut jo useita vuosia hajautetussa asumisessa ja tavallisen asuntokannan käyttämisessä. Käynnissä on edelleen myös asunnottomuuden yhteistyöohjelma, jonka painopiste on kuntien tekemässä asunnottomuustyössä. Asunnottomaksi ajautuu kuitenkin koko ajan uusia henkilöitä, joten kokonaismäärässä ei juurikaan tapahdu muutosta. Valiokunta korostaakin ennaltaehkäisevien toimenpiteiden merkitystä ja asumisneuvonnan saatavuutta matalalla kynnyksellä (mom. 35.20.31).
Kehitysvammaiset.Valiokunta toteaa, että asuntoja tarvitaan vielä sekä laitoksista että lapsuudenkodeistaan muuttaville kehitysvammaisille henkilöille, jotta vuonna 2012 hyväksytty periaatepäätös kehitysvammaisten ihmisten laitoshoidon lopettamisesta voisi toteutua. Tukiasuntojen hankintaa avustaa myös Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA).
Mielenterveyskuntoutujat.Valiokunnan saaman selvityksen mukaan hajautetut asumisen ratkaisut eli tavalliset asunnot ja pienet asuntoryhmät vastaavat monesti parhaiten mielenterveyskuntoutujien asumistarpeisiin. Lisäksi tarvitaan matalan kynnyksen tuki- ja palvelupisteitä.
Nuoret ja opiskelijat.Valiokunta toteaa, että valtuuden nosto kattaa myös opiskelija-asuntohankkeiden tarpeet. Niiden kysyntä on voimakasta kasvukeskuksissa, etenkin pääkaupunkiseudulla. Nuorisoasunnoille on tarvetta pääkaupunkiseudun lisäksi Tampereella ja Turussa.
Valiokunta nostaa lisäksi esiin hyvinvointialueuudistuksen, joka tuo uuden näkökulman myös asumisen ja rakentamisen tavoitteisiin ja suunnitteluun. Tärkeää on, että hyvinvointialueet osallistuvat jatkossa erityisryhmäasuntojen ja asumisneuvonnan tarpeen arviointiin sekä tarkastelevat muutenkin yhteistyössä kuntien ja maakuntien liittojen kanssa palvelutuotantoon liittyvien rakennushankkeiden sijoittumista, kuten myös ennakoivaa maankäyttöä ja kaavoitussuunnittelua. Valiokunta korostaa toimintamalleista, vastuista ja yhteistyöstä sopimisen keskeistä merkitystä. Samalla vahvistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen ennaltaehkäisevää työtä ja toimintaedellytyksiä. Tärkeää on huolehtia myös siitä, että etenkään asunnottomat eivät jää uudistuksessa väliinputoajiksi.
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille ei myönnetä määrärahaa.
Vuonna 2023 saa Valtion asuntorahaston varoista tuettaviksi korkotukilainoiksi hyväksyä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) ja vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain (574/2016) mukaisia lainoja yhteensä enintään 1 950 000 000 euroa. Lisäksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain mukaisiin lainoihin tulee lainojen hyväksymisvaltuuden mukainen valtionvastuu.
Vuonna 2023 saa vuokra-asuntojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetun lain (856/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 285 000 000 euroa.
Vuonna 2023 saa asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuslainojen valtiontakauksesta annetun lain (941/2014) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 100 000 000 euroa.
Vuonna 2023 saa valtiontakauksesta aravalainan takaisinmaksamiseksi annetun lain (868/2008) mukaisia lainoja hyväksyä takauslainoiksi siten, että niistä valtiolle aiheutuvien takausvastuiden määrä on yhteensä enintään 1 000 000 000 euroa.
Omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetun lain (204/1996) mukaisten valtionvastuiden kokonaismäärä saa vapaarahoitteisissa ja asp-lainoissa olla yhteensä enintään 2 700 000 000 euroa vuoden 2023 lopussa.
