Siirry sisältöön
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
              20. Perusväylänpito
              31. Eräät avustukset
              78. Eräät väylähankkeet
              79. Elinkaarirahoitushankkeet
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2023

10. Liikenne- ja viestintäverkotPDF-versio

Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)

Selvitysosa:Valtion liikenneverkko muodostuu maantieverkosta, rataverkosta ja vesiväylistä. Maantieverkon pituus oli 77 906 km, rataverkon pituus 5 918 km ja vesiväylien pituus 16 303 km vuoden 2021 lopussa.

Liikenneverkon tasearvio (milj. euroa)

  2021 2022
arvio
2023
arvio
       
Tiet 15 024 15 035 15 041
Radat 5 015 5 000 5 132
Vesiväylät 267 255 286
Yhteensä 20 306 20 290 20 459

Maanteiden, rautateiden ja vesiväylien korjausvelka oli vuonna 2021 yhteensä vajaa 2,9 mrd. euroa.

Väyläverkon menot ja tulot (milj. euroa)

  2021
tilinpäätös
2022
varsinainen
talousarvio
2023
esitys
       
Perusväylänpito (20) 1 434,6 1 387,2 1 290,2
Tulot 50,3 49,3 36,0
— Ratamaksu 47,0 47,0 35,0
— Muut tulot 3,3 2,3 1,0
Menot 1 484,9 1 436,5 1 326,2
Kunnossapito 866,5 822,4 717,1
— Hoito 423,4 430,6 445,3
— Jäänmurto 62,0 60,0 66,0
— Korjaus 381,1 331,8 205,8
Parantaminen ja suunnittelu 125,3 111,8 86,0
— Liikenneväylien parantamisinvestoinnit 99,2 88,4 65,6
— Suunnittelu 26,1 23,4 20,4
Liikennepalvelut 193,1 202,3 223,1
— Liikenteen ohjaus ja informaatio 142,1 150,6 165,1
— Maantielauttaliikenne 51,0 51,7 58,0
Korjausvelan vähentäminen 300,0 300,0 300,0
Avustukset (30, 31) 127,5 77,6 51,9
Avustukset liikenne- ja viestintäverkkoihin (30) 67,7 39,7 24,5
Eräät avustukset (31) 59,9 37,9 27,4
Kehittämisinvestoinnit (76, 77, 79) 580,2 595,5 508,8
Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (76) 20,2 35,0 35,0
Väyläverkon kehittäminen (77) 451,2 477,5 365,8
Elinkaarirahoitushankkeet (79) 108,8 83,0 108,0
Nettomenot yhteensä 2 142,3 2 060,3 1 850,9
       
Bruttomenot yhteensä 2 192,6 2 109,6 1 886,9

Väylämaksulain mukaisen toiminnan tehtävien kehitys ja väylämaksutulot (11.19.06)

  2021
toteutuma
2022
arvio
muutos 2023
arvio
muutos
           
Väylämaksuilla katettava toiminta          
Väylämaksutuotot, 1 000 euroa 44 667 51 000 14,2 % 45 000 -11,8 %
Muut tuotot, 1 000 euroa 833 408 -51,0 % 532 30,4 %
Kustannukset, 1 000 euroa 97 195 96 784 -0,4 % 97 786 1,0 %
Kustannusvastaavuus 46,8 % 53,1 % 6,3 %-yks. 46,6 % -6,5 %-yks.

20. Perusväylänpito (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 290 206 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) väylien hoidosta, käytöstä sekä korjauksista, elinkaaren ja omaisuuden hallinnasta, suunnittelusta, liikenneväylien parantamisinvestoinneista, liikenteen hallinnan järjestelmistä sekä liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta, tutkimus- ja kehittämistoiminnasta sekä jäänmurrosta, maantielauttaliikenteestä ja muista väylänpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien menojen sekä väylänpidosta aiheutuvien vahingonkorvauksien maksamiseen. Liikenteenohjausyhtiöltä hankittavaan palvelusopimukseen perustuvaan palvelumaksuun saa käyttää enintään 165 047 000 euroa

2) tien- tai radanpitäjän tehtäviin liittyvän muun toimenpiteen kuin maantien tai rautatien rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksiin erillisten sopimusten mukaan

3) toimintamenomäärärahan vakiosisältöisen käyttötarkoituksen mukaisesti sellaisten välttämättömien lakisääteisten velvoitteiden tekemiseen, joista voi aiheutua menoja myös tulevina varainhoitovuosina

4) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

5) väliaikaisesti radanpidon materiaalitoimituksien maksamiseen ennen materiaalin kohdentamista sijoitusmenomomentille budjetoiduille väylien kehittämishankkeille.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon ratamaksu, yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, Saimaan kanavan lupamaksutulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot, väylänpidon vahingonkorvaustulot ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituloja.

Määrärahaa saa käyttää myös siirtomenojen maksamiseen liittyen kohtaan 2).

Valtuus

Väylävirasto oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

Lisäksi Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin, aiemmissa talousarvioissa päätettyihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja aiemmin tehdyt sitoumukset mukaan lukien enintään taulukossa mainittu määrä:

Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet

  Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot (euroa)
   
Turvalaitteiden uusiminen Tampere—Seinäjoki -rataosalla 70 000 000
E18 Turun kehätie 2. vaihe Kausela—Kirismäki 59 000 000

Selvitysosa:Olemassa oleva liikenneverkko pidetään kunnossa perusväylänpidon toimin. Perusväylänpidon määrärahoilla rahoitetaan tien- ja radanpitoa sekä vesiväylänpitoa. Väylänpidossa priorisoidaan liikenneverkon päivittäisen liikennöitävyyden vaatimat toimet, vilkasliikenteisen ja elinkeinoelämälle merkittävän verkon kunto sekä liikenneturvallisuus ja digitalisaation tuomat mahdollisuudet. Kaikissa toimenpiteissä pyritään huomioimaan parlamentaarisen liikennejärjestelmäsuunnitelman asettamat tavoitealueet, joita ovat saavutettavuus, kestävyys, tehokkuus ja ilmastonmuutoksen hillintä.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoituina tuloina 35 milj. euron ratamaksun perusmaksu ja muita väylänpidon tuloja (mm. kiinteistötulot) 1,0 milj. euroa.

Korjausvelan kasvua pyritään hillitsemään ja väylien kuntoa turvataan huomioiden erityisesti elinkeinoelämän tarpeet. Toimenpiteitä kohdistetaan myös liikenteellisten olosuhteiden kehittämiseen, joilla parannetaan mm. elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, liikenneturvallisuutta ja työmatkaliikenteen olosuhteita.

Valtio tien- ja radanpitäjänä voi erillisen sopimuksen mukaisesti osallistua myös muun kuin maantien tai rautatien rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksiin, kun toimenpide liittyy tien- tai radanpitäjän tehtäviin. Kyse on erityistilanteista, joissa liikennejärjestelmän toimivuus tai turvallisuus edellyttävät tienpitäjän rahoitusta muualla kuin maantien tiealueella taikka radanpitäjän rahoitusta muualla kuin rautatiealueella, ja väylänpitäjä arvioi toimenpiteen tarpeelliseksi. Esimerkiksi aikaisemmin maantiealueelle rakennettujen niin sanottujen kylmien levähdysalueiden toteuttaminen on jatkossa mahdollista myös maantiealueen ulkopuolelle tienkäyttäjille suunnattujen palveluiden yhteyteen. Jatkossa mahdollista olisi myös radanpitäjän osallistuminen esimerkiksi rataverkkoa varten tarvittavan liityntäpysäköinnin järjestämiseen rautatiealueen viereisellä kiinteistöllä.

Perusväylänpidon menot ja tulot liikennemuodoittain vuosina 2021—2023 (milj. euroa)

  2021 tilinpäätös 2022 varsinainen talousarvio 2023 esitys
  bruttomenot bruttotulot nettomenot bruttomenot bruttotulot nettomenot bruttomenot bruttotulot nettomenot
                   
Tienpito 753 - 753 723 - 723 668 1 667
Radanpito 490 49 441 464 49 415 395 35 360
Vesiväylänpito 100 1 99 98 - 98 98 - 98
Liikenteen ohjaus ja informaatio 142 - 142 151 - 151 165 - 165
Yhteensä 1 485 50 1 435 1 436 49 1 387 1 326 36 1 290

Määrärahan käytöstä arvioidaan sijoitusmenojen osuudeksi noin 672 000 000 euroa ja kulutusmenojen osuudeksi noin 618 000 000 euroa. Lisäksi momentille voidaan kirjata joitakin satoja tuhansia euroja siirtomenoja.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Aikaistus vuodelle 2021 (kertaluonteisen vähennyksen poistuminen) 50 000
Heinävaara—Ilomantsi -radan täsmäkorjaukset (elvytys) -4 000
Karjalan radan parantamishanke 31 100
Kertaluonteisen lisäyksen poistuminen -18 240
Konsulttipalvelujen korvaaminen omalla työllä (siirto momentille 31.01.03) -1 700
Korjausvelan vähentäminen (tasomuutos) -10 000
Kustannustason nousu 50 000
Liikenteenohjauksen yhtiöittämisen säästövaikutus -1 400
Liikenteenohjausyhtiön Väylävirastolta lunastaman liikenteen ohjauksen ja hallinnan omaisuuden poistot ja pääomakulut 147
Mt 900 Kuhmon Hyryntien siirto, mt 912 jkpp-järjestelyt Koulukadun liittymässä 2 600
Museolaiva S/S Saimaan hallinnan siirto Väylävirastolta Museovirastolle (siirto momentille 29.80.75) -150
Perusväylänpidon pysyvä tasokorotus -100 000
Porin elinvoiman vahvistaminen 1 000
Seinäjoki—Kaskinen -ratayhteyden tehostettu ylläpito 2023 3 500
Siirto momentille 31.10.77 (HO 2019) -100 000
Siirtyvien erien taso (HO 2019) 110
Yhteensä -97 033

2023 talousarvio 1 290 206 000
2022 II lisätalousarvio 40 600 000
2022 talousarvio 1 387 239 000
2021 tilinpäätös 1 434 554 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)

Perusväylänpitoon ehdotetaan 1,3 mrd. euron rahoitusta, joka on noin 97 milj. euroa vähemmän kuin kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa ja noin 144 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2021.

Määräraha ei vastaa Liikenne 12-suunnitelman mukaista tavoitetasoa (1,4 mrd. euroa), mutta kaikissa toimissa huomioidaan suunnitelman mukaiset tavoitteet kestävyydestä, tehokkuudesta ja saavutettavuudesta. Väylänpidossa huolehditaan ensisijaisesti verkosta, jonka liikennöitävyys on tärkeää elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle laajemmin. Samoin korostuvat liikenneturvallisuus ja digitalisaation mahdollisuudet.

Kustannustason voimakkaan nousun vuoksi budjettiriihessä momentin määrärahaa korotettiin 50 milj. eurolla, mutta tästä huolimatta perusväylänpidon rahoitustilanne on vaikea. Esim. kustannuksia yleisesti kuvaava maarakennusindeksi nousi elokuusta 2021 elokuuhun 2022 noin 15 prosenttia ja bitumi on lähes 40 prosenttia kalliimpaa kuin vuosi sitten. Kustannustason noususta johtuen väyläverkon korjausvelka kasvaa edelleen. Saadun selvityksen mukaan korjausvelkaa oli vuoden 2022 alussa hieman alle 2,9 mrd. euroa, mutta sen arvioidaan olevan noin 3 mrd. euroa vuoden 2023 alussa ja nousevan noin 3,1 mrd. euroon vuoden 2023 loppuun mennessä. Vuoden 2023 päällystysohjelman pituuden arvioidaan olevan noin 2 000 km, kun päällystetyn tieverkon kunnon heikkenemisen estävän vuosittaisen päällystysmäärän tulisi olla noin 4 000 km.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös alemman asteisen tieverkon kuntoon, jonka korjausvelka on mittava. Alemmalla tieverkolla on tärkeä merkitys mm. ruokahuollon ja metsäteollisuuden kuljetusten sekä energiaomavaraisuuden kannalta. Itärajan sekä Saimaan kanavan sulkeutumisen vuoksi erityisesti Itä-Suomen väyläverkon kunnon merkitys korostuu, kun kuljetukset siirtyvät uusille reiteille. Valiokunta pitääkin tärkeänä, että osana itäisen Suomen elinvoiman parantamista talousarvioesitykseen sisältyy 31,1 milj. euron määräraha Karjalan radan parantamiseen.

Valiokunta toteaa, että korjausvelan vähentäminen ja Liikenne 12 -suunnitelman tavoitteiden toteuttaminen edellyttävät, että perusväylänpidon rahoitustaso nostetaan Liikenne 12 -suunnitelman mukaisesti viimeistään vuodesta 2025 alkaen takaisin 1,4 mrd. euron tasolle. Tämän lisäksi määrärahaan tulisi tehdä jo vuodesta 2024 lähtien vuosittainen kustannustason nousun vaatima indeksikorotus. Valiokunta painottaa, että pitkällä aikavälillä oikea-aikaisilla toimenpiteillä voidaan saavuttaa suuria säästöjä, kun vauriot voidaan korjata ennen kuin ne vaurioittavat teiden ja rautateiden perusrakenteita.

Jäänmurto.Vuoden 2022 neljännessä lisätalousarviossa osoitettiin 1,9 milj. euron rahoitus Inkoon meriväylän ja Etelä-Suomen talviväylän merimerkintöjen parantamiseksi LNG-kuljetusten sujuvan ja turvallisen satamakäynnin turvaamiseksi. Rahoituksella voidaan toteuttaa mm. välittömästi tehtävät väylämerkinnän pienet parantamiset niin, että liikenne voidaan aloittaa.

Valiokunta pitää tärkeänä, että jäänmurtopalveluiden tarvetta seurataan, sillä saadun selvityksen mukaan jo normaalitalvena, mutta erityisesti ankarana jäätalvena LNGC-alusten avustukset sitovat merkittävän osan jäänmurtokapasiteetista Suomenlahdella. Mikäli jäänmurtoa Inkoon väylällä tarvitaan, se nostaa koko jäänmurron kustannuksia, minkä lisäksi yleinen kustannustason nousu nostaa myös jäänmurron kustannuksia.

