Talousarvioesitys 2023
01. Hallinto ja toimialan yhteiset menot
01. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 20 448 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) alueellisesta yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen
3) vastikkeettomien menojen maksamiseen kansainvälisille yhteisöille
4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Määrärahasta on varattu 1 500 000 euroa kyberturvallisuuden tutkimusinvestointiin (RRF pilari2) ja 1 000 000 euroa kyberturvallisuuden harjoitustoimintaan (RRF pilari2) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
Selvitysosa:Määrärahasta 2 500 000 euroa aiheutuu EU:n elpymisvälineen tuloilla rahoitettavista menoista.
Määrärahalla edistetään elpymis- ja palautumissuunnitelman tavoitetta digitalisaation ja datatalouden avulla vahvistettavasta tuottavuudesta ja palveluiden tuomisesta kaikkien saataville.
Luotettavat tuotteet ja palvelut ovat keskeinen edellytys digitalisaatiolle. Korkea kyber- ja tietoturvan taso sekä osaaminen pitävät yllä talouden ja yhteiskunnan kilpailukykyä kaikilla sektoreilla. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla on valmisteltu kyberturvallisuuden kehittämisohjelmaa hallitusohjelman ja Suomen kyberturvallisuusstrategian mukaisesti. Kehittämisohjelma on myös osa EU:n kyberturvallisuusstrategian toimeenpanoa. Investoinnit kyber- ja tietoturvallisuuden harjoitustoimintaan ja tutkimukseen tukevat kehittämisohjelmaa ja digitalisaatiota laaja-alaisesti.
Kyberturvallisuuden harjoitustoiminta kehittää yhteiskunnan resilienssiä ja varautumista kyberturvallisuuden häiriötilanteisiin. Aktiivisella harjoitustoiminnalla on keskeinen merkitys kyberhyökkäyksien torjunnan, hallinnan ja niiden ratkaisemisen kehittämisessä.
Kyberturvallisuuden riittävällä osaamisella on merkittävä yhteys ihmisten turvallisuudentunteeseen ja kykyyn hyödyntää digitaalisen toimintaympäristön palveluja ja ratkaisuja. Kyberturvallisuuden siviilitaito tutkimuksen tavoitteena on luoda yhteinen eurooppalainen malli ja digitaalinen alusta kyberturvallisuustaitojen opetusta ja kehittämistä varten, jota voidaan käyttää tasapuolisesti kaikissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa.
Kyber- ja tietoturvallisuuden toimenpiteet tukevat EU-maiden edistymistä digitalisaation hyödyntämisessä mittaavan DESI-indeksin osaamista ja inhimillistä pääomaa koskevaa osa-aluetta.
Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut toiminnalleen seuraavat hallitusohjelmaa, hallinnonalan konsernistrategiaa ja pääluokkaperusteluissa asetettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita tukevat monivuotiset tulostavoitteet 2020—2023:
- — Kestävästä liikkumisesta, kuljettamisesta ja viestinnästä on tehty entistä houkuttelevampaa
- — Liikenne- ja viestintämarkkinat tuottavat käyttäjille parempia ja laadukkaampia palveluita
- — Liikenneverkon laatua on parannettu
- — Digitaalisten palveluiden luotettavuutta on vahvistettu
- — Datatalouden kasvua ja tekoälyn hyödyntämistä on vahvistettu
- — Automaattiliikenteen käyttöönottoon kaikissa liikennemuodoissa on luotu edellytykset
- — Liikenteen turvallisuutta on vahvistettu
- — Ministeriön toiminnan vaikuttavuutta on parannettu.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2021 toteutuma |
2022 varsinainen talousarvio |
2023 esitys |
|
| Bruttomenot | 18 368 | 17 578 | 20 698 |
| Bruttotulot | 162 | 250 | 250 |
| Nettomenot | 18 206 | 17 328 | 20 448 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 10 298 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 11 354 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kyberturvallisuuden tutkimusinvestointi (RRF pilari2) | -500 |
| Kyberturvallisuuden varautumisen parantaminen (kyber) | 100 |
| Kyberturvallisuusjohtajan palkkaus sivukuluineen ja ohjelman koordinointikustannukset (kyber) | 345 |
| Sähköisen raskaan liikenteen ekosysteemin tukiohjelma (siirto momentilta 31.01.02) | 290 |
| Yhteiskunnan kyberturvallisuuden kehittäminen ja kansainvälinen yhteistyö (kyber) | 3 000 |
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -76 |
| Matkustussäästö | -336 |
| Palkkausten tarkistukset | 297 |
| Yhteensä | 3 120 |
Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.
| 2023 talousarvio | 20 448 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 289 000 |
| 2022 talousarvio | 17 328 000 |
| 2021 tilinpäätös | 19 262 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 20 448 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) alueellisesta yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen
3) vastikkeettomien menojen maksamiseen kansainvälisille yhteisöille
4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Määrärahasta on varattu 1 500 000 euroa kyberturvallisuuden tutkimusinvestointiin (RRF pilari2) ja 1 000 000 euroa kyberturvallisuuden harjoitustoimintaan (RRF pilari2) osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa.
I lisätalousarvioesitys HE 325/2022 vp (2.2.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 2 700 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäyksestä 2 500 000 euroa on siirtoa momentilta 31.01.02 ministeriön toiminnan ja talouden tasapainottamiseen ja 200 000 euroa aiheutuu kriittisen tieto- ja viestintäteknisen infrastruktuurin varautumisen koordinointitehtävien henkilöresurssitarpeista.
| 2023 I lisätalousarvio | 2 700 000 |
| 2023 talousarvio | 20 448 000 |
| 2022 IV lisätalousarvio | 297 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 289 000 |
| 2022 talousarvio | 17 328 000 |
| 2021 tilinpäätös | 19 262 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 83/2022 vp (1.3.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 2 700 000 euroa.
