Talousarvioesitys 2023
55. Julkisen henkilöliikenteen palvelujen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 100 724 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) liikenteenharjoittajille maksettaviin korvauksiin julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten mukaisesti siten kuin palvelusopimusasetuksessa (EY) N:o 1370/2007 säädetään
2) liikenteen palveluista annetussa laissa (320/2017) tarkoitettujen avustusten maksamiseen liikennepalvelujen käyttäjille
3) junaliikenteen palvelujen ostoihin
4) lentoliikenteen palvelujen ostoihin
5) alueellisen ja paikallisen liikenteen ostoihin ja lippujärjestelmän perustamis- ja käyttökustannuksiin
6) suurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tukemiseen
7) keskisuurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tukemiseen
8) liikennepalveluiden kehittämishankkeisiin ja muihin liikenteen palvelujen käyttöä edistäviin menoihin sekä liikkumisen ohjaukseen.
Määrärahasta saa myöntää avustusta liikenteen palvelujen valtionavustuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (509/2018) mukaisesti kunnille ja muille yhteisöille.
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Liikenne- ja viestintäministeriö oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.
Selvitysosa:Määräraha on tarkoitettu liikenteen palveluista annetun lain (320/2017) mukaisiin menoihin sekä eräisiin muihin joukkoliikenteen palvelujen tuottamiseen ja joukkoliikenteen edistämiseen ja kehittämiseen sekä liikkumisen ohjaukseen osoitettaviin menoihin.
Valtio korvaa alueellisia ostoja pääsääntöisesti suoraan liikenteenharjoittajille. Kunnat maksavat osuutensa kustannuksista. Bruttomallilla järjestettävän liikenteen osalta valtio saa lipputulot, jotka budjetoidaan valtion talousarvion tuloihin. Näiden tulojen lisäksi budjetoidaan myös valtakunnalliseen lippu- ja maksujärjestelmään liittyviä muita tuloja. Vuoden 2023 osalta momentin mitoituksessa on otettu huomioon 1 500 000 euroa lipputuloina, jotka on budjetoitu tuloarviona momentille 12.31.10.
Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)
| Junaliikenteen ostot | 30 170 |
| Alueellisen ja paikallisen liikenteen ostot ja kehittäminen | 32 329 |
| Suurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tuki | 9 750 |
| Ilmastoperusteiset toimenpiteet | 18 000 |
| Keskisuurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tuki | 8 125 |
| Lentoliikenteen ostot | 1 000 |
| Kehittämishankkeet | 750 |
| Liikkumisen ohjaus | 600 |
| Yhteensä | 100 724 |
Valtakunnallisen henkilöjunaliikenteen palvelutason turvaamiseksi, laadun ja määrän kehittämiseksi sekä sopimuskonstruktion uudistamiseksi liikenne- ja viestintäministeriö on tehnyt VR-Yhtymä Oy:n kanssa sopimuksen junaliikenteen hankinnasta vuosille 2022—2030. Sopimuksen arvo yhdeksänvuotisella sopimuskaudella on 313 830 000 euroa. Valtuuden käytöstä aiheutuva määrärahatarve/vuosi on 34,87 milj. euroa (sisältäen osuuden ilmastoperusteisten toimenpiteiden rahoituksesta).
Henkilöjunaliikenteen hankinnan tavoitteena on ylläpitää junaliikenteen palvelutasoa ja joukkoliikenteen kulkutapaosuutta. Junaliikenteen ostoilla tyydytetään tarpeelliseksi arvioituja alueellisia ja valtakunnallisia matkustustarpeita siltä osin kuin näitä palveluja ei pystytä järjestämään markkinaehtoisesti ja siinä laajuudessa kuin vuosittain tarkoitukseen myönnettävä määräraha riittää. Ostoilla mahdollistetaan korkeampi palvelutaso kuin mihin pelkät suorat lipputulot antaisivat mahdollisuuden.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset rahoittavat maaseudun peruspalveluluonteista julkista henkilöliikennettä. Lisäksi ne hankkivat alueensa liikennettä kilpailutetuilla sopimuksilla, joiden rahoitukseen kunnat voivat osallistua. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten myöntämän tuen perusteista säädetään liikenteen palvelujen valtionavustuksista annetussa valtioneuvoston asetuksessa. Lisäksi rahoitusta käytetään lippujärjestelmän perustamis- ja käyttökustannuksiin.
Alueellisen ja paikallisen liikenteen kehittämistoimien painopisteenä ovat liikenteen suunnittelu ja henkilökuljetusten koordinoinnin edistäminen ja kehittäminen.
Valtio avustaa Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymää sekä Tampereen, Turun ja Oulun kaupunkiseutujen liikennepalveluja MAL-sopimuksissa sovittujen liikenteen palvelujen kehittämistoimien osalta. Lisäksi valtio rahoituksellaan myötävaikuttaa siihen, ettei liittyminen julkisen henkilöliikenteen järjestämisestä vastaavaan viranomaiseen aiheuttaisi kunnalle kohtuutonta kustannustaakkaa.