Perusväylänpidon hankkeet ja määrärahat. Valiokunta lisää momentille 24 600 000 euroa ja osoittaa sen eri puolilla maata sijaitseviin pienehköihin liikenneturvallisuutta, elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä sekä kävelyä ja pyöräilyä edistäviin hankkeisiin seuraavasti:

  • — 500 000 euroa Mt 104, uudelleen päällystäminen, Raasepori ja Lohja
  • — 300 000 euroa Smedsbyntien korjaaminen, Kirkkonummi
  • — 500 000 euroa Risteyksen parantaminen - Vt 25 ja Mt 1102, Raasepori
  • — 40 000 euroa Esiselvitys - Selvitetään mt 1583 Saaristotiellä kulkevan ydinvoimalan liikenteen siirtämistä uudelle tieosuudelle välillä mt 107-mt 1583 Atomitie kannattavuuslaskelmin sekä jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden kehittämistoimenpiteitä Atomitiellä ja Saaristotiellä
  • — 50 000 euroa Jkpp-väylän esisuunnitelman teko Kuninkaantielle (mt 1531) välille Kuninkaanportti—Hinthaara, Porvoo
  • — 250 000 euroa Jkpp päällystäminen, Tolkkistentie (mt 1543) välillä Läntinen Mannerheimin väylä (mt 170) Mustijoentie (mt 11777) liittymä, Porvoo
  • — 550 000 euroa Pohjois-Ahjon risteyssillan uusiminen, Kerava
  • — 150 000 euroa Kt 55:n ja Monninkyläntien liittymän suunnittelu, Askola
  • — 400 000 euroa Mt 317 Viitailantien kunnostaminen, Asikkala
  • — 100 000 euro Eteläisen Päijänteen laivaväylän jatkaminen Lehmonkärjen vierasvenesatamaan
  • — 100 000 euroa Vt 24 Holman liittymän suunnittelu, Lahti
  • — 200 000 euroa Moreeni—Rastikankaan HCT-palvelualueen suunnittelu, Hämeenlinna
  • — 300 000 euroa Mt 3191 Sankolantien kunnostus, Hämeenlinna
  • — 550 000 euroa Kalliontien korjaaminen, Hausjärvi
  • — 200 000 euroa Kt 54 Lopen ja Riihimäen välisen jkpp-väylän suunnittelu (väli Launonen—Kormu—Riihimäki)
  • — 800 000 euroa Mt 180 Prostvikin lauttaranta—Prostivikin kylä jkpp 2,4 km, Nauvo
  • — 700 000 euroa Mt 181 ja Mt 12075 Saustilantien risteyksen kiertoliittymän rakentaminen, Sauvo
  • — 500 000 euroa Kt 43 Laitila—Uusikaupunki osuuden Kalanti—Kodjala (noin 7 km) uudelleen päällystäminen, Laitila, Uusikaupunki
  • — 250 000 euroa tiesuunnitelman laatiminen maantien 180 kiertoliittymään Kirkkosalmen itäpuolelle, Parainen
  • — 110 000 euroa Mt 1835 täsmäparantaminen ja osittain uudelleen päällystäminen, Kemiö
  • — 50 000 euroa Vt 9 Riista-aidat Aura—Loimaa
  • — 900 000 euroa Vt 2 Nakkilan eritasoliittymän ramppien parantaminen, Nakkila
  • — 150 000 euroa Selvitys henkilöjunaliikenteen aloittamisen edellytyksistä Rauma—Kokemäki
  • — 550 000 euroa Mt 13225 Taulunkyläntien päällysteen uusiminen, Niinisalo
  • — 250 000 euroa Mt 13183 Lauttijärventien uudelleen päällystäminen, Siikainen
  • — 650 000 euroa Mt 14011 Isoniementien kunnostus, Kangasala
  • — 700 000 euroa Mt 2624 Miharintien parantaminen, Nokia
  • — 600 000 euroa Mt 3493 Kotala—Kontoperä rakenteen parantaminen, Virrat
  • — 100 000 euroa Orivesi—Haapamäki—Seinäjoki, Haapamäki—Jyväskylä radan sähköistyksen suunnittelu
  • — 150 000 euroa Mt 384 Virojoki—Miehikkälä kevyenliikenteen väylän suunnittelu/Vironlahti, Miehikkälä
  • — 200 000 euroa Mt 357 Peippolan suojatie- ja kevyenliikenteen järjestelyjen toteutus, Kotka
  • — 170 000 euroa Mt 380 Iitiä—Juuresaho jalankulku- ja pyöräilyväylän suunnittelu/Lappeenranta, Lemi
  • — 200 000 euroa Mt 380 Iitiäntien ja Toukkalantien suojatien keskisaarekkeiden rakentaminen, Lemi
  • — 150 000 euroa Mt 4081 Vehkataipaleentien kevyen liikenteen olosuhteiden parantamisen suunnittelu
  • — 500 000 euroa Vt 6:n meluntorjunta, rakentaminen, Oritlammen kohta, Ruokolahti
  • — 450 000 euroa Vt 13 parantaminen Uskin mutkien kohdalla, tiesuunnitelman laatiminen, Lemi
  • — 400 000 euroa Mt 15197 Moinsalmentie (Nätki—Järvenpääntie —Tanhuvaara) kevyenliikenteen väylä, suunnittelu, Savonlinna
  • — 100 000 euroa MT 4323 Suurlahdentien perusparannuksen suunnittelu ja Astuvansalmen saavutettavuuden parantaminen
  • — 150 000 euroa Mt 15076 Honkaniementien kunnostaminen, Pertunmaa
  • — 500 000 euroa Mt 453 Tihusniemi—Käpykangas kunnostaminen, Pieksämäki—Varkaus
  • — 160 000 euroa Mt 5641 Pörsämäentien soraosuuden kunnostaminen, Pielavesi
  • — 500 000 euroa Mt 477 perusparannus välillä Valtatie 23—Apajalahti
  • — 500 000 euroa Mt 15718 Jukajoentien kunnostaminen, Kontiolahti
  • — 180 000 euroa Mt 16892 kunnostaminen, Kannonkoski—Kivijärvi
  • — 400 000 euroa Mt 637 Konginkangas—Matilanvirta päällysteenkorjaus, Äänekoski
  • — 600 000 euroa Mt Köhniön ylikulkusillan peruskorjaus, Jyväskylä
  • — 300 000 euroa Mt 6300 tievalaistuksen uusiminen, Tikkakoski
  • — 100 000 euroa Mt 16883 Hoikanperä—Autio, tien sorastus ja ojien kunnostus, Kivijärvi
  • — 70 000 euroa Mt 16935 Vuoskoski—Lokalahti, tien kunnostus, Kannonkoski
  • — 20 000 euroa Mt 16729 Kantola—Tarvaala, tien sorastus, Laukaa
  • — 200 000 euroa Mt 17099 Sulkavankyläntien päällystämättömän osan parannus, Alavus
  • — 500 000 euroa Mt 17497 ja 17493 Aunes—Hautala, tien korjaaminen, Seinäjoki
  • — 250 000 euroa Mt 17684 Lapua (Pouttu)—Kauhava (Pernaa), tien korjaaminen, Lapua
  • — 400 000 euroa Mt 6942 Sydänmaantie, soratien parantaminen, Seinäjoki
  • — 400 000 euroa Mt 718 Vöyrintien päällysteen uusiminen
  • — 300 000 euroa Mt 17017 Uttermossantie päällystetyn tieosuuden kunnostus, Kristiina
  • — 250 000 euroa Vesmossavägen, tien kunnostus, Närpiö
  • — 500 000 euroa Mt 18709 Alakyläntien jkpp välillä Kiiminkijoentie—Hämeenjärventie, Oulu
  • — 100 000 euroa Kt 63 Evijärvi—Kaustinen—Toholampi kunnostamisen suunnittelu
  • — 500 000 euroa VT 13 Vetelin keskustan alikulkutunnelin rakentaminen
  • — 500 000 euroa Mt 774 Raution jkpp-järjestelyt, Kalajoki
  • — 400 000 euroa Mt 7594, Ylilestintie, 3 km, Reisjärvi
  • — 200 000 euroa Vt 20/kt 78, kääntymiskaista ja pysäkkijärjestelyt, Pudasjärvi
  • — 750 000 euroa Kt 86 Kaisaniemenkadun liittymä- ja alikulkujärjestelyt, Ylivieska
  • — 400 000 euroa Mt 18031 Pohjoinen satamatie jkpp-väylä, Himanka
  • — 850 000 euroa Mt 8820 Melalahti—Neuvosenniemi (Manamansalon matkailutie) kunnostaminen
  • — 300 000 euroa Emäjoen kevyenliikenteen sillan lisärahoitus, Suomussalmi
  • — 200 000 euroa Takkarannantien liikenneturvallisuuden parantaminen/valaistus, Kajaani
  • — 650 000 euroa Mt 19540 Yli-Raumo-Liakka kävely- ja pyöräilytie, Tornio
  • — 250 000 euroa Kantatie 80 Ylläsjärven liikenneympäristön parantaminen, Kolari
  • — 400 000 euroa Mt 9621 kävely- ja pyöräilytien jatko Astellin liittymään Pyhätunturilla, Pelkosenniemi

Valiokunta viittaa vuoden 2022 talousarviota koskevaan mietintöönsä (VaVM 33/2021 vp) ja pitää edelleen välttämättömänä, että Kauhajoella sijaitseva Päntäne—Isojokitie-hanke saatetaan loppuun ja että Vesilahdella sijaitseva mt 301 Keihonen—Suomela-välinen tielinjaus parannetaan. Lisäksi valiokunta pitää tärkeänä, että Pertunmaalla sijaitsevan Honkaniementien (mt 15076) korjaus saatetaan loppuun.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 314 806 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) väylien hoidosta, käytöstä sekä korjauksista, elinkaaren ja omaisuuden hallinnasta, suunnittelusta, liikenneväylien parantamisinvestoinneista, liikenteen hallinnan järjestelmistä sekä liikenteen ohjauksesta ja informaatiosta, tutkimus- ja kehittämistoiminnasta sekä jäänmurrosta, maantielauttaliikenteestä ja muista väylänpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien menojen sekä väylänpidosta aiheutuvien vahingonkorvauksien maksamiseen. Liikenteenohjausyhtiöltä hankittavaan palvelusopimukseen perustuvaan palvelumaksuun saa käyttää enintään 165 047 000 euroa

2) tien- tai radanpitäjän tehtäviin liittyvän muun toimenpiteen kuin maantien tai rautatien rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksiin erillisten sopimusten mukaan

3) toimintamenomäärärahan vakiosisältöisen käyttötarkoituksen mukaisesti sellaisten välttämättömien lakisääteisten velvoitteiden tekemiseen, joista voi aiheutua menoja myös tulevina varainhoitovuosina

4) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

5) väliaikaisesti radanpidon materiaalitoimituksien maksamiseen ennen materiaalin kohdentamista sijoitusmenomomentille budjetoiduille väylien kehittämishankkeille.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon ratamaksu, yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, Saimaan kanavan lupamaksutulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot, väylänpidon vahingonkorvaustulot ja omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituloja.

Määrärahaa saa käyttää myös siirtomenojen maksamiseen liittyen kohtaan 2).

Valtuus

Väylävirasto oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

Lisäksi Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin, aiemmissa talousarvioissa päätettyihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja aiemmin tehdyt sitoumukset mukaan lukien enintään taulukossa mainittu määrä:

Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet

  Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot (euroa)
   
Turvalaitteiden uusiminen Tampere—Seinäjoki -rataosalla 70 000 000
E18 Turun kehätie 2. vaihe Kausela—Kirismäki 59 000 000

 

I lisätalousarvioesitys HE 325/2022 vp (2.2.2023)

Momentille myönnetään lisäystä 140 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu Venäjän vastaisten pakotteiden piirissä olevan junavaunun ammoniakkivuodosta aiheutuneista kustannuksista.


2023 I lisätalousarvio 140 000
2023 talousarvio 1 314 806 000
2022 IV lisätalousarvio 32 728 000
2022 II lisätalousarvio 40 600 000
2022 talousarvio 1 387 239 000
2021 tilinpäätös 1 434 554 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 83/2022 vp (1.3.2023)

Momentille myönnetään lisäystä 140 000 euroa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)

Momentille myönnetään lisäystä 63 255 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että liikenteenohjausyhtiöltä hankittavaan palvelusopimukseen perustuvaan palvelumaksuun saa käyttää enintään 164 672 000 euroa.

Vuoden 2021 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 630 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 50 000 000 euroa Oulu—Laurila -radan peruskorjaamiseen ja 13 000 000 euroa huonokuntoisten siltojen uusimiseen ja korjaamiseen sekä vähennyksenä 375 000 euroa siirtona momentille 31.01.02 Merenkulun turvallisuusradiopalveluun ja hätäradioliikenteeseen.

Hankkeisiin Oulu—Laurila -radan peruskorjaaminen sekä huonokuntoisten siltojen uusiminen ja korjaaminen on tarkoitus hakea Verkkojen Eurooppa -ohjelman rahoitusta. EU:n rahoituksen arvioidaan olevan näiden hankkeiden nyt ehdotettavista 63 000 000 euron kustannuksista enintään 23 500 000 euroa. EU:sta saatavia tuloja arvioidaan kertyvän vuosina 2023—2025 ja ne otetaan huomioon momentin 12.31.10 tuloarviossa. Mikäli EU:lta saatavat tulot jäävät arvioitua pienemmiksi katetaan ne liikenne- ja viestintäministeriön määrärahoista.

Lisäyksestä 630 000 euroa on peruutetun määrärahan uudelleenbudjetointia Haukivesi—Kolovesi -alueen mittauksiin, jotta alueen merikartat saadaan ajantasaiseksi.

Liikenteenohjauspalveluiden ostojen enintään erää vähennetään 375 000 eurolla. Vähennys aiheutuu siitä, että Merenkulun turvallisuusradiopalvelun ja hätäradioliikenteen määräraha siirretään Väylävirastolta Liikenne- ja viestintävirastolle.

Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.


2023 II lisätalousarvio 63 255 000
2023 I lisätalousarvio 140 000
2023 talousarvio 1 314 806 000
2022 tilinpäätös 1 460 567 000
2021 tilinpäätös 1 434 554 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)

Momentille myönnetään lisäystä 63 255 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että liikenteenohjausyhtiöltä hankittavaan palvelusopimukseen perustuvaan palvelumaksuun saa käyttää enintään 164 672 000 euroa.

Vuoden 2021 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 630 000 euroa.