II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 506 000 euroa.
Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 536 000 euroa palkkausten tarkistuksista ja vähennyksenä 30 000 euroa siirtona momentille 23.01.01 valtioneuvoston yhteisen verkkojulkaisualustan palvelun menoihin.
| 2023 II lisätalousarvio | 506 000 |
| 2023 I lisätalousarvio | 2 700 000 |
| 2023 talousarvio | 20 448 000 |
| 2022 tilinpäätös | 17 914 000 |
| 2021 tilinpäätös | 19 262 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 506 000 euroa.
02. Liikenne- ja viestintäviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 101 380 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen
2) rahoitus- ja maksuosuuksien maksamiseen sekä EU:n rahoituksella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
3) lähialueyhteistyöhankkeiden menojen maksamiseen
4) merikartoituksesta aiheutuvien menojen maksamiseen
5) tutkimus- ja kehittämistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen
6) liikennejärjestelmäsuunnittelusta, henkilöliikennetutkimuksista, liikkumisen palvelujen edistämisestä, valvonta- ja viranomaistehtävistä, perinnetoiminnasta, meriliikenteen kehittämisestä ja Safe Sea Net -toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen, jolla muutetaan sähköisen viestinnän palveluista annettua lakia sekä Liikenne- ja viestintävirastosta annettua lakia. Esitys mahdollistaa Galileo-satelliittipaikannusjärjestelmän (Public Regulated Service, PRS-palvelu) käyttöön ottamisen Suomessa vuoden 2025 aikana. Lisäksi samassa esityksessä esitetään tietoyhteiskuntamaksun korottamista. Liikenne- ja viestintävirasto on hankkimassa sijaintitietopalvelua, johon tullaan jatkossa keräämään tietoa olemassa olevien verkkojen fyysisestä infrastruktuurista sekä kaapeleiden, putkien ja niihin verrattavien aktiivisten verkkojen osien sijainneista. Tietoyhteiskuntamaksun korotuksella katetaan Liikenne- ja viestintävirastolle sijaintitietopalvelusta aiheutuvia vuosittaisia toiminta- ja ylläpitokustannuksia.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen julkisen hallinnon automaattista päätöksentekoa koskevaksi lainsäädännöksi.
Liikenne- ja viestintävirasto vastaa kaikkien liikennemuotojen viranomaispalveluista sekä viestintätoimialan viranomaissääntely-, valvonta-, ohjaus-, hallinto- ja palvelutehtävistä. Liikenteen viranomaispalvelut liittyvät liikennejärjestelmän turvallisuuteen, tietovarantoihin, toimintavarmuuteen ja markkinoihin.
Lentoliikenteen valvontamaksu ja katsastustoiminnan valvontamaksu tuloutetaan momentille 11.19.05. Tietoyhteiskuntamaksu, televisio- ja radiotoiminnan valvontamaksu, postitoiminnan valvontamaksu sekä varmennemaksu tuloutetaan momentille 11.19.04.
Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut Liikenne- ja viestintävirastolle seuraavat hallitusohjelmaa, hallinnonalan konsernistrategiaa ja pääluokkaperusteluissa asetettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita tukevat monivuotiset tulostavoitteet 2020—2023:
- — Liikenteestä ja viestinnästä aiheutuvat päästöt ovat vähentyneet
- — Markkinoille tulon esteitä on purettu ja kilpailua edistetty lainsäädännön tehokkaan toimeenpanon ja valvonnan kautta sekä palvelujen kehittymistä ja käyttöä on vauhditettu käyttäjälähtöisesti
- — Luottamusta digitaalisiin palveluihin on parannettu
- — Digitaalisen tiedon saatavuutta ja yhteentoimivuutta on lisätty ja MyData-toimintamallia on hyödynnetty datatalouden vauhdittamiseksi
- — Viestintäverkkojen ja liikennejärjestelmän laatu, turvallisuus ja häiriöttömyys ovat parantuneet
- — Jakelutuki on toteutettu viisipäiväisen sanomalehtijakelun turvaamiseksi koko maassa
- — Kansainvälisellä viranomaisyhteistyöllä on vahvistettu automaattiliikenteen edistämistä
- — Vaikutustenarviointia ja sen edellyttämää tiedon tuotantoa on kehitetty
- — Hallinnonalan virastot ovat määrittäneet Ilmatieteen laitoksen johdolla ja yhteistyössä liikenteenohjauspalveluyhtiö Fintraffic Oy:n kanssa yhteisen tavoitetilan ja kehittäneet yhteisen toimintamallin, jolla parannetaan liikenteen olosuhdetietojen hankintaa, jalostamista ja käyttöä siten, että se on kustannustehokas, edistää liikenneturvallisuutta ja säämallintamista sekä tehostaa kunnossapitoa.