Valtio avustaa suuria kaupunkiseutuja enintään 50 prosentilla hyväksyttävistä kustannuksista.
Määrärahalla edistetään joukkoliikenteen myönteisiä ilmastovaikutuksia.
Ilmastoperusteisen tuen 18 milj. euron määrärahasta 4,7 milj. euroa on kohdennettu junaliikenteen ostoihin. Lisäksi määrärahaa käytetään MAL-sopimusten mukaisiin ilmastoperustaisiin joukkoliikenneavustuksiin sekä muihin ilmastoperustaisiin toimenpiteisiin.
Valtio avustaa keskisuurten kaupunkiseutujen liikennepalveluja Jyväskylän, Kuopion ja Lahden MAL-sopimuksissa sovittujen liikenteen palvelujen kehittämistoimien osalta ja muita keskisuuria kaupunkiseutuja edellyttäen, että ne ovat laatineet aiesopimuksen liikenteen palvelujen kehittämisestä. Valtio avustaa keskisuuria kaupunkiseutuja enintään 50 prosentilla hyväksyttävistä kustannuksista.
Lentoliikennettä voidaan ostaa paikkakunnille, joille matka-aika Helsingistä junalla on yli 3 tuntia. Säännöllisen lentoliikenteen ostoilla turvataan erityisesti elinkeinoelämälle tarpeellisia yhteyksiä. Myös paikalliset ja alueelliset tahot osallistuvat kyseisten yhteysvälien rahoittamiseen. Vuonna 2021 Helsingin ja Savonlinnan välisessä ostoliikenteessä matkusti 560 matkustajaa syys—joulukuun välillä. Helsinki—Savonlinna -reitin säännöllisen lentoliikenteen sopimus oli voimassa 8.1.2018—18.12.2020, mutta 3.4.2020 allekirjoitetun sopimusmuutoksen perusteella ja koronaviruksen (covid-19) aiheuttaman pandemian johdosta liikenne keskeytettiin toistaiseksi. Pandemian vuoksi myös vuoden 2020 matkustajamäärät olivat vähäiset (1 200 matkustajaa). Vuonna 2021 lentoliikenne kilpailutettiin uudestaan Traficomin ja Savonlinnan kaupungin toimesta ajalle 4.10.2021—20.12.2024.
Valtakunnallisella strategisella kehittämistoiminnalla pyritään edistämään julkisen henkilöliikenteen toimintaedellytyksiä, kilpailukykyä ja houkuttelevuutta pitkällä aikavälillä. Kehittämishankkeiden valtion avustuksen edellytyksenä on, että valtionavustuksen saajat osallistuvat vähintään yhtä suurella panostuksella kustannuksiin ja että kehittämishankkeiden tulokset palvelevat myös valtakunnallisia kehittämistavoitteita.
Liikkumisen ohjauksella myötävaikutetaan julkisen henkilöliikenteen ohella myös kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuden kasvattamiseen erityisesti kaupunkiseuduilla. Keinoina on muun muassa informaatio-ohjaus, markkinointi ja palvelujen kehittämisen tukeminen.
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi noin 34 000 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi noin 67 000 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen avustus (fossiilittoman liikenteen tiekartta) | -3 000 |
| Uudelleenkohdennus | -2 000 |
| Yhteensä | -5 000 |
| 2023 talousarvio | 100 724 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 48 000 000 |
| 2022 I lisätalousarvio | 47 000 000 |
| 2022 talousarvio | 105 724 000 |
| 2021 tilinpäätös | 167 324 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Momentin määräraha on 100,7 milj. euroa, joka on 5 milj. euroa vähemmän kuin kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa. Muutos vuoden 2022 talousarvioon verrattuna aiheutuu ilmastoperusteisen rahan uudelleen kohdennuksesta (-2 milj. euroa) sekä fossiilisen tiekartan mukaisen lisätuen poistumisesta (-3 milj. euroa), joka vähentää suurten kaupunkien ja keskisuurten kaupunkien joukkoliikennerahoitusta.
Vuoden 2023 määrärahaa käytetään junaliikenteen ostoihin (30,2 milj. euroa), alueellisen ja paikallisen liikenteen ostoihin ja kehittämiseen (32,3 milj. euroa), suurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tukeen (9,8 milj. euroa), keskisuurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tukeen (8,1 milj. euroa) sekä lentoliikenteen ostoihin (1 milj. euroa). Lisäksi määrärahaa käytetään ilmastoperusteisiin toimiin (18 milj. euroa) sekä kehittämishankkeisiin ja liikkumisen ohjaukseen (yhteensä 1,4 milj. euroa).
Julkisen liikenteen matkustajamäärät romahtivat koronapandemian vuoksi, mutta saadun selvityksen mukaan kysyntä on lisääntynyt, ja viime kesään mennessä monella kaupunkiseudulla palattiin jo vuoden 2019 matkustajalukuihin. Alueelliset erot ovat kuitenkin vielä suuria ja esim. HSL:n alueella matkustajamäärät ovat edelleen noin 20 prosenttia pienemmät kuin vuonna 2019, mikä aiheutuu suurelta osin etätöiden lisääntymisestä. Tämä vähentää erityisesti ruuhka-ajan liikennettä. Koronapandemian vaikutusten joukkoliikenteessä arvioidaan näkyvän vielä pitkään, minkä lisäksi voimakas energian- ja polttoaineiden hinnan nousu on lisännyt joukkoliikenteen järjestämisen kustannuksia.