30. Avustukset liikenne- ja viestintäverkkoihin (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)

Momentille myönnetään 24 530 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen rakentamiseen hankkeelle Sahasaarenkadun tieyhteys Kemin biotuotetehtaalle sekä valtionavustusten maksamiseen suunnitteluun hankkeille Viikki—Malmi pikaraitiotie, Mellunmäki—Tikkurila—Aviapolis—lentoasema pikaraitiotie, Turun raitiotie, Lähijunaliikennealueen varikot sekä valtionavustusten maksamiseen suunnitteluun ja rakentamiseen hankkeille Länsi-Helsingin raitiotiet (ml. Vihdintien pikaraitiotie) ja Tampereen raitiotie 2. vaihe.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Käyttösuunnitelma (euroa)

   
Mellunmäki—Tikkurila—Aviapolis—lentoasema 1 880 000
Turun raitiotie 1 500 000
Lähijunaliikennealueen varikot 1 000 000
Länsi-Helsingin raitiotiet (ml. Vihdintien pikaraitiotie) 11 250 000
Tampereen raitoitie 2. vaihe 5 400 000
Viikki—Malmi pikaraitiotie 1 500 000
Sahansaarenkadun tieyhteys Kemin biotuotetehtaalle 2 000 000
Yhteensä 24 530 000
Valtuus

Liikenne- ja viestintävirasto saa myöntää valtionavustuksia tai tehdä muita sitoumuksia hankkeeseen

1) Viikki—Malmi pikaraitiotie liittyen siten, että avustuserien yhteismäärä saa olla enintään 7 500 000 euroa. Valtuuden määrä on kuitenkin enintään 30 prosenttia suunnittelukustannuksista

2) Länsi-Helsingin raitiotiet (ml. Vihdintien pikaraitiotie) liittyen siten, että avustuserien yhteismäärä saa olla enintään 105 000 000 euroa aiemmin maksetut avustukset mukaan lukien. Valtuuden määrä on kuitenkin enintään 30 prosenttia suunnittelu- ja rakentamiskustannuksista.

Väylävirasto ja Liikenne- ja viestintävirasto oikeutetaan tekemään aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

Selvitysosa:Tampereen raitiotie -hankkeen toisessa vaiheessa rakennetaan raitiotie keskusta—Lentävänniemi. Lisäksi toteutetaan Tampereen seuturaitiotien laajentamisen seudullinen yleissuunnittelu. Avustusta maksetaan Tampereen kaupungille jälkikäteen edellisenä vuotena toteutuneiden kustannusten perusteella kuitenkin siten, että ensimmäisen kerran valtionavustus on maksettu vuonna 2018 vuosina 2016—2017 toteutuneista avustuskelpoisista menoista. Avustuksen enimmäismäärä on 84,957 milj. euroa siten, että 1. vaiheen osuus on enintään 60,497 milj. euroa ja 2. vaiheen osuus on enintään 24,0 milj. euroa. Seuturaitiotien laajentamisen seudullinen yleissuunnittelu on enintään 0,46 milj. euroa. MAL-sopimukseen sisältyy myös valtionavustus Tampereen seuturaitiotien laajentamisen seudullisen yleissuunnitelman kokonaiskustannuksiin.

Vantaan pikaraitiotie on raitiotieyhteys, joka yhdistää Hakunilan ja Länsimäen seudun raideverkkoon ja luo suoran yhteyden Tikkurilaan, Aviapolikseen ja lentoasemalle. Raitiotiestä on valmistunut yleissuunnitelma v. 2019. Sen valmistuttua Vantaan kaupunginvaltuusto päätti käynnistää raitiotien yksityiskohtaisen suunnittelun yleissuunnitelman pohjalta. Jatkosuunnittelussa tehdään katusuunnittelua sekä operointi-, varikko-, sähkötekniikka-, tunnelisuunnittelua jne. ja myös raitiotiehankkeeseen liittyvää kaupunkisuunnittelua kuten kaavarunkoja ja lukuisia asemakaavoja, mm. koko raitiotien mittainen tekninen asemakaava. Koko raitiotien reitille laaditaan katusuunnitelmat ja sen jälkeen rakentamissuunnitelmat. Kunnat luovat edellytyksiä kestävälle liikkumiselle.

Turun raitiotiellä on Turun kaupungille ja kaupunkiseudulle suuri strateginen merkitys. Raitiotie määrittää kaupunkiseudun kehitystä vuosikymmenien päähän. Se yhdistyy kaupungille tärkeisiin strategisiin tavoitteisiin ja hankkeisiin kuten Tiedepuistoon, keskustan kehittämiseen ja Tunnin junaan. Se toteuttaa kaupungin ilmastotavoitteita muuttamalla kulkutapajakaumaa ja tiivistämällä kaupunkirakennetta. Turun raitiotien toteuttaminen mahdollistaa alueellista kasvua joukkoliikenneyhteyksien parantuessa ja liikennejärjestelmän kapasiteetin kasvaessa. Tiivistyvä kaupunkirakenne ja joukkoliikenteen palvelutason nosto vähentävät henkilöautoliikennettä, joka osaltaan vähentää päästöjä ja energiankulutusta. Tiedepuiston linjan toteutuessa keskustan saavutettavuus paranee ja erityisesti Varissuon alueen asema kaupunkirakenteessa vahvistuu ja maankäyttö monipuolistuu. Kunnat luovat edellytyksiä kestävälle liikkumiselle.

Lähijunaliikenteen jatkuvasti kasvavat matkustajamäärät edellyttävät lähijunaliikenteen tarjonnan lisäämistä. Tarjonnan lisääminen edellyttää uutta kalustohankintaa. Uudet varikot ovat edellytys HSL:n uudelle kalustohankinnalle. Varikoiden sijoittamista HSL:n lähijunaliikennealueella ohjaavat ja rajaavat maankäyttö, nykyinen rataverkko sekä tulevaisuuden mahdolliset ratahankkeet. Varikko tarvitsee toimintojaan varten suuren alueen, jolle on haasteellista löytää optimaalista sijaintia rakennetun ympäristön keskeltä ottaen huomioon myös lähijunaliikenteen liikenteelliset lähtökohdat ja edellytykset. Uusien varikoiden tulee HSL:n ja Väyläviraston selvityksen perusteella sijaita liikenteellisesti lähellä kaupunkiratojen pääteasemia Rantaradalla ja Pääradalla sekä Kehäradan varrella, jotta ratakapasiteetti olisi mahdollisimman tehokkaassa käytössä. Valtionavustuksen myöntöpäätöksen edellytyksenä on, että Helsingin seudun kunnat sitoutuvat MAL-sopimuksen 2020—2031 tavoitteisiin, toimenpiteisiin ja rahoitukseen, siten kuin ne on vahvistettu neuvottelutuloksessa. Kunnat luovat edellytyksiä kestävälle liikkumiselle.

Länsi-Helsingin pikaraitioteiden suunnittelu ja rakentaminen mukaan lukien Vihdintien pikaraitiotie on osa Vihdintien ja Huopalahdentien bulevardikaupungin suunnittelua ja totetuttamista. Hankkeen valtuutta korotetaan aiemmasta 4 260 000 eurosta 105 000 000 euroon. Hanke sisältää läntisen kantakaupungin raitioteiden kehittämisen sekä Vihdintien pikaraitiotien toteuttamisen, jatkosuunnittelu on aloitettu 2022 ja rakentamisen on suunniteltu tapahtuvan vuosien 2023—2031 aikana. Hankkeen yleissuunnitelma ja hankkeen toteuttaminen hyväksyttiin kaupunginvaltuuston kokouksessa 20.1.2021. Jatkossa laaditaan yleissuunnitelman pohjalta hankesuunnitelma. Hankkeen hyödyt saadaan keskeisellä alueella tapahtuvan tiivistyvän maankäytön ja parantuvan joukkoliikenteen palvelutason myötä. Keskeisiä hyötyjä ovat kestävien kulkutapojen matkamäärän muutos ja liikenteen CO2-päästöjen vähenemä sekä työvoiman saavutettavuuden paraneminen.

Viikki—Malmi pikaraitiotiestä valmistui yleissuunnitelmaraportti kesällä 2021 ja siinä tunnistettiin jatkosuunnittelun tarpeita ennen päätöksentekoon viemistä. Yleissuunnitteluvaihe jatkuu vielä raitiotien linjauksen sekä hankkeen laajuuden ja vaiheistuksen osalta, tavoitteena päätöksentekovalmius vuoden 2023 lopulla. Talvella 2022 on käynnistynyt Viikinranta—Lahdenväylä osayleiskaava, jossa tarkastellaan myös Viikki—Malmi pikaraitiotien linjausta Koskelan varikon ja Viikin välillä. Hankkeen ensimmäisen vaiheen rakentamisen on suunniteltu alkavan 2020-luvun loppupuolella, mutta tämä tulee vielä tarkentumaan jatkosuunnittelussa.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2023 2024 2025— Yhteensä
vuodesta 2023
lähtien
         
Vantaan pikaraitiotie 1 880     1 880
Lähijunaliikennealueen varikot 1 000     1 000
Turun raitiotie 1 500     1 500
Viikki—Malmi pikaraitiotie 1 500 1 500 4 500 7 500
Sahansaarenkadun tieyhteys Kemin biotuotetehtaalle 2 000 3 000 6 000 11 000
Länsi-Helsingin raitiotiet (ml. Vihdintien pikaraitiotie) 11 250 11 840 81 010 104 100
Tampereen raitiotie, 2. vaihe 5 400 3 600   9 000
Menot yhteensä 24 530 19 940 91 510 135 980

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Länsi-Helsingin raitioteiden suunnittelu (ml. Vihdin pikaraitiotie) (siirto momentilta 31.10.77) 450
Länsi-Helsingin raitiotiet (ml. Vihdin pikaraitiotie) 9 950
Länsimetro Matinkylästä Kivenlahteen -8 500
Pikaraitiotie Viikki—Malmi (siirto momentilta 31.10.77) 1 500
Raide-Jokeri pikaraitiotie -18 200
Sahansaarenkadun tieyhteys Kemin biotuotetehtaalle 2 000
Siirto momentilta 31.10.77 4 450
Tampereen raitiotie 2. vaihe -2 400
Tarvearvion muutos -4 450
Yhteensä -15 200

2023 talousarvio 24 530 000
2022 II lisätalousarvio 3 721 000
2022 talousarvio 39 730 000
2021 tilinpäätös 67 658 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)

Momentille myönnetään 24 530 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen rakentamiseen hankkeelle Sahasaarenkadun tieyhteys Kemin biotuotetehtaalle sekä valtionavustusten maksamiseen suunnitteluun hankkeille Viikki—Malmi pikaraitiotie, Mellunmäki—Tikkurila—Aviapolis—lentoasema pikaraitiotie, Turun raitiotie, Lähijunaliikennealueen varikot sekä valtionavustusten maksamiseen suunnitteluun ja rakentamiseen hankkeille Länsi-Helsingin raitiotiet (ml. Vihdintien pikaraitiotie) ja Tampereen raitiotie 2. vaihe.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Käyttösuunnitelma (euroa)

   
Mellunmäki—Tikkurila—Aviapolis—lentoasema 1 880 000
Turun raitiotie 1 500 000
Lähijunaliikennealueen varikot 1 000 000
Länsi-Helsingin raitiotiet (ml. Vihdintien pikaraitiotie) 11 250 000
Tampereen raitoitie 2. vaihe 5 400 000
Viikki—Malmi pikaraitiotie 1 500 000
Sahansaarenkadun tieyhteys Kemin biotuotetehtaalle 2 000 000
Yhteensä 24 530 000
Valtuus

Liikenne- ja viestintävirasto saa myöntää valtionavustuksia tai tehdä muita sitoumuksia hankkeeseen

1) Viikki—Malmi pikaraitiotie liittyen siten, että avustuserien yhteismäärä saa olla enintään 7 500 000 euroa. Valtuuden määrä on kuitenkin enintään 30 prosenttia suunnittelukustannuksista

2) Länsi-Helsingin raitiotiet (ml. Vihdintien pikaraitiotie) liittyen siten, että avustuserien yhteismäärä saa olla enintään 105 000 000 euroa aiemmin maksetut avustukset mukaan lukien. Valtuuden määrä on kuitenkin enintään 30 prosenttia suunnittelu- ja rakentamiskustannuksista.

Väylävirasto ja Liikenne- ja viestintävirasto oikeutetaan tekemään aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

 

II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)

Momentille myönnetään lisäystä 2 053 000 euroa.

Vuoden 2021 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 2 053 000 euroa.

Momentin käyttösuunnitelma muutetaan seuraavaksi:

Käyttösuunnitelma (euroa)

   
Mellunmäki—Tikkurila—Aviapolis—lentoasema 1 880 000
Turun raitiotie 2 580 000
Lähijunaliikennealueen varikot 1 973 000
Länsi-Helsingin raitiotiet (ml. Vihdintien pikaraitiotie) 11 250 000
Tampereen raitoitie 2. vaihe 5 400 000
Viikki—Malmi pikaraitiotie 1 500 000
Sahansaarenkadun tieyhteys Kemin biotuotetehtaalle 2 000 000
Yhteensä 26 583 000

Selvitysosa:Lisäys on peruutetun määrärahan uudelleenbudjetointia, mistä 1 080 000 euroa on hankkeelle Turun raitiotie ja 973 000 euroa hankkeelle Lähijunaliikenteen varikot.

Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.


2023 II lisätalousarvio 2 053 000
2023 talousarvio 24 530 000
2022 tilinpäätös 43 451 000
2021 tilinpäätös 67 658 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)

Momentille myönnetään lisäystä 2 053 000 euroa.

Vuoden 2021 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 2 053 000 euroa.

Momentin käyttösuunnitelma muutetaan seuraavaksi:

Käyttösuunnitelma (euroa)

   
Mellunmäki—Tikkurila—Aviapolis—lentoasema 1 880 000
Turun raitiotie 2 580 000
Lähijunaliikennealueen varikot 1 973 000
Länsi-Helsingin raitiotiet (ml. Vihdintien pikaraitiotie) 11 250 000
Tampereen raitoitie 2. vaihe 5 400 000
Viikki—Malmi pikaraitiotie 1 500 000
Sahansaarenkadun tieyhteys Kemin biotuotetehtaalle 2 000 000
Yhteensä 26 583 000

31. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)

Momentille myönnetään 27 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtionavustusten maksamiseen kunnille kävelyä ja pyöräilyä edistäviin infrahankkeisiin, muihin kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita parantaviin hankkeisiin ja joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä parantaviin infrahankkeisiin sekä valtionavustusten maksamiseen kävelyä ja pyöräilyä edistäviin muihin hankkeisiin

2) valtionavustusten maksamiseen Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolisten lentoasemien ja lentopaikkojen toiminta- ja investointimenoihin

3) yksityistielain (560/2018) ja -asetuksen (1069/2018) mukaisten valtionavustusten maksamiseen

4) tiekuntien neuvonnasta ja opastamisen tukemisesta ja sitä tukevan materiaalin ja palveluiden tuottamisesta aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan valtionavustusten osalta maksatuspäätösperusteisena.