Tunnusluvut
| 2021 toteutuma |
2022 tavoite |
2023 tavoite |
|
| Asiakastyytyväisyys, asiakkaat (asteikko 1—5, vähintään) | 4,0 | 3,6 | 3,6 |
| Sertifioinnit toteutuvat hyväksytysti | Toteutui | Sertifioinnit toteutuvat suunnitellusti ja ne läpäistään | Sertifioinnit toteutuvat suunnitellusti ja ne läpäistään |
| Lupien myöntäminen määräajassa | Alle 90 % | 90 % | 90 % |
| Asiakasyhteydenottoihin vastataan viraston asiakaspalvelusta viraston palvelulupauksen mukaisissa määräajoissa (kirjalliset yhteydenotot 5 arkipäivää, puhelut 45 s) | Puhelut 58 % | 90 % | 90 % |
| Kyberturvallisuuskeskuksen tilannekuvatuotteiden laatu ja vaikuttavuus (asiakastyytyväisyys asteikolla 1—5, vähintään) | 4,3 | >= 2021 | >= 2022 |
| Viraston sähköiset palvelut ovat valtionhallinnon digitaalisten asiointipalveluiden laatukriteereiden mukaisia | 20/22 | >= 20/22 | >= 20/22 |
| Ajoneuvojen sähköisen rekisteröinnin käyttöaste, % | 72,6 % | >=2021 | >=2022 |
| Viraston palvelujen digitaalisuuden aste (%-osuus viraston palveluista) | 70,3 % | >=2021 | >=2022 |
| Viraston sähköisten palvelujen kehittämisestä aiheutuneet käyttökatkot suhteessa tehtyihin muutoksiin (%-osuus) | 0 | <2021 | <2022 |
| Sähköisen asioinnin tuen yhteydenottojen määrä/ asiointitapahtumien määrä | 0,31 % | <=2021 | <=2022 |
Toiminnallinen tehokkuus
| 2021 toteutuma |
2022 tavoite |
2023 tavoite |
|
| Ajoneuvoverotuksen kustannukset/verokertymä (€/€) | 0,01 | <= vuoteen 2021 verrattuna | <= vuoteen 2022 verrattuna |
| Ajoneuvon rekisteröinti, yksikkökustannus, € | 3,66 | <= vuoteen 2021 verrattuna | <= vuoteen 2022 verrattuna |
| Tietoyksikkö, yksikkökustannus, € | 0,0043 | <= vuoteen 2021 verrattuna | <= vuoteen 2022 verrattuna |
| Ajokorttihakemus, yksikkökustannus, € | 32,64 | <= vuoteen 2021 verrattuna | <= vuoteen 2022 verrattuna |
| Kuljettajantutkinto, yksikkökustannus, € | 57,73 | <= vuoteen 2021 verrattuna | <= vuoteen 2022 verrattuna |
| Verkkotunnus, yksikkökustannus, € | 3,83 | <= vuoteen 2021 verrattuna | <= vuoteen 2022 verrattuna |
| Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % (kolmen vuoden keskiarvo) | 104 % | 97—103 | 97—103 |
| Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % (kolmen vuoden keskiarvo) | 161 % | 116—122 | 116—122 |
Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)
| Liikenne- ja viestintäviraston toiminta | 83 880 |
| Kyberturvallisuuskeskuksen toiminta | 17 500 |
| Yhteensä | 101 380 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2021 toteutuma |
2022 varsinainen talousarvio |
2023 esitys |
|
| Bruttomenot | 192 235 | 218 471 | 232 280 |
| Bruttotulot | 121 886 | 123 500 | 130 900 |
| Nettomenot | 70 349 | 94 971 | 101 380 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 19 858 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 41 014 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, julkisoikeudelliset suoritteet (1 000 euroa)
| 2021 toteutuma |
2022 varsinainen talousarvio |
2023 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot | 104 028 | 103 900 | 107 700 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | 93 697 | 108 000 | 109 900 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 10 331 | -4 100 | -2 200 |
| Kustannusvastaavuus, % | 111 | 96 | 98 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, liiketaloudelliset suoritteet (1 000 euroa)
| 2021 toteutuma |
2022 varsinainen talousarvio |
2023 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot | 9 045 | 8 560 | 9 300 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | 4 083 | 6 950 | 8 100 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 4 962 | 1 610 | 1 200 |
| Kustannusvastaavuus, % | 222 | 123 | 115 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, muu maksullinen toiminta (1 000 euroa)
| 2021 toteutuma |
2022 varsinainen talousarvio |
2023 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot | 7 998 | 9 800 | 12 900 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | 8 156 | 9 800 | 12 900 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | -158 | - | - |
| Kustannusvastaavuus, % | 98 | 100 | 100 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Esteettömyysdirektiivin toimeenpanoon liittyvät tehtävät | 700 |
| Eurooppalainen merenkulun järjestelmä | 340 |
| Eurooppalaisen sähköisten kuljetustietojen tietojenvaihdon ja infrastruktuurin (eFTI) kansallinen osuus | 1 000 |
| Fossiilittoman liikenteen tiekartan mukaiset uudet tehtävät (kertaluonteisen lisäyksen poistuminen) | -1 800 |
| Galileon PRS-palvelun toteuttaminen Suomessa | 820 |
| Galileon PRS-palvelun viranomaistehtävät (kyber) | 240 |
| Kansalaisten kyberturvallisuusneuvonta (kyber) | 100 |
| Kansallisen kyberturvallisuuden sertifiointiviranomaisen tehtävien resursointi (kyber) | 300 |
| Katsastuksen valvontamaksun kertymän muutos | -397 |
| Kyberturvallisuuden jatkuva tilanneanalyysi sekä kyberturvallisuuden tilannekuvan valtiojohdon ja yksityisen sektorin tarpeiden mukainen taktinen ja strateginen tilannekuvatuotanto (kyber) | 350 |