Valiokunta on tyytyväinen joukkoliikenteelle vuosina 2020—2022 osoitettuun yli 250 milj. euron lisärahoitukseen, jolla tuettiin mm. koronapandemian aiheuttamia lipputulomenetyksiä. Myös henkilökuljetusten arvonlisäveron väliaikaisella (1.1.—30.4.2023) poistolla pyritään alentamaan hintoja ja parantamaan näin kotitalouksien ostovoimaa (VaVM 22/2022 vp—HE 194/2022 vp).
Valiokunta pitää tärkeänä, että joukkoliikenteen kilpailukyvystä pidetään edelleen huolta ja että joukkoliikenteen elvyttävän tuen tarvetta seurataan ja arvioidaan. On myös kiinnitettävä huomiota polttoainekustannusten voimakkaaseen nousuun ja varauduttava rahoituksessa kohonneisiin kustannuksiin ja mahdollisiin indeksitarkistuksiin. Joukkoliikenteen houkuttelevuuden parantamiseksi tarvitaan myös monipuolisia toimia, mm. tarjonnan parantamista, käyttäjäystävällisiä matkaketjuja, yhteiskäyttöisten lipputuotteiden kehittämistä sekä informaation parantamista.
Valiokunta korostaa, että jatkossa on pidettävä kiinni valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan sisältyvistä toimenpiteistä ja lisäpanostuksista, jotka ajoittuvat vuosille 2025—2032.
Valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa suurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tukemiseen.
Lentoliikenne.Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman linjauksen mukaan valtio voi ostaa lentoliikennettä paikkakunnille, joilta matka-aika Helsinkiin on junalla yli 3 tuntia. Tuen edellytyksenä on, että kyseisen lentoliikenneyhteyden ylläpitoa varten asetetaan julkinen palveluvelvoite sekä kuntien tai muiden alueellisten toimijoiden osallistuminen rahoitukseen.
Koronapandemian aiheuttaman matkustajamäärän voimakkaan vähenemisen vuoksi valtio on tukenut väliaikaisesti lentoyhteyksiä viidelle maakuntalentoasemalle, joilla lentoliikenne ei toteudu markkinaehtoisesti ja joille Liikenne- ja viestintävirasto on asettanut julkisen palvelun velvoitteen. Tukea on myönnetty vuodesta 2020 lähtien ja sitä on vastikään jatkettu vielä 30.7.2023 saakka.
Lentoliikenteellä arvioidaan olevan tärkeä merkitys alueiden elinvoimaisuuden, saavutettavuuden ja kilpailukyvyn kannalta. Onkin tärkeää, että lentoliikenteen tuen jatkamista arvioidaan sen jälkeen, kun Traficom on tehnyt vuoden 2023 alussa maakuntakenttiä koskevan matkustajamäärätutkimuksen. Lentoliikenteen kehittämisessä on myös hyödynnettävä liikenteen digitalisaatioon ja sähköistymiseen sisältyvä merkittävä potentiaali.
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 101 724 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) liikenteenharjoittajille maksettaviin korvauksiin julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten mukaisesti siten kuin palvelusopimusasetuksessa (EY) N:o 1370/2007 säädetään
2) liikenteen palveluista annetussa laissa (320/2017) tarkoitettujen avustusten maksamiseen liikennepalvelujen käyttäjille
3) junaliikenteen palvelujen ostoihin
4) lentoliikenteen palvelujen ostoihin
5) alueellisen ja paikallisen liikenteen ostoihin ja lippujärjestelmän perustamis- ja käyttökustannuksiin
6) suurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tukemiseen
7) keskisuurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tukemiseen
8) liikennepalveluiden kehittämishankkeisiin ja muihin liikenteen palvelujen käyttöä edistäviin menoihin sekä liikkumisen ohjaukseen.
Määrärahasta saa myöntää avustusta liikenteen palvelujen valtionavustuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (509/2018) mukaisesti kunnille ja muille yhteisöille.
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Liikenne- ja viestintäministeriö oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.
I lisätalousarvioesitys HE 325/2022 vp (2.2.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 17 000 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu tuesta maakuntien lentoyhteyksien turvaamiseksi. Hallitus on vuoden 2022 lisätalousarviossa sitoutunut turvaamaan vuonna 2021 käynnistetyn ostoliikenteen mukaiset lentoyhteydet 30.7.2023 saakka. Lisäyksellä on mahdollista jatkaa sopimuskautta 28.4.2024 saakka.
| 2023 I lisätalousarvio | 17 000 000 |
| 2023 talousarvio | 101 724 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 48 000 000 |
| 2022 I lisätalousarvio | 47 000 000 |
| 2022 talousarvio | 105 724 000 |
| 2021 tilinpäätös | 167 324 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 83/2022 vp (1.3.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 17 000 000 euroa.