Käyttösuunnitelma (euroa)

   
Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen ja kuntien joukkoliikennehankkeet 3 500 000
Finavian lentoasemaverkoston ulkopuoliset lentoasemat ja lentopaikat 900 000
Yksityistieavustukset ja tiekuntien neuvonnasta aiheutuvat kulutusmenot 13 000 000
Yksityistieavustukset huoltovarmuuden ja kotimaisen puun saatavuuden varmistamiseksi 10 000 000
Yhteensä 27 400 000

Selvitysosa:Osana valtioneuvoston hyväksymää kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmaa toteutetaan valtion ja kuntien yhteinen investointiohjelma, jonka hankkeilla parannetaan kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita. Edistämisohjelma on osa kansallisen energia- ja ilmastostrategian toteuttamista.

Valtio voi myöntää avustusta kunnille, jotka toteuttavat ohjelman mukaisia toimenpiteitä. Kunnan tulee osallistua hankkeen kustannuksiin vähintään yhtä suurella panostuksella. Valtio voi myöntää kunnille myös avustuksia sellaisiin infrahankkeisiin, joilla parannetaan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja edistetään sen kulkutapaosuuden lisäämistä. Tällainen hanke voi olla esim. liityntäpysäköintialueen rakentaminen. Kuntien lisäksi avustuksia kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen voidaan myöntää myös muille toimijoille.

Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolisille lentoasemille ja lentopaikoille myönnettäviin avustuksiin sovelletaan valtionavustuslain (688/2001) lisäksi komission tiedonantoa lentoasemia ja lentoyhtiöitä koskevista valtiontukisuuntaviivoista (EUVL 2014/C 99/03) sekä komission asetusta 651/2014 tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Määrärahaa yksityisten teiden kunnossapidon ja parantamisen tukemiseen käytetään tasa-arvoisen liikkumisen turvaamiseen sekä pysyvän asutuksen ja elinkeinoelämän tarvitsemien teiden avustamiseen.

Lisäksi yksityistieavustusta kohdennetaan yksityisteiden korjauksiin, joilla edistetään huoltovarmuutta ja kotimaisen puun saatavuutta sekä vastataan metsäteollisuuden ja energiantuotannon tarpeisiin.

Valtionavustus kohdistuu ensisijaisesti teiden parantamiseen sekä lauttojen käytön ja kunnossapidon tukemiseen. Valtionavustukseen oikeutettuja teitä on noin 55 000 km ja niiden hoitamista varten on perustettu noin 16 000 tiekuntaa. Avustettavia erityiskohteita on noin 20 kappaletta.

Avustettavia kohteita ovat vain tien liikennöitävyyden kannalta kiireellisimmät siltojen parantamiset ja tien vaurioitumisen korjaamiset. Yksityisteitä koskevan valtioneuvoston asetuksen (1069/2018) mukaisesti avustuksen enimmäismäärä tavanomaisissa tien parantamiskohteissa on 50 prosenttia ja merkittävimmissä siltakohteissa ja muissa merkittävissä luonnonolosuhteiden aiheuttamissa yllättävissä korjauskohteissa enintään 75 prosenttia.

Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi 250 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi 27 150 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen ja kuntien joukkoliikennehankkeet (kertaluonteisten lisäysten poistuminen) -3 500
Yksityisteiden kunnossapito ja parantaminen (HO 2019 kertaluonteinen) -17 000
Yksityistieavustukset huoltovarmuuden ja kotimaisen puun saatavuuden varmistamiseksi 10 000
Yhteensä -10 500

2023 talousarvio 27 400 000
2022 II lisätalousarvio 36 800 000
2022 talousarvio 37 900 000
2021 tilinpäätös 59 850 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)

Momentin määräraha on 27,4 milj. euroa, jota saa käyttää kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen sekä kuntien joukkoliikennehankkeisiin (3,5 milj. euroa), Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolisten lentoasemien ja lentopaikkojen toiminta- ja investointimenoihin (0,9 milj. euroa), yksityistieavustuksiin ja tiekuntien neuvontaan (13 milj. euroa) sekä yksityistieavustuksiin huoltovarmuuden ja kotimaisen puun saatavuuden parantamiseen (10 milj. euroa).

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen.Valtioneuvosto hyväksyi keväällä 2018 ensimmäisen kävelyn ja pyöräilyn edistämistä koskevan periaatepäätöksen, minkä jälkeen liikenne- ja viestintäministeriössä valmistui Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma (LVM:n julkaisu 5/2018). Tavoitteeksi asetettiin kävelyn ja pyöräilyn matkamäärien 30 prosentin kasvu vuodesta 2016 vuoteen 2030 mennessä. Kävelyn ja pyöräilyn edistämistä on korostettu myös mm. vuonna 2021 julkaistussa fossiilittoman liikenteen tiekartassa sekä valtakunnallisessa Liikenne 12 -liikennejärjestelmäsuunnitelmassa, joissa molemmissa kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen on esitetty 30 milj. euron vuotuista rahoitusta.

Kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen osoitettiin vuosina 2020 ja 2021 noin 30 milj. euroa, mutta kuluvan vuoden määräraha on 7 milj. euroa ja ensi vuoden edellä mainittu 3,5 milj. euroa. Valiokunta pitää määrärahakehitystä valitettavana ja muistuttaa pyöräilyn ja kävelyn merkityksestä ilmastonmuutoksen torjunnassa sekä myös niiden kansanterveydellisestä ja sitä kautta syntyvästä kansantaloudellisesta merkityksestä.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös kuntien merkittävään rooliin kävelyn ja pyöräilyn edistämisessä, sillä valtionavustuksen ehtona on kuntien omarahoitusosuus, joka on vähintään 50 prosenttia. Määrärahojen vuosittainen vaihtelu ja rahoituksen epävarmuus heikentävät kuntien mahdollisuuksia sitoutua pitkäjänteiseen ja suunnitelmalliseen kehitystyöhön.

Valiokunta toteaa, että pyörämatkailussa on merkittävää kasvupotentiaalia niin kotimaan kuin ulkomailta Suomeen suuntautuvan matkailun osalta. Kuntien ja alueiden kannalta on tärkeää, että pyörämatkailun edistämiseen saadaan pysyviä rakenteita. Valiokunta lisää momentille 250 000 euroa Pyörämatkailukeskukselle, pyörämatkailun edistämiseen, markkinointiin ja koordinointiin valtakunnallisesti.

Valiokunta pitää myös tärkeänä pyöräilyn ja kävelyn määrällistä seuraamista tukevia ratkaisuja, mikä mahdollistaisi pyöräilyä edistävien investointien tehokkaan kohdentamisen.

Yksityistieavustukset.Yksityistieavustuksiin osoitetaan 23 milj. euroa, josta 13 milj. euroa on tarkoitus käyttää yksityistieavustuksiin ja tiekuntien neuvonnasta aiheutuviin kuluihin ja 10 milj. euroa avustuksiin, jotka edistävät huoltovarmuutta ja kotimaisen puun saatavuutta. Valiokunta pitää tärkeänä, että määrärahan jako kahteen eri käyttötarkoitukseen ei estä määrärahan joustavaa ja tarkoituksenmukaista käyttöä.

Yksityisteitä on Suomessa noin 370 000 kilometriä, ja niiden varsilla arvioidaan olevaan muun muassa noin 30 000 yritystä ja 40 000 maatilayritystä sekä suuri määrä metsätilojen palstoja. Yksityistieverkko on siten keskeinen esim. monien elinkeinojen kannalta, ja sen toimivuus tukee huoltovarmuutta ja helpottaa mm. kotimaisen puun kuljetuksia yksityisteiden varsilta.

Valiokunta on tyytyväinen siihen, että Liikenne 12 -suunnitelman linjauksen mukaisesti yksityisteiden valtionavustusten enimmäismääriä on tarkoitus korottaa vuoden 2023 alusta voimaantulevalla asetuksen muutoksella. Esim. tavanomaisissa teiden parantamiskohteissa avustusprosentti nousee 50:stä 70 prosenttiin ja merkittävissä siltakohteissa ja muissa merkittävissä luonnonolosuhteiden aiheuttamissa yllättävissä korjauskohteissa 75 prosentista 85 prosenttiin. Avustusprosentin korotuksen toivotaan kannastavan tiekuntia parantamaan ja korjaamaan yksityisteitä, mikä vähentäisi yksityisteiden korjausvelkaa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)

Momentille myönnetään 27 650 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtionavustusten maksamiseen kunnille kävelyä ja pyöräilyä edistäviin infrahankkeisiin, muihin kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita parantaviin hankkeisiin ja joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä parantaviin infrahankkeisiin sekä valtionavustusten maksamiseen kävelyä ja pyöräilyä edistäviin muihin hankkeisiin

2) valtionavustusten maksamiseen Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolisten lentoasemien ja lentopaikkojen toiminta- ja investointimenoihin

3) yksityistielain (560/2018) ja -asetuksen (1069/2018) mukaisten valtionavustusten maksamiseen

4) tiekuntien neuvonnasta ja opastamisen tukemisesta ja sitä tukevan materiaalin ja palveluiden tuottamisesta aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan valtionavustusten osalta maksatuspäätösperusteisena.

Käyttösuunnitelma (euroa)

   
Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen ja kuntien joukkoliikennehankkeet 3 750 000
Finavian lentoasemaverkoston ulkopuoliset lentoasemat ja lentopaikat 900 000
Yksityistieavustukset ja tiekuntien neuvonnasta aiheutuvat kulutusmenot 13 000 000
Yksityistieavustukset huoltovarmuuden ja kotimaisen puun saatavuuden varmistamiseksi 10 000 000
Yhteensä 27 650 000

 

II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)

Momentille myönnetään lisäystä 13 353 000 euroa.

Vuoden 2021 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 13 353 000 euroa.

Momentin käyttösuunnitelma muutetaan seuraavaksi:

Käyttösuunnitelma (euroa)

   
Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen ja kuntien joukkoliikennehankkeet 17 103 000
Finavian lentoasemaverkoston ulkopuoliset lentoasemat ja lentopaikat 900 000
Yksityistieavustukset ja tiekuntien neuvonnasta aiheutuvat kulutusmenot 13 000 000
Yksityistieavustukset huoltovarmuuden ja kotimaisen puun saatavuuden varmistamiseksi 10 000 000
Yhteensä 41 003 000

Selvitysosa:Lisäys on peruutetun määrärahan uudelleenbudjetointia ja aiheutuu siitä, että vuonna 2021 kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen sekä kuntien joukkoliikennehankkeisiin myönnetyn määrärahan käyttö ajoittuu osittain vuoden 2023 jälkeisille vuosille.

Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.


2023 II lisätalousarvio 13 353 000
2023 talousarvio 27 650 000
2022 tilinpäätös 74 700 000
2021 tilinpäätös 59 850 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)

Momentille myönnetään lisäystä 13 353 000 euroa.

Vuoden 2021 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 13 353 000 euroa.

Momentin käyttösuunnitelma muutetaan seuraavaksi:

Käyttösuunnitelma (euroa)

   
Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen ja kuntien joukkoliikennehankkeet 17 103 000
Finavian lentoasemaverkoston ulkopuoliset lentoasemat ja lentopaikat 900 000
Yksityistieavustukset ja tiekuntien neuvonnasta aiheutuvat kulutusmenot 13 000 000
Yksityistieavustukset huoltovarmuuden ja kotimaisen puun saatavuuden varmistamiseksi 10 000 000
Yhteensä 41 003 000

76. Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)

Momentille myönnetään 34 997 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain (503/2005) mukaisten maa-alueiden ja korvausten lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen

2) kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) mukaisten kiinteistötoimitusmaksujen maksamiseen

3) maantietä tai rautatietä varten tarvittavien alueiden sekä tilusjärjestelyihin käytettävien vaihtomaiden hankkimiseen ja korvaamiseen ennen tie- tai ratasuunnitelman hyväksymistä

4) ratalain (110/2007) mukaista toimintaa varten hankittavien maa-alueiden kauppahintojen ja korvausten maksamiseen sekä lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen

5) väylien ja muiden maa- ja vesirakennuskohteiden rakentamista varten tarpeellisten maa- ja vesialueiden hankintamenojen maksamiseen

6) vesilain (587/2011) mukaisten korvausten maksamiseen

7) yksityistielain (560/2018) mukaisten korvausten maksamiseen.

Momentilta maksettavat ennakkokorvaukset budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:Tiealueiden hankintoihin, korvauksiin ja lunastuksiin on tarkoitus käyttää 24 900 000 euroa, rata-alueiden hankintoihin, korvauksiin ja lunastuksiin 10 000 000 euroa sekä maa- ja vesialueiden hankintoihin ja korvauksiin 97 000 euroa.


2023 talousarvio 34 997 000
2022 talousarvio 34 997 000
2021 tilinpäätös 20 222 678

 

Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)

Momentille myönnetään 34 997 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain (503/2005) mukaisten maa-alueiden ja korvausten lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen

2) kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) mukaisten kiinteistötoimitusmaksujen maksamiseen

3) maantietä tai rautatietä varten tarvittavien alueiden sekä tilusjärjestelyihin käytettävien vaihtomaiden hankkimiseen ja korvaamiseen ennen tie- tai ratasuunnitelman hyväksymistä

4) ratalain (110/2007) mukaista toimintaa varten hankittavien maa-alueiden kauppahintojen ja korvausten maksamiseen sekä lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen

5) väylien ja muiden maa- ja vesirakennuskohteiden rakentamista varten tarpeellisten maa- ja vesialueiden hankintamenojen maksamiseen

6) vesilain (587/2011) mukaisten korvausten maksamiseen

7) yksityistielain (560/2018) mukaisten korvausten maksamiseen.

Momentilta maksettavat ennakkokorvaukset budjetoidaan maksuperusteisena.

77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)

Momentille myönnetään 365 750 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) momentille budjetoitujen väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin

2) sijoitusmenomomenteilta rahoitettavien investointihankkeiden hankesuunnittelusta aiheutuviin menoihin ennen kuin hankkeen aloittamisesta tehdään päätös valtion talousarvion yhteydessä

3) palveluiden ostamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen liikenteenohjauspalveluyhtiö Fintraffic Oy:lle tai sen tytäryhtiöille liittyen momentille budjetoituihin Digiradan kehitys- ja verifiointivaihe sekä Digirata-pilotti (ETCS-testirata ja -laboratorio) -hankkeisiin sisältäen sekä yhtiöiden palvelutuotannon että yhtiöiden palvelutuotantoa varten tekemät investoinnit.

Määrärahasta on varattu 6 000 000 euroa Digiradan kehitys- ja verifiointi -hankkeelle (RRF pilari2) osana elpymis- ja palautussuunnitelmaa.

Valtuus

Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia hankkeeseen Mt 8155 Poikkimaantie rakentaminen liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 30 000 000 euroa. Hankkeen rakentamispäätös on ehdollinen Stora Enson suurinvestointiin.

Valtuus tehdä sitoumuksia aiempina varainhoitovuosina päätettyihin väylähankkeisiin.

Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin, aiemmissa talousarvioissa päätettyihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja aiemmin tehdyt sitoumukset mukaan lukien enintään taulukossa mainittu määrä:

Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet

  Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot (euroa)
   
Tiehankkeet  
Vt 6 Korian kohta 12 000 000
Mt 180 Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen uusiminen 128 000 000
Vt 4 Äänekoski—Viitasaari -tieosuuden kehittäminen 21 200 000
Vt 5 Hurus—Hietanen tieosuuden kehittäminen 7 000 000
Hailuodon kiinteä yhteys 96 000 000
Kt 68 Edsevö eritasoliittymän parantaminen 8 200 000
Kt 68 parantaminen rakentamalla uusi Kolpin ylikulkusilta V-1879, Pedersöre 6 200 000
Vt 25 Lepin liittymän alikulku 3 000 000
Vt 23 parantaminen välillä Varkaus—Viinijärvi 13 000 000
Vt 19 Seinäjoki—Lapua, 1. vaihe 25 000 000
Vt 15 Paimenportin eritasoliittymän rakentaminen 15 000 000
Vt 8 Turku—Pori parantaminen Eurajoen kohdalla 27 100 000
Vt 4 parantaminen välillä Hartola—Oravakivensalmi 26 000 000
Vt 4 Oulu—Kemi liittymien parantaminen Simossa 25 000 000
E18 Kt 50 Kehä III parantaminen, 3. vaihe, Askiston kohta ja Vantaankoski Pakkala lisäkaistat 30 000 000
Vt 3 Hämeenkyrön ohitustie 67 500 000
Vt 8 Turku—Pori, Mynämäen ja Luvian ohituskaistat 30 000 000
Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti 80 000 000
Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie 77 900 000
Mt 101 Kehä I parantaminen 32 000 000
Vt 6 Taavetti—Lappeenranta 76 000 000
Vt 3 Tampere—Vaasa, Laihian kohta, 1. vaihe 27 000 000
Vt 22 Oulu—Kajaani—Vartius 15 000 000
Vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit 22 500 000
Vt 4 Oulu—Kemi 143 000 000
Vt 5 Mikkeli—Juva 121 000 000
Vt 12 Lahden eteläinen kehätie 198 000 000
Vt 12 Tillola—Keltti 15 000 000
Kehä I Laajalahden kohta 20 000 000
Vt 4 Kirri—Tikkakoski 143 600 000
   
Ratahankkeet  
Laurila—Tornio—Haaparanta rataosan sähköistäminen 10 000 000
Digiradan kehitys- ja verifiointivaihe 130 000 000
Oulu—Kemi -rataosan välityskyvyn parantaminen, kohtausraiteet 16 500 000
Tampere—Jyväskylä -radan parantaminen, 1. vaihe 19 000 000
Turun ratapihan kehittäminen ja Kupittaa—Turku kaksoisraiteen rakentaminen 33 750 000
Digirata -pilottihanke (ETCS-testirata ja -laboratorio) 11 000 000
Helsinki—Tampere -rataosan peruskorjauksen aloittaminen 8 000 000
Kuopion ratapihan parantaminen, 1. vaihe 30 000 000
Oritkarin kolmioraide 15 600 000
Helsinki—Riihimäki kapasiteetin lisääminen, 2. vaihe 273 000 000
Espoon kaupunkirata 137 500 000
Oulu—Kontiomäki -rataosan välityskyvyn parantaminen, 1. vaihe 26 500 000
Kontiomäki—Pesiökylä -radan parantaminen 81 000 000
Kemin biotuotetehtaan raideyhteydet, Kemin kohta 12 000 000
Hyvinkää—Hanko -rataosan sähköistäminen 62 000 000
Kouvola—Kotka/Hamina -radan parantaminen 133 500 000
Iisalmi—Ylivieska (sähköistys ja Iisalmen kolmioraide) 58 500 000
Joensuun ratapihan parantaminen 74 000 000
Pohjanmaan rata 674 000 000
Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe 150 000 000
Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen 60 000 000
Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen 210 000 000
Pori—Mäntyluoto rataosan sähköistys 10 100 000
Uudenkaupungin radan sähköistys 21 000 000
   
Vesiväylähankkeet  
Kemin Ajoksen meriväylän syventäminen 41 700 000
Saimaan kanavan sulkujen pidentäminen 1 800 000
Saimaan kanavan vedenpinnan nosto 300 000
Savonlinnan syväväylän siirtäminen 40 000 000
Kokkolan meriväylä 45 000 000
Vuosaaren meriväylä 12 500 000
   
Väylähankkeiden suunnittelu  
E18 Turun kehätien parantaminen välillä Naantali—Raisio, suunnittelu 4 200 000
Pääradan suunnittelun edistäminen välillä Tampere—Oulu 5 000 000
Helsinki—Pasila -yhteysvälin ratakapasiteetin lisäämiseen valmistautuminen 600 000
Tampere—Jyväskylä -radan suunnittelu 18 000 000
Seinäjoki—Vaasa -radan suunnittelu 3 400 000
   
Yhteiset väylähankkeet  
Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet 174 000 000

Selvitysosa:Määrärahasta 6 000 000 euroa aiheutuu EU:n elpymisvälineen tuloilla rahoitettavista menoista.

Digirata-hankkeen määrärahalla edistetään elpymis- ja palautumissuunnitelman tavoitetta digitalisaation ja datatalouden avulla vahvistettavasta tuottavuudesta ja palveluiden tuomisesta kaikkien saataville. Hankkeessa modernisoidaan ja digitalisoidaan Suomen rautatiejärjestelmät sekä uudistetaan rautateiden kulunvalvonta eurooppalaisen järjestelmän mukaiseksi. Hanke edistää myös EU:n lippulaivahanketta Lataus ja tankkaus (Recharge and refuel). Hanketta rahoitetaan tämän lisäksi kansallisesti 6 000 000 eurolla.

Uuden hankkeen perusteluna esitetään seuraavaa:

Mt 8155 Poikkimaantie

Poikkimaantie -hankkeessa parannetaan liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta, elinkeinoelämän kuljetuksia, maankäytön kehitysedellytyksiä sekä vähennetään asutuksen liikennemeluhaittoja. Hankkeen kustannusarvio on 40 milj. euroa (MAKU 130, 2015=100), josta valtion osuus on 30,0 milj. euroa ja Oulun kaupungin, Oulun satama Oy:n sekä liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy:n osuus on 10 milj. euroa.

Hankkeen H/K-suhde on 2,4.

Hanke-erittely

  Hyväksytty Valmis liikenteelle Sopimusvaltuus
milj. €
Arvioitu käyttö
milj. €
Määrärahatarve
v. 2023
milj. €
Määrärahatarve myöhemmin
milj. €
             
Tiehankkeet            
Mt 180 Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen uusiminen III LTA 2021 2025 128,0 8,0 45,0 75,0
Vt 4 Äänekoski—Viitasaari -tieosuuden kehittäminen TA 2021 2023 21,2 15,0 6,2 -
Hailuodon kiinteä yhteys VII LTA 2020 2025 96,0 28,0 27,0 41,0
Vt 8 Turku—Pori parantaminen Eurajoen kohdalla IV LTA 2020 2022 27,1 21,2 5,9 -
Vt 4 parantaminen välillä Hartola—Oravakivensalmi IV LTA 2020 2023 26,0 20,0 6,0 -
Vt 4 Oulu—Kemi liittymien parantaminen Simossa IV LTA 2020/IV LTA 2021 2022 25,0 22,0 3,0 -
E18 Kt 50 Kehä III parantaminen, 3. vaihe, Askiston kohta ja Vantaankoski Pakkala lisäkaistat IV LTA 2020 2023 30,0 28,9 1,1 -
Vt 6 Korian kohta II LTA 2022 2024 12,0 1,0 8,0 3,0
             
Ratahankkeet            
Oulu—Kemi -rataosan välityskyvyn parantaminen, kohtausraiteet TA 2021/II LTA 2022 2023 16,5 15,5 1,0 -
Tampere—Jyväskylä -radan parantaminen, 1. vaihe TA 2021 2023 19,0 10,6 8,4 -
Turun ratapihan kehittäminen ja Kupittaa—Turku kaksoisraiteen rakentaminen TA 2021 2024 33,8 14,9 10,8 8,1
Digiradan kehitys- ja verifiointivaihe III LTA 2021 2027 130,0 13,0 12,0 105,0
Hyvinkää—Hanko -rataosan sähköistäminen TA 2020 2023 62,0 36,9 25,1 -
Kouvola—Kotka/Hamina -radan parantaminen LTA 2019 2024 133,5 103,8 25,2 4,5
Iisalmi—Ylivieska (sähköistys ja Iisalmen kolmioraide) LTA 2019/II LTA 2022 2023 58,5 50,0 8,5 -
Joensuun ratapihan parantaminen LTA 2019 2023 74,0 61,0 13,0 -
Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen TA 2017/TA 2021/IV LTA 2021 2022 210,0 190,0 20,0 -
Digirata -pilottihanke (ETCS-testirata ja -laboratorio) IV LTA 2020 2024 11,0 7,0 3,0 1,0
Kuopion ratapihan parantaminen, 1. vaihe IV LTA 2020 2023 30,0 15,5 12,0 2,5
Helsinki—Riihimäki kapasiteetin lisääminen, 2. vaihe IV LTA 2020 2027 273,0 51,5 39,8 181,7
Espoon kaupunkirata IV LTA 2020 2024 137,5 26,0 25,0 86,5
Kontiomäki—Pesiökylä -radan parantaminen IV LTA 2020 2023 81,0 66,0 15,0 -
Kemin biotuotetehtaan raideyhteydet, Kemin kohta IV LTA 2020/II LTA 2022 2023 12,0 11,5 0,5 -
             
Vesiväylähankkeet            
Kemin Ajoksen meriväylän syventäminen TA 2021/IV LTA 2021 2023 41,7 26,0 15,7 -
             
Väylähankkeiden suunnittelu            
Tampere—Jyväskylä radan suunnittelu TA 2020   18,0 13,0 5,0 -
Pääradan suunnittelun edistäminen välillä Tampere—Oulu IV LTA 2020   5,0 4,5 0,5 -
E18 Turun kehätien parantaminen välillä Naantali—Raisio, suunnittelu VII LTA 2020   4,2 3,2 1,0 -
Seinäjoki—Vaasa -radan suunnittelu TA 2020/II LTA 2022   3,4 3,3 0,1 -
Muu kehittämisen hankesuunnittelu       - 7,0 -
Keskeneräiset väylähankkeet yhteensä     1 719,4 867,3 350,8 508,3
             
Uusi väylähanke            
Mt 8155 Poikkimaantie TA 2023 2025 30,0 - 15,0 15,0
Keskeneräiset ja uusi väylähanke yhteensä     1 749,4 867,3 365,8 523,3

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2023 2024 2025 2026— Yhteensä vuodesta 2023 lähtien
           
Keskeneräiset väylähankkeet 343 750 200 224 128 000 180 034 852 008
Uusi väylähanke 15 000 15 000 - - 30 000
Menot yhteensä 358 750 215 224 128 000 180 034 882 008

Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 973 milj. euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Digiradan kehitys- ja verifiointivaihe 2 000
Digiradan kehitys- ja verifiointivaihe (RRF pilari2) 2 000
E18 Kt 50 Kehä III parantaminen, 3. vaihe, Askiston kohta ja Vantaankoski Pakkala lisäkaistat (elvytys) -1 000
E18 Turun kehätien parantaminen välillä Naantali-Raisio, suunnittelu (elvytys, LTA7 2020) 700
Hailuodon kiinteä yhteys 3 000
Hanko—Hyvinkää -rataosan sähköistys -22 000
Helsinki—Tampere -rataosan peruskorjauksen aloittaminen (elvytys) -7 000
Iisalmi—Ylivieska, sähköistys ja Iisalmen kolmioraide (valtuuden korotuksen vaikutus) 3 500
Iisalmi—Ylivieska (sähköistys ja Iisalmen kolmioraide) -10 500
Joensuun ratapihan parantaminen -21 000
Kemi (Laurila)—Haaparanta radan sähköistäminen -9 000
Kemin Ajoksen meriväylän syventäminen -12 500
Kemin Ajoksen meriväylän syventäminen valtuuden korotusta vastaava määräraha 15 200
Kemin biotuotetehtaan raideyhteydet, Kemin kohta -4 500
Kouvola—Kotka/Hamina -radan parantaminen 17 000
Kuopion ratapihan parantaminen, 1. vaihe (elvytys) -1 000
Luumäki—Imatra-Venäjän raja ratayhteyden parantaminen -10 000
Luumäki—Imatra-Venäjän raja ratayhteyden parantaminen valtuuden korotusta vastaava määräraha 10 000
Länsi-Helsingin raitiotiet (ml. Vihdintien pikaraitiotie) hankekokonaisuus sekä kestävän liikkumisen ratkaisut (siirto momentille 31.10.30) -450
Mt 180 Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen uusiminen 40 000
Mt 8155 Poikkimaantie 15 000
Määrärahatarpeen muutos 3 650
Oritkarin kolmioraide -7 000
Oulu—Kemi -rataosan välityskyvyn parantaminen -6 000
Oulu—Kontiomäki -rataosan välityskyvyn parantaminen, 1. vaihe -12 000
Parikkalan raja-aseman tiesuunnittelu -150
Pikaraitiotie Viikki—Malmi (siirto momentille 31.10.30) -1 500
Pääradan suunnittelun edistäminen välillä Tampere—Oulu -2 500
Saimaan kanavan sulkujen pidentäminen -24 500
Saimaan kanavan vedenpinnan nosto (elvytys) -4 700
Seinäjoki—Vaasa radan suunnittelu 100
Siirto momentilta 31.10.20 (HO 2019) 100 000
Tampereen raitiotien 2. vaihe (siirto momentille 31.10.30) -4 450
Tampere—Jyväskylä -radan parantaminen 1. vaihe 6 000
Tampere—Jyväskylä -radan suunnittelu 1 000
Turun ratapihan kehittäminen ja Kupittaa—Turku kaksoisraiteen rakentaminen 250
Vt 15 Paimenportin eritasoliittymän rakentaminen (elvytys) -7 000
Vt 19 Seinäjoki—Lapua, 1. vaihe -15 000
Vt 3 Hämeenkyrön ohitus -16 600
Vt 4 Oulu—Kemi liittymien parantaminen Simossa (elvytys) -5 000
Vt 4 parantaminen välillä Hartola—Oravakivensalmi (elvytys) -6 000
Vt 4 Äänekoski—Viitasaari -tieosuuden kehittäminen -3 800
Vt 5 Hurus—Hietanen -tieosuuden kehittäminen (elvytys) -3 600
Vt 6 Korian kohta 8 000
Vt 8 Turku—Pori parantaminen Eurajoen kohdalla (elvytys) -10 400
Uudelleenkohdennus -110 000
Yhteensä -111 750

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2023 talousarvio 365 750 000
2022 II lisätalousarvio -15 556 000
2022 talousarvio 477 500 000
2021 tilinpäätös 451 248 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)

Momentille myönnetään 414 700 000 euroa.