| Lisämääräraha merikartoitukseen ja vesiväyliin liittyvään toimintaan | 2 000 |
| Merenkulun ympäristönsuojelulain ja alusjätedirektiivin uudet tehtävät | -39 |
| Postilain muutos, sanomalehtijakelun tukeminen varhaisjakeluverkoston ulkopuolella | 130 |
| Sijaintitietopalvelun toiminta- ja ylläpitomenot | 300 |
| Sähköisen raskaan liikenteen ekosysteemin tukiohjelman toteuttaminen (siirto momentille 31.01.01) | -290 |
| Tietoturvauhkien kasvuun vastaaminen (kyber) | 130 |
| Tietoyhteiskuntamaksun kertymän muutos (HE laki sähköisen viestinnän palveluista) | 300 |
| Toiminnan turvaaminen (kertaluonteisen lisäyksen poistuminen) | -2 000 |
| Vaarallisten aineiden kuljetuksesta annettavan lakiesityksen tuomat uudet tehtävät | 1 255 |
| Vesiliikennelain muutoksen mukaiset uudet tehtävät | -13 |
| Viraston resurssien vahvistaminen huomioiden myös uudet säädöshankkeet | 4 000 |
| Yhteiskunnan kyberturvallisuusvarautuminen ja eri toimialojen tukeminen (kyber) | 400 |
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -338 |
| Matkustussäästö | -896 |
| Palkkausten tarkistukset | 621 |
| Toimistotilasäästö | -594 |
| Tasomuutos | -210 |
| Yhteensä | 6 409 |
| 2023 talousarvio | 101 380 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 7 449 000 |
| 2022 talousarvio | 94 971 000 |
| 2021 tilinpäätös | 91 505 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 103 549 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Muutos talousarvioesityksen 101 380 000 euroon nähden on 2 169 000 euroa, missä on otettu huomioon vähennyksenä 600 000 euroa vaarallisten aineiden kuljetuksesta annettavan lain voimaantulon siirtymisestä ja lisäyksenä 260 000 euroa mahdollisesta Nato-jäsenyydestä aiheutuvista valmistelutehtävistä, erityisesti kansallisen järjestelmäkokonaisuuden suunnittelemisen tukemisesta sekä auditointien tehokkaan toteuttamisen varmistamisesta, 2 327 000 euroa matalalentoverkoston perustamisesta ja 182 000 euroa vuokrankorotuksen kompensaatiosta.
| 2023 talousarvio | 103 549 000 |
| 2022 IV lisätalousarvio | -3 115 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 7 449 000 |
| 2022 talousarvio | 94 971 000 |
| 2021 tilinpäätös | 91 505 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp (13.12.2022)
Valiokunta on tyytyväinen, että eduskunnan kannanoton (EK 48/2021 vp—HE 146/2021 vp, HE 216/2021 vp, lausuma 6) mukaisesti kyberturvallisuuden resursseja on lisätty merkittävällä tavalla kevään 2022 kehysriihessä ja vuoden 2023 talousarvioesityksessä, millä saadaan vähitellen kurottua pienemmäksi kyberturvallisuuteen syntynyttä korjausvelkaa.
Liikenne- ja viestintäviraston resursseja vahvistetaan korottamalla viraston toimintamenoja 4 milj. eurolla, minkä ohella lisärahoitusta osoitetaan mm. tilannekuvatuotannon tehostamiseen (350 000 euroa), kansalaisten kyberturvallisuusneuvontaan (100 000 euroa), yhteiskunnan kyberturvallisuusvarautumiseen (400 000 euroa) sekä lisääntyneiden tietoturvauhkien torjumiseen (130 000 euroa). Valiokunta on tyytyväinen myös talousarvioesitystä täydentävään esitykseen sisältyvään 260 000 euroa lisäykseen, joka osoitetaan mahdollisesta Nato-jäsenyydestä aiheutuviin tehtäviin, mm. kansallisen järjestelmäkokonaisuuden suunnittelun tukemiseen.
Kyberturvallisuuden parantaminen on otettu huomioon myös liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenoissa, joihin sisältyy 3 milj. euron korotus yhteiskunnan kyberturvallisuuden kehittämiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Lisäksi ministeriön toimintamenoihin sisältyy EU:n elpymisvälineestä rahoitettava 2,5 milj. euron panostus kyberturvallisuuden harjoitustoimintaan ym.
Valiokunta pitää tärkeänä, että kyberturvallisuuden riittävistä resursseista huolehditaan myös jatkossa, sillä Suomen turvallisuusympäristön muuttumisen vuoksi kyberturvallisuuden merkitys yhteiskunnassa on kasvanut voimakkaasti. Myös eri palvelujen digitalisoituminen lisää yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisiin toimintoihin kohdistuvia kyberturvallisuusuhkia. Jotta uutta korjausvelkaa ei pääse syntymään, kybertuvallisuuden tason ylläpitäminen vaatii jatkuvaa huolehtimista rahoituksen riittävyydestä. Kyberturvallisuuden toimenpiteiden laiminlyönnistä aiheutuvat kustannukset voivat olla moninkertaisia suhteessa panostuksiin.
Valiokunta kiinnittää erityistä huomiota Kyberturvallisuuskeskuksen rahoituksen riittävyyteen. Kyberturvallisuuskeskuksella on keskeinen rooli kyberturvallisuuden kokonaistilannekuvan ylläpitämisessä ja jakamisessa sekä vakavien tai laajavaikutteisten kyberuhkien ennaltaehkäisyssä. Kyberturvallisuuskeskus huolehtii tarvittaessa myös korkean turvallisuusluokan tietoja käsittelevien tietojärjestelmien tietoturvallisuuden arvioinnista.
Valiokunta kiinnittää huomiota myös kyberturvallisuusalan koulutustarpeisiin. Saadun selvityksen mukaan Suomeen tarvitaan arviolta 5 000—8 000 kyberturvallisuuden ammattilaista lähivuosina. Tämän lisäksi koulutusta tarvitsevat arviolta myös ne 1 000—5 000 uutta ammattilaista, jotka tekevät jatkossa vastaavia töitä muiden töidensä ohessa.