Valtion asuntorahaston varoista maksetaan vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain (867/1980), asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (1205/1993), korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetun lain, vuokra-asuntojen rakentamisen lyhyestä korkotuesta annetun lain, omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain, asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain ja oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain (639/1982) ja vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain mukaiset korkotuet, korkohyvitykset ja luottovarauskorvaukset. Lisäksi asuntorahaston varoista katetaan vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain 9 ja 9 a §:ssä, asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 10 §:ssä, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetussa laissa, vuokratalojen rakentamislainojen valtiontakauksesta annetussa laissa, korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi annetussa laissa, vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetussa laissa, valtiontakauksesta aravalainan takaisin maksamiseksi annetussa laissa, omistusasuntolainojen valtiontakauksista annetussa laissa sekä asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuslainojen valtiontakauksesta annetussa laissa tarkoitetut valtionvastuut.
Henkilökohtaisen aravalainan saajasta itsestään riippumattomista syistä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi voidaan vuonna 2023 aravalain 46 §:n ja arava-asetuksen (1587/1993) 28 §:n nojalla myöntää yhteensä enintään 10 000 euroa lykkäystä lainan korkojen, lyhennysten tai molempien maksamisesta.
Valtiokonttorilla on oikeus yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/1993) 78 §:ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkajärjestelyn yhteydessä ja yrityksen saneerauksesta annetun lain (47/1993) 97 §:ssä tarkoitetun vapaaehtoisen velkasaneerauksen yhteydessä luopua osasta valtion varoista myönnetyn asuntorahastoon takaisin maksettavan asuntolainan pääomaa ja korkoa.
Valtiokonttorilla on oikeus pakkohuutokaupan sijaan aravavuokra-asunnon tai arava-vuokratalon vapaaehtoiseen myyntiin ja oikeus luopua osasta valtion asuntolainan pääomaa, jos valtiolle syntyvien luottotappioiden arvioidaan vapaaehtoisella kaupalla jäävän pienemmiksi kuin pakkohuutokaupalla.
Vuonna 2023 Valtiokonttori saa käyttää Valtion asuntorahaston varoista enintään 300 000 euroa Valtion asuntorahaston saatavien turvaamiseen kuten saatavien perintään ja vakuusomaisuuden hoitoon, takautumisoikeuden käyttämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen, kiinnityksen haltijan vastuuvakuutuksen maksamiseen, kiinteistön tai muun omaisuuden ostamiseen konkurssi- tai ulosottohuutokaupassa tai muussa realisointijärjestelyssä, milloin se on rahaston laina-, takaus- tai muiden sellaisten saatavien turvaamiseksi tai takausvastuiden minimoimiseksi tarpeen sekä näin tulleen omaisuuden hoidosta ja realisoinnista aiheutuviin kustannuksiin.
Purettaessa pysyvästi tyhjilleen jääneitä aravavuokrataloja väestöltään vähenevillä alueilla tai, mikäli on välttämätöntä suurempien luottotappioiden estämiseksi asuntotarpeeltaan supistuvilla alueilla, saa vuonna 2023 valtion vastuulle aravarajoituslain (1190/1993) 17 a §:n ja 16 a §:n mukaisesti jättää aravalainapääomia yhteensä enintään 10 000 000 euroa, kuitenkin siten, että aravarajoituslain 16 a §:n mukaisten rajoitusakordien määrä on yhteensä enintään 2 000 000 euroa.
Vuonna 2023 saa Valtion asuntorahaston varoista myöntää avustuksia erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 120 000 000 euroa.
Vuonna 2023 saa Valtion asuntorahaston varoista myöntää vuokra- ja asumisoikeustaloyhteisöjen talouden tervehdyttämisavustuksista annetun lain (1030/2008) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 2 600 000 euroa, josta Valtiokonttori saa käyttää enintään 200 000 euroa taloudellisissa vaikeuksissa olevien asuntoyhteisöjen talouden tervehdyttämistä ja kunnossapidon suunnittelua edistävistä selvityksistä ja toimenpiteistä aiheutuviin kustannuksiin.
Vuonna 2023 saa Valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntää asuntojen purkuavustuksia yhteensä enintään 5 000 000 euroa siten kuin aravavuokratalojen purkamiskustannuksiin myönnettävästä avustuksesta annetulla valtioneuvoston asetuksella (79/2006) on tarkemmin säädetty.
Vuonna 2023 saa Valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia hankekohtaisia avustuksia yhteensä enintään 25 000 000 euroa siten kuin asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen vuosina 2020—2023 myönnettävistä valtionavustuksista annetulla valtioneuvoston asetuksella (441/2020) tarkemmin säädetään.