Valtuus

Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet

  Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot (euroa)
   
Tiehankkeet  
Vt 9 parantaminen ja st 562 Lentokentäntien liikennejärjestelyt 42 600 000
Vt 6 Korian kohta 12 000 000
Mt 180 Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen uusiminen 128 000 000
Vt 4 Äänekoski—Viitasaari -tieosuuden kehittäminen 50 000 000
Vt 5 Hurus—Hietanen tieosuuden kehittäminen 12 300 000
Hailuodon kiinteä yhteys 106 000 000
Kt 68 Edsevö eritasoliittymän parantaminen 8 200 000
Kt 68 parantaminen rakentamalla uusi Kolpin ylikulkusilta V-1879, Pedersöre 6 200 000
Vt 25 Lepin liittymän alikulku 3 000 000
Vt 23 parantaminen välillä Varkaus—Viinijärvi 13 000 000
Vt 19 Seinäjoki—Lapua, 1. vaihe 31 000 000
Vt 15 Paimenportin eritasoliittymän rakentaminen 17 000 000
Vt 8 Turku—Pori parantaminen Eurajoen kohdalla 27 100 000
Vt 4 parantaminen välillä Hartola—Oravakivensalmi 26 000 000
Vt 4 Oulu—Kemi liittymien parantaminen Simossa 25 000 000
E18 Kt 50 Kehä III parantaminen, 3. vaihe, Askiston kohta ja Vantaankoski Pakkala lisäkaistat 30 000 000
Vt 3 Hämeenkyrön ohitustie 67 500 000
Vt 8 Turku—Pori, Mynämäen ja Luvian ohituskaistat 30 000 000
Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti 80 000 000
Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie 77 900 000
Mt 101 Kehä I parantaminen 32 000 000
Vt 6 Taavetti—Lappeenranta 76 000 000
Vt 3 Tampere—Vaasa, Laihian kohta, 1. vaihe 27 000 000
Vt 22 Oulu—Kajaani—Vartius 15 000 000
Vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit 22 500 000
Vt 4 Oulu—Kemi 143 000 000
Vt 5 Mikkeli—Juva 121 000 000
Vt 12 Lahden eteläinen kehätie 198 000 000
Vt 12 Tillola—Keltti 15 000 000
Kehä I Laajalahden kohta 20 000 000
Vt 4 Kirri—Tikkakoski 143 600 000
   
Ratahankkeet  
Laurila—Tornio—Haaparanta rataosan sähköistäminen 18 000 000
Digiradan kehitys- ja verifiointivaihe 130 000 000
Oulu—Kemi -rataosan välityskyvyn parantaminen, kohtausraiteet 16 500 000
Tampere—Jyväskylä -radan parantaminen, 1. vaihe 24 500 000
Turun ratapihan kehittäminen ja Kupittaa—Turku kaksoisraiteen rakentaminen 54 000 000
Digirata -pilottihanke (ETCS-testirata ja -laboratorio) 11 000 000
Helsinki—Tampere -rataosan peruskorjauksen aloittaminen 8 000 000
Kuopion ratapihan parantaminen, 1. vaihe 42 000 000
Oritkarin kolmioraide 15 600 000
Helsinki—Riihimäki kapasiteetin lisääminen, 2. vaihe 273 000 000
Espoon kaupunkirata 137 500 000
Oulu—Kontiomäki -rataosan välityskyvyn parantaminen, 1. vaihe 26 500 000
Kontiomäki—Pesiökylä -radan parantaminen 81 000 000
Kemin biotuotetehtaan raideyhteydet, Kemin kohta 12 000 000
Hyvinkää—Hanko -rataosan sähköistäminen 62 000 000
Kouvola—Kotka/Hamina -radan parantaminen 133 500 000
Iisalmi—Ylivieska (sähköistys ja Iisalmen kolmioraide) 64 000 000
Joensuun ratapihan parantaminen 83 000 000
Pohjanmaan rata 674 000 000
Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe 155 000 000
Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen 60 000 000
Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen 210 000 000
Pori—Mäntyluoto rataosan sähköistys 10 100 000
Uudenkaupungin radan sähköistys 21 000 000
   
Vesiväylähankkeet  
Kemin Ajoksen meriväylän syventäminen 41 700 000
Saimaan kanavan sulkujen pidentäminen 1 800 000
Saimaan kanavan vedenpinnan nosto 300 000
Savonlinnan syväväylän siirtäminen 40 000 000
Kokkolan meriväylä 45 000 000
Vuosaaren meriväylä 12 500 000
   
Väylähankkeiden suunnittelu  
E18 Turun kehätien parantaminen välillä Naantali—Raisio, suunnittelu 4 200 000
Pääradan suunnittelun edistäminen välillä Tampere—Oulu 6 800 000
Helsinki—Pasila -yhteysvälin ratakapasiteetin lisäämiseen valmistautuminen 600 000
Tampere—Jyväskylä -radan suunnittelu 18 000 000
Seinäjoki—Vaasa -radan suunnittelu 3 400 000
   
Yhteiset väylähankkeet  
Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet 174 000 000

Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan valtuuskohdan taulukko korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan vastaavan taulukon.

Lisäys talousarvioesityksen 365 750 000 euroon nähden on 48 950 000 euroa, mistä 2 000 000 euroa aiheutuu vt 9 parantaminen ja st 562 Lentokentäntien liikennejärjestelyt -hankkeesta, 10 000 000 euroa vt 4 Äänekoski—Viitasaari -tieosuuden kehittäminen -hankkeesta, 5 200 000 euroa vt 5 Hurus—Hietanen tieosuuden kehittäminen -hankkeesta, 6 000 000 euroa vt 19 Seinäjoki—Lapua, 1. vaihe -hankkeesta, 2 000 000 euroa vt 15 Paimenportin eritasoliittymän rakentaminen -hankkeesta, 5 950 000 euroa Turun ratapihan kehittäminen ja Kupittaa—Turku kaksoisraiteen rakentaminen -hankkeesta, 4 500 000 euroa Kuopion ratapihan parantaminen, 1. vaihe -hankkeesta, 4 500 000 euroa Iisalmi—Ylivieska (sähköistys ja Iisalmen kolmioraide) -hankkeesta, 4 000 000 euroa Joensuun ratapihan parantaminen -hankkeesta, 4 000 000 euroa Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe -hankkeesta ja 800 000 euroa Pääradan suunnittelun edistäminen välillä Tampere—Oulu -hankkeesta.

Talousarvioesitykseen nähden Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet -taulukon hankkeen vt 4 Äänekoski—Viitasaari -tieosuuden kehittäminen valtuutta on tarkistettu 28 800 000 eurolla 50 000 000 euroon, hankkeen vt 5 Hurus—Hietanen tieosuuden kehittäminen valtuutta on tarkistettu 5 300 000 eurolla 12 300 000 euroon, hankkeen Hailuodon kiinteä yhteys valtuutta on tarkistettu 10 000 000 eurolla 106 000 000 euroon, hankkeen vt 19 Seinäjoki—Lapua, 1. vaihe valtuutta on tarkistettu 6 000 000 eurolla 31 000 000 euroon, hankkeen vt 15 Paimenportin eritasoliittymän rakentaminen valtuutta on tarkistettu 2 000 000 eurolla 17 000 000 euroon, hankkeen Laurila—Tornio—Haaparanta -rataosan sähköistäminen valtuutta on tarkistettu 8 000 000 eurolla 18 000 000 euroon, hankkeen Tampere—Jyväskylä -radan parantaminen, 1. vaihe valtuutta on tarkistettu 5 500 000 eurolla 24 500 000 euroon, hankkeen Turun ratapihan kehittäminen ja Kupittaa—Turku kaksoisraiteen rakentaminen valtuutta on tarkistettu 20 250 000 eurolla 54 000 000 euroon, hankkeen Kuopion ratapihan parantaminen, 1. vaihe valtuutta on tarkistettu 12 000 000 eurolla 42 000 000 euroon, hankkeen Iisalmi—Ylivieska (sähköistys ja Iisalmen kolmioraide) valtuutta on tarkistettu 5 500 000 eurolla 64 000 000 euroon, hankkeen Joensuun ratapihan parantaminen valtuutta on tarkistettu 9 000 000 eurolla 83 000 000 euroon, hankkeen Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe valtuutta on tarkistettu 5 000 000 eurolla 155 000 000 euroon sekä hankkeen Pääradan suunnittelun edistäminen välillä Tampere—Oulu valtuutta on tarkistettu 1 800 000 eurolla 6 800 000 euroon.

Edellä mainittujen muutosten johdosta Hanke-erittely muuttuu seuraavaksi:

Hanke-erittely

  Hyväksytty Valmis liikenteelle Sopimusvaltuus
milj. €
Arvioitu käyttö
milj. €
Määrärahatarve v. 2023
milj. €
Määrärahatarve myöhemmin
milj. €
             
Tiehankkeet            
Vt 9 parantaminen ja st 562 Lentokentäntien liikennejärjestelyt IV LTA 2022 2026 42,6 0,02 2,0 40,58
Vt 15 Paimenportin eritasoliittymän rakentaminen IV LTA 2020/IV LTA 2022 2023 17,0 15,0 2,0 -
Vt 19 Seinäjoki—Lapua, 1. vaihe IV LTA 2020/IV LTA 2022 2023 31,0 25,0 6,0 -
Mt 180 Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen uusiminen III LTA 2021 2025 128,0 8,0 45,0 75,0
Vt 4 Äänekoski—Viitasaari -tieosuuden kehittäminen TA 2021/IV LTA 2022 2023 50,0 15,0 16,2 18,8
Vt 5 Hurus—Hietanen tieosuuden kehittäminen VII LTA 2020/IV LTA 2022 2024 12,3 7,0 5,2 0,1
Hailuodon kiinteä yhteys VII LTA 2020/IV LTA 2022 2025 106,0 28,0 27,0 51,0
Vt 8 Turku—Pori parantaminen Eurajoen kohdalla IV LTA 2020 2022 27,1 21,2 5,9 -
Vt 4 parantaminen välillä Hartola—Oravakivensalmi IV LTA 2020 2023 26,0 20,0 6,0 -
Vt 4 Oulu—Kemi liittymien parantaminen Simossa IV LTA 2020/IV LTA 2021 2022 25,0 22,0 3,0 -
E18 Kt 50 Kehä III parantaminen, 3. vaihe, Askiston kohta ja Vantaankoski Pakkala lisäkaistat IV LTA 2020 2023 30,0 28,9 1,1 -
Vt 6 Korian kohta II LTA 2022 2024 12,0 1,0 8,0 3,0
             
Ratahankkeet            
Laurila—Tornio—Haaparanta rataosan sähköistäminen III LTA 2021/IV LTA 2022   18,0 10,0 - 8,0
Oulu—Kemi -rataosan välityskyvyn parantaminen, kohtausraiteet TA 2021/II LTA 2022 2023 16,5 15,5 1,0 -
Tampere—Jyväskylä -radan parantaminen, 1. vaihe TA 2021/IV LTA 2022 2023 24,5 10,6 8,4 5,5
Turun ratapihan kehittäminen ja Kupittaa—Turku kaksoisraiteen rakentaminen TA 2021/IV LTA 2022 2024 54,0 14,9 16,7 22,4
Digiradan kehitys- ja verifiointivaihe III LTA 2021 2027 130,0 13,0 12,0 105,0
Hyvinkää—Hanko -rataosan sähköistäminen TA 2020 2023 62,0 36,9 25,1 -
Kouvola—Kotka/Hamina -radan parantaminen LTA 2019 2024 133,5 103,8 25,2 4,5
Iisalmi—Ylivieska (sähköistys ja Iisalmen kolmioraide) LTA 2019/II LTA 2022/IV LTA 2022 2023 64,0 50,0 13,0 1,0
Joensuun ratapihan parantaminen LTA 2019/IV LTA 2022 2023 83,0 61,0 17,0 5,0
Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen TA 2017/TA 2021/IV LTA 2021 2022 210,0 190,0 20,0 -
Digirata -pilottihanke (ETCS-testirata ja -laboratorio) IV LTA 2020 2024 11,0 7,0 3,0 1,0
Kuopion ratapihan parantaminen, 1. vaihe IV LTA 2020/IV LTA 2022 2023 42,0 15,5 16,5 10,0
Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe TA 2015/IV LTA 2022 2024 155,0 150,0 4,0 1,0
Helsinki—Riihimäki kapasiteetin lisääminen, 2. vaihe IV LTA 2020 2027 273,0 51,5 39,8 181,7
Espoon kaupunkirata IV LTA 2020 2024 137,5 26,0 25,0 86,5
Kontiomäki—Pesiökylä -radan parantaminen IV LTA 2020 2023 81,0 66,0 15,0 -
Kemin biotuotetehtaan raideyhteydet, Kemin kohta IV LTA 2020/II LTA 2022 2023 12,0 11,5 0,5 -
             
Vesiväylähankkeet            
Kemin Ajoksen meriväylän syventäminen TA 2021/IV LTA 2021 2023 41,7 26,0 15,7 -
             
Väylähankkeiden suunnittelu            
Tampere—Jyväskylä radan suunnittelu TA 2020   18,0 13,0 5,0 -
Pääradan suunnittelun edistäminen välillä Tampere—Oulu IV LTA 2020/IV LTA 2022   6,8 4,5 1,3 1,0
E18 Turun kehätien parantaminen välillä Naantali—Raisio, suunnittelu VII LTA 2020   4,2 3,2 1,0 -
Seinäjoki—Vaasa -radan suunnittelu TA 2020/II LTA 2022   3,4 3,3 0,1 -
Muu kehittämisen hankesuunnittelu       - 7,0 -
Keskeneräiset väylähankkeet yhteensä     2 088,1 1 074,32 399,7 621,08
             
Uusi väylähanke            
Mt 8155 Poikkimaantie TA 2023 2025 30,0 - 15,0 15,0
Keskeneräiset ja uusi väylähanke yhteensä     2 118,1 1 074,32 414,7 636,08

2023 talousarvio 414 700 000
2022 IV lisätalousarvio -3 768 000
2022 II lisätalousarvio -15 556 000
2022 talousarvio 477 500 000
2021 tilinpäätös 451 248 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)

Aiemmin päätettyjen hankkeiden rahoitus jatkuu, ja vuonna 2023 on käynnissä kaikkiaan 17 ratahanketta, 13 tiehanketta ja yksi vesiväylähanke sekä lisäksi neljä liikenneväylien suunnitteluhanketta. Väylähankkeiden sopimusvaltuudet ovat yhteensä 2,1 mrd. euroa ja vuonna 2023 niiden arvioitu määrärahatarve on 414,7 milj. euroa. Esitykseen sisältyy yksi uusi kehittämishanke, joka on Oulun Poikkimaantien kunnostaminen. Sen kustannusarvio on 40 milj. euroa, josta valtion osuus on 30 milj. euroa. Hankkeen käynnistäminen edellyttää vielä Stora Enson päätöstä tehdasinvestoinnista.