HE 231/2022 vp. Momentille ehdotetaan 655 000 euron lisäystä, joka liittyy hallituksen eduskunnalle antamaan esitykseen vaarallisten aineiden kuljetuksesta ja siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 220/2021 vp) täydentämisestä. Koska asian käsittely eduskunnassa on edelleen kesken, mainittu määräraha poistetaan momentilta.
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 102 894 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen
2) rahoitus- ja maksuosuuksien maksamiseen sekä EU:n rahoituksella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
3) lähialueyhteistyöhankkeiden menojen maksamiseen
4) merikartoituksesta aiheutuvien menojen maksamiseen
5) tutkimus- ja kehittämistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen
6) liikennejärjestelmäsuunnittelusta, henkilöliikennetutkimuksista, liikkumisen palvelujen edistämisestä, valvonta- ja viranomaistehtävistä, perinnetoiminnasta, meriliikenteen kehittämisestä ja Safe Sea Net -toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen.
I lisätalousarvioesitys HE 325/2022 vp (2.2.2023)
Momentilta vähennetään 1 015 000 euroa.
Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 655 000 euroa vaarallisten aineiden kuljetuksesta annettavan lakiesityksen tuomista uusista tehtävistä, 630 000 euroa NATO-yhteistyöstä aiheutuvista kyberturvallisuustehtävistä ja 200 000 euroa tiedonvälityksen ja uutisjulkaisujen tukemista koskevan valtionavustustehtävän resurssitarpeista sekä vähennyksenä 2 500 000 euroa siirtona momentille 31.01.01.
| 2023 I lisätalousarvio | -1 015 000 |
| 2023 talousarvio | 102 894 000 |
| 2022 IV lisätalousarvio | -3 158 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 7 449 000 |
| 2022 talousarvio | 94 971 000 |
| 2021 tilinpäätös | 91 505 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 83/2022 vp (1.3.2023)
Momentilta vähennetään 1 015 000 euroa.
II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 1 309 000 euroa.
Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 1 184 000 euroa palkkausten tarkistuksista ja 375 000 euroa siirtona momentilta 31.10.20 merenkulun turvallisuusradiopalvelun ja hätäradioliikenteen hoitamisen vastuissa tapahtuneesta muutoksesta johtuen sekä vähennyksenä 250 000 euroa siirtona momentille 31.20.51 kyberkompetenssihankkeiden kansalliseen omarahoitukseen.
| 2023 II lisätalousarvio | 1 309 000 |
| 2023 I lisätalousarvio | -1 015 000 |
| 2023 talousarvio | 102 894 000 |
| 2022 tilinpäätös | 99 262 000 |
| 2021 tilinpäätös | 91 505 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 1 309 000 euroa.
03. Väyläviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 58 338 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) lähialueyhteistyöhankkeiden menojen maksamiseen
2) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen
3) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Väyläviraston tehtävänä on väylänpitäjänä vastata tie-, rata- ja vesiväylien palvelutason ylläpidosta ja kehittämisestä valtion hallinnoimilla liikenneväylillä. Virasto edistää toiminnallaan väyläverkon toimivuutta, automatisaatiota, liikenteen turvallisuutta ja kestävää kehitystä osana liikennejärjestelmän kokonaisuutta sekä alueiden ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja tasapainoista kehitystä.
Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut Väylävirastolle seuraavat hallitusohjelmaa, hallinnonalan konsernistrategiaa ja pääluokkaperusteluissa asetettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita tukevat monivuotiset tulostavoitteet vuosille 2020—2023:
- — Liikennejärjestelmän energiatehokkuutta on parannettu ja kestävän liikenteen houkuttelevuutta on lisätty
- — On muodostettu kokonaiskuva väyläomaisuudesta ja menettelyt sen kokonaistaloudelliseen, pitkäjänteiseen ohjelmointiin (hallintaan)
- — Väylänpidon (omaisuuden) tehokkuutta ja laatua sekä markkinoiden toimivuutta on parannettu
- — Väylänpidon toimenpiteet on kohdistettu vaikuttavuuden perusteella, asiakastarpeita priorisoiden ja väylän kunto huomioiden
- — Liikennejärjestelmän turvallisuutta, toimivuutta ja saavutettavuutta on parannettu
- — Rataverkon haltijan palveluiden hallinnan ja toimintamallien kehittämistä (muuttuvassa toimintaympäristössä) on jatkettu
- — Automatisoituvan liikenteen edellyttämän infran kehittäminen on aloitettu ja liikenteen digitalisaatiota on edistetty
- — Hallinnonalan virastot ovat määrittäneet Ilmatieteenlaitoksen johdolla ja yhteistyössä liikenteenohjauspalveluyhtiö Fintraffic Oy:n kanssa yhteisen tavoitetilan ja kehittäneet yhteisen toimintamallin, jolla parannetaan liikenteen olosuhdetietojen hankintaa, jalostamista ja käyttöä siten, että se on kustannustehokas, edistää liikenneturvallisuutta ja säämallintamista sekä tehostaa kunnossapitoa.