Vuonna 2023 saa Valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain nojalla myöntää määräaikaisia käynnistysavustuksia yhteensä enintään 39 000 000 euroa valtion ja MAL-seutujen välisiin maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksiin sitoutuneissa kunnissa niille, jotka rakennuttavat vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisia vuokra-asuntoja muille kuin erityisryhmille. Käynnistysavustuksen suuruus on Helsingin seudulla 10 000 euroa ja Tampereen, Turun sekä Oulun seuduilla 3 000 euroa edellä tarkoitettua asuntoa kohden. Kaikilla MAL-sopimuksiin sitoutuneilla seuduilla puurunkoisille asuinkerrostaloille myönnetään lisäksi 5 000 euron erillinen asuntokohtainen käynnistysavustus edellä tarkoitettua asuntoa kohden. Avustuksen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.
Vuonna 2023 saa Valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntää yhteensä enintään 98 670 000 euroa asuinrakennuksille energiatehokkuusavustuksia siten kuin annetulla valtioneuvoston asetuksella säädetään ja avustuksia kaukolämpölaitteistojen uusimiseen matalalämpötilaiseen kaukolämpöön soveltuviksi siten kuin annetulla valtioneuvoston asetuksella (773/2022) säädetään.
Vuonna 2023 saa Valtion asuntorahaston varoista myöntää asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista annetun lain (1087/2016) mukaisia avustuksia yhteensä enintään 21 000 000 euroa.
Valtion asuntorahaston varoista saa valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntää hankekohtaisia avustuksia yhteensä enintään 5 000 000 euroa arava- ja korkotukivuokra-asuntojen kunnostamiseen ikääntyneille sopivaksi väestöltään vähenevillä alueilla siten kuin valtioneuvoston asetuksessa avustuksista arava- ja korkotukivuokra-asuntojen korjaamiseen ikääntyneille soveltuviksi (1342/2019) säädetään.
Vuonna 2023 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus saa käyttää Valtion asuntorahaston varoista enintään 700 000 euroa asumisen kehittämistoiminnan rahoittamiseen ympäristöministeriön vahvistaman käyttösuunnitelman mukaisesti.
64. Avustukset rakennusperinnön hoitoon (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 1 700 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) avustuksiin yksityisille omistajille, kunnille, kuntayhtymille ja rakennusperinnön hoitoa edistäville yhteisöille kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän ympäristön kunnossapitoon, suojeluun ja parantamiseen
2) rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010) 13 §:n nojalla suoritettaviin korvauksiin ja suojelun toteuttamisesta valtiolle aiheutuviin menoihin
3) maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 57 §:n 3 momentin mukaisiin avustuksiin kunnille
4) viranomaisen rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010) 17 §:n nojalla teettämien välttämättömien kunnostus- ja ennalleen saattamistöiden kustannuksiin.
Avustusta rakennusperinnön hoitoon saa myöntää enintään 50 % toimenpiteiden kustannuksista.
Selvitysosa:Määrärahaa käytetään pääasiassa yksityisten omistajien sekä rakennusperinnön hoitoa omistajan tai haltijana edistävien yhteisöjen avustamiseen arvokkaan rakennusperinnön säilymisen turvaamiseksi suojeluarvojen mukaisella tavalla.
| 2023 talousarvio | 1 700 000 |
| 2022 talousarvio | 1 700 000 |
| 2021 tilinpäätös | 1 700 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 1 700 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) avustuksiin yksityisille omistajille, kunnille, kuntayhtymille ja rakennusperinnön hoitoa edistäville yhteisöille kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän ympäristön kunnossapitoon, suojeluun ja parantamiseen
2) rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010) 13 §:n nojalla suoritettaviin korvauksiin ja suojelun toteuttamisesta valtiolle aiheutuviin menoihin
3) maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 57 §:n 3 momentin mukaisiin avustuksiin kunnille
4) viranomaisen rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010) 17 §:n nojalla teettämien välttämättömien kunnostus- ja ennalleen saattamistöiden kustannuksiin.
Avustusta rakennusperinnön hoitoon saa myöntää enintään 50 % toimenpiteiden kustannuksista.