Valiokunta pitää tärkeänä, että hankkeiden valtuus- ja määrärahatilannetta seurataan ja niiden riittävyyttä arvioidaan jatkuvasti. Mikäli kustannustaso säilyy jatkossakin korkealla, on tärkeää varmistaa hankkeiden eteneminen suunnitelmia vastaavalla tavalla. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että kehys- ja talousarviopäätöksissä otetaan huomioon kustannustason nousu ja varataan riittävä ja pitkäjänteinen rahoitus väyläverkon 8-vuotisen investointiohjelman toteuttamiseen.

Suurin osa perusväylänpidon ja kehittämishankkeiden rahoituksesta katetaan valtion talousarviosta, mutta myös EU-rahoituksella on suuri merkitys. Suomi on onnistunut hyvin liikennehankkeiden EU-rahoituksen haussa, sillä suomalaisille hankkeille on myönnetty esim. vuoden 2022 aikana yli 100 milj. euroa CEF-tukia. Valiokunta korostaa EU-rahoituksen aktiivista hakemista ja pitää tärkeänä, että myös sotilaallisen liikkuvuuden ohjelmasta saatavaa rahoitusta hyödynnetään täysimääräisesti. On myös tärkeää varmistaa hankesuunnittelun ja kansallisen päätöksenteon eteneminen siten, että EU-rahoituksen hakeminen on rahoitushakujen tahdissa mahdollista.

Digirata-hanke on mittava uudistus, jossa Suomen rataverkolle rakennetaan eurooppalaiseen standardiin perustuva radioverkkopohjainen ERTMS-kulunvalvontajärjestelmä. Hankkeen yhteydessä uusitaan turvalaitejärjestelmän ohella myös rautateiden ohjaus- ja hallintajärjestelmät. On tärkeää, että ensi vuonna EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitusta kohdennetaan hankkeen kehitys- ja verifiointivaiheeseen 6 milj. euroa, minkä lisäksi hankkeelle osoitetaan kansallista rahoitusta 6 milj. euroa. Yhteensä digiradan kehitys- ja verifiointivaiheelle on osoitettu 130 milj. euroa vuosille 2021—2027. Toteutusvaiheen rahoitustarpeet ajoittuvat vuosille 2024—2040, ja ne edellyttävät valtiolta erittäin mittavia panostuksia.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on arvioitu, että ERTMS-maailmaan siirtyminen on Suomelle käännekohta rautateiden turvalaitteiden näkökulmasta. Koska merkittävä osa sääntelystä tulee EU:sta, on tärkeää huolehtia aktiivisesta edunvalvonnasta, jotta ratkaisut tukevat mahdollisimman hyvin Suomessa toteutettavia ratkaisuja.

Digirata helpottaa ratakapasiteetin käyttöä vasta 2040-luvulla, joten on tärkeää huolehtia rataverkon ajankohtaisista kunnostus- ja kehittämistarpeista sekä varmistaa rataverkon turvallisuus ja jokapäiväinen liikennöitävyys. Sekä matkustajaliikenteen että tavaraliikenteen kannalta olisi tärkeää panostaa ratakapasiteetin lisäämiseen etenkin pääradalla koko matkalla Helsingistä Ouluun. On myös tärkeää, että suuret ratahankkeet eivät hidasta olemassa olevan rataverkon kunnossapitoa tai peruskorjausta ja että niiden rahoitus käsitellään erikseen liikennejärjestelmäsuunnitelman muusta rahoituksesta.

Digiratahankkeen lisäksi on tärkeää muutoinkin edistää liikenteen digitalisaatiota, millä voidaan parantaa liikenteen ekologista, taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä ja nostaa liikenteen ja logistiikan tuottavuutta. Datan hyödyntämisellä voidaan esim. yhdistää eri liikennemuotoja toimiviksi matkaketjuiksi ja tehostaa tavaroiden kulkua mm. odotusaikojen lyhentyessä. On myös tärkeää huolehtia Liikenne12-selonteossa kuvattujen liikenteen digitalisaatiota edistävien toimien rahoituksesta.

Valiokunta pitää tärkeänä, että väyläverkon kunnossapito- ja kehittämishankkeissa kiinnitetään huomiota myös hyvien verkkoyhteyksien toimivuuteen ja mm. junakuuluvuuden parantamiseen. Tämä edistää osaltaan monipaikkaisuutta, etätöiden tekemistä sekä liikenteen vihreää siirtymää.

Valiokunta pitää perusteltuna, että jatkossa selvitetään, miten ja millä periaatteilla valtio voisi valtiontukisääntöjen puitteissa tukea teollisuuden tai muun yksityisen tahon tarvitsemien raideyhteyksien ja terminaalialueiden suunnittelua ja rakentamista. Esillä on ollut erityisesti GigaVaasa-tehdasalueen vaatimat logistiset yhteydet ja niiden kehittämistarpeet. Elinkeinoelämän tarvitsemien kiireellisten liikenneyhteyksien rahoitustarve on otettava huomioon lisätalousarviomenettelyssä ja edistettävä niiden etenemistä esim. erilaisilla teemapaketeilla.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)

Momentille myönnetään 414 700 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) momentille budjetoitujen väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin menoihin

2) sijoitusmenomomenteilta rahoitettavien investointihankkeiden hankesuunnittelusta aiheutuviin menoihin ennen kuin hankkeen aloittamisesta tehdään päätös valtion talousarvion yhteydessä

3) palveluiden ostamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen liikenteenohjauspalveluyhtiö Fintraffic Oy:lle tai sen tytäryhtiöille liittyen momentille budjetoituihin Digiradan kehitys- ja verifiointivaihe sekä Digirata-pilotti (ETCS-testirata ja -laboratorio) -hankkeisiin sisältäen sekä yhtiöiden palvelutuotannon että yhtiöiden palvelutuotantoa varten tekemät investoinnit.

Määrärahasta on varattu 6 000 000 euroa Digiradan kehitys- ja verifiointi -hankkeelle (RRF pilari2) osana elpymis- ja palautussuunnitelmaa.

Valtuus

Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia hankkeeseen Mt 8155 Poikkimaantie rakentaminen liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 30 000 000 euroa. Hankkeen rakentamispäätös on ehdollinen Stora Enson suurinvestointiin.

Valtuus tehdä sitoumuksia aiempina varainhoitovuosina päätettyihin väylähankkeisiin.

Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia alla olevassa taulukossa yksilöityihin, aiemmissa talousarvioissa päätettyihin hankkeisiin siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja aiemmin tehdyt sitoumukset mukaan lukien enintään taulukossa mainittu määrä:

Aiempina varainhoitovuosina päätetyt väylähankkeet

  Sitoumuksista valtiolle aiheutuvien menojen enimmäismäärä, ml. aiempina varainhoitovuosina tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot (euroa)
   
Tiehankkeet  
Vt 9 parantaminen ja st 562 Lentokentäntien liikennejärjestelyt 42 600 000
Vt 6 Korian kohta 12 000 000
Mt 180 Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen uusiminen 128 000 000
Vt 4 Äänekoski—Viitasaari -tieosuuden kehittäminen 50 000 000
Vt 5 Hurus—Hietanen tieosuuden kehittäminen 12 300 000
Hailuodon kiinteä yhteys 106 000 000
Kt 68 Edsevö eritasoliittymän parantaminen 8 200 000
Kt 68 parantaminen rakentamalla uusi Kolpin ylikulkusilta V-1879, Pedersöre 6 200 000
Vt 25 Lepin liittymän alikulku 3 000 000
Vt 23 parantaminen välillä Varkaus—Viinijärvi 13 000 000
Vt 19 Seinäjoki—Lapua, 1. vaihe 31 000 000
Vt 15 Paimenportin eritasoliittymän rakentaminen 17 000 000
Vt 8 Turku—Pori parantaminen Eurajoen kohdalla 27 100 000
Vt 4 parantaminen välillä Hartola—Oravakivensalmi 26 000 000
Vt 4 Oulu—Kemi liittymien parantaminen Simossa 25 000 000
E18 Kt 50 Kehä III parantaminen, 3. vaihe, Askiston kohta ja Vantaankoski Pakkala lisäkaistat 30 000 000
Vt 3 Hämeenkyrön ohitustie 67 500 000
Vt 8 Turku—Pori, Mynämäen ja Luvian ohituskaistat 30 000 000
Kt 51 Kirkkonummi—Kivenlahti 80 000 000
Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie 77 900 000
Mt 101 Kehä I parantaminen 32 000 000
Vt 6 Taavetti—Lappeenranta 76 000 000
Vt 3 Tampere—Vaasa, Laihian kohta, 1. vaihe 27 000 000
Vt 22 Oulu—Kajaani—Vartius 15 000 000
Vt 8 Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit 22 500 000
Vt 4 Oulu—Kemi 143 000 000
Vt 5 Mikkeli—Juva 121 000 000
Vt 12 Lahden eteläinen kehätie 198 000 000
Vt 12 Tillola—Keltti 15 000 000
Kehä I Laajalahden kohta 20 000 000
Vt 4 Kirri—Tikkakoski 143 600 000
   
Ratahankkeet  
Laurila—Tornio—Haaparanta rataosan sähköistäminen 18 000 000
Digiradan kehitys- ja verifiointivaihe 130 000 000
Oulu—Kemi -rataosan välityskyvyn parantaminen, kohtausraiteet 16 500 000
Tampere—Jyväskylä -radan parantaminen, 1. vaihe 24 500 000
Turun ratapihan kehittäminen ja Kupittaa—Turku kaksoisraiteen rakentaminen 54 000 000
Digirata -pilottihanke (ETCS-testirata ja -laboratorio) 11 000 000
Helsinki—Tampere -rataosan peruskorjauksen aloittaminen 8 000 000
Kuopion ratapihan parantaminen, 1. vaihe 42 000 000
Oritkarin kolmioraide 15 600 000
Helsinki—Riihimäki kapasiteetin lisääminen, 2. vaihe 273 000 000
Espoon kaupunkirata 137 500 000
Oulu—Kontiomäki -rataosan välityskyvyn parantaminen, 1. vaihe 26 500 000
Kontiomäki—Pesiökylä -radan parantaminen 81 000 000
Kemin biotuotetehtaan raideyhteydet, Kemin kohta 12 000 000
Hyvinkää—Hanko -rataosan sähköistäminen 62 000 000
Kouvola—Kotka/Hamina -radan parantaminen 133 500 000
Iisalmi—Ylivieska (sähköistys ja Iisalmen kolmioraide) 64 000 000
Joensuun ratapihan parantaminen 83 000 000
Pohjanmaan rata 674 000 000
Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe 155 000 000
Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen 60 000 000
Luumäki—Imatra—Venäjän raja, ratayhteyden parantaminen 210 000 000
Pori—Mäntyluoto rataosan sähköistys 10 100 000
Uudenkaupungin radan sähköistys 21 000 000
   
Vesiväylähankkeet  
Kemin Ajoksen meriväylän syventäminen 41 700 000
Saimaan kanavan sulkujen pidentäminen 1 800 000
Saimaan kanavan vedenpinnan nosto 300 000
Savonlinnan syväväylän siirtäminen 40 000 000
Kokkolan meriväylä 45 000 000
Vuosaaren meriväylä 12 500 000
   
Väylähankkeiden suunnittelu  
E18 Turun kehätien parantaminen välillä Naantali—Raisio, suunnittelu 4 200 000
Pääradan suunnittelun edistäminen välillä Tampere—Oulu 6 800 000
Helsinki—Pasila -yhteysvälin ratakapasiteetin lisäämiseen valmistautuminen 600 000
Tampere—Jyväskylä -radan suunnittelu 18 000 000
Seinäjoki—Vaasa -radan suunnittelu 3 400 000
   
Yhteiset väylähankkeet  
Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet 174 000 000

 

I lisätalousarvioesitys HE 325/2022 vp (2.2.2023)

Momentille myönnetään lisäystä 7 154 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia hankkeeseen Vt 4 Kirri—Tikkakoski liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 146 600 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia hankkeeseen Tornion meriväylän geometrian parantaminen ja Vaasan väylän sisäosan leventäminen liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 6 500 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäyksestä 6 250 000 euroa aiheutuu hankkeesta Tornion meriväylän geometrian parantaminen ja Vaasan väylän sisäosan leventäminen. Lisäyksestä 904 000 euroa aiheutuu momentille 12.31.10 tuloutetuista CEF-tukihankkeiden maksatuksista, joita vastaavasta määrärahasta 504 000 euroa kohdennetaan hankkeelle Kouvola—Kotka/Hamina radan parantaminen ja 400 000 euroa muun kehittämisen hankesuunnitteluun.

Aiemmin päätetyn hankkeen valtuuden tarkistus:

Vt 4 Kirri—Tikkakoski

Hankkeen valtuutta tarkistetaan 3 000 000 eurolla 143 600 000 eurosta 146 600 000 euroon. Valtuuden tarkistaminen aiheutuu indekseihin sidotun rakennusurakan kustannustason merkittävästä noususta vuonna 2022. Valtuuden tarkistamista vastaava lisämääräraha 3 000 000 euroa katetaan toiselta hankkeelta säästyvistä määrärahoista.

Uuden hankkeen perusteluna esitetään:

Tornion meriväylän geometrian parantaminen ja Vaasan meriväylän sisäosan leventäminen

Hankkeella parannetaan ja varmistetaan satamien saavutettavuutta kansainvälisissä merikuljetuksissa ja turvataan häiriöttömät merikuljetukset. Hanke kohdistuu olemassa oleville vesiväyläverkoille ja tehostaa niiden käytettävyyttä parantaen yhteiskuntataloudellista tehokkuutta. Vaasan väylän sisäosan leventäminen tehostaa myös kuljetuksia mahdollistamalla suurempien alusten käytön. Hanke sisältyy Väyläviraston Liikenne 12 -suunnitelman investointiohjelmaan ja sen rahoituskehykseen.