Tunnusluvut
| 2021 toteutuma |
2022 tavoite |
2023 tavoite |
|
| Palvelukyky ja laatu | |||
| Kansalaisten tyytyväisyys maanteiden kuntoon, talvikaudella/kesäkaudella (vähintään) | 3,17 | 3 | 2,9 |
| Elinkeinoelämän tyytyväisyys väylien palvelutasoon (tehdään joka toinen vuosi) (vähintään) | 3,2 | Tutkimusta ei tehdä | 3,1 |
| Matka- ja kuljetusketjujen toimivuus | |||
| Radanpidosta johtuvat viivästykset kaukojunaliikenteessä, % junista väh. 5 min. myöhässä (enintään) | 5,25 | 6,5 | 6 |
| Radanpidosta johtuvat viivästykset lähijunaliikenteessä, % junista väh. 3 min. myöhässä (enintään) | 4,15 | 3,2 | 3,2 |
| Talvimerenkulun palveluiden odotusaika, h (enintään) | 2,7 | 4 | 4 |
| Väylien kunto | |||
| Tilapäiset nopeusrajoitukset rataverkolla, km (enintään) | 120 | 120 | 155 |
| Huonokuntoiset päällystetyt tiet (vilkasliikenteinen/muu verkko), km (enintään) | 911/6 434 | 1 000/6 400 | 950/7 350 |
| Huonokuntoiset sillat, maantiet/rautatiet, kpl (enintään) | 756/129 | 810/120 | 810/125 |
| Vesiväylien huonokuntoiset kiinteät turvalaitteet, % (enintään) | 5,9 | 6,5 | 6,5 |
| Liikenneturvallisuus | |||
| Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet maanteillä (enintään) | 1 671 | 1 900 | 1 850 |
| Valtion rataverkolla olevien tasoristeysten onnettomuusriski (10 v. riskisumma) (enintään) | 201 | 175 | 185 |
| Toiminnallinen tehokkuus | |||
| Korjausvelka/tieverkko (milj. euroa) | 1 570 | 1 560 | 1 700 |
| Korjausvelka/rataverkko (milj. euroa) | 1 286 | 1 210 | 1 335 |
| Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % | 100 | 100 | 100 |
| Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % | 118 | 100—120 | 100—120 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2021 toteutuma |
2022 varsinainen talousarvio |
2023 esitys |
|
| Bruttomenot | 54 756 | 56 778 | 58 937 |
| Bruttotulot | 720 | 599 | 599 |
| Nettomenot | 54 036 | 56 179 | 58 338 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 11 788 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 12 148 |
Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
| 2021 toteutuma |
2022 varsinainen talousarvio |
2023 esitys |
|
| Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot | 18 077 | 15 203 | 4 394 |
| Yhteisrahoitteisen toiminnan kokonaiskustannukset | 24 286 | 30 766 | 8 012 |
| Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) | -6 210 | -15 563 | -3 618 |
| Omarahoitusosuus, % | 26 | 51 | 45 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, liiketaloudelliset suoritteet (1 000 euroa)
| 2021 toteutuma |
2022 varsinainen talousarvio |
2023 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot | 8 358 | 7 846 | 7 629 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | 7 265 | 7 137 | 7 453 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 1 093 | 709 | 176 |
| Kustannusvastaavuus, % | 115 | 110 | 102 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Konsulttipalvelujen korvaaminen omalla työllä (siirto momentilta 31.10.20) | 1 700 |
| L12-suunnitelman toteuttamisen vaikutukset Väyläviraston henkilöresursseihin | 500 |
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -148 |
| Matkustussäästö | -448 |
| Palkkausten tarkistukset | 770 |
| Toimistotilasäästö | -215 |
| Yhteensä | 2 159 |
| 2023 talousarvio | 58 338 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 427 000 |
| 2022 talousarvio | 56 179 000 |
| 2021 tilinpäätös | 54 396 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 58 442 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys 104 000 euroa talousarvioesityksen 58 338 000 euroon nähden aiheutuu vuokrankorotuksen kompensaatiosta.
| 2023 talousarvio | 58 442 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 427 000 |
| 2022 talousarvio | 56 179 000 |
| 2021 tilinpäätös | 54 396 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 58 442 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) lähialueyhteistyöhankkeiden menojen maksamiseen
2) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen
3) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 1 392 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu palkkausten tarkistuksista.
| 2023 II lisätalousarvio | 1 392 000 |
| 2023 talousarvio | 58 442 000 |
| 2022 tilinpäätös | 56 606 000 |
| 2021 tilinpäätös | 54 396 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 1 392 000 euroa.
04. Ilmatieteen laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 45 012 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) Etelämanner-toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen
2) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
3) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen
4) kansainvälisistä sitoumuksista aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen
5) Suomen Akatemian ja muiden organisaatioiden rahoittamien yhteisrahoitteisten hankkeiden rahoitusosuuksiin sisältyvien siirtomenojen maksamiseen
6) Yhteisprofessuureista aiheutuvien menojen ja rahoitusosuuksien maksamiseen.
Ilmatieteen laitos oikeutetaan solmimaan Mars-tutkimusta koskevan METNET/MOI-hankkeen edellyttämiä sopimuksia siten, että niistä aiheutuu menoja aiemmat sitoumukset mukaan lukien enintään 1 536 000 euroa.
Selvitysosa:Ilmatieteen laitos tuottaa havainto- ja tutkimustietoa ilmastosta, ilmakehästä ja meristä sekä tarjoaa sää-, meri- ja ilmastopalveluja.
Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut Ilmatieteen laitokselle seuraavat hallitusohjelmaa, hallinnonalan konsernistrategiaa ja pääluokkaperusteluissa asetettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita tukevat monivuotiset tulostavoitteet 2020—2023:
- — Maaekosysteemien (metsät, pellot, suot) hiilitalouden ja ilmastovaikutusten uusien laskentamallien käyttö kansallisissa kasvihuonekaasujen inventaarioissa ja tulevaisuuden skenaarioissa on laajentunut
- — Kolmansien osapuolten toimittaman havaintodatan hyödyntämistä on parannettu ja pilotoitu turvallisen ja tehokkaan tieliikenteen reaaliaikaisena tukena
- — Sodankylän satelliittipalvelukeskuksen kansainvälinen merkitys on kasvanut
- — Tutkaverkoston laatua ja kattavuutta on parannettu
- — Ilmatieteen laitoksen tutkimus on laadukasta ja kansainvälisesti hyödynnettyä
- — On tuotettu uusia sääpalveluita ja -tietoja kytkeytyvän ja digitalisoituvan liikenteen käyttöönoton tueksi
- — Hallinnonalan virastot ovat määrittäneet Ilmatieteenlaitoksen johdolla ja yhteistyössä liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy:n kanssa yhteisen tavoitetilan ja kehittäneet yhteisen toimintamallin, jolla parannetaan liikenteen olosuhdetietojen hankintaa, jalostamista ja käyttöä siten, että se on kustannustehokas, edistää liikenneturvallisuutta ja säämallintamista sekä tehostaa kunnossapitoa.
Tunnusluvut
| 2021 toteutuma |
2022 tavoite |
2023 tavoite |
|
| Sidosryhmien tyytyväisyys (asteikko 1—5) | 4,36 | 4,0 | 4,0 |
| Sääennusteiden osuvuus (yhdistelmä), % | 82,4 | 83,0 | 83,0 |
| Maa-alueiden tuulivaroitusten osuvuus 1—2 vrk, % | 83,0 | 80,0 | 80,0 |
| Lentopaikkaennusteiden osuvuus, % | 91,95 | 90,60 | 90,60 |
| Viittausten lkm web of science tietokannassa | 23 532 | 14 000 | 24 000 |
| Kansainvälisesti ennakkotarkastetut artikkelit, lkm | 394 | 370 | 370 |
Toiminnallinen tehokkuus
| 2021 toteutuma |
2022 tavoite |
2023 tavoite |
|
| Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % | 102 | 100 | 100 |
| Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % | 115 | 102 | 102 |
| Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus, % | 65 | 60 | 60 |
| Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen määrä/vuosi, tuhatta euroa | 18 926 | 19 000 | 18 500 |
| Tutkimuksen aktiivisuus (julkaisuja/htv) | 1,35 | 1,35 | 1,35 |
| Sääpalvelun tuotantoprosessin tehokkuus (ei sisällä kv. jäsenmaksuja), €/asukas | 3,17 | 3,4 | 3,40 |
| Sääpalvelun tuotantoprosessin tehokkuus (sisältää kv. jäsenmaksut), €/asukas | 4,43 | 4,9 | 4,90 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2021 toteutuma |
2022 varsinainen talousarvio |
2023 esitys |
|
| Bruttomenot | 77 845 | 84 683 | 77 012 |
| Bruttotulot | 32 590 | 31 600 | 32 000 |
| Nettomenot | 45 255 | 53 083 | 45 012 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 9 729 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 12 001 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, julkisoikeudelliset suoritteet (1 000 euroa)
| 2021 toteutuma |
2022 varsinainen talousarvio |
2023 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot | 6 252 | 6 100 | 7 000 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | 6 147 | 6 100 | 7 000 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 105 | - | - |
| Kustannusvastaavuus, % | 102 | 100 | 100 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, liiketaloudelliset suoritteet (1 000 euroa)
| 2021 toteutuma |
2022 varsinainen talousarvio |
2023 esitys |
|
| Maksullisen toiminnan tuotot | 6 575 | 6 500 | 6 500 |
| Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | 5 731 | 6 400 | 6 400 |
| Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 844 | 100 | 100 |
| Kustannusvastaavuus, % | 115 | 102 | 102 |
Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
| 2021 toteutuma |
2022 varsinainen talousarvio |
2023 esitys |
|
| Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot | 18 926 | 19 000 | 18 500 |
| Hankkeiden kokonaiskustannukset | 28 985 | 31 500 | 31 000 |
| Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) | -10 059 | -12 500 | -12 500 |
| Omarahoitusosuus, % | 35 | 40 | 40 |
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2023 | 2024 | 2025 | 2026— | Yhteensä vuodesta 2023 lähtien | |
| Vuonna 2023 tai sen jälkeen tehtävät sitoumukset | 40 | 26 | 10 | 4 | 80 |
Määrärahan käytöstä arvioidaan kulutusmenojen osuudeksi noin 44 500 000 euroa ja siirtomenojen osuudeksi noin 500 000 euroa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| ACTRIS-tutkimusinfrastruktuuri | -1 750 |
| Avaruuden tilannekuvakeskuksen perustaminen | 250 |
| ICAO:n globaali avaruussääkeskus | -750 |
| METNET/MOI-valtuudesta aiheutuva määrärahatarve, tarkistus | -277 |
| Sodankylän kansainvälisen satelliittimaa-aseman kehittäminen | -500 |
| Suurteholaskennan uusiminen | -4 800 |
| JTS-miljardin tuottavuussäästö | -190 |
| Matkustussäästö | -560 |
| Palkkausten tarkistukset | 554 |
| Toimistotilasäästö | -48 |
| Yhteensä | -8 071 |
| 2023 talousarvio | 45 012 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 307 000 |
| 2022 talousarvio | 53 083 000 |
| 2021 tilinpäätös | 47 527 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 277/2022 vp (17.11.2022)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 45 198 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys 186 000 euroa talousarvioesityksen 45 012 000 euroon nähden aiheutuu vuokrankorotuksen kompensaatiosta.
| 2023 talousarvio | 45 198 000 |
| 2022 II lisätalousarvio | 307 000 |
| 2022 talousarvio | 53 083 000 |
| 2021 tilinpäätös | 47 527 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 45 198 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) Etelämanner-toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen
2) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen
3) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen
4) kansainvälisistä sitoumuksista aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen
5) Suomen Akatemian ja muiden organisaatioiden rahoittamien yhteisrahoitteisten hankkeiden rahoitusosuuksiin sisältyvien siirtomenojen maksamiseen
6) Yhteisprofessuureista aiheutuvien menojen ja rahoitusosuuksien maksamiseen.