2023 I lisätalousarvio 7 154 000
2023 talousarvio 414 700 000
2022 IV lisätalousarvio -3 768 000
2022 II lisätalousarvio -15 556 000
2022 talousarvio 477 500 000
2021 tilinpäätös 451 248 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 83/2022 vp (1.3.2023)

Momentille myönnetään lisäystä 7 154 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia hankkeeseen Vt 4 Kirri—Tikkakoski liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 146 600 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia hankkeeseen Tornion meriväylän geometrian parantaminen ja Vaasan väylän sisäosan leventäminen liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 6 500 000 euroa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)

Momentille myönnetään lisäystä 19 228 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia hankkeeseen

1) Koverharin meriväylän syventäminen liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 2 500 000 euroa

2) Vt 4 Hirvas—Rovaniemi—Vikajärvi suunnittelu liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 4 600 000 euroa

Momentin perusteluja muutetaan siten, että Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia hankkeeseen

3) Kontiomäki—Pesiökylä -radan parantaminen liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 102 000 000 euroa

4) Espoon kaupunkirata liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 178 500 000 euroa

5) Vt 3 Hämeenkyrön ohitustie liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 69 200 000 euroa

6) Vt 5 Hurus—Hietanen tieosuuden kehittäminen liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 17 000 000 euroa

7) Vt 6 Korian kohta liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 15 500 000 euroa

8) Iisalmi—Ylivieska (sähköistys ja Iisalmen kolmioraide) liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 66 000 000 euroa

9) Kemin biotehtaan raideyhteydet, Kemin kohta liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 12 500 000 euroa

10) Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 163 000 000 euroa

11) Turun ratapihan kehittäminen ja Kupittaa—Turku kaksoisraiteen rakentaminen liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 81 000 000 euroa

12) Hailuodon kiinteä yhteys liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 121 000 000 euroa

13) Seinäjoki—Vaasa -radan suunnittelu liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 4 200 000 euroa.

Lisäksi hankkeen 4) tarkistetusta 178 500 000 euron valtuudesta 41 000 000 euron valtuuden käytön edellytyksenä on, että Espoon kaupunki ja Kirkkonummen kunta ovat päättäneet sitovasti Rantaradan varrelle kaavoitettavan lähijunaliikenteen varikon sijainnista viimeistään vuoden 2023 loppuun mennessä.

Selvitysosa:Lisäyksestä 8 200 000 euroa aiheutuu aiemmin päätettyjen hankkeiden valtuuksien tarkistuksia vastaavista määrärahatarpeista ja 10 000 euroa Koverharin meriväylän syventäminen -hankkeesta. Lisäyksestä 11 018 000 euroa aiheutuu momentille 12.31.10 tuloutetuista CEF-tukihankkeiden maksatuksista, joita vastaavasta määrärahasta kohdennetaan 8 796 000 euroa hankkeelle Vt 9 parantaminen ja st 562 Lentokentäntien liikennejärjestelyt, 1 412 000 euroa hankkeelle Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen 2. vaihe, 780 000 euroa hankkeelle Espoon kaupunkirata ja 30 000 euroa muun kehittämisen hankesuunnitteluun.

Uusien hankkeiden perusteluina esitetään:

Koverharin meriväylän syventäminen

Hankkeessa väylä syvennetään 12 metristä 14 metrin kulkusyvyyteen. Hankkeella varmistetaan sataman saavutettavuutta ja turvataan häiriöttömät merikuljetukset sekä sotilaalliselle liikkuvuudelle että elinkeinoelämälle.

Hankkeen kustannusarvio on 2,5 milj. euroa. (MAKU 140, 2015=100). Määrärahatarpeet kohdistuvat vuosille 2023—2025.

Vt 4 Hirvas—Rovaniemi—Vikajärvi -hankkeen suunnittelu

Vt 4 Helsinki—Utsjoki on Pohjois-Suomen tärkein tieyhteys, osa valtakunnallista päätieverkkoa sekä suunnittelukohteen osuudella TEN-T kattavaa verkkoa. Hankkeen suunnittelu koostuu yleis- ja tiesuunnitelmien laatimisesta Vt 4 Hirvas—Rovaniemi sekä Vt 4 Rovaniemi—Vikajärvi -osuuksille. Hirvas—Rovaniemi—Vikajärvi -hankkeen tavoitteena on parantaa liikenteen sujuvuutta, kestävyyttä ja taloudellista tehokkuutta sekä edistää sotilaallista liikkuvuutta.

Hankkeen kustannusarvio on 4,6 milj. euroa (MAKU 140, 2015=100). Määrärahatarpeet kohdistuvat vuosille 2024—2027.

Aiemmin päätettyjen hankkeiden valtuuksien tarkistus:

Kontiomäki—Pesiökylä -radan rakentaminen

Hankkeen valtuutta tarkistetaan 21 000 000 eurolla 81 000 000 eurosta 102 000 000 euroon. Valtuuden tarkistaminen aiheutuu hankkeen yksityiskohtaisen suunnittelun ja toteutuksen aikana täsmentyneestä urakkasisällöstä ja kustannustason noususta. Lisämäärärahatarpeet ajoittuvat vuosille 2023—2024.

Espoon kaupunkirata

Hankkeen valtuutta tarkistetaan 41 000 000 eurolla 137 500 000 eurosta 178 500 000 euroon. Valtuuden tarkistaminen aiheutuu kustannustason noususta ja sen riskiin varautumisesta ennen urakkakilpailutuksia. Lisämäärärahatarpeet ajoittuvat vuosille 2026—2028.

Vt 3 Hämeenkyrön ohitustie

Hankkeen valtuutta tarkistetaan 1 700 000 eurolla 67 500 000 eurosta 69 200 000 euroon. Valtuuden tarkistaminen aiheutuu kustannustason noususta. Lisämäärärahatarpeet ajoittuvat vuosille 2023—2024.

Vt 5 Hurus—Hietanen tieosuuden kehittäminen

Hankkeen valtuutta tarkistetaan 4 700 000 eurolla 12 300 000 eurosta 17 000 000 euroon. Valtuuden tarkistaminen aiheutuu kustannusarvion täsmentymisestä rakennussuunnittelussa. Lisämäärärahatarve ajoittuu vuodelle 2024.

Vt 6 Korian kohta

Hankkeen valtuutta tarkistetaan 3 500 000 eurolla 12 000 000 eurosta 15 500 000 euroon. Valtuuden tarkistaminen aiheutuu kustannustason noususta. Lisämäärärahatarpeet ajoittuvat vuosille 2024—2025.

Iisalmi—Ylivieska (sähköistys ja Iisalmen kolmioraide)

Hankkeen valtuutta tarkistetaan 2 000 000 eurolla 64 000 000 eurosta 66 000 000 euroon. Valtuuden tarkistaminen aiheutuu rakentamisen kustannusten noususta. Lisämäärärahatarpeet ajoittuvat vuosille 2023—2024.

Kemin biotuotetehtaan raideyhteydet, Kemin kohta

Hankkeen valtuutta tarkistetaan 500 000 eurolla 12 000 000 eurosta 12 500 000 euroon. Valtuuden tarkistaminen aiheutuu suunnitelmien tarkentumisesta hankkeen aikana sekä aikataulujen viivästymisestä syntyneistä lisäkustannuksista.

Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1.vaihe

Hankkeen valtuutta tarkistetaan 8 000 000 eurolla 155 000 000 eurosta 163 000 000 euroon. Valtuuden tarkistaminen aiheutuu kustannusten noususta. Lisämäärärahan tarve ajoittuu vuodelle 2024.

Turun ratapihan kehittäminen ja Kupittaa—Turku kaksoisraiteen rakentaminen

Hankkeen valtuutta tarkistetaan 27 000 000 eurolla 54 000 000 eurosta 81 000 000 euroon. Valtuuden tarkistaminen aiheutuu kustannustason noususta sekä hankkeen urakoiden sisältöjen tarkentumisesta rakentamissuunnittelun edetessä. Lisämäärärahan tarve ajoittuu vuosille 2024—2026.

Hailuodon kiinteä yhteys

Hankkeen valtuutta tarkistetaan 15 000 000 eurolla 106 000 000 eurosta 121 000 000 euroon. Valtuuden tarkistaminen aiheutuu siitä, että hankkeen vesiluvasta on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mikä on viivästyttänyt rakentamistöiden aloitusta ja allianssin toteutusvaiheeseen siirtymistä ja nostanut kustannuksia. Lisämäärärahan tarve ajoittuu vuodelle 2025.

Seinäjoki—Vaasa -radan suunnittelu

Hankkeen valtuutta tarkistetaan 800 000 eurolla 3 400 000 eurosta 4 200 000 euroon. Valtuuden tarkistaminen aiheutuu hankkeen alkuperäisestä laajemmasta suunnittelutarpeesta, aikataulun venymisestä ja hankearvioinnin päivittämistarpeesta. Lisämäärärahatarpeet ajoittuvat vuosille 2023—2024.


2023 II lisätalousarvio 19 228 000
2023 I lisätalousarvio 7 154 000
2023 talousarvio 414 700 000
2022 tilinpäätös 458 176 000
2021 tilinpäätös 451 248 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)

Momentille myönnetään lisäystä 19 228 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia hankkeeseen

1) Koverharin meriväylän syventäminen liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 2 500 000 euroa

2) Vt 4 Hirvas—Rovaniemi—Vikajärvi suunnittelu liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 4 600 000 euroa

Momentin perusteluja muutetaan siten, että Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia hankkeeseen

3) Kontiomäki—Pesiökylä -radan parantaminen liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 102 000 000 euroa

4) Espoon kaupunkirata liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 178 500 000 euroa

5) Vt 3 Hämeenkyrön ohitustie liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 69 200 000 euroa

6) Vt 5 Hurus—Hietanen tieosuuden kehittäminen liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 17 000 000 euroa

7) Vt 6 Korian kohta liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 15 500 000 euroa

8) Iisalmi—Ylivieska (sähköistys ja Iisalmen kolmioraide) liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 66 000 000 euroa

9) Kemin biotehtaan raideyhteydet, Kemin kohta liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 12 500 000 euroa

10) Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 1. vaihe liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 163 000 000 euroa

11) Turun ratapihan kehittäminen ja Kupittaa—Turku kaksoisraiteen rakentaminen liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 81 000 000 euroa

12) Hailuodon kiinteä yhteys liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 121 000 000 euroa

13) Seinäjoki—Vaasa -radan suunnittelu liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja aiemmin tehdyt sopimukset mukaan lukien enintään 4 200 000 euroa.

Lisäksi hankkeen 4) tarkistetusta 178 500 000 euron valtuudesta 41 000 000 euron valtuuden käytön edellytyksenä on, että Espoon kaupunki ja Kirkkonummen kunta ovat päättäneet sitovasti Rantaradan varrelle kaavoitettavan lähijunaliikenteen varikon sijainnista viimeistään vuoden 2023 loppuun mennessä.

78. Eräät väylähankkeet (siirtomääräraha 3 v)

 

I lisätalousarvioesitys HE 325/2022 vp (2.2.2023)

Valtuus

Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia hankkeeseen Suhangon kaivoksen tieyhteyden rakentaminen liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 3 150 000 euroa edellyttäen, että kaivostoiminta on käynnistynyt.

Selvitysosa:Suhangon kaivoksen tieyhteys -hankkeessa rakennetaan noin 10 kilometrin tieyhteys Rovaniemen ja Ranuan väliseltä kantatieltä 78 Suhangon kaivosalueelle. Kaivoksen rakentaminen ja toiminta edellyttävät tieyhteyttä. Hanke on yhteiskuntataloudellisesti kannattava hyöty-kustannussuhteen ollessa 5,4. Hanke on valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman mukainen.

Suhangon kaivostien rakentaminen sisältyy Väyläviraston investointiohjelmaan (kori 1B) ehdollisena yhteisrahoitusratkaisun löytymiselle. Tiehanke toteutettaisiin valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaisella sopimuksellisen yhteisrahoituksen mallilla sekä jälkirahoitusmallilla, jossa kaivosyhtiö rahoittaisi tieyhteyden rakentamisen ensin kokonaan. Valtion osuus maantien osuudesta olisi 50 %, kuitenkin enintään 3,15 milj. euroa, jonka valtio maksaisi takaisin kaivosyhtiölle sillä edellytyksellä, että kaivostoiminta on käynnistynyt. Valtion määrärahatarpeet kohdistuvat arviolta vuosille 2027—2028.

Hankkeelle myönnettiin valtuus vuoden 2022 neljännessä lisätalousarviossa, mutta urakkasopimusta ei allekirjoitettu vuoden 2022 aikana ja eduskunnan myöntämä valtuus raukesi vuoden 2022 lopussa.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2023 I lisätalousarvio
2022 IV lisätalousarvio
2021 tilinpäätös 7 550 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 83/2022 vp (1.3.2023)

Valtuus

Väylävirasto oikeutetaan tekemään sopimuksia hankkeeseen Suhangon kaivoksen tieyhteyden rakentaminen liittyen siten, että siitä saa aiheutua valtiolle menoja enintään 3 150 000 euroa edellyttäen, että kaivostoiminta on käynnistynyt.

79. Elinkaarirahoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)

Momentille myönnetään 108 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta elinkaarihankkeina aiheutuviin menoihin.

Valtuus

Väylävirasto oikeutetaan tekemään aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.

Selvitysosa:Momentille budjetoidaan kaikkien elinkaarihankkeiden valtion rahoitusosuuden edellyttämät määrärahat. Vuonna 2023 momentilta rahoitetaan neljää elinkaarihanketta.

Hanke-erittely

  Hyväksytty Valmis liikenteelle Sopimusvaltuus
milj. €
Arvioitu käyttö
milj. €
Määräraha v. 2023
milj. €
Rahoitustarve myöhemmin
milj. €
             
Keskeneräiset elinkaarihankkeet            
E18 Muurla—Lohja I LTA 2004 2008 700,0 525,9 26,0 148,1
E18 Koskenkylä—Kotka TA 2010 2014 650,0 454,8 50,0 145,2
E18 Hamina—Vaalimaa TA 2014/IV LTA 2019 2018 550,0 259,3 30,0 260,7
E18 Muurla—Lohja, palvelutason nosto IV LTA 2020   30,0 5,0 2,0 23,0
Yhteensä     1 930,0 1 245,0 108,0 577,0

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

2023 2024 2025 2026— Yhteensä vuodesta 2023 lähtien
           
Ennen vuotta 2022 tehdyt sitoumukset 108 000 111 000 109 500 356 500 685 000

Aikaisempien vuosien valtuuksia arvioidaan uusittavan noin 189 milj. euroa. Valtuuksien uusiminen aiheutuu hankkeiden etenemisen mukaan tehtävistä sopimuksista.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos 25 000
Yhteensä 25 000

2023 talousarvio 108 000 000
2022 talousarvio 83 000 000
2021 tilinpäätös 108 800 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)

Momentille myönnetään 108 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta elinkaarihankkeina aiheutuviin menoihin.

Valtuus

Väylävirasto oikeutetaan tekemään aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.