Ilmatieteen laitos oikeutetaan solmimaan Mars-tutkimusta koskevan METNET/MOI-hankkeen edellyttämiä sopimuksia siten, että niistä aiheutuu menoja aiemmat sitoumukset mukaan lukien enintään 1 536 000 euroa.
II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 966 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu palkkausten tarkistuksista.
| 2023 II lisätalousarvio | 966 000 |
| 2023 talousarvio | 45 198 000 |
| 2022 tilinpäätös | 53 390 000 |
| 2021 tilinpäätös | 47 527 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)
Momentille myönnetään lisäystä 966 000 euroa.
29. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 154/2022 vp (19.9.2022)
Momentille myönnetään 431 250 000 euroa.
Selvitysosa:
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tasomuutos | -41 508 |
| Yhteensä | -41 508 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2023 talousarvio | 431 250 000 |
| 2022 talousarvio | 472 758 000 |
| 2021 tilinpäätös | 477 223 882 |
Eduskunnan kirjelmä EK 60/2022 vp (21.12.2022)
Momentille myönnetään 431 250 000 euroa.
88. Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v)
II lisätalousarvioesitys HE 15/2023 vp (21.9.2023)
Momentille myönnetään 4 810 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Verkkojen Eurooppa -välineestä (Connecting Europe Facility, CEF) Turun tunnin juna -hankkeelle myönnettyjen tukien siirtämiseen yhtiön käytettäväksi.
Vuoden 2022 talousarviossa myönnetystä määrärahasta maksettavaa pääomaa saa käyttää myös suoraan liikenne- ja viestintäministeriön omistukseen perustettavan vain Pasilan ja Keravan välisen Lentoradan suunnitteluun keskittyvän hankeyhtiön toiminnasta aiheutuvien suunnittelukustannusten kattamiseen ja toiminnan organisoinnista syntyviin sekä muihin kustannuksiin. Valtion omistusosuus perustettavassa Lentoradan suunnitteluyhtiössä on vähintään 51 prosenttia. Valtio sitoutuu pääomittamaan Lentoradan suunnitteluyhtiötä sen arvioituja suunnittelu- ja toimintakuluja vastaavasta määrästä kuitenkin enintään 25 000 000 euroa. Valtion pääomitustarve kuitenkin pienenee siitä riippuen, kuinka moni Suomi-rata Oy:n osakas haluaa jatkaa Lentoradan suunnitteluyhtiön omistajana.
Selvitysosa:Määräraha aiheutuu momentille 12.31.10 tuloutetusta CEF-tuen maksatuksesta Turun tunnin juna -hankkeelle.
CEF-rahoitusta ei lueta osaksi valtion suorittamaa pääomitusta yhtiölle. Vuonna 2020 raideliikenteen kehittämiseen välillä Helsinki—Turku myönnettiin CEF-rahoitusta 37,5 milj. euroa.
Perustettavan Lentoradan suunnitteluyhtiön tehtävänä olisi Pasilan ja Keravan välisen Lentoradan suunnittelu rakentamisvalmiuteen asti. Yhtiö voisi tämän lisäksi tehdä tai teettää selvityksiä hyötyjen, haittojen ja muiden vaikutusten tunnistamiseksi Lentoradan toteuttamispäätöksen valmistelemiseksi. Nämä selvitykset voisivat sisältää sääntelyn vähimmäisvaatimukset täyttävää ratasuunnitelmaa pidemmälle meneviä selvityksiä ja tutkimuksia luotettavamman rakentamisvaihetta koskevan kustannus- ja vaikutusarvioinnin saamiseksi.
| 2023 II lisätalousarvio | 4 810 000 |
| 2022 tilinpäätös | 23 933 000 |
| 2021 tilinpäätös | 6 000 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 14/2023 vp (15.11.2023)
Momentille myönnetään 4 810 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Verkkojen Eurooppa -välineestä (Connecting Europe Facility, CEF) Turun tunnin juna -hankkeelle myönnettyjen tukien siirtämiseen yhtiön käytettäväksi.
Vuoden 2022 talousarviossa myönnetystä määrärahasta maksettavaa pääomaa saa käyttää myös suoraan liikenne- ja viestintäministeriön omistukseen perustettavan vain Pasilan ja Keravan välisen Lentoradan suunnitteluun keskittyvän hankeyhtiön toiminnasta aiheutuvien suunnittelukustannusten kattamiseen ja toiminnan organisoinnista syntyviin sekä muihin kustannuksiin. Valtion omistusosuus perustettavassa Lentoradan suunnitteluyhtiössä on vähintään 51 prosenttia. Valtio sitoutuu pääomittamaan Lentoradan suunnitteluyhtiötä sen arvioituja suunnittelu- ja toimintakuluja vastaavasta määrästä kuitenkin enintään 25 000 000 euroa. Valtion pääomitustarve kuitenkin pienenee siitä riippuen, kuinka moni Suomi-rata Oy:n osakas haluaa jatkaa Lentoradan suunnitteluyhtiön omistajana.